Tekijä: Marianne Autero

Suuntaviivoja kansainvälisyyteen ohjausalan ammattilaisille

placeholder-image
8.6.2018

Ohjausalan ammattilaisen työllä voi olla suuri merkitys siihen millaisia ratkaisuja ihminen elämässään tekee tai miten hänen osaamisensa tulee hyödynnetyksi työelämässä. Kansainvälisyyden lisääminen on tällä hetkellä tärkeää Suomessa niin maahanmuuttajan kuin Suomesta lähtevänkin osaamisen näkökulmista. Tässäkin työssä ohjausalan ammattilaiset voivat tuoda uusia mahdollisuuksia ja ratkaisumalleja: he auttavat ja tukevat ohjattavaa löytämään oikean väylän osaamisensa täydentämiseen ja hyödyntämiseen myös kansainvälistymisen näkökulmasta. Euroguidance tukee ohjausalan kansainvälisyyttä Ohjausosaamisen potentiaali on huomioitu myös Suomen kansainvälistymisstrategiassa. (1). Ohjausalan ammattilaisten työn apuna Suomessa toimii Euroguidance-keskus, joka tukee ohjausalan ammattilaisten osaamisen kehittymistä erityisesti kansainvälistymisen näkökulmasta. Työskentelen Metropolia Ammattikorkeakoulussa ohjaustehtävissä ja kehitän työssäni maahanmuuttajien osaamisen tunnistamiseen tähtääviä toimintatapoja (SIMHE Metropolia). Toimintakaudella 2018-2020 olen mukana Euroguidance-keskuksen työn tukena toimivassa asiantuntijaryhmässä yhdessä eri ohjausalojen edustajien kanssa (*). Asiantuntijaryhmämme tarkastelee ja tukee Euroguidance -toimintaa eri näkökulmista ja on myös osa Euroguidance -tiimin itsearviointiprosessia. Jokainen jäsen tuo työskentelyyn lisäksi kansainvälisyys- ja ohjausosaamistaan niin omalta alaltaan kuin alueeltaan Suomessa. Kansainvälisyys vaatii monia näkökulmia ja monenlaista ohjausta Ensimmäinen asiantuntijaryhmämme tapaaminen oli toukokuun alussa Opetushallituksessa. Vietimme tiiviin iltapäivän keskustellen siitä, millaisin keinoin suomalaisia, ja etenkin nuoria, tulisi tukea kansainvälistymisessä osana urapolkuaan. Esille nousivat kansainvälisyyteen ohjaamisen tarve kaikilla kouluasteilla sekä erityisesti globaalit muutokset ja digitalisaatio sekä niiden tuomat haasteet ja hyödyt ohjauksessa ja työelämässä. Totesimme keskustelumme aikana, että maahanmuuttajat tuovat puolestaan toisenlaisen näkökulman kansainvälisyyteen, sillä heidän ohjauksessaan keskeistä on nimenomaan suomalaiseen yhteiskuntaan integroiminen koulutuksen tai työn kautta. Euroguidance työryhmän jäsen Jaakko Helander huomioi, että maahanmuuttajat ja myös ohjaushenkilöstö tarvitsevat välineitä maahanmuuttajien aiemmin hankitun osaamisen tunnistamiseen ja ohjaukseen soveltuville jatkopoluille (2). Opetushallituksen vastaavan asiantuntijan, Irma Garamin, pitämä esitys toukokuun alussa julkaistusta tutkimuksestaan koskien suomalaisia tutkinto-opiskelijoita ulkomaisissa korkeakouluissa (3) toi mielenkiintoisen lisän tapaamiseemme. Suomalaiset opiskelijat pohtivat ulkomailla opiskellessaan pitkälti samoja asioita kuin maahanmuuttajataustaiset korkeasti koulutetut Suomessa: miten minun osaamiseni tunnistetaan Suomessa, ja miten