LUME

Luovat web3-ajassa

Vuosi: 2023

NFT haastaa konserttien lippubisneksen
30.8.2023
Katri Halonen & Krista Jäntti

Poprock-yhtye Coldplayn Helsingin-keikkojen lipunmyynti kirvoitti heinäkuussa 2023 paljon keskustelua ja tuohtuneitakin puheita (Partanen, 2023). Lipunmyynnissä käytettiin lentokoneista ja hotelleista tutuksi tullutta dynaamista hinnoittelua, jossa hinta vaihtuu kysynnän mukaan. Dynaamisen hinnoittelu on yksi tietotekniikan ja algoritmien avulla tehty uudistus esittävän taiteen lippumyynnin alalla. Coldplay-lippujen kohdalla myyntihinta ei ollut ainoa keskustelua herättänyt asia. Konserttilippuja ei riittänyt kaikille halukkaille, joten lippujen jälleenmyyntikauppa alkoi pian varsinaisen lipunmyynnin loputtua.  Samalla heräsi huoli jälleenmyytävien lippujen aitoudesta, ja liputta jääneitä varoiteltiin mahdollisista huijareista (Linnake, 2023). Lippukauppa tuntuu muuttavan muotoaan, mutta dynaaminen hinnoittelu saattaa olla vasta seuraan aikakauden alkusoittoa. Nurkan takana odottelee paljon suurempi murros, nimittäin NFT-lipunmyynti.  NFT:iden maailmassa Coldplayn esiintymiseen hankittu lippu olisi voinut olla suoraan verkkokaupasta ostettava numeroitu NFT-lippu, jonka omistajuus siirtyisi kauppa myötä ostajalle. Lipun aitouden voisi tarkistaa kuka vain lohkoketjusta katsomalla lipun historian. NFT-lippu olisi säästynyt Coldplay-fanit monelta jännityksen ja turhautumisenkin hetkiltä. Tässä blogissa pohdimme, miten lippukauppa voi hyötyä lohkoketjuista ja NFT:istä. NFT-lipun anatomia NFT-lipun erityisyys liittyy lohkoketjuun. Lippu luodaan tekemällä esimerkiksi numerolla yksilöity uniikki lippu, joka kirjataan hajautettuun lohkoketjuun. Lippua voidaan myydä vaikkapa verkkoalustalla, ja ostaja voi ostopäätöksen tehdessään tarkastaa lipun aitouden katsomalla lohkoketjusta lipun historian. Lippu voidaan julkaista ”ei-siirrettävänä” (nontransferable), jolloin sitä ei voi siirtää lohkoketjussa uudelle omistajalle. On myös mahdollista, että siirto sallitaan tietyillä ehdoilla. Alkuperäinen lipunhaltija voi asettaa NFT-lippuun lisäehtoja jälleenmyyntiä ajatellen. Ehdot voivat sisältää esimerkiksi jälleenmyydystä lipusta alkuperäiselle haltijalle tuloutuvan rojaltin tai suurimman sallitun hinnan. Tieto kulkee lohkoketjussa NFT:n mukana ja siten säätelee lipun mahdollista jälkimarkkinaa. (Langston, 2023; Singh, 2023; Tan, 2023; Takyar.) Metaversumissa esimerkiksi konserttien yhteydessä on toisinaan myynnissä ”meet and greet” -tapaamisia, jossa lipun omistavat pääsevät tapaamaan ihailemaansa artistia virtuaalisella takahuoneella. Näitä rajattuja VIP-lippuja lasketaan markkinoille hyvin rajallinen määrä. Lipun arvoa haetaan usein huutokauppamekanismilla, jossa lipun hinta asettuu kysynnän ja tarjonnan mukaan. Jos lipun haltija päättää myydä lipun, myös alkuperäinen lipunhaltija saa osansa arvoltaan nousseen lipun myyntihinnasta omaan virtuaalilompakkoonsa. Samalla uusi ostaja voi aina kurkistaa lohkoketjusta lipun historian ja siten varmistua, ettei kyseessä ole piraattilippu. Paperilipusta QR-koodiin - miten käy keräilymuiston? Paperisilla konserttilipuilla on oma vakaa kannattajakuntansa. Ne sisältävät myös riskejä: häviäminen, vesisateessa tuhoutuminen tai muu vastoinkäyminen voi aiheuttaa koko lipun menetyksen. Paperisten lippujen väärentämistä tapahtuu myös paljon. Tähän on haettu ratkaistua älypuhelimiin lähetettävien QR-koodiin perustuvien lippujen avulla. QR-koodin ongelma on, että ostajan on vaikea tietää varmasti, onko hän ostanut aidon lipun, vai onko edessä pettymys, mikäli lippu osoittautuu väärennetyksi (Takyar). NFT-pohjainen lippu on vaikeampi väärentää. Jokainen lippu on oma lohkoketjussa hallinnoitu NFT:nsä (Langston, 2023; Singh, 2023; Tan, 2023). Se on yksilöllinen tuote, joka sisältää suoraan tiedon siitä, mihin konserttiin ja mille istuimelle lippu oikeuttaa omistajansa. Lipun omistaja voi näyttää NFT-lippunsa tullessaan konserttipaikalle, ja se voidaan skannata QR-koodina tai suoraan lohkoketjulinkkinä aitouden tarkastamiseksi. Konserttien paperiset liput voivat olla arvokkaita muistoja ja jopa keräilyharvinaisuuksia. Onkin perusteltua kysyä, miten lipun rooli muuttuu, jos sen olemus on älypuhelimeen kilahtava QR-koodi. Myös NFT-lippu voi olla paperilipun tavoin arvokas keräilykohde, joka voi sisäänpääsyn ohella tarjota esimerkiksi musiikkia, artistin haastattelun tulevasta esiintymisestä tai faneja kiinnostavaa kuvamateriaalia. Sisältö on saatavissa vain lipun yhteydessä, jolloin eksklusiivinen sisältö voi nostaa lipun muisto- ja keräilyarvoa (Singh, 2023). NFT-lippu voi sisältää myös esimerkiksi rajattuna aikana saatavilla olevia tuotteita, kuten vaikkapa digitaalisen kiertuepaidan konsertin aikana avataren asusteeksi ja postissa lähetettävän saman paidan fyysisen version. Lippu voi siis mahdollistaa pääsyn hankkimaan erilaisia lisäpalveluita ja -tuotteita. Lippupalveluita on jo olemassa Kaupallisia NFT-lippupalveluita on tarjolla jo useita. Niitä erottavat toisistaan etenkin myyntialustojen eri toiminnot, käytetty lohkoketju, käytetty NFT-standardi ja lippujen tyyppi. Myyntialustoilla voi olla lippujen lisäksi huomattava määrä myös muita artistiin liittyviä digitaalisia tuotteita. Esimerkiksi hollantilainen GUTS tickets tarjoaa lohkoketjupohjaista lippujen hallinnoinnin palvelua hyödyntäen kehittämäänsä GET-protokollaa. Yrityksen toiminnan aikana lippuja on myyty yli 4,2 miljoonaa yli 19 000 tapahtumaan (NFT ticket explorer 2.8.2023), ja jokaista lippua on mahdollista tarkastella lohkoketjussa. Tätä kautta syntyy valtava datamäärä, joka voi auttaa konserttijärjestäjiä lippuhintojen, myyntiaikojen ja konserttien täyttöasteiden datapohjaisessa potentiaalin arvioinnissa. YellowHeart yhdistää lippuihinsa osallisuuden yhteisöön. Yhteisön jäsenet saavat nähdäkseen vain heille kohdennettuja sisältöjä. He voivat myös osallistua esimerkiksi lippujen ennakkomyynteihin ja vain klubilaisille järjestettyihin yksityisiin tapahtumiin metaversumissa. Lippu toimii siis eräänlaisena faniklubin web3-versiona, joka yhdistää fanit yhteisöksi, jonka toimintaa aktivoidaan muun muassa YellowHeartin omassa metaversumissa. Hieman samanlaista klubiajattelua on toteuttanut myös musiikkifestivaalien kentällä Fortnite-peliin integroitu osallistumismahdollisuus Coachellaan, joka sisällytti kymmeneen huutokaupattuun NFT-lippuun elinikäisen sisäänpääsyn (Disalvo, 2022; Langston, 2023). Lippu menetti kuitenkin arvonsa Bahamalla toimineen FR-kryptovaluutapörssin kaaduttua (Disalvo, 2022). Kryptomaailma on vielä varsin heikosti säädelty, ja siinä on käyttäjille selkeitä riskejä. Moni asia saattaa muuttua valtavirraksi jopa yksittäisen tapahtuman myötä. Esimerkiksi UEFA:n Mestarien liigassa Real Madridin ja Liverpoolin välinen ottelu viivästyi lippuväärennösten vuoksi. Järjestyksen palauttamiseksi poliisi joutui käyttämään kyynelkaasua (Polden, 2022). Ranskan hallituksen olympialähettiläs Michel Cadot ehdottikin lohkoketjulippujen ottamista käyttöön Pariisin vuoden 2024 olympialaisiin. Tämä voisi hyvinkin olla tapahtuma-alalle askel NFT-lippujen normalisoitumiseen. Palatkaamme vielä tämän blogin alussa mainittuun Coldplay-konserttilipun dilemmaan. Loikka kryptomaailmaan saattaa kuluttajan näkökulmasta vaikuttaa monimutkaiselta. Lippukaupat ovatkin kiinnittäneet käyttöliittymiin paljon huomiota. Yksi kuluttajan kannalta keskeinen edistysaskel on mm. suoraan euroon vertautuva kryptovaluutta eEuro. Tulevaisuuden kannalta onkin olennaista varmistaa, että kauppa on myös web3-ympäristöissä kuluttajalle helppoa ja riskitöntä. LÄHTEET Adele (2022). Paris 2024 Olympics May Introduce NFT Tickets. NFTevening news 14.6.2022. Disalvo, T. (2022). Coachella’s lifetime pass NFTs made unavailable due to FTX cryptocurrency crash. NME Music News 21.11.2022. Langston, T. (2023). NFT Tickets Are the Future of Live Events. Here’s Why. NFT now 30.3.2023. Linnake, T. (2023). Coldplayn loppuun­myydyt keikat synnyttivät ikävän ilmiön – näin Lippu.fi kommentoi. Iltasanomat 1.8.2023. Partanen, T. (2023). Coldplayn konserttien ennakkomyynnistä tuli uskomaton ryntäys – näin valtava ihmismassa yritti saada lippuja. Iltasanomat 25.7.2023. Polden, J. (2022). UEFA blame "fake tickets" for Champions League chaos as Liverpool demand investigation. Mirror sport news 29.5.2022. Singh, O. (2023). What is NFT ticketing and how does it work? Cointelegraph 14.2.2023. Tan, C. (2023). Seatlab NFT CEO Ryan Kenny Discusses How NFTs are Disrupting the Ticketing Industry. Metaverse post 23.3.2023. Takyar, A. (nn). Ticketing disrupt the ticketing industry? LeewayHertz blogit.   KIRJOITTAJA Krista Jäntti on EventuallyXR-yrityksen perustaja ja toimitusjohtaja. Hänen erikoisosaamisalueenaan on metaversumiin ja tekoälyyn liittyvien uusien liiketoimintapalvelujen konseptoiminen sekä käyttäjäkokemusten suunnittelu ja tutkiminen. Krista on toiminut neuvonantajana lukuisissa suomalaisissa yrityksissä, kuten Varjo, Zoan, KONE, Sulava, LähiTapiola ja Nokia. Katri Halonen (Metropolian amk) toimii projektipäällikkönä Euroopan unionin osarahoittamasa LUME-hankkeessa, joka paikantaa web3:n mukana tulevia muutoksia luovien alojen ansaintaan.

