Fanipalveluiden uusi aika
Olin nuorena Dingo-fani. Näin heidät ensimmäisen kerran kotikaupunkini ammattikoulun lavalla ja liityin faniklubiin. Ystävättäreni kanssa jaoimme valokuvia ihailun kohteestamme. Nykyään fanien yhteys on sosiaalisen median myötä muuttunut seurauksiksi, tykkäyksiksi ja tuotteiden ostamiseksi. Entä jos fanit voisivat osallistua enemmän – ei vain etäisinä ihailijoina, vaan osana yhteisöä, jossa voi saada henkilökohtaisemman kokemuksen ja tunnustusta osallistumisesta? Uusi internet (Web3) avaa ovia fanipalveluihin, joissa tokenit mahdollistavat faneille ainutlaatuisia elämyksiä, eksklusiivista sisältöä ja aivan uudenlaisia fanipalveluita. Tässä blogissa sukellan syvemmälle siihen, miten Web3 voi muuttaa tapaa, jolla fanit ja taiteilijat kohtaavat. Tokenit siltana artistin ja fanin välissä Fanisuhteen keskeinen haaste on viestintäyhteyden saaminen. Uusi internet tuo lohkoketjun muodossa yhden ratkaisumallin tähän haasteeseen. Lohkoketjuun talletettu tieto on julkista, mikä mahdollistaa artistin muodostaa suoran yhteyden faniinsa hyödyntämällä fanin kryptolompakon yksilöllistä osoitetta. Tämän osoitteen tietävä artisti voi lähettää faneilleen digitaalisia lahjoja tokenin muodossa. On kuitenkin tärkeää huomioida, että pelkkä kryptolompakon osoite ei sisällä henkilökohtaisia tietoja fanista, mikä takaa käyttäjien yksityisyyden. Tokeni on digitaalinen yksikkö, joka edustaa arvoa tai oikeutta lohkoketjussa. Se voi toimia esimerkiksi maksuvälineenä, käyttöoikeutena palveluun tai omistusosuutena omaisuudesta, kuten luovan työn tekijän tarjoamasta erikoissisällöstä tai palvelusta. Tokenit toimivat siltana molempiin suuntiin. Esimerkiksi amerikkalainen rap-artisti Snoop Dogg on siirtänyt Death Row -kataloginsa Tune.FM-nimiselle alustalle julistaen osaltaan Spotify-ajan olevan ohi. Tune.FM on hajautettu musiikin suoratoistoalusta, joka hyödyntää lohkoketjuteknologiaa ja JAM-nimisiä tokeneita. Kun fani kuuntelee Snoop Doggin musiikkia Tune.FM:ssä, hän maksaa kuuntelustaan tokeneilla. Nämä maksut siirtyvät suoraan Snoop Doggille ilman välikäsiä. (Syväluomi 2025.) Maksu on luonteeltaan erittäin pieni, yhden JAM-tokenin hinta on tätä kirjoitettaessa noin 0,0001753 (USD). Perinteiseen suoratoistopalveluun verrattuna, tämä tuottaa artistille reilumman korvauksen ohittaessaan monia välikäsiä. Snoop Dogg saa myös suoran yhteyden palkitakseen fanejaan vaikkapa tokenilla, joka oikeuttaa yhden konserttilipun ostamisen 2 tuntia ennen varsinaisen myynnin alkamista. Tähtipölyä luovan sisällön tekijöiden yllä Perinteisesti fanikulttuuri on rakentunut tunnettujen luovan sisällön tekijöiden ja esittäjien ympärille. Muusikot, näyttelijät ja muut viihteen suurimmat tähdet ovat hyötyneet faniyhteisöistä, jotka mieluusti ostavat heille suunnattuja fanituotteita. Tuota yhteyttä vaalitaan ja vahvistetaan esiintymistoiminnan avulla. Samalla monet muut luovat sisällön tekijät, kuten kuvataiteilijat, kirjailijat ja muotoilijat, ovat jääneet fanipalveluiden rakentajina varjoon. Heidän työnsä ei ole perustunut samalla tavalla suoraan, systemaattisesti ylläpidettävän yleisökontaktin varaan. Uuden internetin fanipalvelut voivat kuitenkin muuttaa tämän asetelman: ne tarjoavat uusia tapoja tukea ja fanittaa myös perinteisesti taustalla vaikuttavia luovia ammattilaisia. Kuka tahansa luova tekijä voi rakentaa omia faniyhteisöjään, joissa intohimoiset tukijat voivat osallistua, vaikuttaa ja saada arvostusta kannatuksestaan. Erikoistuneille ja jopa omalaatuisille sisällöille voi löytyä globaalin internetin