Pohjoismainen seksologian konferenssi NACS 2018 (NACS = Nordic Association of Clinical Sexology) pidettiin viime syksynä Turussa syyskuun lopulla. Teemana oli parempaa seksiä. Kolmipäiväisen konferenssin aikana teemaa käsiteltiin useista eri näkökulmista. Seksuaalisuutta ja seksiä tarkasteltiin muun muassa evoluutiobiologian, kulttuurin, uskonnon ja seksuaaliterveyden edistämisen näkökulmista. Yhtenä keskeisenä teemana nousi esiin terveys ja esityksissä korostettiin, että terveellinen ruokavalio, tupakoimattomuus, alkoholin välttäminen ja liikunta edistävät seksuaaliterveyttä.
Liikunnan merkitystä seksuaaliterveydelle korostettiin useissa esityksissä. Evoluutiobiologian näkökulmasta fyysinen terveys ja hyvinvointi vaikuttavat jopa parinvalintaan. Markus Rantalan1 mukaan miesten tulisi panostaa terveelliseen ruokavalioon ja säännölliseen liikuntaan pelkän lihasten kasvattamisen sijaan. Esityksessä tuotiin siis ilmi, että naisia viehättää ilmeisesti muita enemmän terve ja solakkarakenteinen savuton mies. Miesten olisi hyvä mieluummin urheilla itse kuin istua sohvalla urheilua seuraten.
Kuva: Maarit Sinisaari-Eskelinen
Liikkumattomuus on riskitekijä, joka liittyy ylipainoon, korkeaan verenpaineeseen, metaboliseen oireyhtymään sekä sydän- ja verisuonitauteihin.2 Kaikki edellä mainitut terveysongelmat ovat yhteydessä myös seksuaaliterveyden heikkenemiseen. Muun muassa Lääkäri Vilho Ahola3 korosti kokonaisvaltaisen terveyden ja hyvinvoinnin merkitystä seksuaaliterveydelle. Tanskalaisen fysioterapeutti Helle Gerbiltin4 esityksessä käsiteltiin liikunnan merkitystä miehen erektiokyvylle. Esityksen keskeisenä sanomana oli, että säännöllinen liikunta on tehokas ja lääkkeetön tapa parantaa erektiotoimintoja. Jo neljä kertaa viikossa toistettu keskiraskas liikunta edistää erektiokykyä.
Sulkeutuuko ympyrä? Jo kauan tunnetut keskeiset terveyden edistämisessä huomioitavat asiat kuten tupakoimattomuus ja säännöllinen liikunta alkavat saada uutta, tuoretta painotusta nyt seksuaaliterveyden edistämisessä. Saisimmeko terveyden edistämiseen uutta puhtia kertomalla asiakkaille ja potilaille elintapamuutosten vaikutuksista seksuaaliterveyteen, kuten seksuaaliseen toimintakykyyn, kehonkuvaan ja ihmisen kokemukseen itsestään? Terveydenhuollon ammattilaisten on hyvä ottaa huomioon myös seksuaaliterveyden näkökulma motivoidessaan asiakkaita ja potilaita elämäntapamuutoksiin. Ohjatessamme esimerkiksi miestä, jolla on erektiohäiriö, lisäämään liikuntaa ja vähentämään tupakointia ehkäisemme samanaikaisesti mahdollisesti myös syöpää ja sydäninfarktia. Kaikki voittavat!
Kirjoittajat:
Maija-Riitta Jouhki ja Maarit Sinisaari-Eskelinen ovat kätilötyön lehtoreita Metropolia Ammattikorkeakoulussa.
Lähteitä
Rantala M. 20.9.2018. Evolutional psychological aspects. Scientific programme NACS 20-23.9.2018.
Liikunta. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Käypä hoito -johtoryhmän asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2016. (viitattu 21.2.2019). Saatavilla Internetissa: www.kaypahoito.fi
Ahola V. 22.9.2018. Sexology and lifestyle medicine – a multidisciplinary approach. Scientific programme NACS 20-23.9.2018.
Gerbild H, Larsen CM, Graugaard C, Areskoug Josefsson K. 2018. Physical Activity to Improve Erectile Function: A Systematic Review of Intervention Studies. J Sex Med 2018, 6(2) 75-89.