Lue lisää

Apua, katosiko metaversumini bittiavaruuteen? VR-sisällön kierrätyksessä voi olla haasteita
6.4.2023
Laura-Maija Hero

Virtuaalitapahtumien järjestäminen ja rakennus metaversumiin on aikaavievää, kallista ja riskialtista puuhaa. Mitä tapahtuu, jos tapahtuma-alusta lopetetaan; häviääkö huolellisesti rakennettu metaversumi sen mukana bittiavaruuden syövereihin? Vai onko olemassa keinoja, joiden avulla VR-maailman sisältöä voi turvallisesti säilyttää ja käyttää uudelleen? Korona-aikana virtuaalitapahtumat nousivat arvoon arvaamattomaan. Virtuaalitodellisuusalustoille rakennettiin monia upeita tapahtumatiloja. Ilmaiset VR-alustat, kuten AltspaceVR, soveltuivat tähän tarkoitukseen mainiosti. AltspaceVR-alustalle rakennettiin loppuvuodesta 2021 myös Vevent Worlds, nelimaailmainen keinotodellisuus. Maaliskuussa 2023 AltVR-yritys ilmoitti yllättäen sulkevansa AltspaceVR-alustan kokonaan. Mihin meidän Vevent World -virtuaalitapahtumapaikkamme katosi? Tässä blogissa pohditaan, minkälainen riski oman metaversumialustan rakentaminen on, ja kuinka hajautetussa, standardoimattomassa Web 3.0 -ajan tilallisessa internetissä olevia ilmaisille alustoille rakennettuja maailmoja voidaan säilyttää ja kierrättää. Vevent Worlds rakennettiin joukkoistamalla Käsitteellisesti metaversumi koostuu internetiä hyödyntävistä, pysyvistä virtuaalitiloista, jossa vuorovaikutus on mahdollista virtuaalitilojen sisällä ja niiden kesken. Näin syntyy virtuaalimaailmoja toisiinsa yhdistävä verkko. Metaversumi tuo tilan tunteen ja hahmot internetiin, ja sitä voidaan käyttää esimerkiksi viestintään, tapahtumien luomiseen ja kokoontumiseen. Vevent Worlds -tapahtumille ja virtuaalitapahtumatuotannon koulutukseen valjastetun yksittäisen metaversumialustan nikkarointi oli jopa kokemattomalle lehtorille suhteellisen helppo projekti. Projektin suunnittelu joukkoistettiin opiskelijatiimeille, ja lisäksi palkattiin muutamia XR-suunnittelijoita virtuaalialustan rakennusmiehiksi (Hero, 2022). Vevent Worldsin suunnittelu alkoi liukkaasti. 18 hengen opiskelijatiimillä ei ollut aiempaa kokemusta virtuaalimaailmoista, mutta kaikilla tuntui olevan ideoita ja unelmia keinotodellisuustiloista. Perehdytyksessä piti vain avata mahdollisuuksien avaruutta kuvin ja sanoin. Seitsemän viikon joukkoistetun ideointi-, konseptointi- ja suunnittelutyön lisäksi Vevent Worldsin rakentamisesta maksettiin noin 6000 euroa. Idea konkretisoitui virtuaalitodellisuudeksi muutamassa kuukaudessa. Kuvat 2. Vevent Worlds koostuu neljästä virtuaalitapahtumatilasta, jonka jokainen tila räätälöitiin erilaisiin tapahtumatarpeisiin keikkatapahtumasta immersiivisiin opetustilaisuuksiin. Miksi ilmainen AltspaceVR lopetettiin? AltspaceVR:n lopettamisen syyksi esitettiin Microsoft Mesh -teknologiaan siirtymistä. Microsoft osti AltspaceVR:n vuonna 2017, ja strategisten muutosten myötä resursseja on ryhdytty suuntaamaan vahvaan tekoälyyn ja Meshiin. Microsoft Mesh on alusta asti Microsoftin itse kehittämä ja paremmin AR- ja MR-fokusoitunut yhteistoiminta-alusta. Meshin kehityksen edetessä Microsoft havaitsi paremmaksi vaihtoehdoksi jättää AltspaceVR:n kokonaan pois. Näyttää siis siltä, että Microsoft on kääntänyt katseensa pois VR-tapahtumakeskuksen ylläpidosta ja suuntaa kaikki resurssinsa yhteistoimintatyökalujen suuntaan. Microsoft käänsi kelkkansa kohti Teamsin kehittämistä Mesh-metaversumiekosysteemiksi sille samalle yleisölle, joka Teamsia tänä päivänä käyttää. Virtuaalitapahtumien osalta Microsoft ei ole vielä ilmoittanut suunnitelmistaan. Kierrätystä ja uudelleenkäyttöä Suurin kuluerä virtuaalitodellisuustapahtumien tuotannossa on 3D-sisältö eli tapahtumien näkyvät ja koettavat osat. Kuten monien virtuaalitapahtuma-alustojen kanssa, myös AltspaceVR:ssä oman tilan luominen lähti liikkeelle Unity-pelimoottorissa, jolla XR-suunnittelijat rakensivat myös Vevent Worldsin tilat. Vaikka AltspaceVR katosi, ovat Vevent Worldsin tilat edelleen olemassa ja valmiita vietäväksi toisille Unity-projekteja tukeville alustoille. Sisältöä voi myös halutessaan uudelleenkäyttää, mukauttaa ja muovata vaikka aivan uudeksi ympäristöksi. Koko Vevent Worlds -kokonaisuus ei välttämättä sellaisenaan toimi toisella alustalla ilman mukautusta ja muutoksia, ja on hyvä ottaa huomioon, että jokainen VR-tapahtuma-alusta on erilainen. VR-tapahtumissa on kuitenkin suuri mahdollisuus uusiokäyttöön. Kerran tehtyä virtuaalista sisältöä voi käyttää uudelleen ja kierrättää loputtomiin, eikä virtuaalinen lavaste koskaan kulu tai mene rikki. Tällä hetkellä Vevent Worlds ja sen sisältö elää GitHub-alustalla, jossa se odottaa muuttoa