Tekijä: Outi Lemettinen

Vertaismentoroinnin pilotilla tuetaan kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita

2.6.2021
Fanny Pohjankoski, Kerttu Apajalahti ja Outi Lemettinen

Selvitysten mukaan kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden on vaikea työllistyä Suomeen opiskelijoiden tahtotilasta huolimatta (1) ja valmistumisen jälkeen EU- ja ETA -maista tulevista opiskelijoista vain noin 62%  jää Suomeen töihin (2). Metropolia Ammattikorkeakoulun SIMHE jatkokehitys -hankkeessa on kehitetty kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden Suomeen työllistymistä tukevia malleja. Vastataksemme haasteeseen olemme kehittäneet yhteistyössä Metropolian Ammattikorkeakoulun sekä Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKAn kanssa vertaismentoroinnin pilottiohjelman.     Vertaismentorointi osana Metropolian ja METKAn yhteistyötä   Metropolia ja METKA tekevät yhteistyötä muun muassa ammattikorkeakouluopiskelijoiden tutoroinnin kautta. Vuonna 2021 Metropolia toteuttaa yhteistyössä METKAn kanssa vertaismentoroinnin pilotin liiketalouden kansainvälisille tutkinto-opiskelijoille. Vertaismentoroinnissa mentori ja aktori jakavat kokemuksiaan ja osaamistaan.    Vertaismentoroinnin kulmakivenä toimii mentorin aktorille tarjoama tuki ja mahdollisuus reflektoida sekä haastaa omia ajatuksia ja tavoitteita. Vertaismentoroinnin pilottikokeilussa mentoreiden on tarkoitus auttaa omalla toiminnallaan opiskelijoita pääsemään mahdollisimman hyvin kiinni työelämään jo opintojen aikana. Mentorin ja aktorin välillä vallitsee oppimis- ja vuorovaikutussuhde, joka nojaa molemminpuoliseen luottamuksellisuuteen (3).     Vertaismentoroinnin pilotti    Pilotti on suunniteltu yhteistyössä METKAn ja SIMHEn kanssa hyödyntäen liiketalouden tutkinnoissa aiemmin toteutettua mentorointiohjelmaa. Pilotti koostuu mentoreiden rekrytoinnista ja koulutuksesta sekä varsinaisen vertaismentoroinnin toteuttamisesta.  Kohderyhmänä toimivat Metropolian kansainvälisen liiketalouden opiskelijat. Koulutukseen osallistui viisi mentoria, joista kolme ovat valmistuneet Metropolian kansainvälisen liiketalouden linjoilta muutaman vuoden sisällä ja kahdella kyseiset opinnot ovat loppusuoralla. Mentoreiden määrä mahdollistaa noin 12 opiskelijan laadukkaan mentoroinnin.    Mentoroinnin suositeltu kesto on puolesta vuodesta vuoteen, sillä tämä helpottaa luottamussuhteen syntymistä mentorin ja aktorin välille, sekä antaa aktorille tarpeeksi aikaa käsitellä oppimaansa (4). METKAn pilottikokeilun mentoroinnin kesto on yhden lukukauden, eli noin puoli vuotta. Mentorit ovat yhteydessä aktoreihinsa jo ennen lukukauden alkua, mutta varsinaiset mentoritapaamiset ajoittuvat syyslukukaudelle 2021.    Pilottikokeilussa yksi mentori vastaa useammasta aktorista, joka tarjoaa mahdollisuuksia aktorien väliseen vuorovaikutukseen sekä toisiltaan oppimiseen.  Heterogeenisessä ryhmässä aktoreiden omat tiedot ja kokemukset integroituvat sekä toistensa että mentorin jakamaan tietoon (5).   Mentori toimii METKAn tutoroinnin ja ohjauksen tiimin alaisuudessa ja tekee tämän kautta yhteistyötä Metropolian ja oman koulutusalansa ammattilaisten kanssa. Monisäikeisellä ohjauksen verkostolla voidaan varmistua siitä, että uralle tähtäävälle opiskelijalle voidaan tarjota laadukasta ja opiskelijan tarpeisiin vastaavaa tukea. Vertaismentoroinnin kautta opiskelijalle tarjotaan tukea henkilöltä, jolla on omakohtaisia kokemuksia saman tyyppisestä elämäntilanteesta lähimenneisyydestä (3).   Syksyllä 2021 pilottikokeilussa järjestetään noin kuukauden välein yhteisiä tapaamisia kaikille mentoreille ja aktoreille. Näissä yhteisissä tapaamisissa käsitellään aktoreille urakehityksen ja työllistymisen kannalta ajankohtaisia aiheita METKAn ohjaustiimin sekä ulkoisten puhujien johdolla. Mentoreiden ja aktoreiden keskinäiset tapaamiset sijoittuvat näiden yhteisten tapaamisten välille. Tällä varmistetaan, että mentorointia tapahtuu tasaisesti ja aktoreilla on mahdollisuus reflektoida ja soveltaa yhteisten tapaamisten aiheita omiin tavoitteisiinsa myös oman mentorinsa kanssa.  