Kätilökouluttaja – The Voice of Midwifery -blogissa keskustellaan kätilötyöstä. Blogi tuo esille laajasti tietoa seksuaali- ja lisääntymisterveydestä sekä nostaa keskusteluun alaan liittyviä keskeisiä kysymyksiä. Blogi on toimitettu blogi, jota ylläpitää Metropolia Ammattikorkeakoulu. Blogissa voi julkaista tekstejä, videoita tai niiden yhdistelmiä. Mikäli haluat tehdä kätilötyöhön liittyvän postauksen, ota yhteyttä toimituskuntaan.
3.12.2024Kätilökouluttaja - The Voice of Midwifery
Eurooppalainen seksuaalilääketieteen järjestö, European Society for Sexual Medicine (ESSM), järjestää vuosittain useita koulutuksia ja konferensseja, joista suurin on vuotuinen helmikuulle ajoittuva kolmipäiväinen ESSM konferenssi. Viime vuonna konferenssi pidettiin 16.-18.2.2023 Rotterdamissa, Alankomaissa, keräten lähes 700 osallistujaa ympäri maailman. Konferensseissa posterinäyttelyt on usein laitettu erilleen konferenssien varsinaisista esityssaleista, ja näin oli tässäkin konferenssissa. Tästä syystä monella voi jäädä kokonaan tutustumatta postereihin, mikä on harmi, sillä niiden kautta voi tulla tietoiseksi varsin mielenkiintoisistakin tutkimuksista. Haluankin nostaa tässä esiin muutamien tutkimusten tuloksia konferenssin postereista.
European Society for Sexual Medicine (ESSM) on eurooppalainen seksuaalilääketieteen järjestö, joka on osa kansainvälistä seksuaalilääketieteen järjestöä, ISSM eli International Society for Sexual Medicine. ESSM:n alajärjestöjä ovat yli 30 Euroopan maiden seksuaalilääketieteen järjestöä ja näistä yksi on Pohjoismaiden seksuaalilääketieteen järjestö NSSM eli Nordic Society for Sexual Medicine, jonka osana myös Suomi on. NSSM:n jäsenyyttä voivat anoa terveydenhuoltoalan ammattilaiset (kuten kätilöt), jotka ovat kiinnostuneita seksuaalilääketieteestä. NSSM:n jäsenet ovat myös kattojärjestö ESSM:n jäseniä ja voivat halutessaan liittyä myös ISSM:n jäseniksi (riippuen minkä jäsenmaksuluokan valitsee).
Seksuaalisesti toteutumaton avioliitto (unconsummated marriage)
Kiinalainen tutkimus toi esiin taustatekijöitä sekä seksuaaliterapian tuloksia pariskunnilla (n=127), joilla oli seksuaalisesti toteutumaton avioliitto (keskimääräinen kesto 32,7 kuukautta). Miehet kävivät läpi andrologin ja naiset gynekologin arvioinnin sekä saivat yhdessä pariseksuaaliterapiaa. Useimmiten syy seksuaalisesti toteutumattomaan avioliittoon löytyi naisesta: vaginismi, kivulias yhdyntä tai näiden kahden yhdistelmä. Vajaassa kolmasosassa pareista syy löytyi miehestä: yleisimmin erektiohäiriö ja harvinaisempina syinä herkkä siemensyöksy, matala seksuaalinen halukkuus tai erektiohäiriön ja herkän siemensyöksyn yhdistelmä. Jos syitä löytyi molemmista, oli löydöksenä useimmiten vaginismi naisella ja erektiohäiriö miehellä. Naisten psyko-seksologisesta anamneesista nousi vanhempien pitämä tiukka kuri, ystäviltä kuullut epämiellyttävät seksikokemukset, kivulias ensimmäinen yhdyntäyritys ja turvattomuuden tunne. Seksuaaliterapeutin antaman pariterapian jälkeen onnistumisprosentti oli 68. Täten tehokkaana hoitona seksuaalisesti toteutumattomaan avioliittoon pidettiin andrologin ja gynekologin tekemiä arviointeja, psyko-seksologisen anamneesin ottamista ja seksuaaliterapian antamista. [1]
