Investoi organisaation osaamispääomaan – Kehitä sisäistä liikkuvuutta
Kehitimme ja otimme käyttöön sisäisen liikkuvuuden toimintamallin työpaikallani. Meillä sisäinen liikkuvuus tarkoittaa liikkumista tehtävästä toiseen kulkematta rekrytointiprosessin kautta. Vastakohtana on tilanne, jossa työntekijä lähtee määräaikaisuuden päättyessä, ja samalla oven avauksella sisään astuu uusi työntekijä samoilla kompetensseilla. Kehittämiselle oli kaksi tavoitetta: osaamistarve ja -tarjonta saadaan kohtaamaan paremmin ja organisaation henkiset rakenteet eivät estä liikkumista roolien, tehtävien ja toimintayksiköiden välillä. Henkisiä rakenteita ovat johtamis- ja organisaatiorakenteet, kulttuuri, ilmapiiri ja arvot (Otala 2008). Liikkuminen voidaan toteuttaa monin tavoin. Voit lähteä hoitamaan avointa tehtävää tai osallistua projektiin. Voit mennä työpariksi kokeneemmalle asiantuntijalle tai ”vaihtaa paitoja” työkaverisi kanssa muutamaksi päiväksi. Liikkuminen voi olla laatutyötä: sinut kutsutaan arvioimaan toisen toimintayksikön toimintaa, tai vertaiskehität omaa toimintaasi benchmarkkaamalla muiden hyviä käytäntöjä. Liikkumisen kesto voi vaihdella yksittäisistä päivistä vuoden mittaiseen työskentelyyn. (Helsilä & Salojärvi 2009; Otala 2008.) Henkilöstön liikkuvuudesta on hyötyä monella tavalla. Työntekijän osaaminen ja verkostot laajenevat. Samalla yhteistyömahdollisuuksien tunnistaminen helpottuu. (Viitala 2015.) Työnantajan näkökulmasta henkilöstön käytettävyys paranee, kun työkuormaa ja rahoitustilannetta voidaan tasoittaa työntekijän liikkuessa hiljaisempaa vaihetta elävästä toiminnosta hektisempään. Toisaalta käytettävyys paranee, kun kaikkien osaaminen saadaan hyödynnettyä mahdollisimman monipuolisesti. Oppimista ja uudistumista tukeva kulttuuri syntyy tuella ja kannustuksella Liikkuvuus vahvistaa oppimista ja uudistumista tukevaa organisaatiokulttuuria. Samalla, kun liikkuminen vahvistaa työntekijän resilienssiä ja oppimiskykyä, se muovaa johtajuutta kohti palvelevampaa roolia. Esihenkilön tehtävä on tukea työntekijää kehittymisessä, vaikka vastuu itsensä kehittämisestä onkin työntekijällä itsellään. Tämä tuki ja kehittymismahdollisuudet sitouttavat työntekijää organisaatioon. Olen lojaali ja työskentelen työnantajani hyväksi, jos työnantaja vastineeksi panostaa osaamiseni kehittämiseen pitkällä tähtäimellä ja huolehtii näin työmarkkina-arvostani (Sydänmaalakka 2012). Esihenkilöiden tuki ja kannustava asenne ovat avainasemassa, jotta työntekijä voi liikkua luontevasti toimintayksiköiden välillä. Vertaa tilannetta perheeseen, jossa vanhemmat asuvat eri osoitteissa. Siirtyminen osoitteiden välillä on nähtävä positiivisena ja lisäarvoa tuottavana. Osaoptimoinnille ja kyräilylle ei ole tilaa. Ovella lähtiessä toivotetaan mukavaa reissua! Samalla tavalla vastaanottaja ottaa tulijan ilolla vastaan, vaikka visiitti olisikin väliaikainen. Yhteinen ymmärrys, sopiminen ja avoin keskustelu ruokkivat kokeilunhalua ja lisäävät uskallusta siirtyä epämukavuusalueelle kasvattamaan kyvykkyyttä. Näin työyhteisöstä saadaan turvallinen kokeiluympäristö, jossa työntekijä voi kokeilla erilaisia rooleja ja asiantuntemusaloja. Samalla työntekijän itseluottamus ja ammatillinen identiteetti kasvavat. Investoinnin hintalappu Liikkuvuus on aina investointi. Lähettävä yksikkö saa uutta osaamista ja vaihtelusta virkistyneen työntekijän. Työntekijä pääsee kasvattamaan ammattitaitoaan ja verkostojaan. Vastaanottava yksikkö saa töilleen tekijän. Liikkuminen on kuitenkin sijoitus, eli kääntöpuolella on hintalappu. Lähettävässä yksikössä joudutaan järjestelemään tehtäviä uudelleen. Työntekijä joutuu astumaan epämukavuusalueelleen. Vastaanottavassa yksikössä joudutaan perehdyttämään saapuva työntekijä. Tähän auttaa asenne. Tehtäviä järjestellään jatkuvasti projektien alkaessa ja päättyessä. Aika