Avainsana: ilmastonmuutos

Kestävä kehitys – haaste terveydenhuollon organisaatioille

24.4.2020
Iida Rinne & Arja Liinamo

”Ilmastonmuutos on 2000-luvun suurin haaste, joka uhkaa ihmisten terveyttä ja kehitystä. Mitä pidempään viivästämme toimintaa, sitä suuremmat ovat riskit ihmisten elämälle ja terveydelle.” (1) Selvitimme dokumentteja analysoimalla, miten ilmastonmuutos ilmenee sairaanhoitopiirien strategioissa. Tulokset osoittivat, että ilmastonmuutokseen liittyvät haasteet ilmenevät strategioissa vielä niukasti. Miten terveydenhuolto ja ilmastonmuutos liittyvät toisiinsa? Ilmastonmuutos, kestävä kehitys ja hiilidioksidipäästöjen hillintä ovat olleet ajankohtaisia ja laajasti uutisoituja aiheita viime vuosina. Ilmastonmuutos nousi näkyvästi pinnalle erityisesti lokakuussa 2018, kun hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC julkaisi erikoisraportin ilmastonmuutoksen tilasta. Usein ilmastonmuutoksen yhteydessä puhutaan luontoa kohtaavista katastrofeista, mutta vaikutukset ihmisen arkeen, terveyteen ja hyvinvointiin sekä terveydenhuollon organisaatioiden toimintaan ovat yhtä merkittäviä ja ajankohtaisia. Ilmaston muuttuminen aiheuttaa uusia ja lisääntyviä terveysongelmia, esimerkiksi epidemioita, jotka edellyttävät terveydenhuollolta varautumista ja sopeutumista. Terveydenhuollolla on merkitystä myös ilmastonmuutoksen hillitsemisessä, johtuen sen toiminnan merkittävästä energian ja materiaalien käytöstä aiheutuvista kasvihuonepäästöistä. Ilmastonmuutos haastaa terveydenhuollon ammattilaisten osaamista ja koulutusta vastaamaan paremmin ilmastokriisin haasteisiin (2). Terveydenhuollon rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä Sosiaali- ja terveydenhuollolla on ainutlaatuisen asemansa, kokonsa ja vaikuttavuutensa puolesta mahdollisuus olla johtavassa roolissa hillitsemässä ilmastonmuutosta ja keskeisessä roolissa siihen sopeutumisessa. Kuitenkin terveydenhuollon havahtuminen ilmastonmuutoksen vaikutuksiin on ollut hidasta. Syyksi on tuotu esille se, että terveydenhuollossa usein keskitytään laajojen, globaalien terveyshaasteiden sijaan yksilöiden hoitoon ja sairauksien ehkäisemiseen alueellisesti. Tämän vuoksi ilmastonmuutoksen heijastuminen väestön terveyteen on jäänyt vähemmälle huomiolle. (3) Kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman 2022 toimeenpanon väliarviossa on tuotu esille, että kaikilla toimialoilla ilmastoriskejä ja sopeutumistarvetta ei vielä tunnisteta riittävän hyvin. Esimerkiksi Sosiaali- ja terveysministeriössä ilmastonmuutokseen sopeutumisen liittyvä koordinaatiotyö on vasta aluillaan.(4) Ilmastonmuutosta ei ole Suomessa tutkittu terveydenhuollon organisaatioiden näkökulmasta. Lisääntyvässä määrin on kuitenkin kirjoitettu asiantuntijajulkaisuja ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksista ja sen näkymisestä terveydenhuollon kentällä. Muissa maissa ilmastonmuutosta terveydenhuollon näkökulmasta on tutkittu ja siitä on kirjoitettu Suomea enemmän.