LUME

Luovat web3-ajassa Tilaa RSS-syöte

Virtuaalinen muisti: Tuvalun saarivaltion kulttuurille uusi koti
http://part%20of%20island%20where%20houses%20are%20very%20close%20to%20the%20sea%20line
25.6.2025
Katri Halonen

Tuvalu on pieni saarivaltio, joka on ilmastonmuutoksen vuoksi konkreettisesti vaarassa kadota maailman kartalta. Nouseva merenpinta uhkaa pyyhkiä pois paitsi saaret myös niihin sidoksissa olevan kulttuurisen ja sosiaalisen elämän. Ekologinen katastrofi ei ole vain luonnon kriisi – se on myös ihmisten, yhteisöjen ja perinteiden katoamisen uhka. Siksi kestävässä kehityksessä ei riitä, että suojelemme ympäristöä. Meidän on huolehdittava myös kestävästä kulttuurisesta ja sosiaalisesta kestävyydestä: identiteetin, muistojen ja merkitysten säilymisestä muuttuvassa maailmassa. Tässä digitaalisuudella voi olla tärkeä rooli. Kirjoitin Luovat metaversumissa -hankkeen (Halonen 2023) julkaisussa Tuvalusta. Tuvalu on valtio, joka on katoamassa maapallolta jäädessään nousevan merenpinnan alle. Tuvalun ulkoministeri Simon Kofe (2022) oli edellisenä vuonna COP26-kokouksessa pitänyt herättelevän puheen siitä, miten saarivaltio pyrkii säilyttämään edes osan kulttuuriperinnöstään metaversumissa. Tuo puhe lähetti tuvalulaiset, kulttuuriperinnön dokumentoijat ja metaversumin kehittäjät innovatiiviselle matkalle. Tässä blogissa kurkistetaan, miten prosessi on edennyt. Digitaaliset kaksoset: Kulttuurin elävänä pitäminen Vuoden 2023 loppuun mennessä Tuvalu sai valmiiksi yksityiskohtaiset 3D-kuvaukset kaikista 124 saaresta ja luodosta, tallentaen maaston, rantaviivat ja ympäristötiedot. Yhteistyö SPC Digital Earth Pacific- ja PLACE-järjestöjen kanssa mahdollistaa ilmaston seurannan ja kestävyystoimien suunnittelun tämän digitaalisen kaksoismallin avulla. Kulttuuriperintö on syntynyt kiinnittyneenä erilaisiin fyysisiin paikoihin. Esimerkiksi tarinat ja tanssit saattavat liittyä vaikkapa tiettyyn kiveen tai puuhun, joka luo sisällölle kontekstin. Videoiden tätä voidaan taltioida katseltavaksi, mutta metaversumissa kokija voi kiertää kiveä, vaeltaa kylässä ja samalla osallistua muiden kanssa yhdessä kulttuuriperinnön ylläpitoon ja siirtämiseen uusille sukupolville. Metaversumi siis mahdollistaa uudelleen elämisen ja jatkamisen tuvalulaisiin saariin, rantaviivoihin ja kyliin kytkeytyvää elämää.   Fyysisten paikkojen ohella on rakennettu systemaattista digitaalista kokoelmaa aineettoman kulttuuriperinnön taltioimiseksi. Kokoelma sisältää jo nyt valtavan määrän kuvia, äänitteitä ja videota Tuvalun eloisasta aineettomasta kulttuuriperinnöstä sisältäen mm. lauluja, tanssia, tarinankerrontaa ja haastatteluja. Yhteistyössä saksalaisen arkeologisen instituutin Rising Nations Initiative -ohjelman (n.d.) kanssa perustettu verkkovarasto tekee nämä aarteet maailmanlaajuisesti saavutettaviksi, joka mahdollistaen tuvalulaisille ja myös kaikille muille kiinnostuneille pääsyn tutustumaan maan rikkaaseen kulttuuriin. Tällä hetkellä itse metaversumi-malleja (Unreal Engine -versiot) julkaistaan vaiheittain, mutta ne ovat toistaiseksi saatavilla lähinnä vain tutkimus­kumppaneille. Digitaalinen suvereniteetti: Kansakunta ilman fyysisiä rajoja Yhteiskuntateoreetikko Benedict Andersonin klassisesta kirjassa Imagined Community (1983), pohditaan, että kansakunta on ennen kaikkea kulttuurinen konstruktio, jota ylläpidetään yhteisten kertomusten, muistojen ja symbolien kautta – ei välttämättä fyysisen kosketuksen tai maantieteellisten rajojen avulla. Kirjan julkaisuaikaan ei ollut YK:n ilmastonmuutospaneelia eikä internettikään, puhumattakaan lähinnä tieteiskirjallisuudessa visioidusta laajennetusta todellisuudesta. Kuitenkin Tuvalun digitaalinen siirtymä havainnollistaa konkreettisesti ydintä Andersonin klassikossa: vaikka maa saattaisi kadota kartalta, sen kulttuurinen ja yhteiskunnallinen identiteetti voi jatkua ilman fyysistä kosketusta. Tuvalu toimii myös edelläkävijä digitaalisten hallintomallien kehittämisessä tukemaan digitaalista kansakuntaansa. Käyttöön otetaan lohkoketjuihin perustuvia digitaalisia henkilöllisyystodistuksia, passeja sekä rekistereitä syntymille ja avioliitoille. Maan perustuslakia on päivitetty siten, että valtion suvereniteetti säilyy riippumatta fyysisestä alueesta, mikä luo ennakkotapauksen myös muille ilmastonmuutoksen uhkaamille valtioille. (Tuvalu: the Digital Nation State Programme, 2024.) Useat maat ovat jo tunnustaneet Tuvalun digitaalisena kansakuntana. Käytännössä pyritään turvaamaan esimerkiksi Tuvalun kansainvälinen asema, kansalaisten äänioikeudet ja merialuerajaukset, vaikka maa uppoaisi. (https://www.tuvalu.tv/ ja Gonzalez 2025.) Tulevaisuuden haasteet Kunnianhimoinen hanke kohtaa myös haasteita. Keskustelu jatkuu siitä, voiko digitaalinen säilyttäminen todella korvata syvän yhteyden fyysiseen ympäristöön. Kriitikot, mukaan lukien entiset johtajat, huomauttavat digitaalisen kansalaisuuden kansainvälisen oikeudellisen tunnustamisen haasteista. Silti Tuvalun uraauurtava projekti on nostanut maan globaalin keskustelun keskiöön ilmastonmuutoksen, suvereniteetin ja kulttuurisen selviytymisen kysymyksissä. Tuvalu ei ole yksin. Muita valtioita, kuten Kiribati, Marshallinsaaret, Malediivit ja Vanuatu, uhkaa samankaltainen kohtalo: merenpinnan nousu uhkaa viedä niiltä fyysisen maaperän. Esimerkiksi Kiribati on jo ostanut maata naapurivaltioista mahdollista väestön siirtoa varten, ja Malediivit rakentavat keinotekoisia saaria säilyttääkseen asutuksen. Nämä maat ovat ilmastonmuutoksen etulinjassa – ne eivät ole syyllisiä kriisiin, mutta kärsivät siitä ensimmäisinä ja vakavimmin. Siksi Tuvalun digitaalinen kaksonen ei ole pelkkä tekninen uutuus, vaan keskeinen strategia kulttuurisen selviytymisen, kulttuuriperinnön säilyttämisen ja jatkamisen sekä kokonaisen kansakunnan identiteetin säilyttämiseksi. Se tarjoaa jatkuvuutta ja toimii esimerkkinä muille samankaltaisten haasteiden kanssa kamppaileville yhteisöille. Toivon sydämestäni, että se toimii myös yhteisön ylläpitäjänä, kulttuuriperinnön siirtäjänä tuleville sukupolvelle ja alueena, jossa luodaan yhdessä uutta perintöä. Se tarjoaa katastrofaalisessa tilanteessa toivoa jatkuvuudesta ja toimii esimerkkinä muille samankaltaisten haasteiden kanssa kamppaileville yhteisöille. Lähteet Anderson, B. (1983). Imagined Communities: Reflections on the Origins and Spread of Nationalism. Lontoo. Gonzalez, F. (2025). The First Planned Migration of an Entire Country Is Underway. 