tuntuu aina olevan huono työntekijän lähtemiselle, oli kyse sitten sisäisestä liikkuvuudesta, perhevapaasta tai sairastumisesta. Sellaista (työ)elämä on. Ihmisiä tulee ja menee. Epämukavuusalueelle astuminen tuntuu vatsanpohjassa, mutta kasvukivut ovat kehittymisen merkkejä. Tämä jos mikä kehittää nykytyöelämän arvoihin kuuluvaa muutosjoustavuutta, oppimaan oppimista ja oman oppimisen reflektointia (Eurofound 2016). Perehdytykseen kuluu aina aikaa, mutta oppiminen ja kokemusten jakaminen on aina molemminpuolista ja siksi hedelmällistä. Organisaatiotasoisten hyötyjen on oltava kustannuksia suurempia. Katse on nostettava yksikön kuluista ja hyödyistä talotasoisiin kustannuksiin ja hyötyihin. Rahoitus otetaan loppupeleissä aina yhteisestä pussista. Samalla tavalla työntekijät ovat organisaation yhteinen voimavara. Investoinnista saadaan hyöty ainoastaan, jos liikkujan työtehtävät kehittyvät osaamisen mukana. Uusi osaaminen ja verkostot ovat hyödyttömiä, jos niitä ei voida hyödyntää ja kehittää työssä (Hakonen & Hakonen & Hulkko-Nyman & Ylikorkala 2014, 227). Osaamispääoma saadaan hyötykäyttöön ainoastaan, jos uudenlaiselle tekemiselle annetaan tilaa ja resursseja. Mitä tällä investoinnilla saa? osaamisen laajentuminen ja syveneminen (Otala 2008) verkostojen laajeneminen ja yhteistyömahdollisuuksien tunnistaminen (Viitala 2015) vaihtelu ja virkistyminen (Saske 2019) työsuhteen jatkuminen (Saske 2019) rahoitustilanteen tasapainottaminen ja töiden sujuvoittaminen (Saske 2019) näkökulman laajentuminen organisaation toiminnasta kokonaisuutena (Viitala 2015) arvostuksen kasvu muiden työtä kohtaan (Viitala 2015) kehittämisimpulssien leviäminen toimintayksiköstä toiseen (Viitala 2015) kehittymismahdollisuuksien positiivinen vaikutus työntekijän sitoutumiseen (2008) kehittymismahdollisuuksien positiivinen vaikutus työnantajakuvaan (Otala 2008) Tällainen mallistamme tuli Kehittämämme malli sisältää prosessin, ohjeet, pelisäännöt ja roolit liikkumiselle. Voit tutustua malliin Innokylässä. Yhteisillä ohjeilla ja roolikuvausten vastuilla edistetään ennakoivaa ja avointa viestintää osaajatarpeista ja -tarjonnasta. Suorien yhteydenottojen lisäksi tarpeita ja tarjontaa törmäytetään yhteisellä intrasivulla, jossa tehtävistä ja tekijöistä voidaan ilmoittaa. Oppimista ja uudistumista tukevaa kulttuuria rakennetaan arjen johtamisessa tukemalla ja kannustamalla työntekijöitä liikkumaan, kehittymään ja verkottumaan yhteisen kattomme alla. Kirjoittaja Saana Saske, tradenomi (ylempi AMK), on valmistunut Metropolia Ammattikorkeakoulun Liiketoiminnan kehittämisen tutkinto-ohjelmasta. Lähteet: Eurofound 2016. Changing places: Mid-career review and internal mobility. Hakonen, Anu & Hakonen, Niilo & Hulkko-Nyman, Kiisa & Ylikorkala, Anna 2014. Palkitse taitavammin: palkitsemistavat esimiestyön ja johtamisen välineinä. Sanoma Pro, Helsinki. Helsilä, Martti & Salojärvi, Sari 2009. Strategisen henkilöstöjohtamisen käytännöt. Talentum, Helsinki. Otala, Leenamaija 2008. Osaamispääoman johtamisesta kilpailuetu. WSOYpro, Helsinki. Saske, Saana 2019. Sisäisen liikkuvuuden toimintamalli. Toimintatapa työkiertojen ja tehtäväjärjestelyjen toteuttamiseen. Opinnäytetyö. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Sydänmaalakka, Pentti 2012. Älykäs organisaatio. Talentum, Helsinki. Viitala, Riitta 2015. Henkilöstöjohtaminen: strateginen kilpailutekijä. 4. uudistettu painos. Edita, Helsinki.
Live like a local – autenttisten kokemusten ja onnellisuuden jäljillä
