Kestävää terveyttä ja hyvinvointia monialaisesti

Boostia menetelmien ja toimintamallien kehittämiseen

Avainsana: Terveyden edistäminen

Lukiolaisten uupumus ei pelkällä levolla parane – Tunnetaidoista apua jaksamiseen
9.2.2023
Ann-Mari Hiekkala, terveydenhoitaja; Johanna Häkkinen, fysioterapeutti; Ipi Jaatinen, toimintaterapeutti; Emmi Kivistö, fysioterapeutti; Suvi Tuominen, sairaanhoitaja

THL:n tekemän kouluterveyskyselyn mukaan lukiolaisten uupuminen koskettaa yhä isompaa osaa lukiolaisista, erityisesti tyttöjä. (1) Vuoden 2021 kouluterveyskyselyn mukaan uupumusasteisesta väsymyksestä kärsi jopa lähes puolet, eli 48,2 %, tytöistä ja 24 % pojista. Koulu-uupumusta koki 27,5 % tytöistä ja pojista 21,1 %. (1) Kun vertaillaan vuoden 2019 ja 2021 kouluterveyskyselyitä, voidaan nähdä nouseva trendi sekä poikien että tyttöjen koulu-uupumisessa (ks. kuvio 1). Kahdessa vuodessa määrä on noussut merkittävästi, kun tarkastellaan koko maan tilannetta. Pitkittyessään koulu-uupumus voi johtaa masennukseen ja lisätä nuoren syrjäytymisriskiä. (1) “Hukun koulutyöhön” (lukion 1. lk:n tyttö) Oppilaitokset ovat lailla velvoitettuja järjestämään oppilailleen oppilas- ja opiskelijahuollon. Tällä tarkoitetaan opiskelijan oppimisen sekä psyykkisen ja fyysisen terveyden edistämistä kuin myös sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä. Opiskeluhuollon tulee olla lähtökohtaisesti ennaltaehkäisevää toimintaa. (2)       Entä jos tunnetaidot olisi oppiaine? Hyvien tunnetaitojen on osoitettu olevan merkittävä tekijä nuorten uupumisen ennaltaehkäisemisessä (3). Tunnetaitoja ovat tunteiden tunnistaminen, tunteiden sietäminen, tunteiden säätely sekä tunteiden ilmaiseminen ja käsittely. Tunnetaidot kuuluvat jo nyt lukion opetussuunnitelmaan. (4) Ne kulkevat mukana oppiaineiden sisällöissä ja tavoitteista. Olisiko kansanterveydellisesti ja kansantaloudellisesti kannattavaa tehdä tunnetaidoista oma oppiaineensa lukioihin ja preventiivisestä näkökulmasta jo yläkouluihin? Tunnetaitojen on todettu suojaavan lukiolaisia uupumukselta ja lisäävän myös intoa opintoihin. Erityisesti uteliaisuus, sisu, resilienssi, palautumiskyky, sosiaaliset taidot ja yhteenkuuluvuus tukevat nuorten intoa lukio-opintoihin. (3) Jos tunnetaidot olisi oppiaine, nuoret harjoittelisivat tietoisesti enemmän tunnetaitoja, jotka tutkitusti vähentävät masentuneisuutta ja ahdistuneisuutta ja lisäävät sosiaalista toimintakykyä ja itsearvostusta (5). Jotta tunnetaitojen opettaminen ei jäisi pelkästään opettajien harteille, kannattaisi se toteuttaa monialaisena yhteistyönä esimerkiksi terveyden edistämisen asiantuntijan ja opiskelijaterveydenhuollon kanssa. Sekä opettajien että kouluterveydenhuollon tuen on todettu suojaavan lukiolaisia koulu-uupumukselta (6).   Mitkä tunnetaidot? Miten tunnetaidoilla voidaan vaikuttaa hyvinvointiin? Tunnetaitoja käsittelevissä tutkimuksissa vilahtelee usein sosioemotionaalisten taitojen käsite.  Sosioemotionaalisella käsitteellä viitataan tunteiden ja käyttäytymisen säätelyyn vuorovaikutustilanteissa, joissa yksilön synnynnäiset ominaisuudet ja ulkoiset tekijät kohtaavat (5). Sosioemotionaalisten taitojen opiskelussa keskitytään sekä sosiaalisiin taitoihin että tunnetaitoihin, joita pitkäjänteisesti vahvistamalla voidaan vaikuttaa opiskeluissa menestymisen lisäksi myös ihmissuhteissa, yhteisöissä ja työpaikalla toimimisen taitoihin (7). Sosioemotionaalisten taitojen opiskelu määritellään yleensä viiteen osaamisalueeseen, joita ovat: itsetietoisuus itsejohtaminen sosiaalinen tietoisuus ihmissuhdetaidot vastuullinen päätöksenteko. Erityisesti Amerikassa tunnettu järjestö Collaborative for Academic, Social and Emotional Learning (CASEL) on luonut viitekehyksen näiden viiden osa-alueen ympärille ja tuottanut runsaasti materiaalia menetelmän koulumaailmaan integroimisen tueksi. (8) Kansainvälinen taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD (Organisation for economic co-operation and development) on luonut arviointimenetelmän, jota käytetään myös Suomessa sosioemotionaalisten taitojen mittaamiseen. OECD:n arviointi pohjautuu tunnettuun Big Five -malliin (ks. kuvio 2), ja mitattavia sosioemotionaalisia taitoja siinä on yhteensä 17 (9,10).   