Julkisen sektorin hankintojen toteuttamisessa on osaamisvaje, totean juuri ilmestyneessä väitöskirjassani. Asia on yhteiskunnallisesti merkittävä, sillä julkisten hankintojen potti on valtakunnantasolla jopa 30 miljardia euroa ja kuntasektorillakin 12 – 15 miljardia euroa.
Hankintaosaamisen kehittämisellä on kiire, sillä esimerkiksi sote-suunnitelmat ja kiristyvä kansainvälinen kilpailu pakottavat sekä ostavan että myyvän puolen tarkastelemaan kriittisesti omia prosessejaan.
Mallia yksityissektorilta julkisiin hankintoihin?
Väitöskirjani lähtökohtana oli, voisiko julkisten hankintojen kehittämisessä hyödyntää yksityis-sektorilta nousevia parhaita käytänteitä hankintatoimesta. Yksityissektorilla yritysten hankintojen kustannukset ovat nousseet jopa 60 – 80 prosenttiin liikevaihdosta, joten menestyvät yritykset ovatkin jo todenneet hankintatoimen* merkityksen organisaation strategisena toimintona.
Yksityissektorin parhaat hankintakäytänteet liittyvät selvitykseni mukaan hankintastrategiaan, portfolioanalyysiin, kokonaiskustannusajatteluun, poikkiorganisatorisiin tiimeihin, yritysyhteistyöhön ja kestävään kehitykseen. Lisäksi parhaisiin käytänteisiin kuuluu myös markkinatuntemus, erityisesti toimittajamarkkinan tuntemus. Monitapaustutkimuksella selvitin, hyödynnetäänkö näitä käytänteitä julkisissa hankinnoissa**.
Kuntien haasteet hankintatoimessa
Tutkimuksessani totesin, että tutkituilla kunnilla ei ollut selkeää hankintastrategiaa. Toimittajamarkkinaa ei myöskään ollut erityisesti tutkittu, yhtä kuntaa lukuun ottamatta. Kokonaiskustannusajattelu ei ollut käytössä, vaan yleensä hinta oli ratkaiseva tekijä. Poikkiorganisatorisia tiimejä sen sijaan hyödynnettiin, mutta yritysyhteistyötä ei laajemmin uskallettu eikä osattu harjoittaa. Kestävän kehityksen osalta lähinnä keskityttiin poistamaan harmaata taloutta.
Kaiken kaikkiaan kuntien hankintaa vaivasi kiire, joka esti kilpailutusten riittävän valmistelun. Lisäksi hankintaa kunnissa haittasi hankintaosaamisen puute, joka näkyi muun muassa siinä, että erityistä innovatiivisuutta ei hankintatoiminnosta löytynyt. Markkinaoikeuteen joutumisen pelko oli kuntien hankinnoissa pinnalla, samoin kuin lakimiesten vaikutusvalta.
Julkisten hankintojen ja yksityissektorin hankintojen keskeisin ero liittyykin julkisten hankintojen säätelyyn. Julkisyhteisöjen ja muiden hankintayksiköksi määriteltyjen yksiköiden hankintoja ohjaa hankintadirektiivi, jonka keskeisiä periaatteita ovat läpinäkyvyys, tavaroiden, palveluiden, pääoman ja ihmisten vapaa liikkuvuus jäsenmaiden välillä, yleinen standardointi sekä syrjimättömyys. Julkisia hankintoja Suomessa säätelevää hankintalakia on noudatettu esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon hankinnoissa käytännössä vuodessa 2004 alkaen ja sitä on uudistettu viimeksi vuonna 2016.
Hankintaosaamisen nosto välttämätöntä
Hankintalain noudattamiseen liittyy valitusoikeus, jota kilpailutusten tuloksiin tyytymättömät toimittajat usein käyttävät. Markkinaoikeuteen päädytään usein juuri hankintoihin liittyvän osaamisvajeen vuoksi. Siten hankintaosaamisen tason nosto sekä ostavalla että myyvällä puolella on aivan välttämätöntä.
Sote-uudistuksen myötä julkisen hankinnan osaamistarve näyttää lisääntyvän merkittävästi. On aika nostaa hankintaosaaminen myös julkisen sektorin johtamisen ytimeen. Metropolia Ammattikorkeakoulun Hankintatoimen ylempi tutkinto-ohjelma tarjoaa mahdollisuuden tradenomien ja insinöörien hankintaosaamisen lisäämiseen. Se on ainoa hankintaan keskittyvä ylempi ammattikorkeakoulututkinto-ohjelma Suomessa.
Tutkinnon opiskelijoista noin kolmannes on julkisten organisaatioiden palveluksessa. Opinnoissaan opiskelijat selvittävät hankinnan parhaita käytänteitä sekä teorian että käytännön kautta. Opiskelijat tekevät opinnäytetyöt omiin työorganisaatioihinsa. Nämä kehittämishankkeet parantavat kyseisten organisaatioiden hankintaprosessien toimivuutta.
Esa Väänänen
Esa Väänänen on kauppatieteiden tohtori. Hän työskentelee Metropolia Ammattikorkeakoulussa Hankintatoimen ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon vastaavana opettajana. Hänen väitöskirjansa on luettavissa täältä.
*Hankintatoimella tarkoitetaan yrityksen ulkoisten resurssien hallintaa, jossa tavoitteena on varmistaa tavaroiden, palveluiden ja osaamisten hankinta mahdollisimman tehokkaasti.
** Tutkimuksessani kartoitin ensin kirjallisuuskatsauksen avulla yksityissektorin parhaat hankintakäytänteet. Sen jälkeen haastattelin Helsingin, Espoon, Vantaan ja Lohjan sekä Kuntayhtymä Karviaisen vanhusten asumispalveluiden kilpailutuksiin vuosina 2007 – 2012 osallistuneita henkilöitä. Näillä kaikilla kunnilla on ollut hieman erilainen tapa toimia vanhuspalveluiden tuotannossa, ja ulkopuolisilta ostettujen palveluiden määrä on sen vuoksi vaihdellut 30-90%:n välillä kokonaistarpeesta.
