Työelämä ja korkeakoulutetut osaajat eivät kohtaa – 3AMK:n nopeat toimet apuna
Merkittävä osa Suomessa asuvista maahanmuuttajista asuu Uudellamaalla. Monilla heistä on kotimaassa suoritettu korkeakoulututkinto. Kielitaidon tai esimerkiksi omien verkostojen puutteen vuoksi he eivät välttämättä työllisty osaamistaan ja koulutustasoaan vastaaviin tehtäviin. Työtä on monilla aloilla paljon tarjolla ja tekijöitä olisi, mutta nämä eivät kohtaa ja näin valtava määrä osaamista valuu hukkaan. Tämän ongelman ratkaisemiseksi Haaga-Helia, Laurea ja Metropolia (*3AMK) on mukana Osaaminen käyttöön Suomessa -hankkeessa. Kyseessä on uusi avaus, jossa pyritään nopeilla toimilla saamaan työvoimapulasta kärsiville aloille maahanmuuttajia. Koulutuksiksi on valikoitunut Haaga-Heliasta myyntityö, Laureasta ravitsemus- ja matkailualan palveluosaaminen ja Metropoliasta kiinteistö- ja rakennusalan esimies- ja asiantuntijatyö. Näillä aloilla työskentelee jo nyt paljon maahanmuuttajia, mutta korkeakoulutetut eivät ole osaamistaan vastaavassa työssä. Taitoa olisi johtotehtäviin asti. 3AMK:n tarjoamissa koulutuksissa pyritään siihen, että opiskelija saa sellaiset tiedot, taidot ja asenteen, joilla pärjää Suomen työmarkkinoilla nimenomaan korkeakoulutasoisissa asiantuntijatehtävissä. Koulutuksessa keskeisessä roolissa on suomen kielen taito, sillä Suomen työmarkkinoilla on vaikea edetä ilman kielitaitoa. Koulutuksesta osa suoritetaan alan yrityksessä käytännön työhön aktiivisesti osallistuen. Alan sanasto ja kielitaito karttuvat parhaiten käyttämällä sitä aidossa työympäristössä. Työpaikoilla on myös loistava tilaisuus verkostoitua. Sen lisäksi, että opiskelijat tutustuvat työelämän edustajiin ja toisiinsa, yhteistyötä tehdään myös eri alojen välillä. Hyviä käytänteitä voidaan oppia ja jakaa yli alojen sekä opettajien että opiskelijoiden kesken. Maahanmuuttajilla on paitsi osaamista myös ymmärrystä erilaista kulttuureista, jota tulisi pystyä hyödyntämään. Yritysmaailmassa vallalla olevan käsitysten, esimerkiksi että vaativaa yritysmyyntiä ei voi tehdä kuin kantasuomalainen, tulisi muuttua. Suomi on rakennemurroksessa ja erityisesti pääkaupunkiseudulla kärsitään osaajapulasta. Koulutusten on tarkoitus alkaa syksyllä ja niiden suunnittelu on hyvässä vaiheessa. Suuressa roolissa on yksilöllinen ohjaus. Opiskeluryhmät ovat pieniä, mikä mahdollistaa henkilökohtaisen ohjauksen. Nyt alkavat kolme koulutusta ovat pilotteja, joiden pohjalta toimintaa voidaan myöhemmin laajentaa ja kehittää. Koulutuksia voidaan hyödyntää maahanmuuttajille suunnatun koulutuksen lisäksi jatkuvan oppimisen palveluissa muutenkin, koska jatkuva oppiminen tulee olemaan merkittävässä roolissa ammattikorkeakoulujen uudessa rahoitusmallissa vuodesta 2021 lähtien. *3AMK on Haaga-Helian, Laurean ja Metropolian välinen liittouma, joka aloitti toimintansa vuoden 2017 alussa. 3AMK:lla on neljä yhteistyöaluetta; oppimistoiminta, työelämäyhteistyö ja yrittäjyys, vaikuttava TKI-toiminta sekä koulutusvienti, jota toteuttaa EduExcellence Oy. 3AMK mahdollistaa sekä opiskelijoiden, että työntekijöiden liikkuvuuden kolmen korkeakoulun välillä. Kirjoittajat: Anu Moisio on 3AMK-liittouman prosessijohtaja. Hän on työskennellyt yli 20 vuotta yrityksissä tietoliikenteen ja konsultoinnin parissa. Haaga-Heliassa hän on toiminut aiemmin sekä myyntityön koulutusohjelman yliopettajana että opettajakouluttajana. Anu on koulutukseltaan tekniikan lisensiaatti. Mari Purhonen on vastavalmistunut medianomi Haaga-Helian journalismin koulutusohjelmasta. Hän työskenteli 3AMK:n viestintäharjoittelijana kevätlukukauden 2019. Vapaa-ajallaan Mari katsoo elokuvia ja TV-sarjoja.