myötä omat kannattajakuntansa. Eksklusiiviset pääsyliput – enemmän kuin vain tapahtumalippu Perinteisesti eksklusiivinen pääsylippu on tarkoittanut eturivin paikkaa konserttiin, ensi-iltaan tai VIP-pääsyä festivaalille. Uuden internetin maailmassa tällaiset liput voivat muuttua fanien omistamiksi digitaalisiksi tokeneiksi, jotka tarjoavat lisäetuja. Musiikki- ja elokuvafanit voivat hankkia erityislippuja, jotka oikeuttavat esimerkiksi artistin soundcheckiin tai leffan ensi-iltakeskusteluun ohjaajan kanssa. Esimerkiksi Kentuckystä kotoisin oleva rap-muusikko Jack Harlow on myynyt NFT:nä toteutettuja VIP-lippuja konserttiinsa. Näiden lippujen haltijoilla oli normaalilippuihin verrattuna muun muassa oma nopeampi sisääntulo ja aikaistettu sisäänpääsy konserttipaikalle nappaamaan itselleen parhaat paikat (ks. Kubinek 2023; Bincnce 2023; Halonen 2023). Yrittäjä Gary Vaynerchuk on lanseerannut VeeFriends NFT -kokoelman. Jokainen NFT antaa oikeuden osallistua VeeCon-tapahtumaan (ks. VeeCon 2024). Tapahtuma kestää usean päivän ajan, ja NFT:t toimivat sekä keräilyharvinaisuuksina että sisäänpääsynä taiteilijan ja muiden yhteisön jäsenten tapahtumiin. Esimerkiksi Elton Johnin Rocket Club NFT -jäsenyys avaa pääsyn muun muassa artistin erityiskuvakokoelmiin (Sweetio.com) ja Snoop Doggin The Passport Series NFT antaa omistajalleen mahdollisuuden kulkea Snoop Doggin mukana konserttipaikkojen takahuoneissa ja tapahtumissa hänen kiertueillaan (Langston, 2023). Omat NFT-yhteisönsä löytyvät myös Martha Stewartilta ja Quentin Tarantinolta (Langston, 2021). Eri VIP-tilaisuuksien sisällöt ovat hyvin moninaisia. Elokuvafanit voivat osallistua NFT-pohjaisiin katselukokemuksiin, joissa elokuvan ohjaaja tai päänäyttelijät keskustelevat elokuvasta fanien kanssa. Teatterialalla voidaan järjestää suljettuja lukuharjoituksia, joissa fanit pääsevät seuraamaan, miten uusi näytelmä muotoutuu. Kirjallisuudessa VIP-tilaisuudet voivat tarkoittaa esimerkiksi eksklusiivisia kirjallisuuspiirejä, joissa kirjailija keskustelee fanien kanssa teoksistaan, ja muotoilijat voivat kutsua fanejaan design-lanseerauksiin, joissa esitellään uusia kokoelmia ennen virallista myyntiä. Fanipalveluna kurkistus luovan työn kulisseihin Etenkin koronavuosien aikana otettiin digitaalinen harppaus kohti etäosallistumista. Zoom, Teams ja Google Meet tuli monelle tutuksi. Näiden siivittämänä yleistyivät myös faneille suunnatut digitaaliset taiteilijatapaamiset. Tapaamisessa ei tarvitse matkustaa, ja jokainen (artisti mukaan lukien) on oman ruutunsa takana fyysisesti turvassa. Esimerkiksi ohjaaja Kevin Smith (n.d.) julkaisi elokuvansa "KillRoy Was Here" NFT-muodossa, jolloin NFT:n ostajat saivat paitsi elokuvan myös mahdollisuuden osallistua virtuaalisiin meet & greet -tapaamisiin Smithin kanssa sekä pääsyn kulissien takaiseen materiaaliin. Tähtien lisäksi myös kulisseihin jääviä luovan alan osaajia halutaan tavata. Esimerkiksi tapaamisia välittävä Charitybuzz.com-sivusto on myynyt tunnin mittaisen Zoom-etätapaamisen muun muassa The Walking Dead -tv-sarjan ohjaaja Rosemary Rodriguezin kanssa (Charitybuzz, 2025). Kirjailijat voivat myydä erikoispainoksina julkaistuja NFT-kirjoja, jotka oikeuttavat yksityiseen Q&A-sessioon, esimerkiksi liittyen vaihtoehtoisiin tarinan lopetuksiin. Tietokirjojen puolella Amanda Cassattin (2023) Web3 Marketing -kirjan mukana tuli rajattuna aikana hankittuihin kirjoihin oikeus liittyä hänen yksityiseen Discord-ryhmäänsä, jossa pääsee tapaamaan Amandan ohella muita Web3-markkinoinnin kehittäjiä. Kuvataiteilijat voivat