25.7.2025 Wired Science. https://www.wired.com/story/the-first-planned-migration-of-an-entire-country-is-underway Halonen, K. (2023). Metaversumi uutena kotina? Metaversumissa syntyy uutta taidetta. Teoksessa Halonen & Hero (toim.) Luovat web3-ajassa. Unelmia, haasteita ja ansaintamahdollisuuksia. Metropolia ammattikorkeakoulu, Taito-sarja, ss. 89—96. Kofe, J. (2022). Tuvalu minister gives COP26 speech from the sea. https://www.youtube.com/watch?v=9EkSrtlapZQ Rising nations initiative (n.d.). GCCM - Golbal Centree for Climate Mobility.  https://climatemobility.org/initiatives/rising-nations/ Thomson Reuters Foundation (2024) Tuvalu preserves history online as rising seas threaten existence. Eco-Business 6.3.2924. https://www.eco-business.com/news/tuvalu-preserves-history-online-as-rising-seas-threaten-existence Tuvalu: the Digital Nation State Programme (2024). Global Forum on Migration and Development. https://www.gfmd.org/pfp/ppd/19211 Tuvalu tv (n.d.) https://www.tuvalu.tv/ ja https://www.youtube.com/watch?v=m0KoYarxX3E&t=208s Varada, P. (2023). Tuvalu’s Fight to Excist: Interview with Minister Simon Kofe. Harvard International Review 7.4.2023. https://hir.harvard.edu/tuvalu-fight-to-exist/

Lue lisää

Web3-kesä on täällä: Teknologia kohtaa kulttuurin Lissabonista Berliiniin
http://nainen%20taputtaa%20innoissaan%20muun%20yleiseön%20kanssa
4.6.2025
Satu Lautamäki

Web3-teknologiat mullistavat digitaalista maailmaa vähitellen. Kesällä 2025 järjestetään Euroopassa useita tapahtumia, joissa voit syventyä web3-maailmaan ja sen tuomiin innovaatioihin. Tässä blogitekstissä tarkastelen lyhyesti Web3-teknologioiden tulevaisuutta ja esittelen joitain keskeisiä tapahtumia, joissa voit oppia lisää ja verkostoitua alan asiantuntijoiden kanssa. Uuden ajan internetin mahdollisuuksia ja haasteita Uuden ajan internet tarjoaa yrityksille, organisaatioille ja yhteisöille mahdollisuuden integroida lohkoketjuja entistä laajemmin käytännön toimintaansa, kuten toimitusketjun seurantaan ja digitaalisen identiteetin hallintaan. Tällainen teknologinen harppaus muokkaa väistämättä digitaalista vuorovaikutusta asiakkaiden kanssa sekä mahdollistaa uudenlaisten liiketoimintamallien kehittämisen. Erityisen kiinnostavaa on tekoälyn ja lohkoketjun lähentyminen, joka voi parantaa web3-sovellusten tehokkuutta ja turvallisuutta. Tekoäly voi esimerkiksi optimoida lohkoketjuprosesseja ennustamalla verkon ruuhkautumista. (Subin ym., 2025) Web3-teknologiat tarjoavat lukuisia mahdollisuuksia, kuten uusia tulovirtoja tokenisoinnin kautta, asiakkaiden parempaa sitoutumista hajautettujen