Maahanmuuttajien korkeakouluopintoihin valmentava koulutus sujuu hienosti myös verkossa
Mitä tapahtuu oppimiselle, kun se viedään luokkahuoneen sijasta verkkoon ja kun opiskelijat ovat maahanmuuttajia? Mahdollistaako verkko-opetus riittävän vuorovaikutuksen ja tuen? Entä riittävätkö opiskelijoiden digitaidot ja kielitaito? Yhteisöllisillä toimintatavoilla päästään tehokkaaseen ja aktiiviseen oppimiseen myös verkossa (1). Tärkeään rooliin nousevat opiskelijoiden ryhmäytyminen, ohjauksen mahdollistavat verkkotapaamiset sekä aktivoivat oppimistehtävät. Nämä ydinasiat on huomioitu korkeakouluopintoihin valmentavan koulutuksen verkkototeutuksessa, joka toteutetaan osana Valmentavasta valmiiksi -hanketta (OKM, 2017–2019) (2). Ensimmäisen, orientoivan opintojakson jälkeen koulutuksessa on nyt edetty ammatillisen suomen kielen opintoihin. Kaikki lähtee ryhmäytymisestä Oppimisprosessin onnistumisen kannalta olennaista on oikea-aikainen tuki, joka muuntuu tarpeen mukaan prosessin edetessä (3). Verkko-opintojen alussa tuki liittyy paitsi verkkotyökalujen tekniseen perehdytykseen myös tutustumiseen ja motivointiin. (4) Valmentava koulutus käynnistyi orientaatiopäivällä, jonka aikana opiskelijat pääsivät tutustumaan erilaisiin verkkotyökaluihin sekä tapaamaan kasvokkain sekä opettajia että toisiaan. Luontevasti lähitapaamisessa alkanut ryhmäytyminen jatkui seuraavien viikkojen ajan lähes päivittäisissä verkkotapaamisissa. Verkossa opiskelijat tapasivat toisiaan paitsi opettajan johdolla koko ryhmän kesken myös keskenään omassa pienryhmässään. Etenkin pienryhmätapaamiset tukivat ryhmäytymistä, ja pienryhmistä muodostui jo ensimmäisten viikkojen aikana tiiviitä opiskelijatiimejä. Ryhmäytyminen oli nähtävissä myös opintojen ulkopuolella opiskelijoiden välisenä omaehtoisena vuorovaikutuksena sosiaalisessa mediassa. Verkkotapaamiset sitouttavat opiskeluun ja mahdollistavat tuen saamisen Orientoivan opintojakson jälkeen opiskelua on tuettu opettajan ohjaamissa pienryhmien verkkotapaamisissa. Lähes päivittäisen ohjauksen ansiosta opiskelijoille on selvää, mitä milloinkin on tarkoitus tehdä ja miten. Opettajan ja pienryhmän yhteisissä tapaamisissa opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua, kysyä ja päästä siten oikeiden asioiden äärelle ja oppimisprosessissaan eteenpäin. Lisäksi opiskelijat saavat verkkotapaamisissa välitöntä palautetta omasta osaamisestaan. Oppimisessa on vähitellen edetty alun sosiaalistumisesta keskusteluun perustuvaan tiedonvaihtoon sekä yhteisölliseen tiedon rakentamiseen (4, 5). Asioiden pohtiminen yhdessä ja opettajalta saatu palaute helpottavat erityisesti ammattikielen käsitteiden sisäistämistä ja kulloiseenkin aiheeseen liittyvän kielen omaksumista (6). Lisäksi verkkotapaamiset vahvistavat merkittävästi opiskelijoiden sitoutumista opiskeluun ja oman pienryhmänsä työskentelyyn, mikä puolestaan edistää myös oppimistavoitteiden toteutumista (7). Yhteisöllisissä oppimistehtävissä opitaan muilta ja muiden kanssa Verkkotapaamisten lisäksi opiskelijoita aktivoidaan ja osallistetaan myös erilaisilla oppimistehtävillä, joissa opiskelijat pääsevät soveltamaan oppimaansa. Monet tehtävistä tukevat yhteisöllisyyttä, sillä ne perustuvat ’tekemällä oppimiseen’ yhdessä muiden kanssa. Yhteisöllisen tehtävän suorittaminen vaatii enemmän kuin vastauksia valmiisiin kysymyksiin, ja opiskelijoiden tehtävänä on usein tuottaa yhteinen lopputuotos (8). Opiskelijat