sopeudun palatessani suomalaiseen yhteiskuntaan? Vain noin neljännes opiskelijoista uskoikin tutkimuksen mukaan palaavansa takaisin Suomeen. (4). Yhdessä eteenpäin Osaavan työvoiman saaminen Suomeen on keskeinen osa tämän hetkistä maahanmuuttopolitiikkaa, sillä Suomessa tarvitaan kansainvälistä osaamista monilla eri aloilla. SIMHEn ohjausasiakkaat sekä myös korkeakoulujen ulkomaiset tutkinto-opiskelijat tulisikin nähdä voimavarana, ja heidän yhteiskuntaan integroimisensa ja osaamisen tunnistamisensa tulisi tuoda yhä vahvemmaksi osaksi Suomen kansainvälistymistrategiaa myös ohjauksen näkökulmasta. (1). SIMHE-työssä Metropoliassa olemmekin tehneet tiivistä yhteistyötä ja verkostoituneet lukuisten koulutus- ja ohjausalojen toimijoiden kuten Ohjaamojen, toisen ja korkea-asteen oppilaitosten sekä kotokoulutusorganisaatioiden kanssa viimeisen kahden vuoden aikana. Lisäksi olemme tehneet paljon yhteistyötä Opetushallituksen eri yksiköiden kanssa, jotta voimme palvella yhä paremmin maahanmuuttajataustaisia ohjausasiakkaitamme. Aloitimme ja päätimme yhteisen Euroguidance-asiantuntijaryhmän iltapäivämme kiteyttämällä jokaisen odotukset ja päivän tunnelmat yhteen sanaan. Minun päätösanakseni nousi ensimmäisenä mieleen eteenpäin, sillä sain iltapäivästä paljon uusia ajatuksia ja ideoita SIMHE-ohjaustyöni tekemiseen. Uskon myös, että yhteinen verkostomatkamme tulee olemaan hyödyllinen ja antoisa niin Euroguidance-keskuksen kuin jokaisen ohjaustyön asiantuntijankin kannalta. *) Asiantuntijaryhmän jäsenet on nimetty SIMHE-Metropolian lisäksi Opetus- ja kulttuuriministeriöstä, Työ-ja elinkeinoministeriöstä, Opetushallituksesta, Jyväskylän yliopiston koulutuksen tutkimuslaitoksesta, HAMK Ammatillisesta opettajakorkeakoulusta, Itä-Suomen yliopiston ohjauskoulutuksesta, Suomen opinto-ohjaajat ry:stä, Koordinaatti, Nuorten tieto-ja neuvontatyön kehittämiskeskuksesta, ELY-keskuksesta, Ohjaamosta, Ylä-Savon ammattiopistosta, Lehtipuun peruskoulusta, TE-palveluista ja Tokmanni Oy:stä. Lähteet 1. Töihin Suomeen - Hallituksen maahanmuuttopoliittinen ohjelma työperusteisen maahanmuuton vahvistamiseksi. 2018. Sisäministeriön julkaisu 1/2018. Sisäministeriö: Helsinki Haettu [1.6. 2018] osoitteesta http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/160444 2. Parkkonen, V. & Helander, J. (2017). Uusia keinoja korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien osaamisen tunnistamiseen. HAMK Unlimited Professional 24.8.2017. Haettu [1.6. 2018] osoitteesta https://unlimited.hamk.fi/ammatillinen-osaaminen-ja-opetus/urareitti-hanke/ 3. Garam I. (2018) Suomalaisten tutkinto-opiskelu ulkomaisissa korkeakouluissa. Tuloksia kyselystä. Raportit ja selvitykset 2018:18 https://www.oph.fi/download/190562_suomalaisten_tutkinto-opiskelu_ulkomaisissa_korkeakouluissa.pdf 4. Faktaa express https://www.oph.fi/julkaisut_2018/faktaa_express_5a_2018 Euroguidance http://www.cimo.fi/palvelut/euroguidance Maailmalle.net http://maailmalle.net/  