Lääkärien lisääntymisterveys
Naislääkärien hedelmällisyyttä ja synnytystilastoja oli verrattu muiden terveydenhuoltoalan työntekijöiden vastaaviin tilastoihin amerikkalaisessa tutkimuksessa. Lisäksi mieslääkärien sperma-analyysejä ja terveystietoja oli verrattu muuhun väestöön. Tutkimuksessa oli mukana 445 terveydenhuoltoalan naistyöntekijää, 92 naislääkäriä, 438 ei-terveydenhuoltoalalla työskentelevää miestä ja 169 mieslääkäriä. Lääkärien hedelmättömyyttä lisäävät epäsäännölliset työajat, työn aiheuttamat riskitekijät kuten säteily ja kemikaalit sekä ikääntyminen (hedelmällisyys alkaa laskea 25–30 ikävuoden tienoilla ja naiset valmistuvat lääkäriksi keskimäärin 31-vuotiaina). Verrattaessa naiskirurgien ja muun väestön riskiä hedelmättömyydelle, ovat luvut 32 % vs. 11 %. Raskauskomplikaatioiden riskissä luvut ovat 35 % vs. 15 %. Naiskirurgien hedelmättömyyteen vaikuttavat kirurginen savu, anestesiakaasut, säteily ja pistotapaturmat. Tulosten mukaan lääkäreillä oli matalampi BMI, he tupakoivat harvemmin ja heillä oli ylipäätään vähemmän rinnakkaissairauksia. Muuhun väestöön verrattuna mieslääkäreillä oli parempi siemennesteenlaatu. Mies- ja naislääkärit käyttivät lisäksi todennäköisemmin lapsettomuushoitoja ja olivat muuta väestöä iäkkäämpiä vauvan syntymähetkellä. Jatkossa olisikin tärkeä tunnistaa ryhmät, jotka ovat suurimmassa riskissä hedelmättömyydelle sekä myös hedelmättömyyteen vaikuttavat riskitekijät. [2]
Seksuaalisuus kohdunpoiston jälkeen
Tunisiassa 88 premenopausaalista (keski-ikä 49 vuotta) naista, joilla ei ollut seksuaaliongelmia, osallistui tutkimukseen, jossa heille tehtiin hyvänlaatuisista syistä abdominaalinen kohdunpoisto. Munasarjoja ei poistettu, sillä aiemmin on raportoitu alentunutta seksuaalista halukkuutta yhdistettynä kohdunpoiston yhteydessä tehtyyn molemminpuoliseen munasarjojen poistoon. Tutkittaville tehtiin The Female Sexual Function Index -kysely kolme kuukautta leikkauksen jälkeen. Alentunut seksuaalinen halukkuus löytyi 50 %:llä, kiihottumishäiriö 44 %:llä, orgasmihäiriö 26 %:lla ja kostumishäiriö 18 %:lla potilaista. Yhdynnän aikaista kipua oli 18 %:lla ja yhdynnän jälkeen 12 %:lla. Yhteenvetona todettiin, että hyvänlaatuisista syistä tehty kohdunpoisto, ilman munasarjojen poistoa, vaikuttaa alentavasti seksuaaliseen toimintakykyyn, erityisesti alentamalla seksuaalista halukkuutta ja kiihottumista. Ennen kohdunpoistoleikkausta on tärkeä kartoittaa potilaiden elämänlaatua ja seksuaalista toimintakykyä, sekä muita mahdollisia huolia tai kysymyksiä leikkaukseen liittyen, sillä nämä voivat ennustaa leikkauksen jälkeisiä sivuvaikutuksia. [3]
Psykososiaalinen stressi ja ei-suunniteltu raskaus
