Masterminds – Maisteriainesta

Ylemmän ammattikorkeakoulutuksen ytimessä

Avainsana: kestävä kehitys

Sosiaaliala ja kestävä kehitys – Kestävää sosiaalialan työtä?
9.1.2023
Metropolia Master's bloggers

YK:n kestävän kehityksen tavoiteohjelma Agenda 2030 ja erityisesti sen 17 laajaa tavoitetta ovat ratkottavina kaikilla aloilla. Myös sosiaalialalla on pureuduttu kestävän kehityksen varmistamiseen. Tätä teemaa tarkasteltiin Sveitsin Muttenzissa kesäkuussa 2022 pidetyssä sosiaalialan  YAMK-tutkintojen kesäkoulussa (https://www.summerschool.hsa.fhnw.ch/). Huomio keskittyi erityisesti siihen, mitä kestävä kehitys sosiaalialan kannalta tarkoittaa. Ympäristöön liittyvät kriisit koskettavat erityisesti heitä, jotka ovat sosiaalisesti heikommassa asemassa. Kyse ei ole vain maiden sisällä tapahtuvista vaikutuksista, vaan kestävän kehityksen kysymykset ylittävät rajoja ja herättävät miettimään esimerkiksi siitä, miten valitut ratkaisut vaikuttavat eri ihmisryhmiin. Pyritäänkö edelleen mahdollisimman laajaan kulutukseen, modernisoimaan kulutushyödykkeitä ympäristöä paremmin säästäviksi vai tavoitellaanko globaalia tasa-arvoisuutta? Valinnoilla on merkitystä siihen, muuttuvatko yhteiskunnat tai maailma laajasti aiempaa epätasa-arvoisemmaksi vai ollaanko kehittyneissä maissa arjen merkittävän muutoksen edessä. (ks. esim. Hirvilammi 2015.) Mitä kestävä kehitys tarkoittaa sosiaalialalla? Kestävän kehityksen edellyttämiä muutoksia ovat pitkään hallinneet talouden ehdot. Tämä on hidastanut muutosvauhtia, vaikka tietoisuus kestävän kehityksen tarpeista on ollut olemassa. Osa ratkaisuista on niitä, joissa olemassa olevaa on tarpeen tarkastella uusin näkökulmin. Yksi kestävän kehityksen kannalta merkittävä voimavara ovat olemassa olevat yhteisöt, joilla on vahva vaikutus erityisesti paikallistason ratkaisuissa.  Osa yhteisöistä toimii jo kestävää kehitystä edistävällä tavalla esimerkiksi lähiympäristöä suojellen tai luomalla asukkaille kohtaamisen paikkoja. Yhteisöihin sisältyvä potentiaali on kuitenkin osittain piilossa, eikä sen valjastaminen kestävän kehityksen tarpeisiin aina onnistu yksinomaan yhteisön omin keinoin. Sosiaalialan toimijoille monet yhteisöt ovat tuttuja, ja he ovat tottuneet toimimaan erilaisissa verkostoissa, olemaan mukana toimintamallien kehittämisessä ja uusien kehittelyssä. (Dhananka 2022.) Sosiaalialan työlle on ominaista se, että työntekijät tuntevat alueen ja sen asukkaiden tarpeita. Tarkoituksena ei kuitenkaan ole, että työntekijät asettuvat puhumaan asukkaiden puolesta, vaan sosiaalialan ammattilaisten tärkeä taito on innostaa ja tukea asukkaita toimimaan ja viemään eteenpäin heille tärkeitä asioita. Sosiaalialan YAMK-tutkinnossa yhteiskehittäminen asukas- ja asiakasryhmien ja esimerkiksi työyhteisöjen kanssa ovat keskeinen osa tutkintoa. Opintojaksojen oppimistehtävät yhdistävät teoriatietoa käytännön tilanteisiin ja niiden kehittämiseen. Kestävän kehityksen edistämisen kannalta on välttämätöntä varmistaa, että sen keskeiset tavoitteet sisältyvät opintojen kehittämistehtäviin. Tämä tukee kestävän kehityksen levittäytymistä entistä selvemmin osaksi sosiaalialan asiantuntijoiden tekemän työn arkea. Kehittämistyössä on kuitenkin