uudelle alustalle. GitHub on jo vuonna 2008 avattu verkkosivusto, joka tarjoaa paikan ohjelmakehitysprojekteille. GitHub tarjoaa käyttöliittymän sekä tallennuskapasiteettia. Jokainen uusi tapahtuma maksaa virtuaalitilan tuottajalle vähemmän kuin edellinen. Sisältöä eli 3D-malleja on ennestään valmiina. Voimme siis ryhtyä etsimään AltspaceVR:n tilalle uutta ja parempaa alustaa, johon laajan Vevent Worlds -VR-kokonaisuuden saisi suhteellisen saumattomasti siirrettyä käyttökelpoiseksi. Käytännössä AltspaceVR:n lakkauttamisen myötä menetettiin vain Vevent Worldsin VR-ympäristöjen ja AltSpaceVR:n liitos ja integroimiseen laitettu työ, ei ympäristöjä. Teamsistäkö ratkaisu? Microsoft Mesh tulee todennäköisesti tarjoamaan kehityksen mukana entistä laajempia ja kehittyneempiä mahdollisuuksia niin ryhmätyölle kuin konferenssi- ja koulutustilaisuustyyppisille virtuaalitapahtumille. Mesh-alustalle on mahdollista rakentaa samankaltaisia virtuaalitapahtumamahdollisuuksia, joita AltspaceVR tarjosi. Ehkä Teamsin aktiivikäyttäjille ja erityisesti yrityskohderyhmälle on aivan kohta tulossa jotain paljon parempaa kuin AltspaceVR? Tuleeko Teamsista konferenssien, messujen, myyntitilaisuuksien ja muiden businesstapahtumien mekka? Teamsiin integroitu entistä ehompi metaversumialusta lanseerataan mahdollisesti jo lähitulevaisuudessa. Vevent Worlds on valmiina virtuaalitiloineen heti, kun se tapahtuu. Mutta voiko siitä koskaan käytännössä tulla osa metaversumia? Olemme toiveikkaita: jo AltspaceVR-alustalla Vevent Worldsistä pääsi Helsinki XR Centerin Finland-paviljonkiin, josta puolestaan pääsi kymmeniin muihin VR-maailmoihin. Vevent Worlds oli jo AltspaceVR:ssä melko realistisen tuntuinen. Miten siitä voi Mesh - Teamsin alustalla tulla kaikilla laitteilla saavutettava sekä muiden alustojen kautta yhteentoimiva (vrt. Bojic, 2022; Dionisio, III, & Gilbert, 2013)? Onko Microsoft valmis muuhun kuin omilla tunnuksillaan kirjautumiseen hajautetussa Web 3.0 -maailmassa? Entä onko Web 3.0:n ihanne vallan hajauttamisesta käyttäjille ja tekijöiden mahdollisuudesta suoraan tulonmuodostukseen pelkkä tyhjä unelma? AltspaceVR:n tapaus puhuu valitettavasti keskittymässä olevan vallan kieltä. Selvisimmekö säikähdyksellä? Mitä todennäköisimmin virtuaalitapahtuma-alustojen valikoima metaversumissa tulee tulevaisuudessa laajenemaan ja monipuolistumaan, jolloin virtuaalisisältöjä voi toivottavasti ketterämmin uudelleen käyttää alustoista toiseen. Niiden tekotapa Unity:ssa ja muilla välineillä on yhtenäinen. Esimerkiksi Spatial.io-perhe toivottaa jo nyt lämpimästi tervetulleeksi koko AltspaceVR-yhteisön, joka etsii uutta kotia virtuaalimaailmoilleen: Ymmärrämme, että ei ole koskaan helppoa sanoa hyvästit jollekin, joka on ollut niin suuri osa elämääsi, ja olemme täällä tehdäksemme siirtymisestä mahdollisimman sujuvaa. Spatial.io on tehokas ja joustava alusta, ja odotamme innolla, kuinka käytät sitä digitaalisen ulottuvuuden jatkuvaan laajentamiseen! (Spatial.io.) AltspaceVR-maailman voi siirtää myös VRChat:iin. Siihen virtuaalitodellisuudessa toimiva koulutuskeskus Universe tarjoaa kurssin 60 dollarin hintaan. Vevent Worlds voidaan siis siirtää toiselle VR-tapahtuma-alustalle. Jää nähtäväksi, kuinka näppärää siirtäminen todellisuudessa on. Taisimme kuitenkin selvitä AltspaceVR:n lakkauttamisesta vain säikähdyksellä: virtuaalimaailmamme ei hävinnytkään sen mukana! Lähteet Bojic, L. (2022). Metaverse through the prism of power and addiction: What will happen when the virtual world becomes more attractive than reality? European journal of futures research, 10(1), 1-24. Dionisio, J., III, W., & Gilbert, R. (2013). 3D Virtual worlds and the metaverse: Current status and future possibilities. ACM computing surveys, 45(3), 1-38. GitHub. Luettu 18.3.2023. Hero, L.-M. (2022). The VR Event Venue Production Process: Towards an Event Metaverse. In Lautamäki, S. & Tikkaoja, O. (2022). Planning and Creating Virtual Events Experiences, Economics and Technical Solutions. Humak University of Applied Sciences Publications 141. Microsoft Mesh. Luettu 18.3.2023. Spatial.io. Luettu 21.3.2023. VRChat. Luettu 21.3.2023. Toisena kirjoittajana on Veera Vuorio. Hän on XR-suunnittelija ja opiskelija, joka on osallistunut Vevent Worldsin toteutukseen. Tällä hetkellä hän toimii vierailevana asiantuntijana Vihta-hankkeessa. VIHTA – Digitaaliset ratkaisut vihreään työhön -hanke keskittyy digitaalisen ja vihreän työn osaamisen vahvistamiseen innovoinnin, fasilitoinnin, palvelumuotoilun, ennakoinnin sekä neuvonnan ja ohjauksen keinoin. Blogi on tehty yhteistyössä Vihta-hankkeen kanssa.       