identiteetti- ja kanta-asiakasohjelmien avulla sekä lisääntynyttä läpinäkyvyyttä ja turvallisuutta lohkoketjupohjaisten järjestelmien kautta. Samalla on kuitenkin tärkeää huomioida haasteet, kuten korkeat toteutuskustannukset, tekninen monimutkaisuus sekä skaalautuvuuden ja yhteentoimivuuden ongelmat. (Subin ym., 2025) Web3 on sosiokulttuurinen järjestelmä? Kulttuuriantropologi Giles Grouch (2024) esittää myös mielenkiintoisen analyysin toteamalla, että Web3 ei ole niinkään tekniikka, vaan pikemminkin sosiokulttuurinen järjestelmä. Se perustuu ikivanhaan käsitykseen ihmisten keskinäisistä vastavuoroisuustavoista, kuten lahjat, sopimukset ja sosiaalinen avoimuus. Hän toteaa, että web3 vaatii kulttuurisen muutoksen: So Web3 hasn’t been able to break through cultural barriers of understanding. It also doesn’t help that those deeply embedded in the world and opportunities of Web3 speak a different language than general society. Using terms like DAOs, blockchain, tokens and such, only serves to alienate people, not bring them in. Proponents of Web3 need to learn to communicate in less technical ways. Nerding out on non-nerds is not how to win friends and influence people. It does the exact opposite. (Grouch, 2024) Miten siis saadaan web3-kulttuuria kaikkien saataville, tuomme yhteen ”nörtit ja ei-nörtit” (Grouch, 2024)? Verkostoituminen on siinä varmasti tärkeä keino, joten alla on esiteltynä joitakin web3-tapahtumia eri puolilla Eurooppaa. Web3-tapahtumia Euroopassa Jos olet jo Lissabonissa, tiedoksesi Nonfungible Conference-tapahtuma 4-6.6., jossa on useita taiteeseen liittyviä esityksiä. Niissä pohditaan mm. miten NFT:t kehittyvät ”taiteen tuolle puolen hienostuneeksi lisensoinniksi”, jossa välittäjät toimivat kulttuurivaikuttajina; kuinka säilytetään digitaalista taidetta ja kulttuurisia esineitä muuttumattomasti lohkoketjussa; miten kulttuurimuisti ja pitkäaikainen yhteisö muokkaavat arvoa ja määrittelevät tulevaisuuden kulttuuria. Ja vaikket ehtisikään paikan päälle, niin voinet seurata tapahtuman some-kanavia, vaikkapa keskustelua Discordissa. Lisäksi kannattaa merkitä tapahtuma ensi kesän kalenteriin, sillä tapahtuma on järjestetty vuosittain 2022 alkaen. (NFC Summit, 2025) Pariisissa järjestettävä Proof of Talk-tapahtuma järjestetään 10-11.6. Tapahtuma kertoo määrittelevänsä web3-tapahtumat uudelleen, tekemällä verkostoitumisesta pääasian ja edistämällä uraauurtavia yhteistyömuotoja. Tapahtumassa ei ole varsinaisesti luoviin aloihin liittyvää erityissisältöä, mutta teemoina ovat: hajautettu tekoäly, rahoitus ja tokenisaatio, web3-etiikka, bitcoin, hajautettu tiede. Tapahtumassa on yli 150 puhujaa, yli 40 paneelikeskustelua ja yli 20 työpajaa, joten varmasti löydät mielenkiintoisen tilaisuuden ja pääset mukaan keskustelemaan ja työskentelemään muiden osallistujien kanssa. (Proof of Talk, 2025) Berlin Blockchain Week järjestetään ajalla 7-22.6. Berliinissä. Tapahtuma on järjestetty vuodesta 2018 vapaaehtoisyhteisön voimin. Toiminta perustuu