Että olisi joku, joka kuuntelee minua…

9.6.2016

Supporting Immigrants in Higher Education, SIMHE-Metropolia, aloitti ohjauspalvelut korkeasti koulutetuille sekä korkeakouluopinnoista kiinnostuneille maahanmuuttajille toukokuun alussa 2016. Lähes parinkymmenen ohjauskeskustelun jälkeen onkin hyvä aika pohtia, mitä tähän mennessä on saavutettu. Haluaisin nostaa esille muutamia asioita, jotka koen tärkeäksi sellaisten henkilöiden ohjaamisessa, joilla on vähän tai ei edes senkään vertaa kokemusta suomalaisesta yhteiskunnasta, saati korkeakoulujärjestelmästämme sen kaikkine kommervenkkeineen. Tilastot menettävät merkityksensä kasvokkain kohdatessa Tilastojen taakse on helppo piiloutua maahanmuuttajailmiötä tarkastellessa. Suomessa asuu eri perusteella yli 200, 000 maahanmuuttajaa, ja heidän määränsä kasvaa vuosi vuodelta. Tilastoja on kuitenkin turha tuijottaa silloin, kun sinua vastapäätä istuu ihan oikea ihminen hakemassa ohjausta ja neuvoja. Tässä vaiheessa sinun tehtäväsi on kuunnella jokaisen yksilöllinen elämäntarina ja yrittää auttaa ihmisiä näkemään heissä piilevät voimavarat, joiden avulla he voivat itse muuttaa elämäänsä. Maahanmuuttajat niputetaan usein yhdeksi massaksi, ja heitä ei nähdä kykenevinä ihmisinä, jotka osaavat tehdä omat päätöksensä ja ratkaisunsa elämänsä suhteen. Kaikki asiakkaani ovat olleet lahjakkaita ja korkeasti koulutettuja ihmisiä, jotka ovat joutuneet tahtomattansa uudenlaisen tilanteen eteen. He ovat olleet valmiita aloittamaan uudestaan ja jopa ottamaan muutaman askeleen taaksepäin suhteessa aiempaan osaamiseensa ja taitotasoonsa. Minun tehtäväni on antaa heille tarvittavia tietoja ja tukea heitä tässä prosessissa. En suinkaan ole naiivi, vaan ymmärrän toki millaisia esteitä ja vaikeuksia on olemassa sekä heidän puoleltaan että suomalaisessa yhteiskunnassa, mutta uusien vaihtoehtojen ja mahdollisuuksien esilletuominen on tässä vaiheessa kaikkein merkityksellisintä. Tunne itsesi, niin opit samalla jotain toisistakin Ohjaus on aina vuorovaikutusta, yhteisen perustan etsimistä sekä luottamuksen rakentamista ihmisten välille. Olen ohjannut kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita kymmenen vuoden ajan, joten asiakaskunnan muutos ei ollut itselleni kovinkaan dramaattinen. Olen oppinut niin oman kulttuurien välisen viestinnän koulutukseni kuin kokemukseni kautta, että hyvä itsetuntemus on paras tapa oppia tuntemaan myös toisia ihmisiä. Ohjaustyötä tehdään pitkälti ohjaajan oman persoonallisuuden kautta, ja toivonkin olevani ohjattavieni silmissä yhtä lailla pätevä kuin maanläheinen ihminen, jolla on hyvä sydän. Tämä tosin jää heidän päätettäväkseen. Ensinnäkin, koen olevani etuoikeutettu saadessani olla mukana tekemässä Suomea ja sen ominaisuuksia tutummiksi ja vähemmän pelottaviksi maahanmuuttajille. Toiseksi, olen tässä myös itse oppimiskäyrällä, sillä jokainen maahanmuuttaja tulee kohdata omana ainutlaatuisena itsenänsä eikä vain tietyn kansan, kulttuurin tai etnisen ryhmän edustajana. Tehtävänäni ei ole vahvistaa olemassa olevia rajoja, vaan ennemminkin avata niitä, jotta löydämme yhteisen pohjan dialogillemme. Kolmanneksi, muista kulttuureista tuleviin ihmisiin tutustuminen antaa enemmän kuin ottaa, koska maailmankuvasi laajenee jokaisen kohtaamisen myötä. Siis,  jos annat sen vain tapahtua. Kuin majakka öisellä merellä Miltä SIMHE-projekti vaikuttaa minusta nyt, kun olen työskennellyt sen parissa kolmisen kuukautta? Se tuntuu mielestäni tarpeelliselta ja myös kovin tervetulleelta; Suomessa on kasvava tarve paikoille, joista maahanmuuttajataustaiset ihmiset voivat hakea tietoa selvitäkseen suomalaisen yhteiskunnan ja koulutusjärjestelmän sokkelossa. Toivoakseni SIMHE-projektin avulla maahanmuuttajien olisi ehkä hitusen helpompi löytää oma polkunsa ja suunnata eteenpäin. Me emme ole muuttamassa maailmaa, ehkä teemme korkeintaan pintaraapaisun suomalaisen graniitin pintaan, mutta SIMHE-projektilla tuntuu olevan oma tarpeellinen sijansa muiden vastaavien palvelujen rinnalla. SIMHE-projekti näyttäytyykin minulle kuin majakkana öisellä merellä: et näe millään kaikkea yhdellä silmäyksellä, mutta asiat alkavat kirkastua jokaisen uuden valonsäteen myötä. Mitä tutumpi suomalainen yhteiskunta ja sen mahdollisuudet ovat maahanmuuttajille, sen helpompi heidän on löytää erilaisia vaihtoehtoja tulevaisuutensa rakentamiseen. Se vie ilman muuta aikaa, mutta on varmasti yrittämisen arvoista sekä meille että heille. Järjestämme ensimmäisen Guidance Generalia -luennon kesäkuussa eli palaamme sen kuulumisiin piakkoin!