Masterminds – Maisteriainesta

Ammatillisia taitoja arvostetaan työelämässä. Akateemisten osaamisten rinnalla työhön liittyvien ammatillisten taitojen tarve on kasvamassa. (1) Tulevaisuuden osaamistarpeita voidaan tarkastella osittain alakohtaisesti. Toisaalta osaamiset ovat luonteeltaan yleisiä osaamisia, työelämäosaamisia ja digiosaamisia. (2) Ylempi ammattikorkeakoulututkinto vahvistaa käytännön työelämävalmiuksia, avaa erilaisia urapolkuja ja lisää palkkatuloja. Mikä on YAMK-tutkinto? Suomessa ylemmän korkeakoulututkinnon voi opiskella sekä yliopistossa että ammattikorkeakoulussa. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto (YAMK-tutkinto) on ammatillisesti profiloitunut maisteritasoinen tutkinto. Se antaa saman kelpoisuuden julkiseen virkaan kuin yliopistossa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto. (3) YAMK-tutkinto tuli osaksi Suomen koulutusjärjestelmää vuonna 2005 (4). YAMK-koulutuksen suosio on kasvanut nopeasti. Viimeisen kymmenen vuoden aikana tutkinnon suorittaneiden määrä on noin 2,5-kertaistunut. Viime vuonna tutkinnon sai 3324 opiskelijaa (Kuvio 1). YAMK-tutkinto hyvä investointi? Tärkein motiivi YAMK-opiskeluun on oman osaamisen ja itsensä kehittäminen. Tutkinnosta valmistuneet kokevat, että heidän valmiutensa asiantuntijatyöhön ja elinikäiseen oppimiseen, ovat kasvaneet. (5, 6) Koulutus antaa valmiuksia tarkastella asioita laaja-alaisesti, kriittisesti ja ratkaisukeskeisesti (7). YAMK-tutkinnolla edistetään omaa kilpailukykyä ja kykyä vastata muuttuviin työelämän haasteisiin. Opintojen myötä varmistetaan omaa asemaa organisaatiossa ja työmarkkinoilla. (5, 6, 7) YAMK-tutkinto on hyvä investointi. Suomessa tehty tutkimus osoittaa, että viisi vuotta YAMK-opintojen aloittamisen jälkeen koulutukseen osallistuneiden palkkatulot ovat noin 2900 euroa korkeammat kuin vertailuryhmän tulot. Näin YAMK-koulutukseen osallistuminen on keskimäärin johtanut korkeampaan ansiotasoon. Koulutuksen vaikutus palkkaan on korkeampi sosiaali- ja terveysalalla kuin kaupan ja tekniikan alalla. (8) Esimerkiksi suurin osa sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon suorittaneista ilmoitti palkkansa nousseen tutkinnon suorittamisen jälkeen. (9) YAMK-tutkinnolla uudelle uralle? YAMK-tutkinnoissa opiskelu on käytännönläheistä. Se tapahtuu tiiviissä vuorovaikutuksessa työelämän kanssa organisaatioiden haasteisiin ratkaisuja etsien. Näin koulutuksessa opittua voi soveltaa omassa työssään. Työllisyyden osalta YAMK-tutkinnon suorittamisella ei ole merkitseviä vaikutuksia, koska tutkinto opiskellaan yleensä työssäkäynnin ohella. YAMK-tutkinnon suorittaneista oli vuoden kuluttua töissä 95 % ja työttömänä vain 3 % (10). YAMK-tutkinto vauhdittaa uralla etenemistä: osa siirtyy vaativampiin tehtäviin samassa organisaatiossa ja osa etenee vaativampiin tehtäviin työpaikkaa vaihtamalla. Enemmistö YAMK-tutkinnon suorittaneista on tyytyväisiä urakehitykseen koulutuksen jälkeen. (7) YAMK-tutkinnon opiskelu? Opintojen laajuus on 60 tai 90 opintopistettä eli ne vastaavat 1–1,5 vuoden päätoimisia opintoja. Koska tutkinto usein suoritetaan työn ohessa, opiskeluaika voi olla pidempikin. Opiskelijaryhmät ovat usein monialaisia, kun opiskelijat tulevat eri aloilta (liiketalous, tekniikka, sosiaali- ja terveysala). Toisaalta samankin alan tutkintoa opiskelevien koulutustaustat voivat olla hyvin erilaiset, jolloin opiskelijat oppivat toinen toisiltaan. Koulutus toteutetaan monimuoto-opiskeluna, joka rakentuu mm. lähiopetuspäivistä, verkko-opinnoista ja itsenäisestä työskentelystä. YAMK-opiskelijat haastetaan oppimaan uudella tavalla, kun he tuottavat ratkaisuja ja tekevät monialaista yhteistyötä erilaisten ilmiöiden tai haasteiden parissa. Näitä mahdollisuuksia tarjoaa Metropolian tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta erilaisina hankkeina, asiakastöinä ja palveluina innovaatiokeskittymissä. (11) Opinnäytetyö on työelämän kehittämistehtävä ja sen laajuus on kolmasosa tai puolet koko tutkinnosta. Opinnäytetyössä