Hyvinvoivana jatko-opintoihin ja työelämään  Yhtenä YK:n kestävän kehityksen tavoiteohjelman Agenda 2030:n 17:sta tavoitteesta on hyvä koulutus, jonka tavoitteena on taata kaikille avoin, tasa-arvoinen ja laadukas koulutus sekä elinikäiset oppimismahdollisuudet. Tähän sisältyy muun muassa tavoite varmistaa, että nuoret siirtyvät työelämään riittävin työelämätaidoin. (11) Vaikka Suomen koulutusjärjestelmä on edelleen maailman huipputasoa, on työelämän psyykkisen kuormituksen lisääntyessä sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta tärkeää, että jatko-opintoihin ja edelleen työelämään siirtyy psyykkisesti terveitä ja hyvinvoivia kansalaisia. Tähän tarvitaan koko kouluyhteisön panosta. Blogin ovat kirjoittaneet Terveyden edistämisen YAMK-tutkinnon opiskelijat. Tämä blogi kuuluu YAMK Terveyden edistämisen tutkinto-ohjelman Terveysviestintä-toteutukseen, josta ovat vastanneet asiantuntija Elina Ala-Nikkola sekä lehtorit Jaana Seitovirta ja Teija Rautiola. Blogikirjoittamista ovat ohjanneet toteutuksen lehtorit. Lähteet: 1) THL 2021. Perustulokset nuoret 2019 ja 2021. Päivitetty 4.10.2021. <https://sampo.thl.fi/pivot/prod/fi/ktk/ktk1/summary_perustulokset2?alue_0=600836&mittarit_0=199594&mittarit_1=199900&mittarit_2=199256&vuosi_0=v2019&kouluaste_0=161123>. Viitattu 25.10.2022. 2) Finlex. <https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/20131287>. Viitattu 31.10.2022. 3) Salmela-Aro, Katariina & Upadyaya, Katja 2020. School engagement and burnout profiles during high school –The role of socio-emotional skills. European Journal of Developmental Psychology 17 (6). 943–964. ­­­­­ 4) Opetushallitus. <https://www.oph.fi/fi/opettajat-ja-kasvattajat/tunnetaidot-koulussa>. Viitattu 26.10.2022. 5) Ahonen, Timo & Lyytinen, Heikki & Lyytinen, Paula & Nurmi, Jan-Erik & Pulkkinen, Lea & Ruoppila, Isto. 2014. Ihmisen psykologinen kehitys. PS-kustannus. 6) Salmela-Aro, Katariina 2011. Mikä nuoria liikuttaa? Uupumuksesta intoon. Tieteessä tapahtuu 2011. 4–5. <https://journal.fi/tt/article/view/4246/3960>. 7) Frey, Nancy & Fisher, Douglas & Smith, Dominique 2019. All Learning Is Social and Emotional: Helping Students Develop Essential Skills for the Classroom and Beyond. Association for Supervision & Curriculum Development. ASCD. 8) Bear, George G. & Whitcomb, Sara A. & Elias, Maurice J. & Blank. Jessica C. 2015. SEL and Schoolwide Positive Behavioral Interventions and Supports. Handbook of Social and Emotional Learning. Research and Practice. New York: The Guillford Press. 453–467. 9) Eduskunta. OECD-tietopaketti. <naineduskuntatoimii/kirjasto/aineistot/kv-jarjestot/oecd/Sivut/default.aspx>. Viitattu 8.2.2023. 10)  OECD Survey on Social and Emotional Skills Technical Report. 2021.<https://www.oecd.org/education/ceri/social-emotional-skills-study/sses-technical-report.pdf>. Viitattu 5.11.2022. 11) Suomen YK-Liitto. 4 Hyvä koulutus. <https://www.ykliitto.fi/hyva-koulutus>. Viitattu 6.11.2022.  

Lue lisää

Somelääkäri Atte avaa tietä muille ammattilaisille
9.12.2022
Anne Raivisto – sosionomi, Iida Virtanen – kätilö, Anna Kilpeläinen – sosionomi ja Susan Määttänen – terveydenhoitaja.