yhteiseen keskusteluun ja koulutukselliseen näkökulmaan. Sieltä löytyy useita erilaisia tapahtumia, esimerkiksi 11.6. järjestettävä ”Digital Autonomy for Club Culture Independence”. Sen tavoitteena on tutkia ja vaihtaa ajatuksia klubikulttuurin digitaalisen autonomian tulevaisuudesta. Tilaisuudessa keskustellaan mm. miten klubikulttuurin luovat yhteisöt voivat saada uutta näkyvyyttä, omistajuutta ja arvoa. (Berlin Blockchain Week, 2025) Voit palata takaisin Berliiniin 16-18.7., jossa yhteisölähtöinen Web3 Summit-tapahtuma tuo yhteen aiheesta kiinnostuneita, kehittäjiä ja tutkijoita miettimään hajautetun webin tulevaisuutta. Voit kuunnella puheita, osallistua interaktiivisiin työpajoihin tai unconference-tilaisuuksiin sekä 24/7 hackathoniin. Tapahtuma vaikuttaa olevan enemmän teknologiapainotteinen, mutta tapahtuman Nodespace-tilassa pidetään osallistujien välisiä ideointisessioita ja työpajoja, jotka sopinevat kaikille osallistujille, taustasta riippumatta. (Web3 Summit, 2025) Toivottavasti nämä tapahtumat tarjoavat lisää inspiraatiota siihen, että web3-teknologiat luovat mukaansatempaavia kokemuksia ja samalla tarjoavat uusia keinoja taiteelliseen ilmaisuun ja kaupallistamiseen. Luovien alojen tulevaisuus voi perustua teknologisten muutosten omaksumiseen ja yhteistyön edistämiseen  web3-maailmassa, jossa luovuus voisi todella kukoistaa. Lähteet Berlin Blockhain Week (2025). Main landing page. https://blockchainweek.berlin/ Grouch, G. (2024). Does web3 have a future? Medium-verkkolehti (vaatii kirjautumisen) NFC Summit (2025). Non-Fungible Conference agenda. https://www.nonfungibleconference.com/agenda-global Proof of Talk (2025). What is Proof of Talk? https://www.proofoftalk.io/ Subin, M. (2025). Web3. Future Today Strategy Group. Web3 Summit (2025). What is Web3 Summit? https://web3summit.com/about/ Kirjoittaja Satu Lautamäki on kulttuurituotannon yliopettaja SEAMKissa. Hän toimii asiantuntijana Euroopan unionin sosiaalirahaston osarahoittamassa LUME – Luovat web3-ajassa -hankkeessa

Lue lisää

Oletko valmis Web3-maailmaan? Digisukupolvien kohtaaminen kulttuurialalla
http://Iäkäs%20nainen%20ja%20teini-ikäinen%20nuori%20mies%20tietokoneen%20äärellä
22.5.2025
Katri Halonen

Joku meistä muistaa ajan, jolloin teatteriliput ostettiin lippuluukulta käteisellä ja elokuvat vuokrattiin VHS-kasetteina. Toisille taas TikTok-videot ja Netflix-maratonit ovat olleet arkipäivää nuoresta pitäen. Sukupolvien digikuilu näkyy monissa arkisissa tilanteissa: yksi kollega printtaa yhä sähköpostit luettavakseen, kun taas nuorempi tiimin jäsen ihmettelee, miksei tietoa haeta pilvestä mobiililaitteella tässä ja nyt. Samassa työpajassa saattaa istua sekä diginatiivi nuori että kokeneempi konkari, joka muistaa maailman ilman internetiä. Ei siis ihme, että näkemykset uuden teknologian mahdollisuuksista voivat poiketa toisistaan. Tässä blogitekstissä pohdin, miten eri sukupolvien digiajattelu eroaa – ja miten omaa ajattelua voisi päivittää tunnistamalla nämä erot. Eri sukupolvien