tarjota pääsyn suljettuihin taidekierroksiin, joissa käydään läpi teosten syntytarinoita. Muotoilijat puolestaan voivat myydä rajoitettuja lippuja prototyyppinäyttelyihin, joissa fanit voivat antaa palautetta ennen tuotteiden laajempaa lanseerausta. Fanikulttuurin uusi aikakausi Web1-aikana faneista kerättiin postituslistoja, Web2-aikana fanitiedon lähteeksi tulivat erilaiset sosiaalisen median tiedot ja sivustoseurannassa evästeiden antamat tiedot. Uuden internetin (web3) aikakaudella fanien saavuttamisessa lohkoketju on avainasemassa. Uuden internetin tarjoamat tokenisoidut palvelut eivät ainoastaan syvennä artistien ja yleisön suhdetta, vaan ne laajentavat myös käsitystä siitä, ketä voi fanittaa ja miten. Fanittaminen ei ole enää vain esittävien taiteiden dominoimaa aluetta – myös kirjailijat, taiteilijat ja muotoilijat voivat rakentaa omia yhteisöjään, joissa fanit pääsevät osallistumaan ja vaikuttamaan aiempaa enemmän. Blogini otsikon olisi siis ehkä pitänyt olla fanipalveluiden uuden ajan sijasta kokonaisen fanikulttuurin uusi aikakausi. Nuoruudessani liittyessäni Dingo-faniklubiin ja jakaessani valokuvia ystävättären kanssa, koin jonkinlaista yhteyttä – vaikka se varsin yksipuoliseksi fanittamiseksi jäikin. Uusi internet mahdollistaa nykypäivän faneille entistä syvemmän ja henkilökohtaisemman yhteyden suosikkiartisteihinsa. Lohkoketjun avulla fanit voivat omistaa digitaalisia keräilyesineitä, osallistua suoraan artistien järjestämiin tapahtumiin ja saada tunnustusta aktiivisuudestaan. Tämä kehitys muuttaa fanittamisen yksisuuntaisesta ihailusta vuorovaikutteiseksi yhteisöksi, jossa fanit ovat aktiivisia osallistujia ja vaikuttajia. LÄHTEET Binance News (2023). Jack Harlow's Concert-Goers Experience Blockchain-Based VIP Tickets. Binance News 5.12.2023. https://www.binance.com/en/square/post/2023-12-05-jack-harlow-s-concert-goers-experience-blockchain-based-vip-tickets-983371762130 Cassatt, A. (2023). Amanda Cassatt on Web3 Marketing and the early days of Ethereum. Decrypt @DecryptMedia 25.10.2023 https://www.youtube.com/watch?v=p-LhIrf7Jco kohdassa 36 min). Charitybuzz (2025). https://www.charitybuzz.com/catalog_items/auction-1-hour-power-meeting-with-walking-dead-director-3129433 Halonen, K. (2023). NFT haastaa konserttien lippubisneksen. Metropolia AMK, LUME blogit 30.8.2023. https://blogit.metropolia.fi/lume/2023/08/30/nft-haastaa-lippubisneksen/ Kubinec, J. (2023). How MITH brought Jack Harlow fans to the blockchain. Blockworks newsletter 2.12.2023. https://blockworks.co/news/jack-harlow-mith-fan-engagement Langston, T. (2021). 15 Celebrities Who Are an Active Part of the NFT Community. NFT Now 10.11.2021. https://nftnow.com/culture/stars-active-in-nft-community/ Langstion T. (2023). Snoop Dogg Takes Fans on ad Digital Journey With New NFT Passport Series. NFT Now 14.6.2023. https://nftnow.com/news/snoop-dogg-takes-fans-on-a-digital-journey-with-new-nft-passport-series/ Smith, K. (n.d.). Kilroy was Here. Katsottu 13.3.2025. https://killroywashere.io/ Sweetio.com (n.d.). Elton John Rocket NFT Club Pass No. 1466. https://sweet.io/listings/pgWR0ajK Syväluomi, V. (2025). Snoop Dogg vie Death Row -kataloginsa Tune.FM:ään -- Soprityn aika on ohi. Klangi 28.2.2025. https://www.klangi.fi/uutiset/snoop-dogg-musiikki-tune-fm-web3-suoratoisto/ VeeCon event (2024). Lippukauppa. https://veecon.co/tickets Katri Halonen (Metropolia AMK) toimii projektipäällikkönä Euroopan unionin osarahoittamassa LUME – Luovat web3-ajassa hankkeessa, jossa keskitytään luovan alan uusiin ansaintamalleihin.