Vertaismentoroinnin tavoitteena on saavuttaa osallistuvan opiskelijan laajempi integroituminen suomalaiseen työelämään sekä korkeakouluyhteisöön. Tavoitteena on myös tarjota osallistujille tarpeellisia työkaluja ja kontakteja uran eteenpäin viemiselle suomalaisessa yhteiskunnassa.   Vertaismentorin rooli ja tehtävät  Metropolian ja METKAn pilottikokeilussa mentorin tehtävänä on toimia luottamuksellisena sekä turvallisena keskustelu mahdollisuuksien tarjoajana. Mentorilta odotetaan reflektoivaa ja keskustelevaa otetta aktorin tavoitteiden ja ajatuksien haastamiseen, jotta korkein mahdollinen hyöty mentoroinnista saavutettaisiin. Mentorin ei ole tarkoituksenmukaista tarjota aktorilleen suoria vastauksia, vaan mentorin tulee ymmärtää yksilöön ja yksilölliseen tilanteeseen vaikuttavat tekijät ja tarjota parhaansa mukaan opiskelijalle työkaluja urakehitykseen, sekä haastaa uraan ja tavoitteiden saavuttamiseen liitännäisiä ajatusmalleja.  Mentoreille järjestetyissä koulutuksissa pyrittiin tarjoamaan mahdollisimman kattavasti työkaluja mentorina onnistumiseen sekä suuntaamaan mentoreiden omaa osaamista ja tietotaitoa kohti ohjaavampaa ja valmentavampaa otetta. Koulutuksissa käytiin läpi erilaisia verkostoitumisen taitoja, urapolulle orientoitumista, motivaation ylläpitoa ja ohjaamisen taitoja, sekä omien vahvuuksien esille tuomista työelämässä. Toteutus järjestettiin etänä ja kouluttajiksi oli kutsuttu sekä Metropolian henkilökuntaa että työelämän osaajia Metropolian ulkopuolelta. Keskusteleva ilmapiiri loi mahdollisuuden koulutettaville jakaa omia kokemuksiaan sekä oppia myös toisiltaan. Keväällä pidetyt vertaismentoreiden koulutukset johtavat syksyllä alkavaan varsinaiseen vertaismentorointiin.   “Hyvä määrä erilaisia vieraita, sisältö oli ajankohtaista ja relevanttia.”   Kevään mentoreiden koulutuksista kerättiin palautetta ja saadun palautteen perusteella koulutuksen koettiin vastaavan tarpeisiin. Koko pilotin palautteiden keruu tapahtuu joulukuussa. Pilotin onnistumista mitataan mentoreilta ja aktoreilta kerätyillä palautteilla.   Vertaismentoroinnin kokeilulla tavoitellaan kansainvälisten opiskelijoiden parempaa integroitumista  Kansainvälisten opiskelijoiden työelämäverkostot eivät ole yhtä hyvät kuin suomalaisten opiskelijoiden. Verkostojen puutteellisuus vaikeuttaa työllistymistä. Vertaismentori onkin kansainväliselle opiskelijalle ehdottoman tärkeä tuki työelämän verkostojen luomiseen. Mentori voi omalla ohjaavalla ja valmentavalla otteellaan tarjota aktorilleen neuvoja uralla alkuun pääsemisessä, sekä auttaa opiskelijaa verkostoitumaan alan tekijöiden kanssa luoden uusia mahdollisuuksia. Mentorista on aktorilleen apua kulttuurierojen hahmottamisessa ja kielitaitoon liittyvissä asioissa (6).   Vertaismentoroinnilla kansainvälisille opiskelijoille tähdätään aktorin turvalliseen ja tietoiseen toimintaan paikallisilla työllisyysmarkkinoilla. Tässä mentorin omilla kokemuksilla ja tietotaidolla paikallisilta työmarkkinoilta on suuri merkitys.    SIMHE jatkokehitys -hankkeessa kehitetyistä malleista voit lukea lisää SIMHE artikkelikokoelmasta: Yhdessä kohti osaajien Suomea – oivalluksia maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminnasta (Theseus) (7).   SIMHE jatkokehitys -hankkeen päärahoittaja on Opetus- ja kulttuuriministeriö ja toiminta-aika 1.3.2019 – 31.08.2021. Hanketta koordinoi Metropolia Ammattikorkeakoulu.   Lähteet:   1) Rydman, A. 2020. Joka kolmas kv-opiskelija lähtee valmistuttuaan. Verkkouutiset.fi. Luettu 19.5.   