Lue lisää

Lohkoketjut avaavat uusia mahdollisuuksia musiikkialan sijoitustoimintaan
24.3.2023
Katri Halonen

Musiikin kuluttajana voit tukea muusikoita esimerkiksi käymällä keikoilla tai ostamalla levyjä. Musiikkialalle sijoittaminen sen sijaan on ollut tähän asti melko hankalaa, sillä musiikin kuluttajille ei ole ollut sijoitusmekanismeja käytössä. Teknologian kehitys ja digitaalinen maailma voi kuitenkin tuoda tähän muutoksen. Tekijänoikeudet osana musiikkialan sijoitusmarkkinoita on mielenkiintoinen ajatus ja jo kokeiluihinkin johtanut ilmiö. Digitaalinen maailma luo meille uusia sijoituskohteita aineettomien hyödykkeiden ja niiden lohkoketjupohjaisen hallinnoinnin kautta. Tämä blogikirjoitus keskittyy pohtimaan, miten musiikkialalle voisi sijoittaa lohkoketjuympäristössä. Millaisia uusia sijoituskohteita tai sijoittajia lohkoketjut avaavat musiikkialle? Tekijöiden kustannusoikeudet nousevana sijoituskohteena Musiikkiteollisuuden asiakkaalle näkyvimpiä osia ovat usein esitys- ja levytystoiminta. Näiden takana on tekijän keskeisin pääoma: tekijänoikeuteen pohjautuva kustannussopimus. Sopimuksen puitteissa musiikin tekijät siirtävät oikeuksien hallintaa kustantajalle, joka saa osan tekijänoikeustuloista. Kustantajan tehtävänä on levittää, markkinoida ja hallinnoida biisejä. Kustannustoiminnassa pyörivät isot pääomat ja niistä käydään aktiivista kauppaa. Viime aikoina niistä on keskusteltu myös mahdollisina sijoituskohteina. Yksi musiikin sijoittamistoiminnan edelläkävijä on brittiläinen pörssiyhtiö Hipgnosis Songs Fund, joka on koonnut musiikkikappaleiden tekijänoikeuskatalogin ostamalla kymmenien tuhansien laulujen kustannusoikeudet. Katalogiartisteina on mukana huomattava määrä kansainvälisesti erittäin menestyneitä muusikoita. (Ylä-Anttila 2022; Sirén, 2021; Hipgnosis, 2022.) Joukosta löytyy esimerkiksi suuri osa pitkän linjan popyhtye Fleetwood Macin hittikappaleista ja yli puolet Neil Youngin kappaleista (Ylä-Anttila 2022; Määttänen 2021). Hittikappaleet saattavat säilyttää arvonsa hyvinkin pitkään, ja niitä on mahdollista jaella digitaalisena useita eri kanavia pitkin. Tämä nostaa niiden kiinnostavuutta sijoituksena. Rahoitusmarkkinoiden heilahtelut eivät juurikaan vaikuta musiikin kuunteluun, ja yksittäinen hittikappale voi pyöriä kymmeniä vuosia elokuvissa ja mainoksissa tuottaen sijoittajalle rojaltimaksuja (Hermansson, 2022), joiden kertyminen jatkuu vielä 70 vuotta musiikin tekijöiden kuoleman jälkeen. Tuloa kertyy miljoonista yksittäisistä mikrotapahtumista kuten suoratoiston kuuntelusta, albumin ostosta tai latauksesta, esitystoiminnasta, lisensoinnista ja synkronisoinnista esimerkiksi AV-tuotteiden osaksi. Artistin näkökulmasta Hipgnosisin kaltainen toimija voi olla kiinnostava kumppani, koska se on valmis maksamaan kappaleen tekijänoikeuksista tietyn könttäsumman kerralla. Perinteiset tekijänoikeusmaksut ilahduttavat varmasti artistin perikuntaa tämän kuoltua, mutta moni artisti arvostanee rahallista korvausta työstään jo ollessaan vielä itse elossa. Tokenien avulla sijoitustoimintaa ja investointeja piensijoittajien tarpeisiin Musiikkialan keskeisiä sijoittajia ovat olleet perinteisesti mm. levy-yhtiöt. Kiinnittäessään uuden musiikin tekijän tai esittäjän rosteriinsa yhtiö sitoutuu ja investoi heidän uransa edistämiseen. Monikansallisten levy-yhtiöiden rooli on kasvanut tässä keskeiseksi ja osin vaikeuttanut ulkopuolisten itsenäisten toimijoiden pääsyä markkinoille. Uusien tuotantojen tueksi on avattu joukkorahoitukseen keskittyviä palveluita, kuten esimerkiksi Intiassa lanseerattu musiikkialalle suunnattu FanTiger -palvelu. Se antaa riippumattomille artisteille reitin avata tulevia projektejaan faneilleen joukkorahoituksen saamiseksi. Fanit voivat tukea uuden musiikin lanseerausta ostamalla ennakkoon NFT-albumin – tosin palvelun valikoimissa on ainakin vielä lähinnä intialaisia musiikkigenrejä. (Halonen ja Tervonen, 2023). Sijoitusmahdollisuuksia voi kehittää eteenpäin tästä tokenisoinnin avulla. Termille ”token” ja siitä johdetulle ”tokenisoinnille” ei ole olemassa vakiintunutta suomenkielistä ilmaisua. Sitran tulevaisuussanastossa tokenin suomennokseksi esitetään digitaalista rahaketta, mutta se ei taivu sujuvasti verbiksi. Siksi tässä blogikirjoituksessa puhutaan tokeneista ja tokenisoinnista. Tokenisointi tarkoittaa omaisuuden, kuten musiikkisisällön, muuntamista digitaaliseksi lohkoketjuun tallennettavaksi tokeniksi. Tämä mahdollistaa digitaalisten varojen omistamisen, siirtämisen ja vaihtamisen ilman perinteisiä välikäsiä, kuten esimerkiksi pankkeja tai pörssivälittäjiä (Marinov, 2023; coinmotion, 2023). Tokenisointi on jonkin varallisuuserän tai vaikkapa jonkin oikeuden (kuten tekijänoikeus) muuttamista digitaaliseksi yksiköksi, jolla voidaan käydä kauppaa. Tokenisoinnin ytimessä on omaisuuden jakaminen pieniin kaupankäynnin osiin, tokeneihin. Kunkin tokenin hinta määräytyy omaisuuden kokonaisarvon ja siihen suhteutettuna tokenien määrän mukaan. Esimerkiksi uusi albumi voidaan tokenisoinnin avulla jakaa moniin pieniin kappaleisiin/osiin, joita voidaan myydä yksittäin digitaalisilla markkinoilla. Tällainen toiminta olisi uutta musiikkialalla, ja se mahdollistaisi uuden sijoituskohteen heille, jotka haluaisivat tarkastella alaa sijoitusnäkökulmasta. Musiikin tekijänoikeuksien kautta voitaisiin myydä osa rojaltituloista faneille tai muille