Monta muuttujaa

Ulkomaalaistaustaisista yli puolet asuu pääkaupunkiseudulla. (Joupperi, J. 2019, Tilastokeskus 2019) Monet heistä ovat korkeasti koulutettuja. Useat eri toimijat pyrkivät auttamaan näitä kansainvälisiä osaajia integroitumaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Yksiä tärkeimpiä asioita integroitumisessa on koulutusta vastaavan työn löytäminen tai uudelleen kouluttautuminen. Osaaminen käyttöön Suomessa – hankkeessa pyritään löytämään ratkaisuja, jotka edesauttaisivat ja nopeuttaisivat ensimmäisen ja toisen polven suomalaisten pääsyä työmarkkinoille. Hanke on jaettu neljään toimenpiteeseen, joista ensimmäinen on pääkaupunkiseudun korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien kotoutumisen edistämisen ekosysteemi.   Tiistaina 1.10.2019 hanke järjesti Metropolia Ammattikorkeakoulun Myllypuron kampuksella työpajan, joka kokosi laajasti eri toimijoita ilmiön ääreen. Valtiovarainministeriön erityisasiantuntija Aleksi Kopponen johdatteli osallistujat ekosysteemiajattelun ja alustatalouden maailmaan, ja Helsingin kaupungin elinkeino-osaston maahanmuuttopäällikkö Ilkka Haahtela pohjusti integraation onnistumisen edellytyksiä ja esitti toiveen korkeakoulutettujen osaamiskeskuksesta.   Varsinaisessa työpajassa osallistujat työskentelivät fasilitoidusti muuttuvissa ryhmissä ja hahmottelivat yhteistä näkemystä ekosysteemin rakentamiseksi.  Tilannekuva  Työpajassa vahvistui kuva korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien kotouttamisen nykytilasta. Voitaneen sanoa, että tilanne ei ole paras mahdollinen. Kokonaiskuvan sekavuutta selittäviä tekijöitä ovat esimerkiksi seuraavat syyt:   Kotoutumista tukevia toimijoita on lukuisia, yhteistyö on osin sattumanvaraista ja katkonaista sekä liian projektipainotteista.  Tarve korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien kotoutumisen kokonaiskoordinaatiolle on melko nuori tai ainakin tarve on noussut akuutimmin esille viime vuosina maahan muuttaneiden henkilöiden määrän kasvun myötä (Sutela, H. & Larja, L., 2014). Asia on vahvasti poikkihallinnollinen eikä sitä ole esimerkiksi lainsäädännössä määritelty minkään tietyn toimijan vastuulle.  Korkeasti koulutetut maahanmuuttajatkin ovat heterogeeninen joukko, jonka tarpeet ja toiveet ovat moninaisia (esim. Steel 2017 ja Steel & Jyrkinen 2017).  Korkeakoulutettujen maahanmuuttajien taustat, osaaminen ja työllistymisen haasteet vaihtelevat. Yksi merkittävä ryhmä ovat suomalaisesta korkeakoulusta valmistuneet osaajat, jotka jäävät valmistumisen jälkeen Suomeen etsimään töitä. Osa on saapunut Suomeen perheen, työn tai kansainvälisen suojelen tarpeen vuoksi.  Jotkut ovat valmistuneet huippuyliopistoista, toiset pienistä korkeakouluista kaukana maailman talouskeskuksista. Englannin kieltä eivät osaa kaikki korkeasti koulutetutkaan, jotkut eivät latinalaisia kirjaimiakaan. Joku on suuntaamassa säänneltyyn ammattiin, toinen alalle, jossa tutkintoa ei kysellä vaan pelkästään osaamista. (ks. esim. Kyhä 2011.)  Haahtela kiteytti työpajan tarkoituksen hyvin - tavoite on luoda verkostosta ekosysteemi.  