2) Juusola, H., Nori, H., Lyytinen, A., Kohtamäki, V. & Kivistö, J. 2021. Ulkomaiset tutkinto-opiskelijat suomalaisissa korkeakouluissa (PDF) Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:14. Luettu 27.5.2021  3) Luhanka-Aalto, R. 2017. Mentorointiopas Opas mentorointikoordinaattoreille (PDF) Luettu 5.5.2021   4) Kanniainen, M., Nylund, J. & Kupias, P. 2017. Mentoroinnin työkirja (PDF) Luettu 5.5.2021   5) Sillanpää, P. 2015. Vertaismentorointi tukee ammatillista kasvua (Theseus). Luettu 5.5.2021   6) Luostarinen, J., Juvonen, K., Miettinen, E., Niskanen, H. & Saaristo, S. 2020. Mentoroinnilla tukea maahanmuuttajan polulle. Karelia-ammattikorkeakoulun verkkojulkaisu. Luettu 5.5.2021   7) Stenberg, H., Antikainen, M., Lintala, E. & Roivas, M. 2020. Yhdessä kohti osaajien Suomea – oivalluksia maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminnasta (Theseus). Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja. TAITO-sarja 63.  Kirjoittajat:  Fanny Pohjankoski on kätilötyön opintojensa loppusuoralla Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Hän on pitkän linjan opiskelija-aktiivi etenkin tutoroinnin saralla. Hän toimii vuonna 2021 METKAn hallituksessa tutoroinnin ja ohjauksen tiimissä.   Kerttu Apajalahti opiskelee neljättä vuotta Metropolia Ammattikorkeakoulun International Business and Logistics -linjalla. Hän kirjoittaa opinnäytetyötä informaatiologistiikan ja datan ymmärtämisen vaikutuksesta päätöksentekoon. Hän on kokenut tutoroinnin ja ohjauksen ammattilainen monikansallisessa ympäristössä.     Outi Lemettinen (KTM) työskentelee Metropolia Ammattikorkeakoulun SIMHE-palveluissa. Hän työskentelee maahanmuuttajien koulutusta koskevissa kehittämishankkeissa. Hän toimii projektipäällikkönä SIMHE jatkokehitys ja SIMHE app -hankkeissa.      

SIMHE polulta eväitä työllistymiseen

15.12.2020
Sini-Tuuli Saaristo, Pirkko Kukkohovi & Outi Lemettinen

SIMHE polku -hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin työllistymistä edistäviä koulutuspolkuja. Hankkeen keskeisin tavoite oli tukea korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien työllistymistä omalle alalle osaamisen kartoituksen ja täydentävien opintojen avulla. Hankkeen kolme korkeakoulua (Oamk, Karelia-amk ja Metropolia) esittävät seuraavat suositukset korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien osaamista täydentävän koulutuksen suunnitteluun, sisältöön ja toteutukseen. Opiskelijalähtöisyys ja yhteistyö koulutussuunnittelussa keskeistä Ammattikorkeakouluilla on sosiaalinen vastuu huolehtia omana erityisryhmänään myös ulkomailla korkeasti koulutettujen täydennyskoulutuksesta (1). Koulutukselta vaaditaan joustavuutta kohderyhmän moninaisten osaamistaustojen vuoksi. Kohderyhmän saavuttamiseen ja tunnistamiseen tulee jatkossa kehittää yhteisiä menetelmiä. Suosituksemme on, että koulutusta suunnitellaan tarvelähtöisesti yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Jatkossa ulkomailla korkeasti koulutettuja on enenevä määrä ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden joukossa (2). Heille voidaan tarjota omaa, erillistä täydennyskoulutusta, mutta alueellisesti nähtynä todennäköisempää on, että hakijat sijoittuvat tutkinnonsuorittajien kanssa suorittamaan samoja kursseja. Tällöin suomea toisena kielenä puhuvien riittävästä ohjauksesta on huolehdittava opintojen onnistumisen takaamiseksi. Erilaisten osaamistaustojensa ja -tarpeidensa vuoksi hakijoille tulee räätälöidä sopiva täydentävä koulutus niin pituudeltaan kuin sisällöltään joustavaksi henkilökohtaisten suunnitelmien mukaan. Tämä tarkoittaa ennakoivaa osaamisen tunnistamisen kartoitustyötä, johon resursseja tulee varata. Lisäksi suomen kielen ja suomalaisen työelämäosaamisen haltuun ottoon tarvitaan tukea, joka voidaan integroida ammattialan opintojen ja työn yhteyteen. Täydennyskoulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa tarvitaan yhteistyötä työvoimaviranomaisten kanssa ja huomioon tulee ottaa säännökset opintojen suorittamisesta työmarkkinatuella. Tällä hetkellä tukimuodot vaativat täsmällistä ja ennakkoon tehtyä toteutussuunnitelmaa. Esimerkkinä opintojen varmistamiseksi kohderyhmälle voitaisiin varata tietty kiintiö avoimen opiskelupaikoista.  