digimaailmat – analogisesta lapsuudesta Web3- aikaan Ikäpolvet suhtautuvat teknologiaan joskus yllättävän eri tavoin. Titta Vaulos (2024) tarkastelee kirjassaan Ihminen 2030: Ihmislähtöisyyden uusi aika erilaisia kehitystrendejä ja pohtii myös sukupolvien digieroja. Teknologinen sukupolvijako – eli se, mihin digisukupolveen kuulut – voi vaikuttaa paljon siihen, miten suhtaudumme uuteen internetiin, Web3:een, ja esimerkiksi datan jakamiseen tai digitaaliseen omistamiseen. Suomalaisia sukupolvia on määritelty hieman eri tavoin eri julkaisuissa, joten jatkan samalla linjalla teknologianäkökulma edellä: Baby boomers (1945-1960) tunnetaan suurina ikäluokkina, jotka aloitti työelämänsä ilman tietokonetta ja muistaa vielä väritelevision yleistymisen Suomessa. He viihtyvät television äärellä, lukevat myös painettuja sanomalehtiä ja monet löytyvät sosiaalisessa mediassa parhaiten Facebookista. Sukupolvi X (1961-1980) tekee ostoksia mielellään kivijalkakaupassa, mutta nauttii myös verkkokaupan helppoudesta. He ovat kuin digimaailman sillanrakentajia analogisen ja digitaalisen maailman välillä. Milleniaalit ei Y sukupolvi (1981-1997) on tutustunut digimaailmaan jo varhain: moni milleniaali muistaa lapsuudestaan rätisevän modeemin ja ensimmäisen kännykkänsä. Nyt he luovivat somessa kuin kala vedessä ja testaavat ensimmäisten joukossa innovaatioita. Sukupolvi Z (1998-2010), myös swaippaussukupolveksi nimetty, on täysin diginatiivi sukupolvi. Z-sukupolven nuoret ovat kasvaneet tekniikan ympäröimänä, eivätkä eivät tunne maailmaa ennen älypuhelimia ja nettiä. Globaalilla Z-sukupolvella internet on osa arjen todellisuutta: jos tuote ei ole saatavilla netissä, sitä ei ole olemassa. Alfa Alfa-sukupolvi (2010–2025) kasvaa keskellä älylaitteita, puheohjausta ja algoritmien ohjaamaa sisältöä. Heidän digitaalinen maailmansa rakentuu yhä enemmän tekoälyn ja personoidun datan varaan. Alfat eivät pelkästään käytä teknologiaa – he keskustelevat sen kanssa. Vaikka nämä sukupolvimäärittelyt ovat väistämättä yleistyksiä, ne auttavat meitä hahmottamaan ilmiöitä. Silti yksilön asenne, uteliaisuus ja kokemus ratkaisevat enemmän kuin syntymävuosi. On eläkeläisiä, jotka hallitsevat 3D-mallinnuksen salat, ja nuoria, jotka kamppailevat liitetiedoston lähettämisen kanssa. Sitran (2022) digiprofiilitesti tarjoaa mainion työkalun itsetutkiskeluun. Siinä mitataan tietoja, asenteita ja toimintatapoja digitaalisessa ympäristössä – ja lopputuloksena saa itselleen digikäyttäjäprofiilin yhdeksän tyypin joukosta. Web3 haastaa kaikki sukupolvet – alfat ehkä vähiten Yhteistä kaikille nykyisille aikuisikäisille sukupolville on kasvu Web1- ja Web2-ympäristöissä. Web3, uudenlainen internet, haastaa aiempia tapojamme ajatella digitaalisuutta. Se perustuu hajautettuun teknologiaan, kuten lohkoketjuihin, kryptovaluuttoihin ja NFT:hin. Vaikka nämä termit voivat kuulostaa vierailta myös nuoremmille sukupolville, heidän asenteensa on usein uteliaampi ja pelottomampi. He ovat jo käyttäneet virtuaalivaluuttoja