Toive numero yksi: osaamiskeskus  Yhteisen kuvan luominen ja eri toimijoiden omien tavoitteiden sekä verkoston tavoitteiden yhteensovittaminen edellyttää yhteisen kuvan muodostamista. (Valkokari, K. & Rana, P. 2017.) Työpaja toimikin hyvänä alkuna matkalla kohti yhteistä visiota. Työpajassa visioitiin korkeasti koulutettujen maahan muuttaneiden tueksi osaamiskeskusta, joka palvelisi kokonaisvaltaisesti sekä työnhakijoita unohtamatta heidän perheitään että työnantajia, jotka haluavat rekrytoida kansainvälisiä osaajia.   Suomessa on jo monia hyviä esimerkkejä osaamiskeskuksista. Pääkaupunkiseudun kunnat Espoo ja Vantaa ovat Helsingin perässä perustaneet maahanmuuttajien osaamiskeskuksia ammattioppilaitosten yhteyteen. Stadiassa, Omniassa ja Variassa ammatillisesta koulutuksesta kiinnostuneet saavat esimerkiksi neuvontaa, ohjausta, osaamisen kartoitusta ja koulutusta. Helsinkiin perustettu International House Helsinki on koonnut palveluntarjoajia, jotka auttavat erityisesti pääkaupunkiseudun maahanmuuttajia alkuvaiheen haasteissa. Korkeasti koulutetuille maahanmuuttajille suunnattua ohjausta ja neuvontaa on kehitetty ja toteutettu jo lähes neljän vuoden ajan SIMHE-vastuukorkeakouluissa (SIMHE – Supporting Immigrants for Higher Education). Työvoimahallinto on tärkeä työttömien työnhakijoiden toimeentulon kannalta, tiedon ja neuvonnan jakajana sekä työvoimakoulutuksen järjestäjänä.  Selvää on, että korkeasti koulutettuja maahanmuuttajia palveleva osaamiskeskus ei voisi rakentua yhden koulutustoimijan ympärille kuten ammatillista koulutusta tarjoavat osaamiskeskukset ovat tehneet. Mukaan on saatava kaikki alueen korkeakoulut työnantajien, kuntien, valtion viranomaisten, järjestöjen ja muiden toimijoiden lisäksi. Voi olla, että tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan sekä normiohjausta että houkuttelevaa rahoitusta.   Keskeinen kysymys on, millainen verkosto tai ekosysteemi tarvitaan, jotta eri toimijat pystyvät parhaiten palvelemaan heterogeenistä ja kompleksisia asiakasryhmiä? Tärkeää on myös tietää ja päättää, miten eri toimijoita johdetaan ja rahoitetaan. Ei sovi myöskään unohtaa selvittää millaiset face-to-face –palvelut tukevat digitaalisia ratkaisuja. (Steel 2017.)  Toive numero kaksi: pysyviä ja selkeitä polkuja  Korkeasti koulutettuja maahanmuuttajia palveleva osaamiskeskus toisi yhteiselle alustalle (digitaaliselle ja/tai fyysiselle) alan toimijat. Yhteinen innovatiivinen ekosysteemi mahdollistaisi toimijoiden kohtaamisen ja luottamuksen varaan rakentuvan yhteistyön. (Ketonen-Oksi, S. & Valkokari, K. 2019 s. 33). Osaamiskeskuksen olisi syytä sekä tunnistaa asiakkaiden tarpeet ja toiveet, että tarjota niihin ratkaisuja. Toki monenlaisia palveluja on jo olemassa, mutta joitakin myös puuttuu. Tärkeimmät palvelut pitäisi myös tunnistaa ja vakinaistaa, ja projektirahoituksella toimivia palveluja koordinoida paremmin. Tällä hetkellä toimijat eivät ole esimerkiksi tietoisia toistensa palvelulupauksista. Onnistuessaan verkosto tuo uudenlaista osaamista ja ymmärrystä haasteelliseen tilanteeseen ja pystyy kehittämään kestävän palvelumallin. Se edellyttää kuitenkin parempaa ymmärrystä eri toimijoiden kesken. (Valkokari, K. & Rana, P. 2017.)  