tarpeen olla kriittinen ja ammattilaisten on pysähdyttävä tarkastelemaan millaista kehitystä ja kehittämistä he työllään tukevat. Roger Green (2022) kuvasi sosiaalialan ammattilaisten tulevan pääsääntöisesti yhteisöjen ulkopuolelta, ja heidän on tärkeää miettiä tukevatko yhteisön jäseniä esimerkiksi hiljaisuuteen vai kriittisten äänien esiin tuomiseen. Yhtenä vaihtoehtona Green (2022) esitti sitä, että sosiaalialan ammattilaiset työskentelevät yhdessä sosiaalisten liikkeiden ja aktivistien kanssa. Tämä yhteistyö on sellaista, jota sosiaalialan YAMK-tutkinnossa on tarpeen tarkastella ja etsiä uudenlaisia yhteistyökumppaneita ja toiminta-areenoita. Sosiaalialan YAMK-tutkinnossa opintoihin sisältyy erillisenä opintojakso, jolla opiskelija perehtyy erityisesti sosiaalialan viestintään ja vaikuttamiseen. Tällä opintojaksolla on mahdollista tehdä uudenlaisia avauksia ja kokeiluja kestävän kehityksen kysymysten parissa. YAMKin Kesäkoulussa rohkaistiin tarkastelemaan kriittisesti sosiaalialan omia työkäytäntöjä ja kyseenalaistamaan käytäntöjen lisäksi toimintatapoja ja politiikkaa. Sosiaalialan YAMK-tutkinnossa opiskelijoita tuetaan kriittiseen ja rakentavaan tarkasteluun, jonka myötä avautuu mahdollisuuksia uusien toimintamallien muotoutumiselle. Vaikka alueellinen kehittämistyö onkin kestävän kehityksen kannalta merkittävää, on huomioitava myös globaali ulottuvuus. Kyse ei ole vain yksilöllisistä tai paikallisista ratkaisusta, vaan tehdyt valinnat voivat vaikuttaa ihmisiin ja heidän ihmisoikeuksiensa toteutumiseen maapallon toisella puolella. Kestävässä kehityksessä onkin tällöin kyse ihmisten välisen keskinäisen solidaarisuuden vahvistumisesta ja globaalista yhtenäisyydestä. Sosiaalityön ekososiaalisessa lähestymistavassa (Matthies & Närhi 2016 a,b)  ja vihreässä sosiaalityössä (Dominelli 2018) sosiaalinen oikeudenmukaisuus kytkeytyy ekologisen kestävyyden kysymyksiin. Ihmisoikeuksien toteutuminen on riippuvaista terveestä ympäristöstä. (Stamm 2022.) Sosiaalialan YAMK-tutkinnossa ihmisoikeuksiin liittyvät teemat ovat osa tutkinnon perustaa ja sosiaalialan työn lähtökohtia. Kestävä kehitys sosiaalialan YAMK-opiskelijoiden työympäristössä Kestävä kehitys ja YK:n kestävän kehityksen tavoiteohjelma Agenda 2030 on eri tavoin läsnä sosiaalialan ammattilaisten työympäristöissä. Esimerkiksi suomalaisessa varhaiskasvatuksessa kestävän kehityksen tavoitteita on huomioitu useiden vuosien ajan. Valtakunnallisten varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaan kestävän elämäntavan periaatteita tunnistetaan ja noudatetaan niin, että sosiaalinen, kulttuurinen, taloudellinen ja ekologinen ulottuvuus huomioidaan ja varhaiskasvatus luo siten perustaa ekososiaaliselle sivistyselle (Opetushallitus 2018). Sosiaalialan YAMK-opiskelijat Tuuli Häärä, Niina Eloranta ja Laura Hyytiä järjestivät Muttenzin kesäkoulussa työpajan kestävästä kehityksestä varhaiskasvatuksessa. He esittelivät kansainväliselle opiskelijaryhmälle Helsingin kaupungin päiväkotien Kettu-mallia, jossa tutustutaan kestävään elämäntapaan kettuperheen kanssa. Kettu-mallissa yhdistyvät ilmasto- ja ympäristökasvatus, tulevaisuudenlukutaito ja uutta luova oppiminen. Esimerkiksi