Unohda bändipaita – digifaniuden uudet tuotteet
Perinteiset fanituotteet, kuten paidat, julisteet ja vinyylilevyt, ovat jo vuosikymmenten ajan olleet artistien tärkeä tulonlähde. Teinivuosiini kuulivat kokemukset keikoista, joilta kävelin ulos aidon, vanhempieni mielestä hieman ylihintaisen bändipaidan uutena ylpeänä omistajana. Se päällä julistin faniuttani, ja että ”olin paikalla” tärkeässä konsertissa. Kun hypätään vuoteen 2025, en ehkä enää osata paitoja kaappiini. Haluan kuitenkin tukea bändiä. Ehkäpä yhä useampi ostaa paidan sijaan fanituotteen NFT:nä. Tässä blogissa pohdin millaisia NFT-pohjaiset fanituotteet ovat. Mitä ovat NFT-fanituotteet? NFT (Non-Fungible Token) tarkoittaa yksilöllistä digitaalista tuotetta, joka tiedot on tallennettu lohkoketjuun joka toimii todisteena tuotteen omistajuudesta. Esimerkiksi tyypillisen fanituotteen, julisteen, avulla asiaa voi havainnollistaa seuraavasti: Juliste on paperille painettu kuva. NFT on kuin digitaalinen alkuperäiskappale kyseisestä julisteesta, mutta sen aitous ja omistajuus on kirjattu lohkoketjuun. Lohkoketju on avoin, hajautettu tilikirja, jota ylläpidetään verkostojen avulla. Lohkoketjuun tallennettu tieto kertoo, että kyseinen digitaalinen juliste on virallinen painos ihailemani yhtyeen kokoelmasta ja että maksuni menee oikealle taholle. NFT:t voivat olla esimerkiksi digitaalista taidetta, musiikkia tai videomateriaalia, ja niitä voi ostaa, myydä ja vaihtaa kuten fyysisiä keräilyesineitä. Myynti tapahtuu usein suoraan artistilta fanille ilman pitkiä välikäsien ketjuja. Esimerkiksi amerikkalainen rap-muusikko Snoop Dogg on hyödyntänyt NFT-teknologiaa laajasti fanituotteiden osana. Hän on julkaissut NFT-muodossa eksklusiivisia kappaleita, digitaalisia taideteoksia sekä fanien omistettavaksi suunniteltuja tuotteita, kuten virtuaalisia merchandise-esineitä. Hän on suunitellut myös yli 10 000 digitaalista hahmoa, jotka muodostavat The Doggies -avatar-kokoelman (CNBCTV18, 2023). Tämä luo artistille uuden, hajautetun tulonlähteen ilman perinteisiä välikäsiä. Kun digitaalinen taide kohtaa omistajuuden NFT-teknologia on muuttanut myös digitaalisen taiteen kenttää. Esimerkiksi australialainen 3D-taiteilija Andrew Price, suositun Blender Guru -YouTube-kanavan perustaja, on hyödyntänyt NFT:tä myydäkseen digitaalisia teoksiaan suoraan faneilleen. Hän tuli erityisen kuuluisaksi 3D-mallinnettujen donitsiteostensa NFT-mosaiikista (Lampel, 2024). Donitseja myytiin huutokaupassa ilman perinteisiä välittäjiä, ja myynti tuotti artistille 18 000 USD. Pricen tapaus osoittaa, kuinka NFT voi toimia taiteilijoille välineenä ansaita digitaalisella työllään ja tarjota faneille mahdollisuuden tukea suosikkitaiteilijaansa omistamalla ainutlaatuisen digitaalisen teoksen. Perinteiseen kauppaan verrattuna taiteilijan ja fanin välinen ketju on tyypillisesti paljon lyhyempi – toisinaan välikäsiä ei ole lainkaan. Digitaalinen taide on helposti kopioitavissa ja jaettavissa, mikä on tehnyt sen kaupallistamisesta haastavaa. Kryptotaide hyödyntää NFT-teknologiaa, jonka avulla teosten alkuperä ja omistajuus voidaan todentaa. Tälläkin kentällä on kuitenkin haasteita. Esimerkiksi henkilö voi myydä NFT:nä teoksen, johon hänellä ei ole oikeuksia, tai kyseessä voi olla väärennös. Lisäksi NFT:n omistajuus on usein vain linkki varsinaiseen teokseen, mikä tekee tuotteen omistamisesta riippuvaisen lohkoketjun sekä teoksen sisältävän ulkoisen tallennuspalvelun ylläpidosta. (Rivero Moreno, 2024) NFT-tuotteiden eksklusiivisuus ja rajoitetut painokset NFT-teknologia mahdollistaa rajoitetut painokset, mikä lisää tuotteiden arvoa. Esimerkiksi faneille suunnattujen NFT-tuotteiden määrä on voitu rajata 500 kappaleeseen, jolloin fanit voivat kilpailla niiden saamisesta. Tämä rajoitetun saatavuuden malli on perinteisesti ollut käytössä esimerkiksi vinyylijulkaisuissa ja erikoispainoksissa, mutta NFT-maailmassa se on mahdollista ilman fyysistä tuotantoa. Suomalainen muodin ja virtuaalimuodin suunnittelija Wilma Kurumaa eli Kalista on kiinnostava esimerkki NFT-fanituotteista. Kalista on luonut NFT-pohjaisia