Vuoden 2021 alusta korkeakouluopintojen suorittaminen työvoimakoulutuksena on mahdollista tietyin edellytyksin myös ulkomailla korkeakoulutuksen saaneille (3). Tähän mahdollisuuteen tulisi ammattikorkeakouluissa tarttua. Tämä tulisi tehokkaasti käyttää hyödyksi, sillä on oletettavaa, että koronaepidemia heikentää jo ennestään tämän työelämässä aliedustetun erityisryhmän työllisyystilannetta (4). Tästä on viitteitä myös SIMHE polun kokemusten pohjalta. Työllistymisen näkökulmasta ensiarvoisen tärkeää on suunnitella täydennyskoulutusta yhteistyössä yritysten kanssa. Koulutukseen tulee sisällyttää työelämäjaksoja, jolloin osaamisen tunnistaminen ja täydentäminen tapahtuvat myös todellisissa työelämän tehtävissä. Kohderyhmä huomioiden, myös ohjauskäytänteitä tulee kehittää aina työelämään asti. Ohjauksen merkitys korostuu korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien koulutuksessa Koulutuksen tulisi sisältää seuraavat asiat: yksilöllisen ohjauksen, osaamisen tunnistamisen, työnhaun valmennuksen, työssäoppimisjakson ja ammattialan opinnot hakijan tarpeen mukaan. Uraohjauksen tulee olla keskeisessä roolissa koulutuksessa. Osaamisen kartoituksen prosessi vahvistaa osallistujan oman osaamisen sanoittamista sekä parantaa työnhakutaitoja. Lisäksi osallistujien olisi hyvä päästä harjoitteluun yrityksessä. Kohderyhmällä on ohjauksen osalta omat erityistarpeet, joiden tunnistamiseen tarvitaan asiantuntijuutta. Koulutuksen yhteyteen olisi hyvä tarjota henkilökohtaista ja pienryhmäohjausta. Ohjausta tulisi tarjota niin ammattialan opiskeluun kuin työnhaun prosessiin jatkumona. Kokeilujen perusteella suosituksena on, että koulutus sisältäisi sekä suomen kielen tukea että uraohjausta (5). Lisäksi vertaismentoroinnista (6) on saatu hyviä kokemuksia osana kohderyhmän täydennyskoulutusta. Yritysyhteistyön ja verkostoitumisen tuki on tärkeää työllistymisen edistämiseksi Hyvä viestintä on edellytys toimivalle yritysyhteistyölle ja verkostojen rakentamiselle. Korkeakoulujen tulee viestiä selkeästi erilaisista yhteistyön mahdollisuuksista sekä niiden tarjoamista hyödyistä. Yritysyhteistyö kannattaakin aloittaa kevyemmistä yhteistyön muodoista, esimerkiksi rekrytointimessut ja webinaarit, joiden jälkeen yhteistyön syventäminen on luontevampaa. Esimerkkinä osallistujien osaamisprofiilien viestiminen yrityksille tuki harjoittelupaikkojen saamista. Korkeasti koulutetut maahanmuuttajat tarvitsevat välittäjiä potentiaalisten yritysten saavuttamiseksi, joten suosittelijoiden merkitys verkostojen rakentamisessa korostuu. Myös korkeakoulujen alumnit voivat toimia hyvänä yritysyhteistyön lähteenä. Yritysyhteistyön menestystarinoita on tärkeää kerätä talteen ja viestiä eteenpäin. Yritysyhteistyöhön liittyykin vahvasti molempia osapuolia hyödyntävä näkyvyys, muun muassa sosiaalisessa mediassa. Korkeakoulun tulee tietää toiminnan kannalta oikeat verkostoitumisen kanavat ja alueen toimijat. Hyvät verkostot ovat toiminnan pohja. Kohderyhmällä on usein kovia odotuksia korkeakoulujen hyvistä yritysverkostoista. Verkostoitumisen tärkeys työllistymisen ja suomalaiseen työelämään integroitumisen kannalta nousi esiin myös kohderyhmälle järjestetyissä mentorointikeskusteluissa (6). Kohderyhmälle on tärkeää viestiä siitä, kuinka Suomessa konkreettisesti verkostoidutaan eri toimijoiden ja yritysten kanssa, sekä kertoa hyvistä verkostoitumisen mahdollisuuksista. COVID-19-epidemia on nostanut entisestään verkossa tapahtuvan verkostoitumisen tärkeyttä, etenkin LinkedInissä. Yritysyhteistyö vaatii korkeakoululta henkilöresursseja ja sen tulee olla koordinoitua. Toimivista yhteistyökuvioista on tärkeää pitää kiinni, eikä kontakteja tulisi menettää yksittäisen hankkeen päättymisen jälkeen. Jatkuvuuden varmistamiseksi ja selkeyden kannalta yritysyhteistyötä on tehtävä korkeakouluna tai useiden saman teeman hankkeiden yhteistyönä, ei niinkään yksittäisen hankkeen näkökulmasta. Lisäksi yritysyhteistyötä voi tehdä korkeakoulujen verkostoissa eri tavoin, esimerkiksi järjestämällä yhteisiä virtuaalisia verkostoitumistapahtumia yritysten kanssa. Tästä saatiin hyvää kokemusta SIMHE polun Get Together -tapahtumassa. SIMHE polun osaamista täydentävästä koulutuksesta voit lukea lisää SIMHE artikkelikokoelmasta: Yhdessä kohti osaajien Suomea - oivalluksia maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminnasta (7). Lähteet: 1) Taustalla on väliä: Ulkomaalaistaustaiset opiskelijat korkeakoulupolulla. Luettu 1.12.2020. 