Retki-ketun kanssa vahvistetaan luontosuhdetta, Taiteilija-ketun kanssa luodaan erilaisia tulevaisuuksia ja Keksijä-ketun kanssa tutkitaan kiertotaloutta. Kettu-malli on kehitetty yhdessä lasten kanssa ja sen lähtökohtana on YK:n kestävän kehityksen tavoiteohjelma. (Helsingin kaupunki 2022.) Varhaiskasvatuksessa lapsella on mahdollisuus rakentaa ymmärrystään maailmasta oman päiväkotiyhteisönsä kanssa, mikä luo elinikäistä perustaa yhteisölliselle vuorovaikutukselle ja toiminnalle, myös kestävän kehityksen kysymyksissä. Työpajaan osallistuneet opiskelijat ja opettajat pääsivät myös harjoittelemaan Kettu-mallin soveltamista oman työympäristönsä näkökulmasta. Vaikka Kettu-malli on kehitetty päiväkoti- ja kouluikäisille, sen idean todettiin olevan sovellettavissa erilaisten asiakasryhmien kanssa sosiaalialalla, kun tavoitteena on tarkastella asiakkaiden kanssa kestävän kehityksen periaatteita monipuolisesti ja arjessa helposti lähestyttävällä, keveälläkin tavalla. Kestävä kehitys sosiaalialan YAMK-koulutuksessa Kestävän kehityksen näkökulma on huomioitu Metropolian sosiaalialan YAMK-tutkinnon koulutuksen sisällöissä useiden vuosien ajan, ja sitä terävöitettiin viimeisimmässä opetussuunnitelmauudistuksessa vuonna 2020. Sosiaalisesti kestävä kehitys on sosiaalialan työn keskiössä, mutta esimerkiksi ekologisen kestävyyden tavoitteet on huomioitu sosiaalialan työn orientaatioissa vuosikymmenien ajan muun muassa ekososiaalisen sosiaalityön muodossa. YAMK-tutkinnosta valmistuneella tulee olla ymmärrys kestävän kehityksen ajankohtaisista kysymyksistä ja kyky eritellä ja reflektoida niiden merkitystä omassa ammatillisessa toiminnassa, esimerkiksi pohtia, mitä on sosiaalialan asiantuntijuus vihreässä siirtymässä. Yhteiskunnallinen muutos ja muutostyö ihmisten kanssa ovatkin sosiaalialan työn ydintä. Kesäkoulussa käydyissä keskusteluissa nousi esiin kestävän kehityksen tavoitteiden moninaisuus ja se, kuinka ne kietoutuvat toisiinsa. Tämä edellyttää monipuolista ja -tieteellistä tietopohjaa sekä yhteistyötä eri alojen välillä. Kestävän kehityksen ratkaisut eivät ole vain yksittäisten ammattiryhmien käsissä, vaan ne vaativat entistä parempaa yhteistyötä ja kykyä etsiä ratkaisuja yli maa- ja ammattirajojen. Yhteistyön taitoja sosiaalialan ammattilaiset ovat päässeet harjaannuttamaan jo työelämässä, mutta sosionomi YAMK-opinnoissa heillä on mahdollisuus rakentaa entistä vakaampaa tieteellistä tietopohjaa ja luoda yhteyksiä sen ja käytännön ratkaisujen välille. Riittävän laajan tietoperustan ja innovatiivisen soveltamisen yhdistelmä ovat avaimia siihen, että sosiaalialalla kyetään vastaamaan aiempaa paremmin kestävän kehityksen edellyttämiin kehittämistarpeisiin. Kirjoittajat Niina Pietilä (VTL) toimii Metropolian lehtorina sosiaalialan YAMK- ja AMK-tutkinnoissa ja sosiaalialan YAMK-tutkinnon tutkintovastaavana. Katriina Rantala-Nenonen (YTM) toimii lehtorina Metropolian sosiaalialan YAMK- ja AMK-tutkinnoissa sekä asiantuntijalehtorina sosiaali- ja pedagogiikan alan hankkeissa. Lähteet Dhananka, Swtha Rao 2022. Luento sosiaalityön kansainvälisessä kesäkoulussa Muttenzissa  6.6.2022. Dominelli, Lena (toim.) 2018. Routledge handbook of Green Social Work. England: Taylor & Francis. Green, Roger 2022. Luento sosiaalityön kansainvälisessä kesäkoulussa Muttenzissa 9.6.2022. Helsingin kaupunki 2022. Oppiminen - Kestävä Helsinki. https://kestava.helsinki/oppiminen/. Viitattu 20.9.2022. Hirvilammi, Tuuli 2015. Kestävän hyvinvoinnin jäljillä: Ekologisten kysymysten integroiminen hyvinvointitutkimukseen. Tampere: Juvenes Print. Matthies & Närhi 2016 a (toim.)  