vaatteita. Fanit voivat käyttää näitä vaatteita esimerkiksi metaversumissa omilla avatareillaan (Hero, 2025). Tämä osoittaa, kuinka NFT-tuotteet voivat laajentua pelkistä kuvista ja äänitteistä myös interaktiivisiksi ja käytettäviksi digitaalisiksi tuotteiksi. Moni NFT-tuote sisältää sekä fyysisen että digitaalisen komponentin, eli on fygitaalinen. Siinä NFT todistaa aitoutta, omistamista ja omistushistoriaa - jotka kaikki ovat kenen tahansa tarkasteltavissa avoimessa lohkoketjussa. Fygitaalisten fanituotteiden uudet markkinat Paitojen, pinssien ja julisteiden tilalle on tullut digitaalisia fanituotteita, joiden sisällöt poikkeavat totutusta. Artistit voivat luoda fanituotteita, jotka ovat vuorovaikutteisia ja elämyksellisiä kokemuksia. NFT-fanituotteet voivat tarjota faneille esimerkiksi henkilökohtaisen digitaalisen taideteoksen, joka sisältää artistin signeerauksen, uniikin animaation tai kappaleen käsinkirjoitetut lyriikat. Tämä tuo NFT-fanituotteisiin lisäarvoa ja ainutlaatuisuutta, mikä tekee niistä haluttuja keräilykohteita. Fygitaalisten fanituotteiden sisällöt ovat monipuolistuneet digitaalisen kehityksen myötä. Esimerkiksi Julien’s Auctions -huutokaupassa on myyty fygital-NFT-tuotteina (eli NFT:nä, joka sisältää fyysisen objektin sekä omistusta ja alkuperää todistavan NFT:n) muun muassa Victoria Beckhamin iltapukuja, Barack Obaman golfkengät ja Leonard Cohenin Kreikan Hydra-saarella sijainneen kodin vanha etuoven avain (Julien’s Auctions, 2025). Bändipaidoista on siirrytty monipuoliseen, usein uniikkiin fanituotteiden maailmaan, jossa NFT toimii aitoustodistuksena ja on keskeinen osa fanituotteen arvoa. Kuvakaappauksia Julian's Auction NFT huutokaupassa myytävistä fygitaalisista tuotteista Fanipaita pala menneisyyttä vai tulevaisuuden faniutta? NFT-teknologia on edelleen kehittymässä, ja sen ympärillä on paljon sekä mahdollisuuksia että riskejä. Huijaukset, teknologian ymmärtämisen haasteet ja markkinoiden epävakaus voivat hankaloittaa artistien siirtymistä NFT-fanituotteisiin. Kuitenkin hyvin toteutettuna NFT:t voivat tarjota kestävämmän ja reilumman ansaintamallin artistille, joka haluaa hyödyntää teknologian uusia mahdollisuuksia (ks. Wolff, 2025). Olen edelleen ylpeä vanhoista bändipaidoistani. Erityisesti tahrat painoissa ovat tärkeitä. Samalla NFT-maailma tarjoaa jotakin sellaista, mitä en ennen osannut kuvitella. Se voi tarkoittaa pääsyä kulissien taakse, eksklusiivisia elämyksiä tai digitaalisia muistoja, joita ei voi kopioida. Fanius ei ole katoamassa – se vain muuttuu digitaalisen aikakauden mukana. Tai ehkäpä paitani ovat saamassa uudet markkinat, joilla voisi myydä kauhtuneen t-paitani fygitaalisena tuotteena eniten tarjoavalle? LÄHTEET CNBCTV18.com (2023). 5 crypto and NFT projects that Snoop Dogg has been involved with. CNBTTV18 uutiset, 2.3.2023. https://www.cnbctv18.com/cryptocurrency/5-crypto-and-nft-projects-that-snoop-dogg-has-been-involved-with-16079141.htm Chalmers, D., Fisch, C. & Matthews, R. , Quinn, William & Recker, J. (2022). "Beyond the bubble: Will NFTs and digital proof of ownership empower creative industry entrepreneurs?," Journal of Business Venturing Insights, Elsevier, vol. 17(C). Hero, Laura-Maija (2025). Kalista ja muotiliiketoiminta web3 ajassa. Metropolia ammattikorkeakoulu, LUME-hankkeen blogi 15.1.2025. https://blogit.metropolia.fi/lume/2025/01/15/kalista-ja-muotiliiketoiminta-web3-ajassa/ Julien’s Auctions huutokauppa (2025). Lampel, J. (2024). What's New with Blender Guru ft. Andrew Price. CGcookie.com podcast 31.10.2024. Rivero Moreno, L. (2024). Art on the chain? On the possibilities of new media art preservation on the Web3. Digital Creativity, 35(3), 221-233. Wolff, M (2024). Web3: Huoli digitalisoitumisesta on ymmärrettävää. Metropolia ammattikorkeakoulu, LUME-hankkeen blogi 17.12.2024. https://blogit.metropolia.fi/lume/2024/12/17/web3-huoli-digitalisoitumisesta-on-ymmarrettavaa/ Katri Halonen (Metropolia AMK) toimii projektipäällikkönä Euroopan unionin osarahoittamassa LUME – Luovat web3-ajassa hankkeessa, jossa keskitytään luovan alan uusiin ansaintamalleihin.
