Masterminds – Maisteriainesta

Ylemmän ammattikorkeakoulutuksen ytimessä

Avainsana: Metropolia AMK

Aurinkosähkö kiinnostaa kiinteistön omistajia
22.11.2018
Metropolia Master's bloggers

Kiinteistökohtainen aurinkosähkön tuotanto ei yksin pysäytä ilmastonmuutosta. Se voi olla osa ratkaisua, kun aurinkosähkön tuotannon arvioidaan lisääntyvän kiinteistöillä voimakkaasti lähivuosina ja 2020-luvulla. Kiinteistöillä suuri rooli aurinkosähkön tuotannossa Suomea velvoittavat EU:n tavoitteet uusiutuvan energian tuotannon lisäämisestä. Rakennusten katoilla on potentiaalia tuottaa aurinkosähköä eivätkä katot kilpaile maankäytöstä esimerkiksi ruoantuotannon kanssa. Voisiko kiinteistöillä siis olla merkittävä osuus ilmastotavoitteiden saavuttamisessa? Avainasemassa ovat luonnollisesti investointipäätöksiä tekevät kiinteistönomistajat. Metropolia Ammattikorkeakoulun talotekniikan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnoissani keskitytään pitkälti energiatehokkuuteen ja uusiutuvan energian tuotantoon. Selvitin opinnäytetyössäni kiinteistönomistajien suhtautumista aurinkosähkön tuotantoon ja arvioin kiinteistöjen aurinkosähköpotentiaaleja. Kiinteistöt olivat kaupallisessa käytössä eli esimerkiksi toimitiloja ja logistiikkarakennuksia. Mukana oli myös muutama institutionaalinen vuokra-asuntosijoittaja, muttei asunto-osakeyhtiöitä. Asunto-osakeyhtiöiden edustajien näkemyksiä on selvittänyt Kiinteistöliitto ja raportin voi lukea täältä. Suomen rakennusten kattojen aurinkosähköpotentiaalista on tehty joitain karkeita arvioita. Defaix ym. (2012) arvioivat potentiaaliksi 7 prosenttia ja Pöyry Management Consulting (2017) 14 prosenttia Suomen vuotuisesta sähkönkulutuksesta vuonna 2030. Potentiaalin hyödyntämistä rajoittaa kuitenkin se, että suurilla kiinteistöillä, joilla on tuotantoon erinomaisesti soveltuvat katot, ei aina ole riittävää kulutusta sähkön hyödyntämiseksi kiinteistöllä. Suuren rakennuksen aurinkosähköpotentiaali voi olla lähemmäs gigawattitunnin vuodessa ja laitoksen nimellisteho megawatin luokkaa. Sähkön varastoiminen akkuun ja varsinkaan sähkön myyminen verkkoon taas eivät ole taloudellisesti kannattavia vaihtoehtoja. Ympäristöystävällisyys houkuttaa aurinkosähkön tuottamiseen Aurinkosähkön tuotanto kiinnostaa kiinteistönomistajia laajasti. Kyselyyni vastanneista kiinteistönomistajien edustajista 86 prosenttia on kiinnostunut aurinkosähköntuotannosta edustamillaan kiinteistöillä. Noin puolet olisi valmis tekemään investointipäätöksen tämän tai ensi vuoden aikana. Aurinkosähköstä on ilmeisen myönteisiä kokemuksia, sillä kaikki ne vastaajat, joiden kiinteistöllä on jo aurinkovoimala, ovat valmiita hankkimaan uudenkin voimalan lähivuosina. Aurinkosähkön hinta laskee koko ajan eikä kalliimman sähkön maissa tarvita enää tukiaisia, jotta tuotanto olisi kannattavaa (Vimpari & Junnila 2017; Lang ym. 2016). Samaa tilannetta lähestytään Suomessa. Taloudellinen kannattavuus ei kuitenkaan ole ainoa syy investointipäätöksen tekemisessä. Kiinteistönomistajat mainitsivat muiksi syiksi yleisimmin tuotannon ympäristöystävällisyyden ja toisiksi yleisimmin kiinteistön vuokrattavuuden ja/tai imagon. Vuokralaisilla on omia ympäristöohjelmia ja -tavoitteita, jotka vaikuttavat myös toimitilojen valintaan. Omistajat ovat huomanneet, että energiatehokkuus ja uusiutuvan energian tuottaminen parantavat kiinteistön vuokrattavuutta ja nostavat siten sen arvoa. Kolmannes niistäkin vastaajista, jotka pitivät aurinkosähkön tuotantoa kannattamattomana, voisi silti asennuttaa voimalan kiinteistölleen jo lähivuosina. Vuokralaisilla on mahdollisuus vaikuttaa aurinkosähkön tuotannon yleistymiseen muutenkin kuin valitsemalla kiinteistön, jolla jo on aurinkovoimala. Noin puolet kiinteistönomistajista suhtautuu vuokralaisen omaan tai vuokralaisen ja omistajan yhteiseen aurinkosähköhankkeeseen myönteisesti ja viidennes harkitsee asiaa tapauskohtaisesti. Kielteisen kannan heti kättelyssä ottavia on vain viidennes. Loput eivät osanneet tai halunneet kertoa kantaansa. Essi Kuikka Talotekniikan opiskelija, ylempi amk Lähteet: Defaix, P. R., van Sark, W. G. J. H. M., Worrel, E. ja de Wisser, E. 2012. Technical potential for photovoltaics on buildings in the EU-27. Solar Energy 86, s. 2644–2653 Hajautetun uusiutuvan energiantuotannon potentiaali, kannattavuus ja tulevaisuuden näkymät Suomessa 2017. Verkkoaineisto. Pöyry Management Consulting Oy. https://vnk.fi/documents/10616/3866814/5_2017_Hajautetun+uusiutuvan+energiantuotannon+potentiaali%2C+kannattavuus+ja+tulevaisuuden+n%C3%A4kym%C3%A4t+Suomessa/f7fa0126-2880-452d-954b-f52ea5f0a9a0?version=1.0. Luettu 10.10.2018. Lang, T., Ammann, D. ja Girod, B. 2016. Profitability in absence of subsidies: A techno-economic analysis of rooftop photovoltaic self-consumption in residential and commercial buildings. Renewable Energy 87, s. 77–87. Vimpari ja Junnila 2017. Evaluating decentralized energy investments: Spatial value of on-site PV electricity. Renewable and Sustainable Energy Reviews 70, s. 1217–1222.