opiskelija rakentaa uutta osaamista, kun yhteistyössä oman työyhteisön tai tilaajaorganisaation toimijoiden kanssa löydetään ratkaisuja organisaatiokohtaisiin haasteisiin. Samalla kehitetään yhteistyöorganisaation toimintaa sen tarpeiden mukaan. Kokemukset YAMK-opiskelusta? Metropolian YAMK-tutkinnoista 2019 valmistuneet ovat olleet tyytyväisiä opintoihinsa (ka 5,6; kun maksimi on 7). He kokivat, että opetuksen toteutustavat mahdollistivat hyvin opiskelun, työn ja henkilökohtaisen elämäntilanteen yhteensovittamisen (ka 5,7). Opiskelijoiden yhteistyö opettajien kanssa oli luontevaa (ka 5,9). Opiskelijat kokivat, että opettajat huomioivat opiskelijat tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti (ka 6,0). (12) Viisi vuotta valmistumisen jälkeen Metropolian YAMK-tutkinnoista 2014 valmistuneet arvioivat, että tärkeimpiä osaamisia heidän nykyisessä työssään olivat seuraavat: Oma-aloitteisuus ja itseohjautuvuus (5,6; maksimi 6 = erittäin tärkeä) Organisointi- ja koordinointitaidot (5,4) Ongelmanratkaisutaidot (5,4) Vuorovaikutus- ja neuvottelutaidot (5,3) Stressinsietokyky ja sopeutuminen uusiin tilanteisiin (5,3 ) Kyky oppia uutta (5,2 ) Tiedonhankintataidot (5,1 ) Alan keskeiset termit, menetelmät ja periaatteet (5,0) Verkostoitumistaidot (5,0) Kehittämisosaaminen (4,9) Näistä osaamisista YAMK-opiskelu kehitti parhaiten kykyä oppia uutta, oma-aloitteisuutta ja itseohjautuvuutta, tiedonhankintataitoja ja kehittämisosaamista. Lisäksi opiskelu edisti paljon alan keskeisten termien, menetelmien ja periaatteiden oppimista. (13) Kuka voi hakea YAMK-tutkintoon? YAMK-opiskelijoilta edellytetään ammattikorkeakoulututkintoa, muuta korkeakoulututkintoa tai muutoin riittäviä tietoja ja taitoja opintoja varten. Lisäksi edellytetään vähintään kahden vuoden työkokemusta alalta aiemman korkeakoulututkinnon jälkeen. (14) Koulutukseen voi hakea kevään yhteishaussa 18.3. – 1.4.2020. Lähteet ILO 2011. A skilled workforce for strong. Sustainable and Balanced Growth: A G20 Train- ing Strategy. International Labour Office, Geneve. (PDF) Opetushallitus 2019. Tulevaisuuden osaamistarpeita arvioitu aloittain. (Luettu 18.2.2020) Opetushallitus n.d. Laki ammattikorkeakoululain muuttamisesta 411/2005. Ojala, K. 2017. Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot työmarkkinoilla ja korkeakoulujärjestelmässä. Väitöskirja. Turun yliopisto. Kasvatustieteiden laitos. (PDF) Kettunen, M. & Mäkinen, P. 2015. Sosiaali- ja terveysalan ylemmän amk-tutkinnon suorittaneiden näkemyksiä jatkokoulutuksesta ja työelämästä. Kasvatustieteiden pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto. (PDF) Hattuniemi, P. 2019. Koulutuksen vaikuttavuuden arviointi. Case Metropolian Sosiaali- ja terveysalan johtaminen (ylempi AMK). Metropolia Ammattikorkeakoulu. (PDF) Böckerman, P. & Haapanen, M. & Jepsen, C. 2019. Back to school: Labor-market returns to higher vocational schooling. Labour Economics 61 (2019) 101758. Siekkinen, S. & Takkunen, J. & Ylevä, L. 2018. ”PITÄÄ OLLA ROHKEA JA HAKEA JA MENNÄ ETEENPÄIN” Kokemuksia sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon tuomasta osaamisesta ja sen käytettävyydestä työmarkkinoilla. Lapin AMK. (PDF) Arene. Ajankohtaista. 28.8.2019. Tutkimus: Ylempi AMK-koulutus voi nostaa ansioita tuhansilla euroilla. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta. Metropolia Ammattikorkeakoulu. (Luettu 18.2.2020) AVOP, Ammattikorkeakoulujen valmistumisvaiheen opiskelijapalautekysely 2019. Uraseurantakysely vuonna 2014 valmistuneille lokakuussa 2019. Ammattikorkeakoululaki 14.11.2014/932 Marjatta Kelo toimii Metropolia Ammattikorkeakoulussa YAMK-tutkintojen kehityspäällikkönä. Hänen tehtävänään on kehittää YAMK-tutkintoja opiskelijalähtöisesti, edistää YAMK-tutkintojen tunnettuutta sekä YAMK-tutkintojen ja tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan välistä yhteistyötä. Hän luo myös edellytykset Metropolia Master’s kehittämisverkoston monimuotoiselle yhteistyölle. Photo by Jeremy Bishop on Unsplash