On arvioitu, että lähes puolet kaikista raskauksista maailmanlaajuisesti on ei-suunniteltuja. Alankomaissa selvitettiin äidin kokeman psykososiaalisen stressin yhteyttä ei-suunnitellun raskauden loppuun asti viemiseen. Tutkimus oli syntymäkohorttitutkimus, joka sisälsi 7790 naista. Raskauden ei-suunnitelmallisuutta määritettiin kolmella tekijällä: vääräaikaisuus (raskaaksi tuleminen tapahtui toivottua aiemmin), ei-toivottu (ei olisi halunnut enää tulla raskaaksi) tai ilottomuus (ei ole onnellinen raskaudesta). Psykososiaalista stressiä arvioitiin masennuksen, ahdistuksen ja stressin oireiluina kolmessa kohtaa synnytyksen jälkeen: kolme kuukautta, viisi-kuusi vuotta ja 11–12 vuotta. Tilastollinen merkitsevyys psykososiaalisen stressin ja raskauden ei-suunnitelmallisuuteen liittyvillä tekijöillä löydettiin kolmen kuukauden ja viiden-kuuden vuoden kohdalla synnytyksestä, muttei enää myöhemmin. Kolmen kuukauden kohdalla tilastollinen merkitsevyys psykososiaaliseen stressiin löytyi niillä, joilla oli ollut ilottomuutta raskauden suhteen tai raskaus oli ollut vääräaikainen. Viisi-kuusi vuotta synnytyksen jälkeen tilastollinen merkitsevyys psykososiaaliselle stressille löytyi raskauden vääräaikaisuudesta. Tutkimuksen mukaan raskauden vääräaikaisuus oli vahvin ennustava tekijä synnytyksen jälkeiselle psykososiaaliselle stressille. Jatkossa tulisi tutkia miten tukea ei-suunnitellun raskauden loppuun vieviä naisia ja siten ennaltaehkäistä synnytyksen jälkeistä psykososiaalista stressiä. [4]
Tulevat konferenssit kalenteriin
Seksuaalisuus on keskeinen osa ihmisyyttä, joten on tärkeä, että aiheesta tehdään aktiivisesti tutkimusta ja pidetään konferensseja, joissa tuloksia esitellään. Suosittelen lämpimästi osallistumista alan konferensseihin. Esimerkiksi NACS (Nordic Association for Clinical Sexology) konferenssi on Pohjoismainen seksologian yhdistyksen konferenssi, joka järjestetään seuraavan kerran Malmössä, Ruotsissa 2.-5.10.2025. Seuraava ESSM konferenssi järjestetään puolestaan 20.-22.2.2025 Wienissä, Itävallassa.
Osallistuessasi konferensseihin, muista käyttää muutama hetki tutustuaksesi postereihin. Postereihin on yleensä kirjattuna vastaavan tutkijan sähköpostiosoite ja suosittelenkin olemaan yhteydessä tutkijaan, jos löydät tutkimuksen, josta haluaisit tietää enemmän. Tutkijat vastaavat yleensä mielellään yhteydenottopyyntöihin ja lähettävät linkin julkaisuihinsa. Usein myös maksumuurin takana oleviin julkaisuihin pääsee käsiksi, kun on yhteydessä suoraan tutkijaan.
KIRJOITTAJA:
Sanna-Mari Manninen toimii kätilötyön lehtorina Metropolia Ammattikorkeakoulussa sekä on Nordic Society for Sexual Medicine (NSSM) hallituksen jäsen
LÄHTEET:
[1] Xi Y, Xia T, Colonnello E, Wang C, Lai Y, Zhang Y. Unconsummated marriage among Chinese couples: a retrospective study. Posteriesitys ESSM konferenssissa 16.-18.2.2023.
[2] Parikh N, Alom M, Ahmed M, Robinson M, McGriff S, Olive E, Helo S. Physicians: Can we have both a career and family? Posteriesitys ESSM konferenssissa 16.-18.2.2023.
[3] Kaabia O, Bouchahda R, Ncibi R, Ikridih K, Ben Abdesslem R, Khairi H. Sexuality after total abdominal hysterectomy for benign gynecological conditions. Posteriesitys ESSM konferenssissa 16.-18.2.2023.
[4] Beumer W, Koot M, Vrijkotte T, Roseboom T, van Ditzhuijzen J. When pink clouds are absent: Long-term maternal psychosocial stress after carrying an unintended pregnancy to term. Findings from the Dutch ABCD study. Posteriesitys ESSM konferenssissa 16.-18.2.2023.