sijoittajille. (Utopia Genesis Foundation 2021.) Token toimii omistusoikeuden todisteena, ja tätä tokenia voidaan lohkoketjun avulla kaupata tai siirtää tehokkaammin kuin tuntemiamme perinteisiä varoja (Coinmotion, 2023). Tokenisointi voi avata musiikkifaneille uuden ja mielenkiintoisen sijoitusalan. Esimerkiksi muusikko voi tokenisoida tuoreen albuminsa, jolloin se on kohtuuhintaan usean piensijoittajan saatavilla. Sijoittajat puolestaan voisivat helposti sijoittaa uusiin artisteihin, ja mahdollisesti saada myös sijoituksilleen tuottoa. Sweet Dreams (Are Made of This) Hipgnosis songs (2021) julkaisee sivustollaan tapauskertomuksia menestyksekkäistä sijoituksista. Esimerkiksi David A. Stewartin ja Annie Lennoxin muodostaman Eurythmics-duon yksi tunnetuimmista kappaleista on Sweet Dreams (Are Made of This). Se on ollut kaupallinen menetys sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa niin suoratoistopalveluissa kuin radioissakin, minkä vuoksi siitä tulee jatkuvia tekijänoikeustuloja. Kappaleen käytöstä on tehty myös sopimuksia muun muassa Samsungin, Realtor.com ja yhdysvaltalaisen kiinteistönsivuston mainoksissa. Se löytyy myös Sonyn PlayStationin The King -pelin taustalta, ja suunnitteilla on yhteistyö Sony Picturesin Cinderella remake -version kanssa. (Hipgnosis songs, 2021.) Tämä kaikki tuo toteutuessaan sijoittajille osuuden tekijänoikeustuloista kappaleesta, joka on julkaistu jo 40 vuotta sitten. Tokenipohjaista piensijoittamista tehdään muun muassa Royal-alustalla. Tyypilliset albumiin tehtävät investoinnit vaihtelevat 50 ja 200 dollarin välillä, sijoittajia on noin 100–200 ja rojalti yhtä tokenia kohden on 0,05 ja 0,30 % välillä (Royal, 10.3.2023). Tokenit tarjoavat fanille uudenlaisen mahdollisuuden tukea artisteja: samalla kun tukee haluamaansa taiteilijaa, saa myös rojaltipohjaisen omistussuhteen joukkorahoitteiseen sisältöön. Tokenisointi ja tekijänoikeuksien myyminen voi olla tulevaisuuden musiikkialan kehitysaskeleita. Aiheeseen liittyy kuitenkin paljon vielä kysymyksiä, joihin eri alojen tulisi löytää vastaukset. Kuka olisi esimerkiksi se taho, joka toimisi tokenien liikkeeseenlaskijana? Jos se ei ole säännelty rahoituslaitos, miten varmistetaan, että ostettava token edustaa todellista omaisuutta? Oman riskinsä luo myös se, että suuri osa alustoista toimii kryptovaluutoilla, joita on olemassa jo yli 22 000 kappaletta ja uusia syntyy koko ajan (Osakesijoittaja, 2023). Sijoittajan riskien näkökulmasta aiheeseen liittyy osittain samoja ongelmia ja kysymyksiä kuin virtuaalivaluuttoihin muutoinkin. Osa virtuaalivaluutoista kulkee kuitenkin kohti rahan arvon sitomista viralliseen valuuttaan, kuten Yhdysvaltain dollariin tai euroon. Lohkoketju tuo tullessaan niin musiikin ystävälle kuin puhtaasti sijoitustoiminnastakin kiinnostuneelle mielenkiintoisen alueen. Mukana on paljon kauniita unelmia ja idealismiakin, mutta myös paljon mahdollisuuksia – jos niihin vain uskalletaan tarttua! Lähteet Coinmotion (2023).Suomalainen stablecoin – Membrane Finance julkaisi EUROe-stablecoinin. Haastattelussa Juha Viitala. Coinmotion 9.2.2023. Halonen, K. ja Tervonen, A. (2023). NFT musiikin tekijöiden tulovirtojen lisääjänä - Luovat metaversumissa Metropolia Ammattikorkeakoulu Luovat Metaverumissa blogi 1.3.2023. Hermansson, M. (2022). Musiikkikatalogit – taiteilijan elämäntyö ja sijoittajan unelma. Thomann blogit 23.1.2022. Hipgnosis Songs (2022). Interim report for the period ended 20 September 2022. Hipgnosis songs fund. Hipgnosis Songs (2021) The Anatomy of a Song. David A. Stewart’s Sweet Dreams (Are Made of This) (2021). Annual Report 2021. Hipgnosis Songs Fund Limited, p 18. Leppänen, M. (2018). Lohkoketjun "kolmas vallankumous" on käsillä – mullistavatko digitaaliset arvopaperit sijoittamisen, vai tuleeko niistä vain kryptohypen seuraava aalto? Yle 10.11.2018. Marinov, E. (2023). Varojen ja niiden käytön tokenisointi. Escrypto artikkeli (5). 5.2.2023 Määttänen, J. (2021). Neil Young myi puolet kaikkien kappaleidensa oikeuksista yli 120 miljoonalla eurolla sijoitusyhtiölle: “Tämä muuttaa yrityksemme ikiajoiksi”. Helsingin sanomat 6.1.2021. Osakesijoittaja (2023). Kryptovaluutta 2023. Osakesijoittaja.fi -sivusto 10.3.2023. Sirén, V. (2021).  Mies, joka ostaa musiikin. Helsingin sanomat 19.3.2021. Royal (2022). Kotisivulla oleva artistien myyntiosasto. Royal Invest in Music 10.3.2023. Utopia Genesis Foundation (2021). Music tokenization - how it will change the music industry and why you should care? Utopia Genesis Foundation blogs. Medium 14.7.2021. Ylä-Anttila, A. (2022). Musiikkiin sijoittaminen on nouseva ilmiö, arvioi alan brittikonkari – ”Rahaa liikkuu paljon, vaikka siitä ei hirveästi puhuta”. Kauppalehti 7.2.2022. Kirjoittajasta Musiikkipedagogi YAMK -tutkinnosta valmistunut Aili Tervonen on toiminut musiikkialalla aiemmin freelancer-pianistina ja opettajana, mutta päätynyt sittemmin työskentelemään opetus- ja kulttuuriministeriöön. Valtiolla työskentely on saanut Tervosen pohtimaan musiikkialan asemaa yhteiskunnassamme. Musiikkialan tulisi pystyä parantamaan muusikoiden työmarkkina-asemaa, kehittämään alaa eteenpäin sekä moninaistaa alan ansaintalogiikoita. Tämän vuoksi Tervonen päätyi tutkimaan YAMK-tutkinnossaan NFT-teoksia ja virtuaalivaluuttoja. Lue lisää: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/751689/tervonen_aili.pdf?sequence=2