(5, 6, 7 ) Ilmastonmuutos sairaanhoitopiirien strategioissa Sairaanhoitopiirien (n = 14) vuosina 2006-2019 julkaistuihin yleisiin- ja ympäristöstrategiohin kohdistunut dokumenttianalyysi osoitti, että ilmastonmuutokseen liittyvät haasteet ilmenevät strategioissa vielä niukasti. Seitsemän sairaanhoitopiirin strategiasta nämä näkökulmat puuttuivat kokonaan. (8) Sairaanhoitopiirien strategioissa ilmastonmuutos ilmenee arvona, vastuuna ja toimintaa ohjaavana periaatteena. Lisäksi sairaanhoitopiirit ovat nimenneet konkreettisia keinoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Keinoja ovat muun muassa: materiaalien, kuljetuksen, hankintojen ja rakennettujen tilojen resurssiviisaus hankintojen vastuullisuus jätteiden monipuolinen lajittelu ja määrien vähentäminen käytettävien materiaalien ja kemikaalien ympäristöystävällisyys toiminnan energiatehokkuus henkilökunnan tuottaman ympäristökuorman vähentäminen (8) Ilmastonmuutoksen näkökulma nousee esille laajemmin erityisesti yhden sairaanhoitopiirin yleisessä strategiassa. Sairaanhoitopiirissä ilmastonmuutos on nostettu toimintaa ohjaavaksi strategiseksi painopisteeksi vuosille 2019-2020. Lisäksi sairaanhoitopiiri nimeää konkreettisia toimenpiteitä tämän arvovalinnan toteuttamiseksi. Tulevaisuuden työelämän kannalta on merkittävää sairaanhoitopiirin näkemys siitä, että henkilöstön osallistuessa kestävän kehityksen edistämiseen, heidän kokemuksensa työn arvosta ja mielekkyydestä lisääntyy. Sairaanhoitopiirin ja toimialan ympäristövastuun kantaminen nähtiin tärkeänä tehtävänä. Kuitenkaan esiin ei noussut, millaisia keinoja sairaanhoitopiirit suunnittelevat tai käyttävät varautuakseen ja sopeutuakseen ilmastonmuutokseen.(8) Kestävä kehitys työn merkityksellisyyden vahvistajana Kestävästä kehityksestä on tulossa suunnitteluvaatimus terveydenhuollon organisaatioille. Selvityksemme tarkasteli ilmastonmuutosta uudesta terveydenhuollon näkökulmasta ja paljasti, että sitoutuessaan kestävän kehityksen mukaiseen toimintaan sairaanhoitopiiri edistää yhdenvertaisuutta, henkilökunnan osallisuutta ja työn merkityksellisyyttä (8). Kestävän kehityksen huomioon ottamisella on merkitystä, sillä terveydenhuollossa kilpaillaan osaavista työntekijöistä sekä henkilöstön vaihtuvuus ja työntekijävaje ovat suuria. Strategian tavoitteena on luoda suunnitelmallinen kehys päätöksille, jotka toteutuvat organisaation päivittäisessä toiminnassa. Koko sairaanhoitopiirin toiminnan elinkaaressa kestävän kehityksen mukainen käyttäytyminen on kustannustehokasta ja vähentää hukkaa. Tämä edellyttää konkreettisia toimenpiteitä. Hukan vähentäminen voidaan nähdä muun muassa tämän hetken terveydenhuollossa vallitsevan LEAN-johtamisen ydinajatuksena. Lisäksi ilmastotietämystä tulisi lisätä sosiaali- ja terveysalan opetussuunnitelmiin. Näin tulevaisuuden ammattilaisilla olisi paremmat valmiudet ilmastokriisin tuomiin haasteisiin. Terveydenhuollon kustannusten noustessa, resurssien kiristyessä ja väestön huoltosuhteen heiketessä kestävä kehitys tulisi nähdä terveydenhuollon strategisena vetovoimatekijänä. ”If you don't like something, change it. If you can't change it, change your attitude.” - Maya Angelou Selvitys sairaanhoitopiirien strategioista ilmastonmuutoksen näkökulmasta on tehty osana Terveyden edistämisen ylempää ammattikorkeakoulututkintoa ja se on kokonaisuudessaan luettavissa täältä. Lähteet WHO 2018. Health and climate change. Verkkodokumentti. Luettu 16.3.202 Sitra 2018. Sata yhteiskunnan ilmastotekoa. Verkkodokumentti. Julkaistu 13.12.2018. Eskola, J. – Lanki, T. 2019. Ilmastonmuutos vaikuttaa globaalisti terveyteen. Duodecim 2019, 135, no. 4, 321-323. Mäkinen, K. – Sorvali, J. – Lipsanen, A. – Hildén, M. 2019. Kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman 2022 toimeenpanon väliarviointi. Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2019:11. Eckelman, MJ. – Sherman, JD. 2018. Estimated Global Disease Burden From US Health Care Sector Greenhouse Gas Emissions. American Journal of Public Health. 2018 Suppelement 2, Vol. 108, 120-122. MacNeill, AJ. – Lillywhite, R. – Brown CJ. 2017. The impact of surgery on global climate: a carbon footprinting study of operating theatres in three health systems. The Lancet Planetary Health Volume 1, Issue 9, December 2017, 381-388. Malik, A. – Lenzen, M. – McAlister, S. – McGain, F. 2018. The carbon footprint of Australian health care. The Lancet Planetary Health Volume 2, Issue 1, January 2018, 27-35. Rinne, I. 2020. Sairaanhoitopiirin strategiat ilmastonmuutoksen näkökulmasta. YAMK-opinnäytetyö. Sosiaali- ja terveydenhuolto-alan ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Terveyden edistämisen tutkinto-ohjelma. Metropolia ammattikorkeakoulu. (PDF) Kirjoittajat Iida Rinne, terveydenhoitaja (ylempi AMK), on valmistunut Metropolia Ammattikorkeakoulun terveyden edistämisen tutkinto-ohjelmasta. Hän työskentelee sairaanhoitajana TYKSissä aikuisten teho-osastolla. Nykyiset työtehtävät, oma intohimo kestävään kehitykseen ja ekologisiin valintoihin sekä terveyden edistämisen opinnot herättivät kiinnostuksen ilmastonmuutokseen liittyviin näkökulmiin terveydenhuollon kentällä. Arja Liinamo, Th, TtT, on Terveyden edistämisen yliopettaja, tutkintovastaava (Terveyden edistäminen, YAMK) ja projektipäällikkö Metropolia ammattikorkeakoulussa. Hänellä on hyvin pitkä työkokemus terveyden edistämisen asiantuntija- ja tutkimustehtävissä. Tällä hetkellä kiinnostuksen kohteen on erityisesti monialaisen terveyden edistämisen osaamisen ja toiminnan kehittäminen.

Aurinkosähkö kiinnostaa kiinteistön omistajia

Kiinteistökohtainen aurinkosähkön tuotanto ei yksin pysäytä ilmastonmuutosta. Se voi olla osa ratkaisua, kun aurinkosähkön tuotannon arvioidaan lisääntyvän kiinteistöillä voimakkaasti lähivuosina ja 2020-luvulla. Kiinteistöillä suuri rooli aurinkosähkön tuotannossa Suomea velvoittavat EU:n tavoitteet uusiutuvan energian tuotannon lisäämisestä. Rakennusten katoilla on potentiaalia tuottaa aurinkosähköä eivätkä katot kilpaile maankäytöstä esimerkiksi ruoantuotannon kanssa. Voisiko kiinteistöillä siis olla merkittävä osuus ilmastotavoitteiden saavuttamisessa? Avainasemassa ovat luonnollisesti investointipäätöksiä tekevät kiinteistönomistajat. Metropolia Ammattikorkeakoulun talotekniikan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnoissani keskitytään pitkälti energiatehokkuuteen ja uusiutuvan energian tuotantoon. Selvitin opinnäytetyössäni kiinteistönomistajien suhtautumista aurinkosähkön tuotantoon ja arvioin kiinteistöjen aurinkosähköpotentiaaleja. Kiinteistöt olivat kaupallisessa käytössä eli esimerkiksi toimitiloja ja logistiikkarakennuksia. Mukana oli myös muutama institutionaalinen vuokra-asuntosijoittaja, muttei asunto-osakeyhtiöitä. Asunto-osakeyhtiöiden edustajien näkemyksiä on selvittänyt Kiinteistöliitto ja raportin voi lukea täältä. Suomen rakennusten kattojen aurinkosähköpotentiaalista on tehty joitain karkeita arvioita. Defaix ym. (2012) arvioivat potentiaaliksi 7 prosenttia ja Pöyry Management Consulting (2017) 14 prosenttia Suomen