19.12.2023Kätilökouluttaja - The Voice of Midwifery
Hyvä hygienia on perusoikeus, sillä se on olennainen osa jokaisen yksilön terveyttä ja hyvinvointia. Hygieniassa on usein kyse myös tasa-arvosta, sillä maailmanlaajuisesti ihmiset elävät hyvin eriarvoisissa hygieenisissä olosuhteissa johtuen taloudellisten ja koulutuksellisten resurssien epätasaisesta jakautumisesta. Erityisesti kehittyvien maiden haavoittuvassa asemassa olevat ihmisryhmät, kuten raskaana olevat, synnyttäneet ja vastasyntyneet, kärsivät monin eri tavoin puhtauden puutteesta elämässään.
Hygienia on paljon muutakin kuin käsien pesua
Riittävän hyvä hygienia on osa kestävää kehitystä, koulutusta, oppimista, konkreettisia toimintatapoja ja yksilön päivittäisiä valintoja eri tilanteissa. Terveydenhuollon ympäristöissä hygienia on niin hyvää kuin sen heikoin lenkki, minkä vuoksi siitä ovat vastuussa kaikki toimijat, ammattiasemasta tai koulutuksesta riippumatta: siistijät, hoitajat ja lääkärit. Tärkeitä toimijoita ovat myös potilaat ja heidän luonaan sairaalassa vierailevat omaiset, joita ammattilaisten tulisikin aktiivisemmin ohjeistaa hygieniakäytännöistä. Metropolian lehtorin, Anu Hintikan1 , kyselytutkimuksen mukaan potilaat ovat kyllä tyytyväisiä hoitohenkilökunnan käsihygieniaan, mutta kaipaavat aktiivisempaa ohjausta oman käsihygieniansa toteuttamiseen sairaalassa ollessaan.
[caption id="attachment_2362" align="alignleft" width="293"] Keskolan sänkyjä. Jokaisen sängyn päädyssä oli käsidesipullo, joita ei näkynyt muiden osastojen sänkyjen päädyissä.[/caption]
Afrikassa ei käsien pesukaan aina auta, sillä käsihygieniatuotteet, esimerkiksi saippualiuokset itsessään, saattavat olla likaisia2. Toisaalta liiallinen puhtaus voi olla jopa haitallista, ja ylimitoitetut suojaustoimenpiteet ovat tarpeettomia. Voimavarojen tuhlaileva käyttö hyvässäkään asiassa ole kestävän kehityksen mukainen kulutustapa.
Hyvällä hygienialla on hintansa
Kehittyvien maiden huonojen hygieniakäytäntöjen tilannetta perustellaan useimmiten rahan puutteella. Ja kiistämättä tottahan se on, että hyvillä hygieniakäytännöillä on hintansa; puhdas vesi ja saippua, puhtaat pyyhkeet, desinfiointiaineet, uusien aseptisten toimintatapojen haltuun ottaminen ja tilanteen seuranta maksavat. Mutta ei huonokaan hygienia halvaksi tule. Hinta hygienian pettämisestä johtuvista vakavista infektioista antibioottihoitoineen on usein monin verroin puhdasta saippuaa kalliimpi - varsinkin, kun siitä maksavat terveydellään erityisesti vastasyntyneet, pikkulapset ja heidän äitinsä.
Hyvän hygienian puolesta ja sen mukaisesti toimiminen on parhaimmillaan sairauksien ennaltaehkäisyä ja terveyden edistämistä. Terveydenhuollon hyvän hygieniatason varmistaminen on siis keskeinen osa naisten ja vastasyntyneiden hoidon kehittämistä. Yhteyttä toiminnan muutoksen ja toivotun lopputuloksen välillä voi olla kuitenkin vaikea osoittaa, ja toiminnan rahoittajalta tarvitaankin malttia, rohkeutta ja sitoutumista panostaa asioihin, joista seuraava hyvä tulee usein viiveellä.