Älysopimuksia taiteilijoille: Helppo tapa ansaita vai huolella harkittava riski?
Kuvataiteilija Emmi istui kahvilassa ja selasi puhelintaan mietteliäänä. Hän oli myynyt taidettaan jo vuosia perinteisin keinoin – gallerioiden kautta ja tilaustöinä. Hän huomasi yhä useammin miettivänsä samaa ongelmaa: miten taiteella voisi ansaita pitkäjänteisemmin? Sitten Emmi törmäsi älysopimuksiin. Niiden avulla taideteoksen voisi liittää digitaaliseen sopimukseen, joka varmistaisi, että hän saa automaattisesti osuuden teoksen jokaisesta jälleenmyynnistä. Ei neuvotteluja, ei laskujen lähettämistä – vain selkeä, ohjelmoitu malli, joka piti huolen hänen oikeuksistaan. Emmi päätti kokeilla. Hän loi ensimmäisen digitaalisen teossarjansa ja liitti siihen älysopimuksen, joka takasi hänelle 10 % rojaltin jokaisesta jälleenmyynnistä. Aluksi myynti oli hidasta, mutta pian yksi hänen teoksistaan vaihtoi omistajaa – ja hänen tililleen kilahti automaattinen maksu ilman, että hänen täytyi tehdä mitään. Tämä rohkaisi menemään vielä pidemmälle kokeiluissa. Kuitenkin mitä enemmän Emmi perehtyi aiheeseen, sitä enemmän hän ymmärsi, että älysopimukset eivät ole riskittömiä. Niiden käyttöönotto vaatii harkintaa, ymmärrystä ja varautumista mahdollisiin sudenkuoppiin. Älysopimukset avaavat uudella tavalla ansaintaa Älysopimukset ovat ohjelmoituja sopimuksia, jotka toteuttavat sovitut ehdot automaattisesti lohkoketjussa (Soon, 2024). Tämä tarkoittaa, että taiteilijan ei tarvitse neuvotella erikseen maksujen saamisesta tai huolehtia siitä, miten hänen teoksensa liikkuvat markkinoilla. Teknologia tekee sen hänen puolestaan. Yksi merkittävimmistä eduista on mahdollisuus ansaita teoksen arvonnoususta myös niin sanotuilla jälkimarkkinoilla. Perinteisesti kuvataiteen alalla, kun taideteos myydään, sen omistusoikeus siirtyy uudelle ostajalle, eikä taiteilija enää hyödy mahdollisista tulevista jälleenmyynneistä. Älysopimusten avulla taiteilija voi asettaa sopimuksen ehtojen joukkoon automaattisen rojaltin, joka maksetaan hänelle jokaisesta uudesta myyntikerrasta. Näin hän saa osansa teoksensa arvon kasvusta pitkällä aikavälillä. (Murat ym. 2024, EU Blockchain Observatory and Forum 2023, EU Blockchain Ecosystem Developments 3, 2024.) Uudenlaista suojaa Maksujen varmuus on myös asia, jota Emmi monen muun luovan alan toimijan tavoin on tottunut stressaamaan. Laskut jäävät roikkumaan, maksut viivästyvät ja niiden perään joutuu kysymään toistuvasti. Älysopimukset poistavat tämän huolen: kun ennalta sovitut ehdot täyttyvät, maksu tapahtuu automaattisesti ilman välikäsiä tai erillistä hyväksyntää. Lisäksi digitaalisten teosten kohdalla älysopimukset tuovat aivan uudenlaisen suojan. Lohkoketjuteknologian avulla taideteos voidaan rekisteröidä siten, että sen alkuperä voidaan aina todentaa. Tämä vähentää piratismia ja tekee väärentämisestä käytännössä mahdotonta, sillä jokainen transaktio tallennetaan pysyvästi ja julkisesti nähtäville. Tämä on erityisen tärkeää niille taiteilijoille, jotka myyvät digitaalisia teoksia ja haluavat varmistaa, että heidän työnsä aitous ja omistajuus ovat helposti todennettavissa. Kaiken kaikkiaan älysopimukset voivat tarjota luovan alan tekijöille, kuten Emmille, uuden tavan hallita omia oikeuksiaan ja tulojaan ilman, että he ovat sidottuja perinteisiin ja usein kankeisiin sopimusmalleihin. Mahdollisuudet ovat houkuttelevia, mutta kuten kaikessa uudessa teknologiassa, mukana on myös haasteita ja riskejä, jotka on syytä ymmärtää ennen täysimittaista käyttöönottoa. (Murat ym. 2024, EU Blockchain Observatory and Forum 2023, EU Blockchain Ecosystem Developments 3, 2024) …ja uudenlaista suojattomuutta Yksi ensimmäisistä asioista, jotka Emmi oppi, oli se, että