2) Taustalla on väliä. Ulkomaalaistaustaiset opiskelijat korkeakoulupolulla. TIIVISTELMÄ.  Luettu 1.12.2020. 3) Hallitus esittää väliaikaisia muutoksia työvoimakoulutukseen – TE-toimistot voisivat tarjota myös korkeakoulututkintoon johtavia opintoja. Luettu 1.12.2020. 4) Maahanmuuttaja jää todennäköisemmin työttömäksi korona takia. Luettu 1.12.2020. 5) Joustava suomen kielen ohjaus ja integrointi täydennyskoulutukseen toi hyviä tuloksia. Luettu 8.12.2020. 6) Mentoroinnilla tukea maahanmuuttajan polulle. Luettu 28.11.2020. 7) Yhdessä kohti osaajien Suomea - oivalluksia maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminnasta. Luettu 14.12.2020. Kirjoittajat: Sini-Tuuli Saaristo (KTM, HuK) työskentelee projektipäällikkönä Karelia-ammattikorkeakoulun osatoteuttamassa SIMHE polku -hankkeessa sekä yrityskoordinaattorina KOVAT – Kansainvälisen osaajan valmennus työhön -hankkeessa.   Pirkko Kukkohovi (FT, italia/soveltava kielitiede) on toiminut SIMHE polku -hankkeen Oamkin projektipäällikkönä sekä suomi toisena kielenä -asiantuntijana maahanmuuttajille suunnatuissa UOMA-, MAIKO-, Opin portailta työelämään ja SIIMA-hankkeissa. Hän on toiminut vieraiden kielten ja suomi toisena kielenä -aikuiskouluttajana eri koulutusasteilla ja vapaan sivistystyön puolella vuodesta 1991. Outi Lemettinen (KTM) työskentelee Metropolia Ammattikorkeakoulun SIMHE-palveluissa. Hän työskentelee maahanmuuttajien koulutusta koskevissa kehittämishankkeissa. Hän toimii projektipäällikkönä Osaaminen käyttöön Suomessa ja SIMHE polku -hankkeissa.

Kotouttamisen ekosysteemiä rakennetaan yhteistyöllä pääkaupunkiseudulla 

21.3.2019
Oksan Niemi ja Outi Lemettinen

Maahanmuuttajat tulevat erilaisista lähtökohdista, monilla on taustallaan entisessä kotimaassa suoritettuja opintoja, usein jopa valmis tutkinto ja ammatti. Osa korkeasti koulutetuista maahanmuuttajista työskentelee koulutustaan vastaamattomissa töissä tai on kokonaan työmarkkinoiden ulkopuolella. Suomessa tulisi panostaa korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien työllistymiseen koulutustaan vastaaviin työtehtäviin.  Maahanmuuttajilla on paljon hyödyntämätöntä osaamista  Tilastokeskuksen mukaan (1) Suomen väestönkasvu on jo vuodesta 2017 lähtien perustunut vain maahanmuuttoon.  Erityisesti pääkaupunkiseutu muuttuu yhä monikulttuurisemmaksi. Pääkaupunkiseudulla asuu 47 % koko Suomen maahanmuuttajaväestöstä, joista 39 %:lla UTH-tutkimuksen (2) mukaan on korkea-asteen koulutus. Helsingin, Espoon ja Vantaan vieraskielisten asukkaiden määrä kasvaa yli 11 000 hengellä vuodessa ylittäen 200 000 asukkaan rajan vuonna 2019. Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien työllistyminen on konkreettinen mahdollisuus pääkaupunkiseudun kilpailukyvyn turvaamiseen.  Maahanmuuttajien osaaminen pitää saada käyttöön mahdollisimman nopeasti ja oikeasuuntaisesti, maahanmuuttajan omista lähtökohdista käsin. Osaamisen haaskaaminen koulutusta vastaamattomissa töissä tai kokonaan työmarkkinoiden ulkopuolella oleminen on tunnistettu myös Metropolian SIMHE -palveluissa (Supporting Immigrants in Higher Education in Finland). Meneillään olevassa Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien osaaminen käyttöön Suomessa -hankkessa onkin tartuttu näihin haasteisiin.   