The Ecosocial Transition of Societies. The contribution of social work and social policy. London: Routledge. https://doi.org/10.4324/9781315615912 Matthies & Närhi 2016 b. The ecosocial approach in social work as a framework for structural social work. International Social Work. Volume: 61 issue: 4, page(s): 490-502. https://doi.org/10.1177/0020872816644663 Opetushallitus 2018. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. Määräykset ja ohjeet 2018:3a. Helsinki 2019. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/varhaiskasvatussuunnitelman_perusteet.pdf Viitattu 19.12.2022. Stamm, Ingo 2022. Luento sosiaalityön kansainvälisessä kesäkoulussa Muttenzissa  8.6.2022.

Lue lisää

Kestävä kehitys – haaste terveydenhuollon organisaatioille
24.4.2020
Iida Rinne & Arja Liinamo

”Ilmastonmuutos on 2000-luvun suurin haaste, joka uhkaa ihmisten terveyttä ja kehitystä. Mitä pidempään viivästämme toimintaa, sitä suuremmat ovat riskit ihmisten elämälle ja terveydelle.” (1) Selvitimme dokumentteja analysoimalla, miten ilmastonmuutos ilmenee sairaanhoitopiirien strategioissa. Tulokset osoittivat, että ilmastonmuutokseen liittyvät haasteet ilmenevät strategioissa vielä niukasti. Miten terveydenhuolto ja ilmastonmuutos liittyvät toisiinsa? Ilmastonmuutos, kestävä kehitys ja hiilidioksidipäästöjen hillintä ovat olleet ajankohtaisia ja laajasti uutisoituja aiheita viime vuosina. Ilmastonmuutos nousi näkyvästi pinnalle erityisesti lokakuussa 2018, kun hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC julkaisi erikoisraportin ilmastonmuutoksen tilasta. Usein ilmastonmuutoksen yhteydessä puhutaan luontoa kohtaavista katastrofeista, mutta vaikutukset ihmisen arkeen, terveyteen ja hyvinvointiin sekä terveydenhuollon organisaatioiden toimintaan ovat yhtä merkittäviä ja ajankohtaisia. Ilmaston muuttuminen aiheuttaa uusia ja lisääntyviä terveysongelmia, esimerkiksi epidemioita, jotka edellyttävät terveydenhuollolta varautumista ja sopeutumista. Terveydenhuollolla on merkitystä myös ilmastonmuutoksen hillitsemisessä, johtuen sen toiminnan merkittävästä energian ja materiaalien käytöstä aiheutuvista kasvihuonepäästöistä. Ilmastonmuutos haastaa terveydenhuollon ammattilaisten osaamista ja koulutusta vastaamaan paremmin ilmastokriisin haasteisiin (2). Terveydenhuollon rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä Sosiaali- ja terveydenhuollolla on ainutlaatuisen asemansa, kokonsa ja vaikuttavuutensa puolesta mahdollisuus olla johtavassa roolissa hillitsemässä ilmastonmuutosta ja keskeisessä roolissa siihen sopeutumisessa. Kuitenkin terveydenhuollon havahtuminen ilmastonmuutoksen vaikutuksiin on ollut hidasta. Syyksi on tuotu esille se, että terveydenhuollossa usein keskitytään laajojen, globaalien terveyshaasteiden sijaan yksilöiden hoitoon ja sairauksien ehkäisemiseen alueellisesti. Tämän vuoksi ilmastonmuutoksen heijastuminen väestön terveyteen on jäänyt vähemmälle huomiolle. (3) Kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman 2022 toimeenpanon väliarviossa on tuotu esille, että kaikilla toimialoilla ilmastoriskejä ja sopeutumistarvetta ei vielä tunnisteta riittävän hyvin. Esimerkiksi Sosiaali- ja terveysministeriössä ilmastonmuutokseen sopeutumisen liittyvä koordinaatiotyö on vasta aluillaan.