Monet meistä tunnistavat tarpeen elää matkoilla kuten paikalliset, aitoja asioita kokien. Yksilöllisyys ja uniikit kokemukset, mutta samalla myös yhteisöllisyys ovat tämän päivän trendejä matkailussa. Hektisen elämänrytmin keskellä etsitään erityisesti luonnosta tasapainoa ja mielenrauhaa. Suomi tunnetaan hyvin kauniista luonnosta, mutta voiko siitä saada irti entistä autenttisempia kokemuksia yhdessä paikallisten kanssa? Entä voisiko myös merellisestä Helsingistä löytää kiinnostavaa ja paikallista kaupunkikulttuuria yhteisöllisesti kokien? Näistä kysymyksistä sai alkunsa oma opinnäytetyöni kulttuurimatkailun palvelun kehittämiseksi kansainvälisille matkailijoille. Voiko onnellisuudella markkinoida Suomea? Huomioni kiinnittyi keväällä Visit Finlandin hauskaan Rent a Finn -kampanjaan, jossa etsittiin tavallisia suomalaisia onnellisuusoppaiksi kansainvälisille matkailijoille. Pian tämän jälkeen Suomi valittiin YK:n teettämän onnellisuustutkimuksen mukaan jo toisen kerran peräkkäin maailman onnellisimmaksi maaksi. Kampanjan ajoitus oli siis täydellinen ja se sai maailmalla valtavasti positiivista huomiota. Mukaan haki tuhansia matkailijoita, jotka olivat kiinnostuneita oppimaan mikä on suomalaisten onnellisuuden salaisuus. Onnellisuus ja autenttisuus vastaavat kuluttajien tarpeisiin Suomen markkinoinnissa juuri nyt ja näen tästä trendistä hiljaisia signaaleja vähän joka puolella. Irti stressistä luonnossa yhdessä paikallisen onnellisuusoppaan kanssa Hiljaisuus ja rauhoittuminen luonnon äärellä ovat matkailussa nyt niitä juttuja, joille on kysyntää kaiken hälyn ja stressaavan elämän keskellä. Tuhansien järvien ja mökkien maana meillä on juuri tätä tarjota. Rent a Finn -kampanja vastaa myös erittäin vahvana näkyvään ns. ”live like a local” -matkustustrendiin, jossa etsitään nimenomaan autenttisia kokemuksia ja paikallista elämäntapaa. Mikä meille on arkea, voi vaikkapa aasialaiselle olla vähän outoa, mutta uniikkia luksusta. Mukaan valitut matkailijat pääsevätkin tänä kesänä vieraiksi onnellisuusoppaiden omiin rakkaisiin paikkoihin ja maisemiin kokemaan yhdessä tyypillistä mökkielämää, kuten kalastusta tai vaikkapa marjojen poimimista. Toimisiko Rent a Finn -tyyppinen palvelu kulttuurimatkailussa? Mietin, voisiko tämä sama ”live like a local” -ajatus toimia myös kulttuurimatkailussa? Olen kuunnellut kevään aikana monta kiinnostavaa puheenvuoroa Culture Tourism for City Breakers -hankkeen tapahtumissa Metropolian Arabian kampuksella. Siellä on pohdittu muun muassa sitä, miten kansainväliset matkailijat voisivat paremmin löytää monipuolisen ja kiinnostavan kulttuuritarjontamme äärelle? Voisiko yhtenä ratkaisuna olla kaupunkikulttuurin kokeminen yhdessä paikallisen kanssa esimerkiksi meidän merellisessä Helsingissä? Nyt puhutaan kulttuurista siis paljon laajemmassa mittakaavassa kuin mitä pelkästään korkeakulttuuri tarjoaa. Kulttuurikaveriksi kv-matkailijoille ja vaihto-opiskelijoille Sain kipinän lähteä kehittämään tähän tarpeeseen vastaavaa kulttuuripalvelua Helsinkiin saapuville kansainvälisille matkailijoille. Kulttuurimatkailun tuottaminen kurssi antoi minulle paljon eväitä idean jalostamiseen. Nyt palvelun suunnittelu on jo hyvässä vauhdissa. Asiakaskokemus ja vuorovaikutus paikallisen kanssa ovat siinä kaiken keskiössä. Tavoitteena on saada tästä valmis opinnäytetyö vuoden loppuun mennessä palvelumuotoilua hyödyntäen. Testaan palvelua syksyllä Metropolian uusien kansainvälisten vaihto-opiskelijoiden kanssa. Onnistunko antamaan heille pienen maistiaisen siitä, miten kaupunkikulttuuri voi näyttäytyä mikrotasolla tietyssä kanta-kaupunginosassa vaikkapa perinteisessä Kotiharjun saunassa tai paikallisessa kahvilassa? Joskus on hyvä laittaa itsensä likoon. Kokemus on varmasti antoisa myös itselleni ja ehkäpä tulevaisuudessa löydän paikkani kulttuurimatkailuyrittäjänä. Nora Lappalainen opiskelee kulttuurituottaja (ylempi AMK) -tutkintoa Metropolia Ammattikorkeakoulussa. nora.lappalainen@me.com
Innovation is my focus