Mimin -hanke hyvän hygienian puolesta
EU-rahoitteinen Mimin-hanke käynnistyi vuoden 2023 alussa. Mimin on lyhenne Beninissä yleisesti käytössä olevasta Fon-kielen ilmaisusta ”dotohwe mimin”, joka tarkoittaa puhdasta sairaalaa tai sairaalahygieniaa. Hankkeen virallinen koko nimi on: Good Hygiene - Improving Skills and Practices Prevent Maternal and Neonatal Infections in Benin. Hankkeessa pyritään vahvistamaan beniniläisten terveydenhuollon ammattilaisten sekä terveysalan opiskelijoiden hygieniataitoja koulutuksen avulla. Osaamisen vahvistamisella tavoitellaan hygieniaan liittyvien sairaalakäytäntöjen parantamista ja siten äitien, sekä vastasyntyneiden sairastuvuuden ja infektiotauteihin kuolleisuuden, vähentämistä. Mimin-hankkeessa on toimijoina kolme yliopistoa Beninistä, Helsingin yliopisto, Göteborgin yliopisto sekä Metropolia ammattikorkeakoulu. Hankkeessa tehdään lehtoreiden tutkimus- ja koulutusvierailuja puolin ja toisin, sekä toteutetaan virtuaalivaihtoa beniniläisten ja metropolialaisten terveysalan opiskelijoiden kesken.
[caption id="attachment_2376" align="alignright" width="331"] Sairaalan välinehuoltoa. Käsidesipullot eivät olleet kertakäyttöisiä vaan ne steriloitiin keittämällä ja sen jälkeen täytettiin uudelleen.[/caption]
Hankkeelle on tarve, sillä Beninissä, kuten Afrikassa yleisemminkin, äitiyskuolleisuus on korkea luokkaa (905 kuollutta synnyttäjää/100 000 elävänä syntynyttä lasta kohden), ja kuolemat olisivat usein estettävissä paremmalla raskauden aikaisella hoidolla ja aikaisemmalla hoitoon hakeutumisella ongelmien ilmaannuttua synnytyksen jälkeen3. Vertailun vuoksi Suomessa raskauden, synnytyksen tai lapsivuodeajan aikana kuolleita synnyttäjiä oli 2,9/100 000 elävänä syntynyttä lasta kohden vuosien 2012-2021 aikana4.
Äitiyskuolemat ovat koskettavia ja monella tapaa traagisia, sillä kuolevat naiset ovat yleensä elämänsä parhaissa vuosissa. Kuolleiden naisten vauvat kärsivät myös, sillä he joutuvat aloittamaan elämänsä ilman äitiään. Kestävän kehityksen, Globaali toimintaohjelma - Agenda 2030 ja sen alatavoite numero 3.15, haastaa meidät kaikki toimimaan äitiyskuolleisuuden vähentämiseksi alle 70 kuolleeseen äitiin/100 000 elävänä syntynyttä lasta kohden.
Tule mukaan seuraamaan hankkeen tapahtumia sosiaaliseen mediaan (Instagram): @hygieneforhealthbenin tai Metropolian lehtoreiden toiminnasta Afrikka yhteistyössä laajemminkin @lehtoritgoesAfrica
Lähteet:
Hintikka A. 2020. Henkilökunnan käsihygienia ja potilaille annettu käsihygienaohjaus potilaiden arvioimana. Kyselytutkimus HUSissa. Pro gradu-tutkielma, Hoitotiede, Terveystieteiden opettajankoulutus, Itä-Suomen yliopisto, Terveystieteiden tiedekunta, Hoitotieteen laitos.
Lompo P, Heroes A-S, Agbobli E, Kazienga A, Peeters M, Tinto H, Lagrou K, Sangaré L, Affolabi D, Jacobs J. 2023. Growth of Gram-Negative Bacteria in Antiseptics, Disinfectants and Hand Hygiene Products in Two Tertiary Care Hospitals in West Africa—A Cross-Sectional Survey. Pathogens 12, 917. https://doi.org/10.3390/pathogens12070917
Aboubakar M, Akodjenou J, Echoudina C, Ahounou E, Biaou COA, Zoumenou E. 2021. Maternal Mortality at the Teaching Hospital of Mother and Child Lagoon (CHUMEL) in Benin: A Preventable Drama? Open Journal of Obstetrics and Gynecology, 11, 315-325. https://doi.org/10.4236/ojog.2021.113032
THL – Tilastoraportti 60/2023. Perinataalitilasto – synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet 2022.