Lue lisää

Why Master’s studies at Metropolia are OK for adult students
28.12.2017
Metropolia Master's bloggers

Adult students are demanding – we have a long work experience behind us, we know quite a lot about many things. The one who teaches us, needs to know a lot more than we, the students, know, and that is challenging! I started my studies at Industrial Management Master’s programme at Metropolia AMK in September 2017. First, I was a bit hesitant if I have enough time and motivation to carry out any Master’s studies. Would it even be possible in less than a year? Will these studies give me enough new knowledge? Are the teachers skilled enough to pour information into us, already experienced students? Pretty soon I found out that the teaching is best-of-breed, and teachers are motivated and skilled, they are not only academically competent, but they indeed have profound work experience on versatile business areas. Also, my fellow students seem to be a real source of inspiration. They represent every possible engineering field and a huge variety of different nationalities. We have a strong commitment at our class room that we are doing this together. This year will definitely give me a lot! Before my studies began, I had imaged myself sitting alone in a dungeon, writing my thesis day in and day out. On the first day, I found out, that Industrial Management has an exceptional process which helps us to write our Master’s thesis in a clear and organized way. It is a 7-gate process that guides the students through the thesis almost collectively, as a group, moving from point to point and sharing the outcomes immediately as they appear, at every stage of the Master’s project.  With the help of motivated supervisors, teaching, personal mentorship and regular presentations. I was relieved when this process was introduced, it seems that I am almost forced to go through it, in a positive sense. Most importantly, the real-life experience of instructors is essential. In addition to own faculty, the program invites external lecturers, who are the icing on the cake. We have enjoyed a number of very interesting, enthusiastic, and skilled lecturers. Some have strong business background, like Kalle Kekkonen, Head of Alliances and Acquisitions at Kone. The acquisition process he introduced shows why Kone has been one of the most successful companies in Finland for years. Kone’s acquisitions seem to be extremely well defined, rooted in Kone’s general strategy, but also strongly taking into account Kone’s local presence. This insightful class was one of the highlights of our autumn studies! Timo Hyvönen, the Vice President for Professional Services and Operations, at Efecte Corp, gave us a down-to-earth insight to ITIL, a worldwide de facto standard for IT service management as part of our ‘Service Design’ course. According to Timo, IT services designed by ITIL standards are fit for the most demanding tasks, which are not manageable by less comprehensive approaches, since ITIL has a sound instrumentarium of processes to handle multiple variables and levels of tasks. ITIL also ensures that the services are easily and efficiently developed, utilizing existing resources to the fullest, without reinventing the wheel. Timo’s philosophy for designing IT services is to focus on three key elements: People, Processes, and Tools. But he strongly emphasizes that the customer should never be forgotten. All in all, adult education is challenging, not only to the teachers but especially to us, students. How can we coordinate work, personal life and studies? Sounds impossible, but with some positive stubbornness, persistence, and flexibility it seems to be fairly possible – at least Metropolia has done a huge work in putting together the schooling that allows us to take our education to the next level.   Kirsi Hoikkala Industrial Management Master’s programme student at Metropolia

Lue lisää