Tämä blogiteksti perustuu Lääkäri Atte Virolaisen haastatteluun 7.11.2022. ”Pist lätty auki, mä tsiigaan sun kurkkuu, bro! Sul on huomen yskä, bro!”. Näillä kommenteilla Lääkäri Atte Virolainen sai videolleen satoja tuhansia näyttökertoja. Aluksi nuorten TikTokissa käyttämä slangi oli siansaksaa Atte Virolaiselle, mutta nyt vuoden jälkeen hän pystyy tekemään sujuvasti asiantuntijavideoita huumorilla höystettynä. Hän pystyy kohtaamaan vaikeitakin asioita nuorten kanssa somessa päihdelääkärinä. Agenda2030:n yhtenä tavoitteena on taata terveellinen elämä ja hyvinvointi kaiken ikäisille. Tämän tavoitteen yhtenä alatavoitteena on tehostaa päihteiden, mukaan lukien huumeiden ja alkoholin, väärinkäytön ehkäisemistä ja hoitoa. (1) Myös Suomi on sitoutunut Agenda2030:n tavoitteiden mukaiseen toimintaan. Eduskunta käsittelee parhaillaan päihde- ja mielenterveyslakia, jonka tarkoituksena on helpottaa käyttäjien hoitoon pääsyä. (2) Suomessa kuolee viisi ihmistä huumeisiin joka viikko ja erityisesti nuorten, alle 25-vuotiaiden, huumekuolemat ovat jyrkässä kasvussa. (2,3) Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus EMCDDA:n huumeraportin mukaan Suomi onkin Euroopan kärkimaa nuorten huumekuolemissa. (4) Nuorten huumekuolemiin vaikuttavat muun muassa muiden päihteiden käytön aloittaminen nuorena, päihteiden yhdistelmäkäyttö sekä muut riskialttiit käyttötavat, kuten huumausaineiden käyttäminen pistämällä. (3) Tämän vaikean tilanteen johdosta Suomeen on perustettu huumekuolemien ehkäisyn asiantuntijaryhmä (HEAR), joka etsii keinoja huumekuolemien ehkäisemiseksi. (5) Päihteiden käyttöä ehkäisevä työ on erityisesti nuorten kohdalla merkittävässä asemassa ja päihde- ja mielenterveysosaamista on syytä lisätä kaikissa nuorten palveluissa. (3)     Ennalta ehkäisevässä työssä keskusteluyhteyden saaminen nuoriin on tärkeää. Oireileviin nuoriin pitäisi päästä tarttumaan hyvin varhaisessa vaiheessa. (2) Somelääkäri Atte Virolainen on saanut keskusteluyhteyden nuoriin somen kautta. Somelääkärin työn tavoitteena on auttaa nuoria päihteiden käyttöön liittyvissä kysymyksissä heille tutussa ympäristössä, sosiaalisessa mediassa. Sosiaalisessa mediassa toimiville terveydenhuollon ammattilaisille olisi kova tarve. Lääkäri Atte on ensimmäinen someen palkattu lääkäri, ja nykyään hänen työajastaan lähes puolet kuluu sometyöhön, lopun ajan hän työskentelee vankiterveydenhuollossa. Oma kiinnostus päihdelääketieteeseen ja nuorten hälyttävä päihdetilanne Suomessa sai Aten pyrkimään vaikuttamiseen. Some-tilit avattuaan Atte sai alle vuodessa Instagramiin 17 000 seuraajaa ja Tiktok:iin yli tuplasti enemmän, 40 000 seuraajaa. Kysyntä yllätti, vaikka nuorten heikentynyt päihdetilanne ei ollutkaan yllätys. Nuoret viettävät aikaa sosiaalisessa mediassa käytössä katsoen koko ajan, joten väylä vaikuttamiseen somen kautta on erinomainen. Lisäksi lääkäri Atte on ottanut videoihinsa nuorille tuttuja elementtejä, kuten sanaston ja rentouden. Hän pyrkii lähestymään vaikeita aiheita nuorille kiinnostavalla tavalla. Sometyön haasteena voidaan nähdä se, ettei hoitosuhdetta ole. Tällöin somessa ei nuoria voi virallisesti ohjata hoitoon. Nuorille tyypillistä ajattelua on ”tässä ja heti”-ajattelu. Kun otollinen hetki hoitoon hakeutumiselle tai ohjaukselle olisi, ei mielenterveys tai päihdepalvelut pysty niitä välttämättä tarjoamaan. Tällöin otollinen hetki menee ohi ja nuori voi ryhtyä hoitamaan oiretta päihteillä. Lääkäri Atte saakin paljon viestejä nuorilta liittyen päihteidenkäyttöön. Atte pyrkii lukemaan ja vastaamaan parhaansa mukaan nuorille somessa. Kannabis on nuorten yleisimmin käyttämä huumausaine. (4) Atte näkee päihdelääkärin