Ekosysteemi ja ohjausprosessi tukevat kotoutumista ja työllistymistä  Hankkeessa pääkaupunkiseudun korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien kotoutumisen edistämistä lähestytään ja ratkotaan kahdesta näkökulmasta. Tavoitteena on rakentaa sekä eri toimijoiden yhteistyöhön perustuva ekosysteemi että toimiva ohjausprosessi, jotka mahdollistavat korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien nopeamman siirtymisen henkilökohtaiselle, omaa osaamista hyödyntävälle ja kotoutumista edistävälle koulutus- ja urapolulle*.   Kotoutumisesta (3) puhuttaessa on tärkeää muistaa sen olevan kaksisuuntainen keskinäisen muuttumisen prosessi: yhteiskunta muuttuu väestön monimuotoistuessa ja maahanmuuttaja puolestaan hankkii yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja. Siksi on tärkeää vahvistaa maahanmuuttajien osallisuutta, yhdenvertaisuutta ja sukupuolten välistä tasa-arvoa ja edistää heidän integroitumistaan yhteiskuntaan aktiivisina toimijoina.   Konkreettisia keinoja työllistymiseen  Pääkaupunkiseudun kaupungeilla on työvoimapula erityisesti varhaiskasvatuksen ja terveydenhuollon ammateissa. Nämä ovat niin sanottuja säädeltyjä ammatteja, joissa osaamisen lisäksi keskeistä on muodollinen pätevyys ja siksi näiden alojen osaajien työllistämiseen on löydettävä tämän huomioivia tapoja. Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien osaaminen käyttöön Suomessa –hankkeessa etsitään väyliä näiden alojen osaamisen löytämiseksi ja osaajien työllistämiseksi seuraavin keinoin:   Sairaanhoitajien kumppanuuskoulutusmallilla EU- ja ETA –maista tulleet sairaanhoitajat voivat hankkia pätevyyden Suomessa. Koulutuksessa perehdytään suomalaiseen palvelujärjestelmään, lainsäädäntöön, säädöksiin sekä asiakaslähtöisyyteen ja suomen kieleen. Mallin ovat käynnistäneet yhteistyössä Metropolia Ammattikorkeakoulu ja Helsingin kaupunki. Myös Espoon ja Vantaan kaupunki ovat käynnistämässä vastaavanlaista sairaanhoitajien osalta yhteistä kumppanuuskoulutusmallia.   Varhaiskasvatuksen opettajien yhteisen kelpoisuuskoulutuksen kautta pyritään poistamaan työllistymisen esteitä luomalla tehokas väylä muodollisen pätevyyden saamiseksi. Koulutuksen käynnistävät kuluvana keväänä Helsingin yliopisto ja Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut HY+ Oy sekä pääkaupunkiseudun kaupungit.  Säädeltyjen ammattien lisäksi on tärkeää kehittää myös muiden alojen osaajien työllistymisen tukemista. Hankkeessa tuotetaan myös kolmen korkeakoulun yhteistyönä (3AMK) myyntiosaamisen, matkailu- ja ravitsemisalan palveluosaamisen sekä rakennus- ja kiinteistöalan räätälöityjä täydennyskoulutuksia.  Kaikki tieto koulutuksista yhteen paikkaan  Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien työllistymisen tukemisen kannalta on olennaista, että tulijat saavat ja löytävät helposti ja riittävästi tietoa soveltuvista täydennyskoulutusväylistä matkalla suomalaiseen työelämään.   Tällä hetkellä korkeasti koulutetuille maahanmuuttajille kohdennetusta koulutustarjonnasta löytyy tietoa hajanaisesti monesta eri paikasta esim. Opintopolusta (4) , Metropolian koulutukset sivulta (5) ja Mamuko.fi -sivustolta (6) . Tavoitteena on koota korkeakoulutetuille maahanmuuttajille soveltuva avoimen opintojen - ja täydennyskoulutustarjonta ja tehdä se helposti löydettäväksi.    *Ekosysteemin ja ohjausprosessin rakentamisen lähtökohtana on olemassa oleva Maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminta -malli (7). Opetushallituksen rahoittamassa hankkeessa vahva toimijaverkosto vastaa tunnistettuun maahanmuuttajien työllistymisen haasteeseen. Hankkeessa ovat koordinaattori  Metropolia Ammattikorkeakoulun kanssa yhteistyössä Espoon, Helsingin ja Vantaan kaupungit, Uudenmaan TE-toimisto, Haaga-Helia ja Laurea ammattikorkeakoulut sekä Helsingin yliopisto.   