(4) Ilmastonmuutosta ei ole Suomessa tutkittu terveydenhuollon organisaatioiden näkökulmasta. Lisääntyvässä määrin on kuitenkin kirjoitettu asiantuntijajulkaisuja ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksista ja sen näkymisestä terveydenhuollon kentällä. Muissa maissa ilmastonmuutosta terveydenhuollon näkökulmasta on tutkittu ja siitä on kirjoitettu Suomea enemmän.(5, 6, 7 ) Ilmastonmuutos sairaanhoitopiirien strategioissa Sairaanhoitopiirien (n = 14) vuosina 2006-2019 julkaistuihin yleisiin- ja ympäristöstrategiohin kohdistunut dokumenttianalyysi osoitti, että ilmastonmuutokseen liittyvät haasteet ilmenevät strategioissa vielä niukasti. Seitsemän sairaanhoitopiirin strategiasta nämä näkökulmat puuttuivat kokonaan. (8) Sairaanhoitopiirien strategioissa ilmastonmuutos ilmenee arvona, vastuuna ja toimintaa ohjaavana periaatteena. Lisäksi sairaanhoitopiirit ovat nimenneet konkreettisia keinoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Keinoja ovat muun muassa: materiaalien, kuljetuksen, hankintojen ja rakennettujen tilojen resurssiviisaus hankintojen vastuullisuus jätteiden monipuolinen lajittelu ja määrien vähentäminen käytettävien materiaalien ja kemikaalien ympäristöystävällisyys toiminnan energiatehokkuus henkilökunnan tuottaman ympäristökuorman vähentäminen (8) Ilmastonmuutoksen näkökulma nousee esille laajemmin erityisesti yhden sairaanhoitopiirin yleisessä strategiassa. Sairaanhoitopiirissä ilmastonmuutos on nostettu toimintaa ohjaavaksi strategiseksi painopisteeksi vuosille 2019-2020. Lisäksi sairaanhoitopiiri nimeää konkreettisia toimenpiteitä tämän arvovalinnan toteuttamiseksi. Tulevaisuuden työelämän kannalta on merkittävää sairaanhoitopiirin näkemys siitä, että henkilöstön osallistuessa kestävän kehityksen edistämiseen, heidän kokemuksensa työn arvosta ja mielekkyydestä lisääntyy. Sairaanhoitopiirin ja toimialan ympäristövastuun kantaminen nähtiin tärkeänä tehtävänä. Kuitenkaan esiin ei noussut, millaisia keinoja sairaanhoitopiirit suunnittelevat tai käyttävät varautuakseen ja sopeutuakseen ilmastonmuutokseen.(8) Kestävä kehitys työn merkityksellisyyden vahvistajana Kestävästä kehityksestä on tulossa suunnitteluvaatimus terveydenhuollon organisaatioille. Selvityksemme tarkasteli ilmastonmuutosta uudesta terveydenhuollon näkökulmasta ja paljasti, että sitoutuessaan kestävän kehityksen mukaiseen toimintaan sairaanhoitopiiri edistää yhdenvertaisuutta, henkilökunnan osallisuutta ja työn merkityksellisyyttä (8). Kestävän kehityksen huomioon ottamisella on merkitystä, sillä terveydenhuollossa kilpaillaan osaavista työntekijöistä sekä henkilöstön vaihtuvuus ja työntekijävaje ovat suuria. Strategian tavoitteena on luoda suunnitelmallinen kehys