peleissä ja rakentaneet identiteettejään avatareina. Vaikkeivät he ymmärtäisi kaikkea teknisesti, ajattelutapa on joustava. Tämä ei tarkoita, että jokaisen kulttuurialan konkareiden pitäisi perustaa omaa kryptohanketta – vaan sitä, että ajattelua kannattaa päivittää. Nuorempi sukupolvi ei erottele verkkoa ja reaalimaailmaa yhtä jyrkästi. Heille Web3 on luonnollinen jatkumo. Miltä Web3 näyttää kulttuurialalla? Kulttuurin kentällä Web3 voi tarkoittaa sitä, että yleisö odottaa osallistavampia kokemuksia: esimerkiksi mahdollisuutta vaikuttaa esityksen kulkuun tai omistaa digitaalinen keräilyesine, jolla on arvoa yhteisössä. Nuoret voivat pitää NFT:tä yhtä arvokkaana kuin fyysistä fanituotetta. Kolme keinoa kaventaa digisukupolvien kuilua: Keskustele yli sukupolvien. Kysy nuoremmalta työtoveriltasi vaikka “Mitä mieltä olet tästä NFT-jutusta?” ja kuuntele avoimin mielin. Ehkä päädytte vertailemaan ajatuksia teekupin äärellä – ja opitte molemmat uutta. Kokeile jotain uutta. Kun kohtaat uuden työkalun, älä ensimmäisenä ajattele “en minä tätä osaa”. Klikkaa, kokeile ja hämmästy. Luo tunnus johonkin Web3-palveluun tai seuraa keskustelua aiheesta. Uteliaisuus on paras digivalmius. Hyödynnä arjen vertauskuvia. Jos NFT tuntuu vaikealta ymmärtää, ajattele sitä kuin taidegrafiikan vedosta: rajattu, ainutlaatuinen kappale, mutta digitaalisena. Analogiat auttavat hahmottamaan uuden teknologian tuttujen asioiden kautta. Keskellä kaikkea teknologiaa keskiössä on silti ihminen – iästä riippumatta (Vaulos 2024). Sukupolvien erot digiajattelussa eivät ole esteitä, vaan sillanrakennusmahdollisuuksia. Kulttuurialalla tämä empatiakyky on jo valmiiksi vahva – nyt sitä tarvitaan myös teknologian ymmärtämisessä. Päivitä siis rohkeasti ajatteluasi, kokeile uutta ja hyppää mukaan rakentamaan siltoja sukupolvien välille. Seuraava luova oivallus saattaa odottaa juuri siellä, missä perinteet ja uusi teknologia kohtaavat. Ja mikä parasta, tässä kehityksessä kukaan ei jää yksin: voimme yhdessä varmistaa, että uusi internet on yhtä lailla meidän kaikkien internet. LÄHTEITÄ DNA (2024). Digitaalinen elämä 2024 tutkimus. https://corporate.dna.fi/documents/94506/11594975/DNA%20Digitaalinen%20elämä%202024_open_päivitetty.pdf/ Kanervo, R. & Soikkeli, E. (2923). Digitaidot – uhka vai mahdollisuus? Laurea Journal 1.3.2023. https://journal.laurea.fi/digitaidot-uhka-vai-mahdollisuus/ Kurio Social media agency (2023). Gen.ALPHA. Meet the Lardest & Wealthiest Generation in History. Simy Alliance. https://samy.com/en/insights/en-landing-page-gen-alpha/ Sitra (2022).  Digiprofiilitesti – digiprofiilit ja vinkkejä. Sitra. https://digiprofiilitesti.sitra.fi/ Suomen Tiedeakatemia. (2022). Digitaalisen median vaikutukset lapsiin, nuoriin ja ikäihmisiin. https://acadsci.fi/tiedeakatemian-julkaisut/sofi-hankkeen-julkaisut/digitaalisen-median-vaikutukset-lapsiin-nuoriin-ja-ikaihmisiin/ Vaulos , T. (2024). Ihminen 2030: Ihmislähtöisyyden aika.  Alma Insights.

Lue lisää
Uudemmat postaukset Vanhemmat postaukset