lohkoketjuun kerran tallennettua älysopimusta ei voi muuttaa yhtä helposti kuin perinteistä sopimusta. Kun sopimus on tehty, se on todellakin tehty. Jos ehtoja haluaisi muuttaa vaikkapa kasvattamalla rojaltia, siihen tarvittaisi todennäköisesti täysin uusi sopimus (EU Blockchain Ecosystem Developments 3, 2024). Tämä tarkoitti, että pienikin virhe sopimuksen koodissa saattoi tulla kalliiksi. Perinteisessä maailmassa sopimuksia voi neuvotella uusiksi, mutta älysopimuksessa koodi on laki – ja se toteutuu juuri niin kuin se on kirjoitettu. Virhe voi olla myös koodissa. Esimerkiksi vuonna 2016 hyökkääjä käytti hyväkseen the DAO-organisaation älysopimuksen koodissa ollutta haavoittuvuutta siirtäen itselleen noin 3,6 miljoonaa etheriä (ETH), mikä vastasi tuolloin noin 50 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria (The DAO, 2024). Älysopimuksen rooli perinteisten oikeudellisten raamien näkökulmasta on epävarma. Älysopimukset eivät aina sovi perinteisiin oikeudellisiin raameihin, ja monissa maissa ei ole vielä selvää, miten riitatilanteet ratkaistaan. Tämä teki niiden käytöstä riskialttiimpaa, sillä perinteisen oikeusjärjestelmän turvaa ei aina ole eikä edes välttämättä tietoa minkä maan oikeusturvaa käytettäisi. Lohkoketjuissakaan ei ole takuista siitä, että kaikki toimivat reilusti. Kulttuurituottajien muuttuvat roolit Älysopimuksiin liitetään ajatus välikäsien roolin vähenemisestä. Perinteisesti taiteen myyntiin on osallistunut useita toimijoita – gallerioita, agentteja ja muita välittäjiä – jotka ottavat osansa tuotosta. Kun älysopimus hallinnoi maksutapahtumia suoraan ostajan ja myyjän välillä, taiteilija voi saada suuremman osuuden myyntituloistaan ilman, että hänen tarvitsee neuvotella komissioista tai palkkioista. Ei ole kuitenkaan kovin todennäköistä, että välittäjäporras katoaisi kokonaan. Teknologinen muutos tuo mukanaan uusia työkuvia – myös kulttuurituottajille. He voivat kehittää uusia palveluita, jotka tukevat taiteilijoiden ja yleisöjen välistä toimintaa. Emmin kaltaiset taiteilijat tarvitsevat apua näiden työkalujen käyttöönotossa, ja kulttuurituottajat voivat olla keskeisiä toimijoita auttamassa heitä rakentamaan kestäviä ja innovatiivisia ansaintamalleja. Lohkoketjualustan valitseminen ja älysopimusten riskien minimoiminen voivat muodostua uusiksi tehtäviksi (ks. Soon 2024). Perinteisesti luovan alan toimijat ovat vierastaneet teknisiä ja kaupallisia prosesseja ja jättäneet ne välittäjäportaalle voidakseen itse keskittyä luovaan työhönsä. Siinä missä Emmille saattaa olla haastavaa löytää teoksilleen fyysinen galleria, digitaalisten kauppapaikkojen löytäminen voi olla helpompaa. Kuitenkin, aivan kuten fyysisessä maailmassa, myös digitaalisessa ympäristössä oikean yleisön tavoittaminen on keskeinen haaste. Ehkäpä tulevaisuuden älysopimusmanagerit tuntevat kauppapaikat niin hyvin, että voivat auttaa luovan sisällön tekijöitä löytämään omalle tuotannolleen juuri oikean ympäristön. He voivat myös laatia älysopimuksia siten, että niiden ehdot optimoivat taiteilijan ansaintamahdollisuudet. Kannattaako kokeilla? Älysopimukset tarjoavat monia hyötyjä luovan alan toimijoille, erityisesti automatisoitujen maksujen ja jälleenmyyntitulojen osalta. Kuitenkin niiden käyttöön liittyy vielä monia haasteita, erityisesti lainsäädännön epäselvyydet ja turvallisuusriskit. Siksi ennen siirtymistä älysopimuksiin on tärkeää varmistaa, että sopimusten sisältö on oikein ohjelmoitu ja että käyttäjät ymmärtävät teknologian mahdolliset rajoitteet. Älysopimukset eivät ole ratkaisu kaikkiin ongelmiin, mutta ne voivat tarjota luovan alan toimijoille uusia ja kiinnostavia ansaintamalleja, erityisesti digitaalisessa ympäristössä. Ne soveltuvat