työstävät oppimistehtäviä verkko-oppimisalustalla, keskinäisissä verkkotapaamisissaan sekä esimerkiksi haastattelemalla asiantuntijoita tai vierailemalla erilaisissa kohteissa. Usein myös tehtäviin liittyvä palaute annetaan yhteisöllisesti, jolloin opiskelijat oppivat myös toistensa virheistä ja vahvuuksista. Verkossa opiskelija näkyy ja kuuluu lähiopetustakin enemmän Valmentavan koulutuksen verkkototeutus on vasta alkutaipaleellaan, mutta jo nyt voidaan todeta, että opiskelijat toimivat taitavasti niin verkkotapaamisissa kuin oppimisalustallakin. Heillä on tarvittavat digitaaliset taidot, ja osallistuminen on odotettuakin aktiivisempaa. Verkkotapaamisissa opiskelijat hyödyntävät oma-aloitteisesti chat-toimintoa ja esittävät aktiivisesti kysymyksiä ja omia näkemyksiään myös ääneen. Moni opettaja onkin saanut huomata, että verkkotyövälineet mahdollistavat opiskelijoiden aktiivisuuden ja osallistumisen kenties jopa lähiopetustakin paremmin. Lähiopetuksessa kaikille ei aina tarjoudu tilaisuutta tasapuoliseen osallistumiseen, mutta verkko-opiskelu ajaa opiskelijan osallistumaan ja saamaan aikaan tuloksia (9). Kenelle verkko-opiskelu sitten sopii? Kun pedagogisessa suunnittelussa huomioidaan opiskelijoiden tarpeet esim. kielitaidon, digitaitojen ja opettajalta saadun tuen osalta, voidaan verkko-opetus rakentaa tarkoituksenmukaisesti erilaisille kohderyhmille. Ainakin valmentavan koulutuksen kohdalla yhteisöllisyys on todistetusti yksi avain onnistuneeseen verkko-opetukseen ja -oppimiseen. Kirjoittaja: Tiina Hirard (FM) toimii Turun ammattikorkeakoulussa kieltenopettajana sekä Koulutuksen kehittämisen yksikössä, jossa hänen tehtävänään on maahanmuuttajille suunnatun koulutuksen kehittäminen. Lähteet: Hirard, Tiina & Stenberg, Heidi. 2018. Korkeakouluvalmiuksia maahanmuuttajille nyt myös verkossa. AMK-lehti 3/2018. Saatavissa osoitteessa https://uasjournal.fi/3-2018/korkeakouluvalmiuksia-maahanmuuttajille-verkossa/ Valmentavasta valmiiksi -hankkeen verkkosivut. Saatavissa osoitteessa https://www.metropolia.fi/tutkimus-kehittaminen-ja-innovaatiot/hankkeet/valmentavasta-valmiiksi/ Hakamäki, Leena. 2005. Scaffolded assistance provided by an EFL teacher during whole-class interaction. Jyväskylä Studies in Humanities 32. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Saatavissa osoitteessa https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/13427?show=full Salmon, Gilly. 2011. E-Moderating: The Key to Online Teaching and Learning. Routledge. Harasim, Linda. 2012. Online collaborative learning theory. Routledge. Eskola-Kronqvist, Anita & Hirard, Tiina. Valmentava koulutus vie maahan muuttanutta elämässä eteenpäin. HAMK Unlimited. Saatavissa osoitteessa https://unlimited.hamk.fi/ammatillinen-osaaminen-ja-opetus/valmentava-koulutus-vie-maahan-muuttanutta-elamassa-eteenpain/#.WIcAM-Tr2Uk Joshi, Marjo. 2016. Live online meetings bringing ineraction and engagement into online teaching. – Rännäli, M. & Tanskanen, I. Spinning e-pedagogical Nets. Pedagogical development and experiments in higher education. Reports from Turku University of Applied Sciences 231. Saatavissa osoitteessa http://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522166371.pdf Conrad, Rita-Marie & Donaldson, J. Ana. Engaging the Online Learner, Activities and Resources for Creative Instruction. Jossey-Bass. Anttila, Eija-Hilkka, Juvonen, Pasi & Parikka, Hanna-Kaisa. 2011. Verkko-opetuksen hyvät käytänteet. Saimaan ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja A: Raportteja ja tutkimuksia 14. Saatavissa osoitteessa http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/25729/verkko-opetuksen.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Suositukset hakumenettelystä maahanmuuttajien valmentaviin koulutuksiin valmistuivat