Työpajassa korkeasti koulutetuille maahanmuuttajille ja heitä palkkaaville työnantajille suunnattuja palveluita ovat mielestämme ainakin seuraavat:  Työnhaun ja verkostojen luomisen tuki (sis. mentorointiohjelmat)  Osaamisen ja muiden työllistymisen edellytysten kartoitus  Aloittavan yrittäjän palvelut  Kielitaidon kartuttamisen palvelut, erityisesti suomen kieli  Korkeakoulujen koulutustarjonta (tutkinto-opiskelu, pätevöitymis-, erikoistumis- ja täydennyskoulutus, avoin korkeakouluopetus, jatkotutkinnot)  Tutkintojen tunnustaminen, päätös pätevyydestä säänneltyyn ammattiin  Tutkinnon tunnustamispäätöksen lisävaatimusten suorittaminen (kelpoisuuskoe, sopeutumisaika, täydentävät opinnot)  Tieto ja neuvonta toimeentulomahdollisuuksista osaamisen hankkimisen aikana  Väylät sisääntuloammateista eteenpäin  Oleskelulupa -asiat  Muut kotoutumista edistävä palvelut  Yrityksille tukea kansainvälisten osaajien rekrytointikysymyksiin. Työpajan lopussa kootut toiveet priorisoitiin leikkimielisesti joulupukin toivekirjeiksi. Työpajan tuloksia työstävä työryhmä jatkaa toiveiden perkaamista ja seuravan kerran isompi verkosto kokoontuu 22.1.20120 jatkamaan suunnittelua.   Kirjoittajat:  Antti Kanniainen (FM) toimii työ- ja elinkeinoministeriöön sijoitettuna projektiasiantuntijana Pakolaistaustaisten ohjaus –hankkeessa. Hankkeen tavoitteena on sujuvoittaa erityisesti pakolaisina Suomeen tulleiden koulutus- ja työllistymispolkuja mm. kouluttamalla, TE-toimistojen työtä kehittämällä ja löytämällä digitaalisia ratkaisuja. Antin tehtäviin kuuluu TEM:n ja OKM:n hallinnonalojen kehittämistoimien yhteensovittamista lukutaitokoulutuksista korkeakoulutukseen.  Rebekka Nylund (VTM, sosiaalipsykologi), toimii asiantuntijana Helsingin yliopiston opetuksen strategiset palvelut yksikössä. Rebekka on kiinnostunut maahanmuuttajien ja kansainvälisten opiskelijoiden integroitumisesta suomalaiseen korkeakoulumaailmaan ja yhteiskuntaan. Hän toimii Helsingin yliopiston maahanmuuttajien opintopalveluiden verkoston puheenjohtajana ja vastaa Osaaminen käyttöön Suomessa -hankkeessa  varhaiskasvatusopettajien koulutuspolusta.  Lähteet:  Juopperi, J. (2019). Maahanmuuttajat suuntaavat kaupunkeihin-Euroopasta tulleista asettunut maaseudullekin. https://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2019/maahanmuuttajat-suuntaavat-kaupunkeihin-euroopasta-tulleita-asettunut-maaseudullekin/  Ketonen-Oksi, S. & Valkokari, K. (2019). Innovation Ecosystems as Structures for Value Co-Creation  Kyhä, H. (2011). KOULUTETUT MAAHANMUUTTAJAT TYÖMARKKINOILLA. Tutkimus korkeakoulututkinnon suorittaneiden maahanmuuttajien työllistymisestä ja työurien alusta Suomessa. Turun yliopiston julkaisuja. Turun yliopisto, Turku.  Steel, T. (2017). Lisää selkeyttä ja läpinäkyvyyttä digitaalisiin työnvälityspalveluihin. Yhteiskuntapolitiikka, 82(6), 722-723. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201804186597  Steel, T., & Jyrkinen, M. (2017). Searching for Employment: Highly Educated Immigrant Women and Combined Capabilities. Research on Finnish society, (10(1):2017), 35-42.  Sutela, H. & Larja, L. (2014). Koulutusrakenne. Ulkomaalaistaustaisessa väestössä paljon korkeasti ja paljon matalasti koulutettuja. Teoksessa Nieminen, T., Sutela, H. & Hannula, U. (2014). Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi Suomessa 2014, 29-42.  Tilastokeskus, TEM-kototietokanta (2019). Väestörakenne syntyperän mukaan.  Valkokari, K. & Rana, P. (2017) Towards Sustainability Governance in Value Networks