päätöksille, jotka toteutuvat organisaation päivittäisessä toiminnassa. Koko sairaanhoitopiirin toiminnan elinkaaressa kestävän kehityksen mukainen käyttäytyminen on kustannustehokasta ja vähentää hukkaa. Tämä edellyttää konkreettisia toimenpiteitä. Hukan vähentäminen voidaan nähdä muun muassa tämän hetken terveydenhuollossa vallitsevan LEAN-johtamisen ydinajatuksena. Lisäksi ilmastotietämystä tulisi lisätä sosiaali- ja terveysalan opetussuunnitelmiin. Näin tulevaisuuden ammattilaisilla olisi paremmat valmiudet ilmastokriisin tuomiin haasteisiin. Terveydenhuollon kustannusten noustessa, resurssien kiristyessä ja väestön huoltosuhteen heiketessä kestävä kehitys tulisi nähdä terveydenhuollon strategisena vetovoimatekijänä. ”If you don't like something, change it. If you can't change it, change your attitude.” - Maya Angelou Selvitys sairaanhoitopiirien strategioista ilmastonmuutoksen näkökulmasta on tehty osana Terveyden edistämisen ylempää ammattikorkeakoulututkintoa ja se on kokonaisuudessaan luettavissa täältä. Lähteet WHO 2018. Health and climate change. Verkkodokumentti. Luettu 16.3.202 Sitra 2018. Sata yhteiskunnan ilmastotekoa. Verkkodokumentti. Julkaistu 13.12.2018. Eskola, J. – Lanki, T. 2019. Ilmastonmuutos vaikuttaa globaalisti terveyteen. Duodecim 2019, 135, no. 4, 321-323. Mäkinen, K. – Sorvali, J. – Lipsanen, A. – Hildén, M. 2019. Kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman 2022 toimeenpanon väliarviointi. Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2019:11. Eckelman, MJ. – Sherman, JD. 2018. Estimated Global Disease Burden From US Health Care Sector Greenhouse Gas Emissions. American Journal of Public Health. 2018 Suppelement 2, Vol. 108, 120-122. MacNeill, AJ. – Lillywhite, R. – Brown CJ. 2017. The impact of surgery on global climate: a carbon footprinting study of operating theatres in three health systems. The Lancet Planetary Health Volume 1, Issue 9, December 2017, 381-388. Malik, A. – Lenzen, M. – McAlister, S. – McGain, F. 2018. The carbon footprint of Australian health care. The Lancet Planetary Health Volume 2, Issue 1, January 2018, 27-35. Rinne, I. 2020. Sairaanhoitopiirin strategiat ilmastonmuutoksen näkökulmasta. YAMK-opinnäytetyö. Sosiaali- ja terveydenhuolto-alan ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Terveyden edistämisen tutkinto-ohjelma. Metropolia ammattikorkeakoulu. (PDF) Kirjoittajat Iida Rinne, terveydenhoitaja (ylempi AMK), on valmistunut Metropolia Ammattikorkeakoulun terveyden edistämisen tutkinto-ohjelmasta. Hän työskentelee sairaanhoitajana TYKSissä aikuisten teho-osastolla. Nykyiset työtehtävät, oma intohimo kestävään kehitykseen ja ekologisiin valintoihin sekä terveyden edistämisen opinnot herättivät kiinnostuksen ilmastonmuutokseen liittyviin näkökulmiin terveydenhuollon kentällä. Arja Liinamo, Th, TtT, on Terveyden edistämisen yliopettaja, tutkintovastaava (Terveyden edistäminen, YAMK) ja projektipäällikkö Metropolia ammattikorkeakoulussa. Hänellä on hyvin pitkä työkokemus terveyden edistämisen asiantuntija- ja tutkimustehtävissä. Tällä hetkellä kiinnostuksen kohteen on erityisesti monialaisen terveyden edistämisen osaamisen ja toiminnan kehittäminen.

Lue lisää