Positively busy at the moment at work and in winter sports, I am happy about rich snow this winter. I come from Lapland, close to the see, from Keminmaa. In professional life, my biggest interest is innovation, and Metropolia University of Applied Sciences helped on sharpen my focus. Here, in response to my alma mater’s request, I tell a story of my search and discovery. The Start of the Career After graduation as a Bachelor in IT from Turku University of Applied Sciences, I worked some time for Teleste Oyj in Turku. My history in Teleste started with a Bachelor’s thesis, which I successfully completed and continued my work for the company. After the company cost cutting and organizational change, I started looking for work in Telecom and very specifically in Ericsson. At that time, my friend who studied with me in Turku was working for Ericsson. He told such exciting stories about his assignments at Ericsson that I started to be envious. In 2009, I got a position in Ericsson. That was not an easy time to get an IT job. Wide networking with professionals, previous experience, and practical engineering knowledge helped to land my dream job. In Ericsson, we were building a 3G network. Our team delivered a very successful project that offered our customers early access to technology which for that time achieved massive data rates. At that time, our team within Ericsson was one of the first to work with this technology, and I was a Service Engineer. I traveled the world and worked for 9 years in this position, continuing as a Solution Architect. After 9 years, I decided to educate myself. I heard many of my colleagues talking of a Master’s degree in Metropolia, saying nice things, so I decided to look more precisely at this option. Studying Master’s Degree Program In daily work, I am closely working with innovation and innovation framework in Ericsson, as it is my ticket to something really interesting. Before I could make a decision if it would be best to work fully with innovation, or I can use a few hours every week, I decided to look for education. After googling all types of programs, my search always brought me the Master’s program in Industrial Management at Metropolia for studies in innovation. After reading a detailed description of the program, it was easy to decide. It explained well what this degree is about, where, who for, and what to do; even what the school day will be. When I looked at the content of the studies, I was very excited and decided to take this very program. It was precisely the thing! Before the Industrial Management curriculum, I was not sure if I should pursue a management role. But after my Metropolia classes, I realized that it is very interesting and something for me. Using my Networks to Test my Interest in Management Role The studies were tougher that I expected, in a demanding way; but I love challenge, it is very good for me as a person. After my Master’s graduation, I started to apply to the management roles inside Ericsson. At the time, I was the sports club chairman at Ericsson Finland as well as a company management employee representative in our local organization. So, I used my network to discuss this role. My activities help me to look at different angles at the business that I am working in: employee management, health and safety, sports clubs management, the company hobby clubs with social activities, etc. I went to my network and discussed with them that I am now interested and feel ready for a management role, and I am very serious about it. Soon after, we had a mentoring session with the top management in Finland, and after a while, they announced a position in Service Management. I got it. In this role, I have a wide responsibility in services delivery including budget, first hand customer negotiations, and developing customer experience and customer satisfaction. I can master all these areas (taught to us in Metropolia). This is a great leverage of many different types of positions. For