vuotuisesta sähkönkulutuksesta vuonna 2030. Potentiaalin hyödyntämistä rajoittaa kuitenkin se, että suurilla kiinteistöillä, joilla on tuotantoon erinomaisesti soveltuvat katot, ei aina ole riittävää kulutusta sähkön hyödyntämiseksi kiinteistöllä. Suuren rakennuksen aurinkosähköpotentiaali voi olla lähemmäs gigawattitunnin vuodessa ja laitoksen nimellisteho megawatin luokkaa. Sähkön varastoiminen akkuun ja varsinkaan sähkön myyminen verkkoon taas eivät ole taloudellisesti kannattavia vaihtoehtoja. Ympäristöystävällisyys houkuttaa aurinkosähkön tuottamiseen Aurinkosähkön tuotanto kiinnostaa kiinteistönomistajia laajasti. Kyselyyni vastanneista kiinteistönomistajien edustajista 86 prosenttia on kiinnostunut aurinkosähköntuotannosta edustamillaan kiinteistöillä. Noin puolet olisi valmis tekemään investointipäätöksen tämän tai ensi vuoden aikana. Aurinkosähköstä on ilmeisen myönteisiä kokemuksia, sillä kaikki ne vastaajat, joiden kiinteistöllä on jo aurinkovoimala, ovat valmiita hankkimaan uudenkin voimalan lähivuosina. Aurinkosähkön hinta laskee koko ajan eikä kalliimman sähkön maissa tarvita enää tukiaisia, jotta tuotanto olisi kannattavaa (Vimpari & Junnila 2017; Lang ym. 2016). Samaa tilannetta lähestytään Suomessa. Taloudellinen kannattavuus ei kuitenkaan ole ainoa syy investointipäätöksen tekemisessä. Kiinteistönomistajat mainitsivat muiksi syiksi yleisimmin tuotannon ympäristöystävällisyyden ja toisiksi yleisimmin kiinteistön vuokrattavuuden ja/tai imagon. Vuokralaisilla on omia ympäristöohjelmia ja -tavoitteita, jotka vaikuttavat myös toimitilojen valintaan. Omistajat ovat huomanneet, että energiatehokkuus ja uusiutuvan energian tuottaminen parantavat kiinteistön vuokrattavuutta ja nostavat siten sen arvoa. Kolmannes niistäkin vastaajista, jotka pitivät aurinkosähkön tuotantoa kannattamattomana, voisi silti asennuttaa voimalan kiinteistölleen jo lähivuosina. Vuokralaisilla on mahdollisuus vaikuttaa aurinkosähkön tuotannon yleistymiseen muutenkin kuin valitsemalla kiinteistön, jolla jo on aurinkovoimala. Noin puolet kiinteistönomistajista suhtautuu vuokralaisen omaan tai vuokralaisen ja omistajan yhteiseen aurinkosähköhankkeeseen myönteisesti ja viidennes harkitsee asiaa tapauskohtaisesti. Kielteisen kannan heti kättelyssä ottavia on vain viidennes. Loput eivät osanneet tai halunneet kertoa kantaansa. Essi Kuikka Talotekniikan opiskelija, ylempi amk Lähteet: Defaix, P. R., van Sark, W. G. J. H. M., Worrel, E. ja de Wisser, E. 2012. Technical potential for photovoltaics on buildings in the EU-27. Solar Energy 86, s. 2644–2653 Hajautetun uusiutuvan energiantuotannon potentiaali, kannattavuus ja tulevaisuuden näkymät Suomessa 2017. Verkkoaineisto. Pöyry Management Consulting Oy. https://vnk.fi/documents/10616/3866814/5_2017_Hajautetun+uusiutuvan+energiantuotannon+potentiaali%2C+kannattavuus+ja+tulevaisuuden+n%C3%A4kym%C3%A4t+Suomessa/f7fa0126-2880-452d-954b-f52ea5f0a9a0?version=1.0. Luettu 10.10.2018. Lang, T., Ammann, D. ja Girod, B. 2016. Profitability in absence of subsidies: A techno-economic analysis of rooftop photovoltaic self-consumption in residential and commercial buildings. Renewable Energy 87, s. 77–87. Vimpari ja Junnila 2017. Evaluating decentralized energy investments: Spatial value of on-site PV electricity. Renewable and Sustainable Energy Reviews 70, s. 1217–1222.