parhaiten tilanteisiin, joissa ansainta perustuu jälkimarkkinoihin, automaattisiin maksuihin tai digitaalisten teosten hallintaan. Teknologia voi olla voimakas työkalu, mutta vain silloin, kun sitä käyttää tietoisesti. Luovan alan toimijalle älysopimukset voivat tarjota uusia ansaintamahdollisuuksia – mutta niiden käyttö vaatii ymmärrystä, huolellisuutta ja hieman tervettä skeptisyyttä. Ehkäpä ohjeena Emmille ja Emmin kaltaisille voisi olla: varuksellinen suhtautuminen. Kannattanee käyttää vain tarkastettuja ja hyväksi havaittuja sopimusmalleja ja aloittaa pienestä. Kaikessa rauhassa testata matalan riskin käyttötapauksilla luotettavilla alustoilla ja varmistaa sopimuksen laatu. Teknologian ei tarvitse olla pelottavaa – kun sen ymmärtää ja sitä käyttää oikein, se voi olla voimakas työkalu taiteen ja luovan työn tulevaisuuden rakentamiseen. LÄHTEET EU Blockchain Ecosystem Developments 3 (2024). EU Blockchain Observatory and Forum raportti.https://blockchain-observatory.ec.europa.eu/publications/eu-blockchain-ecosystem-developments-3_en Smart Contracts Report (2023). EU Blockchain Observatory and Forum. European Comission. https://blockchain-observatory.ec.europa.eu/news/smart-contracts-report-2023-03-13_en Soon, M. (2024). Älysopimusalustat ja niiden eroavaisuudet. Norhcrypto blogi 10.7.2024. https://www.northcrypto.com/learn/blog/alysopimusalustat-ja-niiden-eroavaisuudet The DAO (2024). Wikipedia. https://en.wikipedia.org/wiki/The_DAO?utm_source=chatgpt.com Tunc, M., Cavusoglu, H. & Zheng, Z. (2024) Resale Royalty in Non-Fungible Token Marketplaces: Blessing or Burden for Creators and Platforms?. Information Systems Research. https://doi.org/10.1287/isre.2023.0035 Blogin on kirjoittanut Euroopan unionin osarahoittaman LUME - Luovat web3-ajassa -hankkeen projektipäällikkö Katri Halonen Metropolia Ammattikorkeakoulusta.
Tämän blogin kirjoituksia ja toimitustyötä on tuettu vuoden 2023 loppuun asti Euroopan unionin sosiaalirahaston Luovat metaversumissa esiselvityksen osarahoituksen avulla ja vuoden 2024 alusta Euroopan unionin sosiaalirahaston osarahoittaman LUME – luovat web3-ajassa -hankkeen avulla.
Tässä blogissa käydään ammattilaiskeskustelua web3 kehittymisen myötä avautuvista uusista toiminta- ja ansaintamahdollisuuksista sekä ajankohtaisista ilmiöistä. Blogissa julkaistaan asiantuntijatekstejä, haastatteluja ja kantaa ottavia tekstejä, videoita, podcasteja tai niiden yhdistelmiä. Kirjoittajat ovat Metropolian ja sen yhteistyöorganisaatioiden asiantuntijoita. Haluatko julkaista Luovat web3 ajassa -blogissa? Ota yhteys päätoimittajaan sähköpostitse.
– Katri Halonen (päätoimittaja), yliopettaja, Metropolia Ammattikorkeakoulu, katri.halonen@metropolia.fi, p. 050 362 6407
– Leena Björkqvist, lehtori, Metropolia Ammattikorkeakoulu
– Jyrki Simovaara, lehtori, Humanistinen ammattikorkeakoulu
– Mayreth Wolff, lehtori Humanistinen ammattikorkeakoulu
Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@metropolia.fi
Toimituskunta toimittaa Luovat web3 ajassa -blogin sisällöt ennen julkaisua.
Haluatko julkaista Luovat web3 ajassa -blogissa? Lue oheiset ohjeet (pdf) ja ota yhteys päätoimittajaan sähköpostitse.
Termipankki on tehty navigointiohjeeksi Metaversumiin.
AI ansaintalogiikka arviointi bitcoin Coldplay DAO digitalisaatio digiyhteisö esineiden internet ESR osarahoitus fani fanit ikäpolvet inkluusio IoMusT IoT johtaja kestävä kehitys kesä2025 konsertti kultturituotanto Kulttuurinen kestävyys kulttuurituotanto lippu lohkoketju luovat alat Metaversumi muotibisnes musiikki NFT osaaminen satoshi sijoittaminen sosiaalinen media tapahtuma-alusta tasa-arvo tekoäly tokeni tuottaja virtuaalialusta virtuaalimuoti Web3.0 XR yhteisöllisyys älysopimus