Innovation You Need to Know the Substance As my next step, I need to maintain and develop the innovation understands and skills, and work on the substance. For innovation, if you discuss it with our instructor Thomas Rohweder, you need to know the substance. No matter how creative you are, a firm professional ground and understanding of real life is needed. In other words, you need to bring your own professional skills into innovation - it could be IT, machine learning, anything related to industrial mega-trends. Importantly, you also need to understand business and finance. So, before my next step upon the managerial ladder, I decided to develop operations excellence, take responsibility over the finances, and master the substance – all these efforts will bring results. When I started in Service Management, I remember how I was surprised with my service contracts. What is this service? How many customers do we have for it? It was a surprise to hear that this service exists for only one customer, and it was especially developed for this one customer, co-designed, co-created – through innovation, value creation, customer experience – all the topics from my studies! (Some departments, e.g. Sales, at that time did not even realize these concepts, but just made it happen). Now it is one of the foundations for successful service. That area is critically important to make customer dreams and wishes happen. On the personal side, since I came from Lapland, it is common there to go camping and hiking. This is simply my passion to go hiking, being in the nature. My other hobbies are sports and music. Before the engineering career, I was very excited about music. So, when I first heard about innovations, it sparked my interest. I realized this is the field where I can be creative to combine applied sciences, practice, engineering – and creation. In the past, it was common to combine science and creativity; the people of Renaissance all loved music, science and arts. Combining Innovation and Development I am interested in a role that allows a big degree of creativity and freedom to innovate. However, if it is purely innovation, such as full-time innovation coach, it creates a lot of costs. In any traditional company it is ‘no-no’, and it is tricky to have such position. So, I want to focus on combining innovation and development. Here, freedom to innovate is super important. It allows to think and create clever efficiency gains such as with automation or create value with targeted investments by validated innovation ideas. I believe that one can cut costs only within limits but with systematic innovation create value where only sky is your limit. In service delivery organization, we need to innovate on everything, even in Sales, as we need to sell good things. If there is an innovative idea, we make it happen. My dream job is to innovate and coach young professionals, as I was coaching PhD students from Aalto, it was wonderful, and PhD students from Stockholm in Ericsson Innovation Awards competition. I would also like to have a role in innovation management, and link innovation routinely to real life operational challenges, and make it work, and make good business out of it. There is a lot of creativity in this - very exciting! The Next Step? One more thing. All my instructors - Zinaida, Thomas, James - all suggested that I should go for a PhD. This is something that I am still thinking about. However, as I am very clear about what I want, innovation is my passion and an innovation management role is my focus. This is what truly makes me tick. Photos by Zinaida Grabovskaia Juho Vieruaho is currently a Service Delivery Manager at Ericsson who graduated as a Master’s of Engineering in Industrial Management from Metropolia University of Applied Sciences in 2018.