Kestävän kehityksen globaali toimintaohjelma Agenda 2030. Saatavissa https://kestavakehitys.fi/agenda-2030. Luettu 4.12.2023.
Kirjoittajat
Sari Haapio ja Sanna-Mari Manninen ovat kätilötyön lehtoreita Metropolia Ammattikorkeakoulussa
21.11.2023Kätilökouluttaja - The Voice of Midwifery
Miten seksuaalineuvonta ja luonto liittyvät toisiinsa? Voisiko seksuaalineuvontapalvelua toteuttaa toiminnallisesti luonnossa? Näitä asioita lähdin selvittämään kehittämistyössäni Metropolia AMK:n seksuaalineuvojakoulutuksessa. Avaan blogitekstissä pääkohdat käsitteistä, lähtökohdista sekä uudesta toimintamallista.
Luonnon monimuotoinen vaikutus terveyteen
Luonto on ympärillämme oleva ainutlaatuinen kokonaisuus. Luontoa ja sen vaikutuksia on tutkittu paljon, mutta siitäkään huolimatta luontoa ei ole osattu vaikuttavalla tavalla hyödyntää terveyden edistämistyössä tai sairauksien parantumisen tukena. Luonto on osa meitä, koska saamme ruokamme ja juomamavetemme luonnosta.
Luonnon myönteisestä vaikutuksesta psyykkiseen hyvinvointiin, mielialaan, aistien kokemiseen sekä omaan havainnointiin ja stressistä palautumiseen on vahvaa tutkimusnäyttöä eri puolilta maailmaa. Lisäksi luontoympäristössä oleskelu nopeuttaa ryhmäytymistä ja näin helpottaa avoimen ja luottamuksellisen ilmapiirin syntymistä. [3; 4; 6.]
Luontoa ei ole osattu vaikuttavalla tavalla hyödyntää terveyden edistämistyössä tai sairauden parantamisen tukena.
Myös päättelyn ja ongelman ratkaisun sekä tunteiden havainnoinnin on todettu kehittyvän luonnossa liikkumisen seurauksena. Jo vajaan tunnin kävely luonnossa kehittää tarkkaavaisuutta ja keskittymistä, kohentaa mielialaa sekä auttaa palautumaan henkisestä uupumuksesta. [1; 6.]
[caption id="attachment_2337" align="alignright" width="444"] Kuva: Noora Asplund[/caption]
Kävely luonnossa parantaa keskittymistä, kohentaa mielialaa sekä auttaa palautumaan henkisestä uupumuksesta.
Luontoympäristö vaikuttaa positiivisesti ihmisten olotilaan, tunteisiin, aisteihin sekä kokemuksiin. Kehon immuunipuolustus toimii paremmin metsäretkien jälkeen ja luonnossa liikkuminen sekä aistillisuuden huomioiminen vaikuttavat ihmisen kokonaisterveyteen, kuten jaksamiseen, sykkeen ja verenpaineen tasaantumiseen sekä veren kortisolipitoisuuden vähenemiseen.
Seksuaalineuvonta
Seksuaalineuvonta on tavoitteellista ja ammatillista ihmisen seksuaalisuuteen ja seksuaaliterveyteen liittyvien asioiden ja ongelmien käsittelyä. Seksuaalineuvonta sisältää yleensä 2–5 tapaamiskertaa ja sitä toteuttaa seksuaalineuvojakoulutuksen saanut ammattihenkilö. [5.]
Seksuaalineuvojan tehtävänä on ohjata ihmiset tiedon juurille sekä jakaa sitä itse.
Seksuaalineuvontatyöskentelyssä on keskeistä asiakkaan omien tavoitteiden asettelu yhdessä seksuaalineuvojan kanssa. Neuvontaan voi tulla yksin, kumppanin tai kumppaneiden kanssa. Asiakkaan esille nostamat toiminnan tavoitteet ohjaavat työskentelyä, jossa voidaan käydä läpi seksuaaliseen suuntautumiseen liittyviä kysymyksiä sekä seksuaaliseen haluun tai haluttomuuteen liittyviä haasteita. Seksuaalineuvonta voi keskittyä myös nautinnon käsitteen laajentamiseen tai seksuaalisuuteen liittyvän kehollisen vamman vaikutusten läpikäymiseen [2].