Lähteet:   1) Suomen ennakkoväkiluku tammikuun lopussa 5 521 236  https://tilastokeskus.fi/til/vamuu/2019/01/vamuu_2019_01_2019-02-26_tie_001_fi.html (luettu 14.3.2019)   2) UTH-tutkimus. N.d. Saatavissa osoitteessa: http://www.terveytemme.fi/uth/ (luettu 14.3.2019)  3) Kotoutumisen kaksisuuntaisuus: https://kotouttaminen.fi/kotoutumisen-kaksisuuntaisuus (luettu 14.3.2019) 4) Maahanmuuttajien koulutus. Opintopolku.fi https://opintopolku.fi/wp/valintojen-tuki/maahanmuuttajien-koulutus/ (14.3.2019)   5) Koulutukset maahanmuuttajille. Metropolia AMK https://www.metropolia.fi/koulutukset/maahanmuuttajille/ (luettu 14.3.2019)   6) Maahanmuuttajakoulutus. Korkeakoulutus koko Suomessa https://www.mamuko.fi/tuotteet.html?id=39028/ (luettu 14.3.2019)   7) Stenberg, H., Autero, M. & Ala-Nikkola, E.. Osaamisella ei ole rajoja. Vastuukorkeakoulutoiminta maahanmuuttajien integraation tukena Suomessa.  Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisusarja 2018  (luettu 14.3.2019)    Lue lisää:  Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien osaaminen käyttöön Suomessa –hanke  Osaaminen käyttöön Suomessa -hanke sai rahoituksen kesäkuussa 2018  Koulutettuja maahanmuuttajia tarvitaan täydentämään pääkaupunkiseudun työvoiman tarvetta - toiminta käynnistyi syksyllä 2018  SIMHE polku - osaamisen tunnistamisesta ja täydentämisestä työllistymiseen  SOTE-silta - Korkeakoulutetun maahanmuuttajan pätevöitymispolku Supporting Immigrants in Higher Education in Finland. SIMHE-Metropolia

Askelmerkkejä maahanmuuttajien valmentavan koulutuksen opiskelijavalintaan

placeholder-image
20.4.2018

Maahanmuuttajien suomen kielen taidolla on keskeinen merkitys onnistuneiden opiskelijavalintojen teossa valmentavaan koulutukseen. Tämä selviää ammattikorkeakouluille toteutetusta kyselytutkimuksesta. Kyselystä selviää myös, että valmentavan koulutuksen opiskelijavalinnassa tulisi käyttää erillistä valintakoetta. Valmentava koulutus on polku opintoihin Valmentavien koulutusten tarkoituksena on antaa maahanmuuttajille riittävät valmiudet hakeutua korkeakouluopintoihin ja menestyä niissä. Opiskelijoille maksuttomissa opinnoissa on painotettu erityisesti korkeakouluopintojen edellyttämän kielitaidon vahvistamista sekä itsenäisen ja tutkivan opiskelutavan omaksumista (Opetus- ja kulttuuriministeriö). Ammattikorkeakouluille tehdyssä, Metropolian koordinoimassa, Valmentavasta valmiiksi -hankkeen kyselytutkimuksessa* selvitettiin, millainen valintaprosessi on ollut tähän mennessä käytössä eri ammattikorkeakouluissa. Valmentavasta valmiiksi -hankkeen tavoitteena on yhtenäistää hakuprosesseja- ja periaatteita sekä laatia kansalliset suositukset valmentavalle koulutukselle. Lisäksi hankkeen tavoitteena on, että yhä useampi maahanmuuttaja löytää tietoa valmentavista koulutuksista ja saa niiden avulla valmiuksia hakea opiskelemaan suomalaisessa korkeakoulussa. Kielitaito kynnyksenä opinnoille? Hakijan kielitaito nousee kaikissa kyselytutkimuksen vastauksissa keskeisenä esiin. Kyselyn mukaan valmentavaan koulutukseen hakevilta edellytettävä suomen kielen taito vaihtelee ammattikorkeakouluittain. Useimmiten edellytettiin suomen kielen osaamista joko A2 tai B1 -tasoilla (ks. tarkemmin kielten taitotasoasteikko). Käytännössä se tarkoittaa, että ainakin kielen perusteet tulee olla hallussa jo valmentavaan koulutukseen haettaessa. Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen KARVIn selvityksen mukaan suurin etenemisen este korkeakouluopintoihin onkin kielitaito. Heikommin suomea taitavat karsiutuvat herkästi pääsykokeilla pois, vaikka muut valmiudet opintoihin saattaisivatkin olla kunnossa. Karvin arviointisuunnittelija Laura Lepola kertoi Valmentavasta valmiiksi —hankkeen käynnistysseminaarissa, että opiskelijat ovat kokeneet valmentavan koulutuksen hyödylliseksi. Erityisesti suomalaiseen korkeakoulukulttuuriin tutustuminen ja suomen kielen opiskelu on koettu tärkeäksi. Suomen kielen osaamisen tarvetta on tutkittu maahanmuuttajien valmentavan koulutuksen osalta mm. VOIMAA-hankkeessa. Opiskelijoiden kielitaidon lähtötasona tulisi olla B1, jotta mahdollistettaisiin valmennusjaksoille osallistuneiden kielitason kehittyminen vähintään tasolle B2, joka välttämätöntä suomen kielisissä korkeakouluopinnoissa (Valmu2011). Valintakokeella valmentavaan