näkökulmasta käsin käytön yleistyvän koko ajan. Hänen mukaansa kannabiksen käyttöön liittyy myös psykoosiriski, jos siihen on geneettistä alttiutta. Osalle nuorista tulee tarve kokeilla kannabiksen käytön jatkeena vahvempia huumausaineita. Atte kuitenkin muistuttaa, että yleisesti ajateltu porttiteoria huumeiden käyttämiseen ei välttämättä päde. Kaikista kannabista kokeilleista ei tule vahvempien huumeiden käyttäjiä. Haitallinen tilanteesta tulee silloin, jos nuori hoitaa mielialaongelmia päihteillä. Riski syrjäytymiseen muodostuu, jos elämässä ei ole yhtäkään välittävää aikuista, jolle kertoa huolista tai hoitoon pääsy on niin vaikeaa, että muita vaihtoehtoja ei ole. Lasten ja nuorten pääsy psykiatriseen hoitoon on heikentynyt viime vuosina jyrkästi (6). Atte kokee omasta päihdelääkärin näkökulmastaan, että päihde- ja mielenterveyspalvelut ovat isossa kriisissä. Somessa seuraajat ovat viestittäneet Atelle siitä, että päihteitä on paljon helpompi saada kuin päästä hoitoon. Päihteet voivat auttaa hetkellisesti mielialaongelmiin, mutta usein käy niin, että mielialaongelma ei katoakaan vaan pahenee ja kaupan päälle tulee vielä riippuvuusongelma. Tulevaisuudessa Atte toivoisi nuorten päihdetyössä enemmän yhteistyötä eri tahojen välillä sekä sosiaalisen median laajempaa hyödyntämistä nuorten terveyden edistämisessä. Ensi vuodeksi Atella on suunnitteilla kokeilu A-klinikkasäätiön kanssa. Kokeilun tarkoituksena olisi ohjata sosiaalisesta mediasta tavoitettu nuori psykiatriseen hoitoon. Lääkäri Atte jatkaa edelleen nuorten kohtaamista somessa ja muokkaa nuoria kiinnostavat aiheet suosituiksi videoiksi. Lääkärinä ja somelääkärinä Atte Virolainen korostaa kuitenkin sitä, että valtaosalla nuorista menee kuitenkin hyvin.   Blogin on kirjoittanut Terveyden edistämisen YAMK opiskelijat. Tämä blogi kuuluu Metropolia YAMK Terveyden edistämisen tutkinto-ohjelman Terveysviestintä -toteutukseen, josta ovat vastanneet asiantuntija Elina Ala-Nikkola sekä lehtorit Jaana Seitovirta ja Teija Rautiola. Blogikirjoittamista ovat ohjanneet toteutuksen lehtorit. Lähteet: Kestävä kehitys. Tavoite 3: Taata terveellinen elämä ja hyvinvointi kaiken ikäisille. <https://kestavakehitys.fi/web/kestava-kehitys/agenda2030/tavoite-3> Viitattu 12.11.2022 Happonen, Päivi & De Fresnes, Tulikukka 2022. Ministeri Krista Kiuru huolestui huumetilanteesta: "Viisi huumekuolemaa viikossa on liikaa". <https://yle.fi/a/3-12675904> Viitattu 14.11.2022 Viskari, Inari & Kailanto, Sanna 2021. Huumeisiin kuolee joka viikko yli neljä ihmistä – yksikin kuolema on liikaa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. <https://blogi.thl.fi/huumeisiin-kuolee-joka-viikko-yli-nelja-ihmista-yksikin-kuolema-on-liikaa/> Viitattu 12.11.2022 A-klinikkasäätiö. Euroopan huumeraportti 2022: Huumehoitoa ja haittoja vähentäviä palveluja lisättävä – Suomi kärkimaa nuorten huumekuolemissa. <https://a-klinikkasaatio.fi/ajankohtaista/euroopan-huumeraportti-2022-huumehoitoa-ja-haittoja-vahentavia-palveluja-lisattava> Viitattu 21.11.2022 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2022. Alkoholi, tupakka ja riippuvuudet. Huumeet – Huumekuolemien ehkäisyn asiantuntijaryhmä (HEAR). <https://thl.fi/fi/web/alkoholi-tupakka-ja-riippuvuudet/huumeet/huumekuolemien-ehkaisyn-asiantuntijaryhma>. Viitattu 21.11.2022 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2022. Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy – Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut. <https://sampo.thl.fi/pivot/prod/fi/eshjono/psyk2/summary_psykiatria> Viitattu 21.11.2022 Kuvat: Atte Virolainen, Pixabay.com, kestavakehitys.fi, THL        

Lue lisää