Lue lisää

NFT musiikin tekijöiden tulovirtojen lisääjänä
1.3.2023
Katri Halonen

Musiikkiteollisuudessa puhutaan lohkoketjuteknologiasta yhtenä alan kasvusuuntana. Voisiko siinä olla myös muusiikin tekijöille mahdollisuuksia saada lisätuloja? Tässä blogissa pohditaan, millainen prosessi NFT-markkinoille tuleminen on uraansa rakentavan muusikon näkökulmasta. Taustalla käytetään Aili Tervosen (2022) opinnäytetyössä raportoitua käytännön kokeilua. Lohkoketjuteknologiaa pidetään ratkaisuna musiikkialaa pitkään askarruttaneisiin mekanismeihin, joissa nykyisellään musiikin tekijöille generoituu alan liikevaihdosta vain noin 12 % (Bazinet ym., 2018). Loppuosalla niin sanottu välittäjäporras jalostaa sisältöä fanien saataville. Arvoketjussa toimivat esimerkiksi kustannus-, levytys-, agentuuri- ja management-palveluiden toteuttajat. Osa alan toimijoista näkee lohkoketjut keinona kaapata luovan työn hallinta takaisin sen tekijälle. On puhuttu muun muassa ”IP-oikeuksien desentralisaatiosta” (Jalonen, 2022), jolla tarkoitetaan aineettoman omaisuuden oikeuksien hallinnan hajauttamista. Hajautettu oikeuksien hallinta voisi ratkaista laajan levityksen ja oikeudenmukaisten korvausten välillä koettua epäsuhtaa. Toisille lohkoketju näyttäytyy haastajana, joka pakottaa arvioimaan jo vakiintuneita musiikkiteollisuuden liiketoimintamalleja, joissa tekijänoikeuksien hallinta ja hyödyntäminen ovat olleet avainasemassa. Viime aikoina on käyty aktiivista keskustelua lohkoketjuihin tallentuvista NFT’istä (non-fungible token), jotka ovat uuden sisällön omistamisen ytimessä. NFT on huomioitu myös yhtenä monikansallisten yritysten ulkopuolella toimivien nuorten muusikoiden tulonmuodostuksen lähteenä (Langston, 2022). Äänitemyynnistä kohti yhä monipuolisempia sisältöjä Musiikki-NFT on tyypillisesti lohkoketjuun tallennettu kappale, albumi, laulun sanat tai musiikkivideo. Se voi olla myös esimerkiksi generatiivinen tietokoneohjelmalle luotu sävellys, joka visualisoi teosta algoritmisesti satunnaisten kuvioiden, värien, äänien ja/tai muotojen avulla (Langston, 2022). Musiiki-NFT voi olla myös vaikkapa konserttilippu tai albumin kansi. NFT rakentaa osaltaan myös uudenlaista kulttuuria musiikkialalle. NFT voi olla esimerkiksi faneille suunnattuja keräilijäkortteja, kuvia artistista, versioita kappaleen synnyn eri vaiheista tai melkeinpä mitä vain artistiin liittyvää, jolla on faneille arvoa. Sitran määritelmän mukaan NFT on digitaalisen tiedoston hallintatodistus. Digitaalisen tiedoston hallinnan siirtohistoria on kirjattu lohkoketjuteknologian avulla. Osa näistä digitaalisista hallintatodistuksista (NFT-teoksista), joita myydään NFT-kauppapaikoissa, ei sisällä mitään lainsäädännössä tunnistettuja oikeuksia. Sitran mukaan tämä johtuu siitä, että NFT-teosten oikeudellinen asema on vielä epäselvä. (Sitra 2023.) Nuori musiikin tekijä törmää nopeasti joukkoon haastavalta tuntuvia valintoja, joiden vaikutus tulevaisuuteen ja kyseisen tuotteen tai palvelun kannattavuuteen ovat vahvasta sitovia. Keskeinen valinta on NFT:ksi viedyn sisällön tyyppi: 1/1 NFT on yksittäinen, ainutlaatuinen tuote. Se on täysin ekslusiivinen. Vertauksena käytetään usein fyysisessä ympäristössämme olevia maalauksia, joita on vain yksi alkuperäinen. Avoimella painoksella NFT:tä voidaan tehdä rajoittamaton määrä vaikkapa muistoksi osallistumisesta metaversumissa järjestettyyn tapahtumaan. Yleensä tuota painosta tehdään kuitenkin vain tiettynä aikana, jonka jälkeen sitä ei ole saatavissa. Rajoitetussa painoksessa tehdään tietty määrä yksittäistä NFT:tä. Monet kokoelmat muodostuvat esimeriksi 10 000 kappaleen painoksista. Eri julkaisumalleissa on etuja ja haittoja. Yksittäinen 1/1 NFT-teos on ainutlaatuinen keräilyharvinaisuus. Esimerkkinä tästä käytetään usein Mona Lisa -maalausta: sitä on vain yksi aito kappale, jonka hinta on korkea. Avoimilla painoksilla voidaan juhlistaa vaikkapa tiettyä hetkeä, ja ne ovat vain osallistujille tarjolla olevia keräilyharvinaisuuksia. Rajoitettu painos palvelee esimerkiksi lippujen ennakkomyyntiä. Lohkoketju tuo lisäarvoa musiikki-NFT kauppaan Musiikkialalla lohkoketjun tuoma lisäarvo piilee sen erilaisissa vaihdannan keinoissa ja NFT-merkin ainutlaatuisuudessa. Yhden NFT:n voi omistaa vain yksi ihminen, ja kaikki kyseiseen merkkiin liittyvät osto- ja myyntitapahtumat kirjautuvat lohkoketjun ylläpitämään ”tilikirjaan”. Näin esimerkiksi jokaisen NFT:n polku on avoimesti kaikkein nähtävillä, ja NFT toimii aitoustodistuksena. Esimerkiksi NFT-konserttilipun ostava fani pystyy tarkistamaan NFT:n aitouden lohkoketjusta ennen ostopäätöstään. Jos hän myy lipun eteenpäin, myös uusi ostaja näkee lipun omistajien ketjun ja voi tarkistaa aitouden lohkoketjuun kirjautuneesta lipun historiasta. NFT:n käyttöön liittyviä rajoitteita ja oikeuksia hallitaan älysopimuksilla, jotka seuraavat kyseistä yksilöllistä NFT:tä jokaisen transaktion mukana. Luomisvaiheessa päätetään esimerkiksi millaisen osuuden tekijät ottavat itselleen rojalteina, mikäli NFT myydään edelleen. Tätä kautta alkuperäiselle tekijälle tulee passiivista tuloa ja hyötyä esimerkiksi NFT:n arvon noususta. Musiikkialalla nousu voi olla todella suurta, sillä osalle artisteista tulevaisuus voi tuoda tullessaan laajaa globaalia menestystä. Tämän vuoksi Tervonen (2022) pohtiikin, voisiko tulevaisuudessa aloittelevan artistin NFT:iden ostamisen yksi motiivi olla fanittamisen sijasta sijoitus. Luovan alan toimijat kokevat hinnoittelun usein vaikeaksi. Lohkoketjussa yksi käytetty ratkaisu haasteeseen on huutokaupan käyttäminen. Tämä mahdollistaa NFT:n, kuten vaikkapa konsertin oheen rakennetun VIP-lisäpalvelun, myymisen rajoitettuna painoksena kyseisen hetken parhaaseen hintaan. Ennakkomyynnin mekanismia hyödyntämällä fanit voivat investoida haluamaansa artistiin esimerkiksi rahoittamalla etukäteen albumin tekemistä. Tästä voi saada palkkioksi vaikkapa uuden albumin rajoitetusta painoksesta oman NFT:nsä. Intiassa on lanseerattu musiikkialalle suunnattu FanTiger -palvelu, joka antaa riippumattomille artisteille reitin avata tulevia projektejaan faneilleen joukkorahoituksen saamiseksi. Fanit voivat tukea uuden musiikin lanseerausta ostamalla ennakkoon NFT-albumin tällä hetkellä varsin intialaisia musiikkigenrejä sisältävästä valikoimasta. Samalla fanit voivat olla kriittisen tärkeitä markkinointiviestijöitä viedessään uuden sisällön verkostoidensa sosiaalisiin alustoihin ja yhteisöihin (Nahar, 2022). NFT ja kryptovaluutat kiinnostavat myös rikollisia NFT-markkinat ovat yleistyneet nopeasti uudeksi musiikkialan toiminnan alueeksi. Säätely on vielä varsin keskeneräistä, ja NFT-kauppaan liittyykin paljon kysymysmerkkejä. Ratkaistavana ovat esimerkiksi älysopimusten turvallisuus, juridisesti pätevä omistajuus sekä virtuaalivaluuttojen säätely ja verotus (Lindgren ym., 2023). Lohkoketjuteknologiaa voidaan käyttää myös väärin. Viime vuonna NFT-kauppapaikka Cent keskeytti suurimman osan kaupankäynnistään väärinkäytöksien vuoksi. Alustalla myytiin omistustodistuksia sisällöistä, jotka eivät olleet alustalle NFT:n vieneen omaisuutta. Myös markkinan manipulointia tapahtuu. Teosten luojat ovat esimerkiksi ostaneet omia teoksiaan, jotta saisivat näiden kysynnän näyttämään todellisuutta suuremmalta (Närhi 2022). NFT-ympäristössä raha liikkuu virtuaalivaluuttalompakoiden kautta. Ostaja näkee virtuaalilompakon osoitteen lohkoketjussa, mutta ostajan pysyy anonyyminä. Tämä vaikeuttaa esimerkiksi rahanpesun toimijoiden paljastumista. Ennen sukellusta syvään päähän selvitä nämä Tervosen (2022, ks. myös Taulukko 1) työssä raportoidaan huolellisesti niitä askelia, joita NFT-maailman käyttöön ottaminen edellyttää muusikolta. Rinnalla kuljetetaan myös millaista osaamista kyseinen askel edellyttää. Askel Tarvittava osaaminen Perusta virtuaalivaluutalle tili ja hanki valuuttaa Virtuaalivaluuttaneuvonta: miten lompakko avataan, miten virtuaalivaluuttoja ostetaan, miten lompakko yhdistetään NFT-kauppapaikkaan, miten virtuaalivaluutan arvonmuodostus tapahtuu, millaisia virtuaalivaluutan vaihtoehtoja on olemassa ja millaisia riskejä ajateltuun hankittavaan valuuttaan liittyy. NFT-teoksen luominen Tukipalvelua NFT-teosten ideointiin, jotta syntyy kuva siitä, mitä kaikkea voitaisiin myydä. NFT-teoksen myyntialustan valitsemisen kriteerit, alustan tekniset vaatimukset, alustalla tehtävät keskeisimmät NFT:n käyttöoikeuksia koskevat valinnat sekä julkaisun tekninen prosessi. NFT-teoksen myyminen Tukipalvelua kauppapaikkojen toimintatapoihin, markkinoinnin suunnittelu olemassa olevia kanavia hyödyntäen fanien ohjaamiseksi NFT-alustalle, tukea myös faneille NFT-ostojen tekemiseen (heidän on opittava käyttämään virtuaalivaluuttoja ja ymmärrettävä NFT-kauppapaikkojen toiminta). Taulukko 1. Pohjana käytetty Tervonen, 2022, s.51 Muusikon näkökulmasta NFT saattaa tarjota kiinnostavia uusia tapoja olla taloudellisessa interaktiossa fanien kanssa. Fyysisen maailman fanien siirtyminen virtuaaliympäristöön vaatii nykyisellään myös faneilta melkoista osaamista. Heillä tulee olla riittävästi ymmärrystä virtuaalivaluutoista, DAO:jen toiminnasta, NFT-tuotteista sekä erilaisista musiikki-NFT:itä tarjoavista kauppapaikoista. On ensiarvoisen tärkeää tunnistaa, ovatko kunkin artistin fanit saavutettavissa tätä kautta. NFT on nykyisellään vielä joukko kehittämisprojekteja ja -suuntia. Jo nyt näyttää kuitenkin varsin selvältä, että ainakin osa siitä on löytänyt paikkansa Web2-ympäristöjen rinnalla. Kun uutisissa kerrotaan NFT:stä ja musiikista, on yleensä puhe suurista summista: 3LAU tienasi 3-päiväisessä uuden albuminsa huutokaupassa 11,7 miljoonaa dollaria (Brown. 2021) ja Whitney Houstonin 17-vuotiaana tekemä, aiemmin julkaisematon demo-äänite myytiin miljoonalla dollarilla (Legaspi, 2021). Todellisuudessa miljoonayleisöt rajoittuvat globaaleihin tähtiin. Uuden musiikin tekijän ja esittäjän lienee vähintään yhtä vaikeaa löytää yleisöä musiikki-NFT:iden avulla kuin perinteisessä fyysisessä ympäristössä.   Kirjoittajasta Musiikkipedagogi YAMK -tutkinnosta valmistunut Aili Tervonen on toiminut musiikkialalla aiemmin freelancer-pianistina ja opettajana, mutta päätynyt sittemmin työskentelemään opetus- ja kulttuuriministeriöön. Valtiolla työskentely on saanut Tervosen pohtimaan musiikkialan asemaa yhteiskunnassamme. Musiikkialan tulisi pystyä parantamaan muusikoiden työmarkkina-asemaa, kehittämään alaa eteenpäin sekä moninaistaa alan ansaintalogiikoita. Tämän vuoksi Tervonen päätyi tutkimaan YAMK-tutkinnossaan NFT-teoksia ja virtuaalivaluuttoja. Lue lisää: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/751689/tervonen_aili.pdf?sequence=2   Lähteet Bazinet, J.B., Singlehurst, T.A., May, M., Suva, J., Ezawa, K., Yap, A. (2018). Putting the Band Back Together. Remastering the World of Music. Citi GPS: Global Perspectives & Solutions. Brown, A. (2021). Largest NFT Sale Ever Came From A Business School Dropout Turned Star DJ. Forbes 3.3.2021. Jalonen, J. (2022). Musiikkialan kasvustrategia. Tilannekuva-raportti, 04/2022. Music Finland Ry. Johansson, P., Eerola, M., Innanen, A. & Viitala, J. (2019). Lohkoketju: Tiekartta päättäjille. Alma Talent. Langston, T. (2022). The Music NFT Bible: A Guide to the Future of Sound. NFT now guides 22.9.2022. Legaspi, A. (2021). Whitney Houston Unreleased Demo Sells for $1 Million at NFT Auction. Full-length track was recorded when singer was 17. Rollingstone 15.12.2021. Lindgren, J., Lindholm, O., Lehtonen, K., Mustikainen, H. & Niikkonen, P. (2023). 6+1 suositusta Suomelle. Miten sääntelyllä voidaan parantaa web 3.0 -liiketoiminnan edellytyksiä? Sitran selvityksiä 229. Muikku, J. (2021). Pelastaako NFT musiikkibisneksen? Musiikkikustantajat MPA Finland blogi 18.3.2021. Nahar, P. (2022). FanTiger crosses 50k transactions, enters list of top five NFT projects globally. ETMarkets.com 28.11.2022. Tervonen, A. (2022). Muuttuva musiikkimaailma: NFT-teknologiasta uusia ansaintamalleja muusikoille? Musiikkipedagogi YAMK opinnäytetyö. Metropolia Ammattikorkeakoulu.