Maahanmuuttajille korkeakouluopintoihin valmentavan koulutuksen järjestämiseen on peräänkuulutettu sekä opetus- ja kulttuuriministeriön että Karvin toimesta tarkempaa ohjeistusta (1., 2.). Vuosi sitten Outi Lemettinen kirjoittikin blogissaan maahanmuuttajien valmentavan koulutuksen valintaprosessin kehittämisen askelmerkeistä. Nyt on aika katsoa, millaiset askeleet merkkien pohjalta on otettu. Suositukset valmentavan koulutuksen hakumenettelystä ovat valmistuneet. Mistä prosessi aloitettiin? Työ aloitettiin selvittämällä valintamenettelyn keskeisimpiä kehittämistoimenpiteitä. Näitä selvitettiin kysyen yhdeksän Valmentavasta valmiiksi -kehittämishankkeen kumppanikorkeakoulun* aiempia opiskelijahaun ja -valinnan käytänteitä, toimijoita sekä tunnistettuja kehittämiskohteita. Kyselyn tulokset olivat samansuuntaiset kuin Karvin maahanmuuttajille järjestämän korkeakouluopintoihin valmentavan koulutuksen 2010–2017 selvityshankkeen tulokset (3. ). Valintamenettelyn keskeisiksi kehittämistoimenpiteiksi nousivat hakukelpoisuuskriteereiden selkeyttäminen koulutuksen tunnettuisuuden lisääminen muutostarve opettajavetoisuudesta hakijapalveluiden vahvempaan roolii valintakokeen yhdenmukaistaminen Suositukset korkeakouluopintoihin valmentavan koulutuksen hakukelpoisuuskriteereiksi Alkuselvityksen pohjalta kehittämistyö eteni tahdikkaasti. Hakukelpoisuuskriteerit päädyttiin määrittelemään vastaavalla tavalla kuin tutkintoon johtavassa koulutuksessa (4.), jotta valmentavan koulutuksen suorittaminen olisi opiskelijaksi valitulle tarkoituksenmukaista, ja opiskelijalla olisi tosiasiallinen mahdollisuus pyrkiä tutkintoon johtavaan koulutukseen valmentavan koulutuksen suoritettuaan. Hakija on hakukelpoinen, jos hänellä on suomalaisen kansallisen lukion oppimäärä (lukion päättötodistus), suomalainen ylioppilastutkinto, tai siihen rinnastettavissa oleva kansainvälinen ylioppilastutkinto, suomalainen ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto, tai erikoisammattitutkinto, ulkomainen koulutus, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin tai ulkomainen korkeakoulututkinto Jos hakija on pakolainen tai pakolaiseen rinnastettavassa asemassa, eikä hän voi todistaa tutkintoaan asiakirjoin, hänen tulee toimittaa pakolaisstatuksestaan kertova viranomaispäätös (turvapaikkapäätös tai oleskelulupa suojelun perusteella) koulutodistustensa sijaan. Viranomaispäätös on toimitettava kaikkien hakukohteiden hakijapalveluihin. Opinnoissa edellytetään suomen kielen vähimmäistaitotasoa B1, miksi näin? Suurin etenemisen este valmentavasta koulutuksesta korkeakouluopintoihin on Karvin selvityksen mukaan ollut kielitaito. Heikommin suomea taitavat karsiutuvat herkästi valintakokeilla pois, vaikka muut valmiudet opintoihin saattaisivatkin olla kunnossa. B2- tai jopa C1-taitotasollakin voi olla vaikea selviytyä pääsykokeesta, jossa on myös suomea äidinkielenään puhuvia. Valmentavan koulutuksen kielitaitotasovaatimuksessa on huomioitu se, että usein valmentavaa koulutusta on edeltänyt kotoutumiskoulutus, jonka tavoitteena on suomen kielen yleiskielen hallinta eli taitotaso B1.1 (5.). Opetus-ja kulttuuriministeriön mukaan ammattikorkeakoulujen valmentavassa koulutuksessa tuleekin varmistaa kielitaidon kehittyminen ainakin tasolle B2.2, jotta opiskelija pystyy valmentavan koulutuksen jälkeen opiskelemaan tutkintotavoitteisessa koulutuksessa (6.). Koulutuksen haku toteutetaan verkossa Valmentavan koulutuksen tunnettuuden ja löydettävyyden lisäämiseksi haku suositellaan toteutettavaksi kansallisessa Opintopolku-palvelussa. 