koulutukseen Yleensä ammattikorkeakoulun valmentavaan koulutukseen hakijalla tulee olla ammattikorkeakouluopintoihin vaadittava yleinen hakukelpoisuus. Ammattikorkeakoulu voi lisäksi käyttää ns. harkinnanvaraista valintaa, jos hakijan tietojen ja taitojen katsotaan riittävän opintoihin, mutta hakukelpoisuuden tuottavaa tutkintoa ei ole. Kyselytutkimuksen mukaan useimmiten valinta valmentavaan koulutukseen on tapahtunut sitä varten räätälöidyllä valintakokeella. Kyselyyn vastanneet ammattikorkeakoulut olivat yhtä mieltä siitä, että valmentavaan koulutukseen on tärkeää tulevaisuudessakin järjestää erillinen valintakoe. Haku koulutuksiin tulisi toteuttaa 1-2 kertaa vuodessa. Kansallisia valintasuosituksia rakennettaessa onkin syytä miettiä millä tasolla valintakoetta yhtenäistetään. Esimerkiksi Kirsi Talmanin tutkimus osoittaa, että kahdella erilaisella valintakoemenetelmällä (kirjatentti ja soveltuvuuskoe) valikoitui pienistä eroista huolimatta osaamiseltaan ja opiskelumotivaatioltaan hyvin samanlaisia opiskelijoita (Talman2014). Tulokset apuna uuden toimintamallin kehittämisessä Valmentavasta valmiiksi -hankkeessa luodaan syksyllä 2018 yhteinen suositus ja toimintamalli valmentavan koulutuksen hakuprosessiin ja valinnan periaatteisiin hyödyntäen saatuja tutkimustuloksia. Keväällä 2019 toteutetaan valmentavan koulutuksen hakuprosessin ja valintakokeen pilotointi. Valmentavasta valmiiksi -hanke Valmentavasta valmiiksi -hanke vastaa tarkoituksenmukaisen koulutuspolun kehittämistarpeeseen erityisesti niiden maahanmuuttajien osalta, joiden tavoitteena ovat korkeakouluopinnot Suomessa. Hanke on Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) rahoittama. Hanketta toteuttavat yhdessä Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Karelia ammattikorkeakoulu, Lahden ammattikorkeakoulu, Laurea-ammattikorkeakoulu Oy, Oulun Ammattikorkeakoulu Oy, Saimaan ammattikorkeakoulu, Turun ammattikorkeakoulu Oy ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (XAMK). * Valmentavan koulutuksen hakuprosessiin liittyvä kysely ammattikorkeakouluille toteutettiin keväällä 2018. Kyselytutkimus käsitteli valmentavien koulutusten valinta- ja hakuperusteita ja siinä oli kohderyhmänä Valmentavasta valmiiksi -hankkeen kumppanikorkeakoulut. Kyselytutkimukseen tuli vastauksia yhteensä N= 12. Lähteet: Lepola, Laura. 2017. Ammattikorkeakoulujen maahanmuuttajille järjestämä korkeakouluopintoihin valmentava koulutus vuosina 2010–2017. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Talman Kirsi. 2014. Hoitotyön koulutuksen opiskelijavalinnat. Seurantatutkimus kahden valintakoemenetelmän yhteydestä opiskelijoiden osaamiseen ja opiskelumotivaatioon. Väitöskirja. Turun yliopisto Valmu, Jenni. 2011. Kielioppia ja kielen oppimista. Teoksessa Laasonen M. & Keränen P. (toim.). Puurtajasta uranuurtajaksi. Uusia väyliä maahanmuuttajien ammattikorkeakouluopintoihin ja urakehitykseen. Metropolia Ammattikorkeakoulu Maahanmuuttajien koulutus. Opetus- ja kulttuuriministeriö. http://minedu.fi/maahanmuuttajien-koulutuksen-kehittaminen (luettu 13.4.) Kielten taitotasot eurooppalaisen viitekehyksen mukaan. Tampereen ammattikorkeakoulu. http://www.tamk.fi/documents/10181/141089/kielten_taitotasot.pdf/d2d01ba4-8aa0-430b-9d1d-00f0bec811d7 (luettu 13.4.) Kuka voi hakea ammattikorkeakouluun? Opintopolku.fi. https://opintopolku.fi/wp/ammattikorkeakoulu/kuka-voi-hakea-ammattikorkeakouluun/ (luettu 13.4) Lue lisää: AMMATTIKORKEAKOULUJEN MAAHANMUUTTAJILLE JÄRJESTÄMÄ KORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVA KOULUTUS VUOSINA 2010–2017 Valmentavasta valmiiksi -hanke Valmentavasta Valmiiksi -hankkeessa ratkaistaan maahanmuuttajien haasteita päästä korkeakoulutukseen Puurtajasta uranuurtajaksi uusia väyliä maahanmuuttajien ammattikorkeakouluopintoihin ja urakehitykseen Hoitotyön valintakoekäytännöt tutkittiin: kirjatentti ajaa saman asian kuin soveltuvuuskoe (Väitös: MSc Kirsi Talman, 6.6.2014, hoitotiede)