Lue lisää

Metaversumin siivittämänä uusia kohtaamisen tapoja Web 3.0:ssa
3.2.2023
Katri Halonen

Luovalla alalla kuhistaan. Viime vuosina puheissa vilahtelevat yhä useammin kirjanyhdistelmät kuten NFT, DAO, VR ja XR. Nämä liittyvät web 3.0 kehityskulkuun, jonka kasvuvaihe on parhaillaan käynnissä. Tämä blogi hahmottelee, mitä on hajautettu web 3.0. Blogin ytimessä etsin vastausta sille, mikä metaversumi on ja miten se liittyy luovan alan toimijoiden tulevaisuuteen. Metaversumi –  luovan alan uusi toimintaympäristö Internetin kehitystä voi tiivistää pelkistetysti esimerkiksi näin: Web 1.0 oli hyperlinkkien kautta verkostoksi rakentuva ympäristö, jossa pystyimme näkemään sinne vietyä sisältöä. Web 2.0 toi mukanaan interaktiivisuutta, jonka myötä käyttäjät voivat tuottaa myös sisältöä internettiin mm. sosiaalisen median avulla. Web 3.0, joka on vielä monella tapaa kehitteillä, tuo mukanaan uudenlaisen sukelluksen, jossa käyttäjä toimii avataren kautta internetin keinotodellisuudessa. Siellä fyysinen ja virtuaalinen todellisuus sekoittuvat aiempaa lähemmäksi toisiinsa. Syntyy toinen ulottuvuus: Metaversumi, joka rakentuu sanoista meta (mm. rajat ylittävä) ja universumi. Sukellus metaversumiin ei liity vain käyttäjän kokemukseen, vaan mitä suurimmassa määrin myös itseä koskevan tiedon omistajuuteen ja sen taustalla toimivaan lohkoketjuajatteluun pohjautuvaan toimintatapaan. Sukelluksessa maskina toimivat nykyisessä teknologiassa ihmisiin liitettävät laitteet tai sensorit, joihin on asennettu virtuaalista todellisuutta käyttäviä ohjelmia. Käyttöliittymät kehittyvät nopeasti, ja tulevaisuudessa on odotettavissa yhä ketterämpiä ratkaisuja. Luovalle alalle metaversumi tarjoaa uusia globaaleja yleisöjä ja alustan kokea ja tarjota uudentyyppisiä interaktiivisia ja immersiivisiä elämyksiä. Ansaintalogiikka on myös erilainen, sillä teoksen omistajuuden ja kaupan todentaminen on mahdollista tehdä ilman välikäsiä, tai ainakin vähemmillä välikäsillä. Ytimessä korporaatioiden sijaan yhteisöt Suuryritysten tai mediayhtiöiden alustojen sijaan uusi Web3.0-talous näyttäisi ainakin osittain rakentuvan käyttäjien toimintaan ja sitoutumiseen. Käyttäjä on aktiivinen osa verkostoa, ei mainosten lukija. Tämä lupaa hyvää luovalle alalle. Kun sisällöntuotannon tulevaisuus on hajautettu, sen sijaan että se olisi suuryhtiöiden hallinnassa, se on myös kaikkien yhteinen ja kaikille mahdollinen. Meidän ei enää tarvitse luottaa siihen, että suuryritykset tai mediayhtiöt luovat sisältöä meille. Sen sijaan voimme luoda omaa sisältöämme ja jakaa sen kaikkien muiden kanssa maailmassa. Hajautettua hallintaa toteutetaan nopeasti kehittyvällä lohkoketjuteknologialla. Lohkoketjussa toisilleen vieraat toimijat voivat yhdessä tuottaa ja ylläpitää tietokantoja hajautetusti. Taiteilijalla, kuten muillakin lohkoketjussa transaktioita tekevällä, on pääsy katsomaan lohkoketjun sisältöä. Kun jokainen transaktio tallentuu todistettavasti ja turvallisesti hajautettuna yhteisön useisiin koneisiin, tietokantaa on vaikea väärentää. Lohkoketjussa myyty teos kantaa sisällään myös alkuperäisen taiteilijan tiedot. Mikäli teos myytäisiin uudelleen, alkuperäisellä teoksen tekijällä olisi mahdollisuus osaan kauppahinnasta. Menestyksen mukana tulee mainetta ja kunniaa, mutta lohkoketjun mahdollistamana myös jatkuvaa rahatuotantoa teoksen jälleenmyynneistä ja sitä kautta mahdollisesta suurestakin arvokehityksestä. Uusia tapoja kohdata yleisö Web 3.0:n yksi ulottuvuus on metaversumi, joka muodostaa uuden digitaalisen kohtauspaikan – myös artistin ja yleisön välille. Avatarien kautta syntyy uusi digitaalinen kohtauspaikka, jota eivät maiden rajat rajoita. Kohtaaminen voi olla taidesisältöä, mutta sen ytimessä voi olla myös esimerkiksi taiteilijan tapaaminen ja yhteinen keskusteluhetki. Siinäpä mahdollisuus, jollaista meille Pohjolassa ei kovin usein suoda ainakaan kansanvälisten huippuartistien kanssa. Yleisön kohtaamisessa on läsnä myös ideologisempi perusta. Taiteen käyttäjä voi hallita omaa dataansa älysopimusten avulla, saada digitaalisia lisäpalveluita ostoksensa osana ja seurata ostoksensa polkua takaisin alkuperäiseen myyntiin varmistaakseen sen autenttisuuden. Alustat ja uudet toimintamallit tarjoavat kiinnostavan uuden areenan luovalle ilmaisulle. Tarjolla on muun muassa uusia tapoja esittää taiteellista työtä ja tavoittaa laaja yleisö ympäri maailmaa, uusia mahdollisuuksia ansaita rahaa taiteellisilla tuotteilla ja palveluilla sekä tuottaa immersiivisiä kokemuksia. Lisäksi ne tuovat mahdollisesti myös uusia (nuorempia) yleisöjä kulttuurisisältöjen äärelle . Web 3.0 kehittyy erilaisten pilotointien kautta: lukemattomat toimijat kokeilevat ja kehittävät ketterästi uusia alustoja ja palveluita. Vanhassa kiinalaisessa sananlaskussa todetaan, paras aika istuttaa puu oli 20 vuotta sitten, toiseksi paras on nyt. Web 3.0 tarjoaa luovan alan toimijoille mahdollisuuksien avaruuden, jonka toimintatapoja luodaan parhaillaan. Paras aika loikata mukaan saattaa hyvinkin olla nyt. Lähteinä käytetty Frankenfield, J. (2022). What are smart contracts on the Blockchain and How They Work. Investopedia.com 24.3.2022 Kannan, S. (2022). Web3. Technopedia.com 18.5.2022. Malik, N., Wei, Y., Appel, G, & Luo, L. (2022). Blockchain technology for creative industries: Current state and research opportunities. International Journal of Research in Marketing 4.7.2022.  Rennie, E., Holcombe-James, I., Kushnir, A., Webster, T. & Morgan B.A. (2022). Developments in Web3 for the Creative Industries. A Research Report for the Australia Council for the Arts. RMIT University  Blockchain Innovation Hub. Whitaker, A. & Kräussl, R. (2020). Fractional Equity, Blockchain, and the Future of Creative Work. Management Science 23.7.2020.

Lue lisää

Termipankki navigointiohjeeksi Metaversumiin
2.2.2023
Katri Halonen

Anglismeja karttavalle metaversumin termistö voi olla hieman vieraannuttavaa. Uudet teknologiat tuntuvat viljelevän surutta väännöksiä sanoista, joille ei aina löydy vakiintuneita suomenkielisiä vastineita. Termien takana on joka tapauksessa metaversumin ydinteknologioita, jotka johdattavat myös luovan alan toimijaa pohtimaan hyödyntämisen mahdollisuuksia osana omaa toimintaa, ansaintaa sekä yleisöjen löytämistä ja palvelemista. Termejä kootaan yhteen Sitran tulevaisuussanastossa ja Sitran artikkelissa Kieli kehittyy: internetin kolmannen kehitysvaiheen käsitteitä Jokunen LUME-blogeissa liittyvä termi kaipaa kuitenkin vielä selitystä: Avatar on yksi keskeinen metaversumin käsite. Se on käyttäjää edustava (yleensä 3D) hahmo. Nykyisellään eri alustoilla käytetään kyseiseen metaversumiin tehtyä avatarta, mutta useilla alustoilla toimivia geneerisempiä avataria kehitetään nopeasti. Avatareen liittyy myös useita erilaisia NFT-tyyppejä. Esimerkiksi avatar voi itsessään olla itsensä näköinen luomus, NFT. Hahmolle voi hankia NFT:n avulla asuja ja varusteita sekä esimerkiksi jäsenyyden tietylle klubille. Kryptovaluutta-sanasta monelle tulevat mieleen Bitcoin ja Ethereu, jotka ovat tunnetuimpien kryptovaluuttojen nimiä. Kryptovaluutat muodostavat tällä hetkellä heikosti säännellyn talouden osa-alueelle, jonne on virrannut lyhyessä ajassa huomattava määrä varallisuutta.  Niiden toimintalogiikka nojaa NFT:n tavoin hajautettuun lohkoketjuun, joka toimii omistajuuden ”tilikirjana”. Valuutat ovat tuoneet mukanaan jopa uuden luottamusnormin (Tiikkanen ym. 2022, s.247), jossa epäluotettavaksi koetut instituutiot korvautuvat tietokoneiden verkostolla, jossa jokainen tietokone sisältää identtisen kopion lohkoketjusta Minttaaminen eli NFT:n luominen on varsin yksinkertaista. Termillä viitataan hetkeen, jolloin NFT syntyy. Minttaamalla tekijä liittää työnsä osaksi lohkoketjua, ja työstä tallentuu ensimmäinen merkintä transaktiosta. NFT:itä voidaan mintata, jaella ja todentaa monissa lohkoketjuissa, joita ovat esimerkiksi Ethereum, Polygon, Solana, Tezos ja Flow. NFT (non-fungible token, suomeksi ei-vaihtokelpoinen rahake (Pasanen, 2022)) on keino osoittaa digitaalisen hyödykkeen (esimerkiksi taideteoksen tai konserttilipun) omistaminen. Digitaaliselle taideteokselle on tallennettu lohkoketjuun uniikki varmenne, joka toimii digitaalisena aitoustodistuksena.  Omistaja(t) merkitään lohkoketjuun, jonka merkintöjä ei voi muuttaa enää jälkikäteen. (Janosov & Borsi, 2021) Transaktiokustannus (englanniksi Gas fee) on kustannus, jonka lohkoketjun käyttäjä maksaa, kun hän haluaa onnistuneen transaktion merkityksi lohkoketjuun esimerkiksi NFTn kirjaamisen tai osto- ja myyntitapahtuman yhteydessä

Lue lisää