2018–2019 vuoden vaihteessa pilotoitiin valmentavan verkkokoulutuksen (7.) hakua. Tuloksena todettiin, että haun toteuttaminen Opintopolussa (8.) mahdollisti hakemusten käsittelyn sujuvasti yhteistyössä eri ammattikorkeakoulujen kanssa. Haku- ja opiskelijavalintaprosessi suunniteltiin Metropolia Ammattikorkeakoulun hakijapalveluiden johdolla tiiviissä yhteistyössä muiden hanketoimijoiden kanssa. Yhdeksästä kumppanikorkeakoulusta valittiin neljä ammattikorkeakoulua toteuttamaan opiskelijavalintaa eri alan valmentavissa koulutuksissa: Karelia-ammattikorkeakoulu (tekniikan ala), Metropolia Ammattikorkeakoulu (sosiaali- ja terveysala), Oulun ammattikorkeakoulu (liiketalouden ala) ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (monialainen). Hakulomaketta testattiin ennen haun toteuttamista Metropoliassa syksyn 2018 valmentavassa koulutuksessa opiskelevilla. Lopullinen hakulomake toteutettiin heiltä saadun palautteen pohjalta Hakijapalveluista saadun palautteen perusteella haku- ja opiskelijavalintaprosessi etenivät sujuvasti. Haun toteuttaminen useamman ammattikorkeakoulun yhteistyönä korosti erityisesti yhteisten käytänteiden ja työnjaon merkitystä. Hakukelpoisuuden osoittaminen ja tarkistus toteutettiin vastaavasti kuin korkeakoulujen yhteishaussa (9.) sillä poikkeuksella, että ulkomainen korkeakoulututkinto katsottiin myös osoitukseksi korkeakoulukelpoisuudesta. Lisäksi todistukset tarkistettiin vain opiskelijaksi valituilta, mikä kevensi hakukelpoisuuden arviointiin ja tarkistukseen liittyvää prosessia. Tarkennettujen hakukelpoisuuskriteerien ansiosta yhä useammalla korkeakouluopintoihin valmentavan koulutuksen suorittaneella opiskelijalla on riittävät valmiudet ja mahdollisuudet jatkaa opiskelua tutkinto-opiskelijana. Yhteisillä toimintaperiaatteilla voidaan jo haku- ja valintaprosessin aikana lisätä koulutukseen hakeutuvien maahanmuuttajien yhdenvertaisuutta. *Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Karelia-ammattikorkeakoulu, Lahden ammattikorkeakoulu, Laurea-ammattikorkeakoulu, Metropolia Ammattikorkeakoulu, Oulun ammattikorkeakoulu, Saimaan ammattikorkeakoulu ja Turun ammattikorkeakoulu Lähteet Lepola, L. 2017. Ammattikorkeakoulujen maahanmuuttajille järjestämä korkeakouluopintoihin valmentava koulutus vuosina 2010–2017. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus [verkkoaineisto]. [viitattu 8.5.2019]. Saatavissa: https://karvi.fi/app/uploads/2017/06/KARVI_1517.pdf Opetus- ja kulttuuriministeriö. 5:2017. Maahanmuuttajien koulutuspolut ja integrointi. Kipupisteet ja toimenpide-esitykset II. [verkkoaineisto]. [viitattu 8.5. 2019]. Saatavissa: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/79439 Lemettinen, O. 2018. Askelmerkkejä maahanmuuttajien valmentavan koulutuksen opiskelijavalintaan. Metropolian blogit. Monta muuttujaa. [viitattu 8.5.2019]. Saatavissa: https://blogit.metropolia.fi/montamuuttujaa/2018/04/20/askelmerkkeja-maahanmuuttajien-valmentavan-koulutuksen-opiskelijavalintaan/ Ammattikorkeakoululaki 14.11.2014/932. [viitattu 8.5.2019]. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140932. ELY-keskus. 9.4.2018. Selvitys kotoutumiskoulutuksen malleista Turussa ja pääkaupunkiseudulla-Huhtikuu 2018. [verkkoaineisto]. [viitattu 8.5. 2019]. Saatavissa osoitteessa: https://www.ely-keskus.fi/documents/10191/20388605/Kotoselvitys_09_04_18.pdf/341dcdd8-f5e8-4eac-b667-a9043bf4a012 Opetus- ja kulttuuriministeriö. 1:2016. Maahanmuuttajien koulutuspolut ja integrointi. Kipupisteet ja toimenpide-esitykset I. [verkkoaineisto]. [viitattu 15.5. 2019]. Saatavissa osoitteessa: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/64983 https://www.metropolia.fi/koulutukset/maahanmuuttajille/verkkototeutus/ https://opintopolku.fi/wp/ammattikorkeakoulu/miten-opiskelijat-valitaan/ammattikorkeakoulujen-valintaperustesuositukset-2019/ https://opintopolku.fi/wp/ammattikorkeakoulu/miten-opiskelijat-valitaan/ammattikorkeakoulujen-valintaperustesuositukset-2019/
Monta muuttujaa -blogi tuo esiin ammattikorkeakoulun toiminnassa syntynyttä tietoa, ajatuksia ja kokemuksia korkeakoulujen palveluista, joilla tuetaan maahanmuuttaneiden ja turvapaikanhakijoiden osaamisen tunnistamista sekä ohjautumista tarkoituksenmukaisille koulutus- ja urapoluille. Blogissa esitellään näistä aiheista tutkittua ja kehitettyä tietoa sekä aiheeseen liittyviä keskeisiä kysymyksiä ja ratkaisumalleja.
SIMHE-Metropolian henkilöstö julkaisee näistä teemoista asiakkaille suunnattuja kirjoituksia englanniksi Various Variables -blogissa
Vuodesta 2022 alkaen suomenkieliset blogikirjoitukset julkaistaan Metropolian muissa blogeissa. Julkaisumme löytyvät Metropolia-fi-sivustolta.
SIMHE Metropolia staff members publish writings about these topics mainly targeted to our clients in Various Variable -blog:
As of 2022 blog texts in Finnish are published in other Metropolia blogs. You can find our publications from Metropolia.fi.
Outi Lemettinen (päätoimittaja), projektipäällikkö
Katso Outi Lemettisen profiili People Finder -palvelussa
Riikka Wallin, asiantuntija
Katso Riikka Wallinin profiili People Finder -palvelussa
Anu Luoma, asiantuntija
Katso Anu Luoman profiili People Finder -palvelussa
Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@metropolia.fi
Monta muuttujaa -blogin tekstit käsitellään toimituskunnassa ennen niiden julkaisua.
ammattikorkeakoulu arviointi ekosysteemi hanke harjoittelu integraatio integroituminen jatkuva oppiminen kansainvälinen opiskelija kansainvälinen osaaja kansainvälisyys kehittäminen kehittämishankkeet kielenoppiminen kielitaito korkeakoulutettu korkeakoulutus korkeasti koulutetut maahanmuuttajat kotouttaminen kotoutuminen maahanmuuton vastuukorkeakoulu maahanmuuttaja maahanmuutto mentorointi ohjaus opetussuunnitelma opiskeluvalmiudet osaaminen osaamisen tunnistaminen palvelu SIMHE SIMHE-palvelu sosiaali-ja terveysala Sosiaalipsykologia talent boost turvapaikanhakija tutkimus työelämä työllistyminen työvoimapula valmentava koulutus verkkototeutus verkosto verkostoituminen yhteistyö
Metropolia käynnisti vuonna 2016 opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman Supporting Immigrants in Higher Education in Finland (SIMHE) -toiminnan. Toiminnan tavoitteena on edistää korkeakoulutettujen ja korkeakoulukelpoisten maahanmuuttaneiden ja turvapaikanhakijoiden osaamisen tunnistamista ja soveltuville koulutus- ja urapoluille ohjaamista.