Seksuaalineuvojan tehtävänä on ohjata ihmiset tiedon juurille sekä jakaa sitä itse.
Ihmisissä vaikuttavat fyysiset, psyykkiset, sosiaaliset ja henkiset ulottuvuudet. Kehon ja mielen symbioosiin liittyvä seksuaalinen hyvinvointi on valitettavan unohdettu osa kokonaisuutta. Seksuaalisuus saatetaan kokea häpeällisenä kokonaisuutena, johon kajoaminen ei ole hyödyllistä tai ajankohtaista.
Seksuaalineuvonnan tärkeä tehtävä on tuoda näkyväksi inhimillistä häpeää, jotta voisimme puhua seksuaalisuudesta vapaammin. Seksuaalisuudesta vapaasti puhuminen yhdessä seksuaalineuvojan kanssa voi vapauttaa seksuaalisen häpeän kokemusta sekä antaa väylän seksuaalisen terveyden kohentumiseen.
Seksuaalineuvontaa luonnossa
Ajatus yhdistää luontotyöskentely ja seksuaalineuvonta syntyi seksuaalineuvontakoulutuksessa, sillä olin samaan aikaan valmistumassa luontovalmentajaksi.
[caption id="attachment_2340" align="alignright" width="224"] Kuva: Noora Asplund. Harjoitusasiakas tekemässä ohjattua kehotyöskentelyharjoitusta luonnossa.[/caption]
Luontovalmentajan koulutuksessa käytiin läpi kunnioittavaa luontosuhdetta sekä keskityttiin luonnon ympäristön vaikuttavuuteen terveyden edistämisessä. Koulutuksessa ohjattiin myös luonnossa toteutettavia menetelmiä, kuten mielen ja kehon hyvinvointia tukevia harjoitteita.
Luontotyöskentelyä ja seksuaalineuvontaa yhdistävän toiminnan pilotointi aloitettiin vuoden 2023 alussa. Asiakastyöskentely kahden harjoitusasiakkaan kanssa noudatti seksuaalineuvonnan tavoitteellista kaavaa, jossa ensimmäisessä tapaamisessa luotiin harjoitusasiakkaan kanssa keskustellen hänen haasteisiinsa vastaavat tavoitteet.
Seuraavat kerrat toteutettiin luonnossa keskustellen ja kehoharjoitteita apuna käyttäen. Keholliset harjoitteet toteutettiin yksilöllisesti harjoitusasiakkaan haasteisiin vastaten. Käytettyjä harjoitteita olivat esimerkiksi hengitysharjoitteet alustan päällä kalliolla istuen tai maaten, kehomatka makuupussissa maaten, kehokiitollisuusharjoitus tai kehon aktivointi hyppien tai käsiä heiluttaen.
Tuloksena ”Tunne seksuaalisuutesi luonnossa” -toimintaympäristö ja -palvelu
Toimintaympäristön toimivuutta kokeiltiin kahden harjoitusasiakkaan kanssa. Harjoitusasiakkaat kertoivat tunteneensa luonnossa voimakkaita kokemuksia, mutta myös käyntien välillä oli käynnistynyt muutosprosessi. Tästä syystä he arvioivat toimivaksi käytänteeksi sen, että harjoitusasiakkaille ohjeistettiin tehtäviä myös kotiin, ohjattujen käyntien välille.
Harjoitusasiakkaat toivoivat seksuaalineuvontakäsitteen avaamista tarkemmin. Palautteista selvisi myös, että omien tunteiden tavoittaminen oli välillä hyvin vaikeaa ja siihen toivottiin lisää aikaa ja ohjeita.
Selkeästä ohjaustyylistä ja mielekkäistä luontoharjoitteista pidettiin ja ne koettiin vaikuttavina. Luonnon kytkeminen seksuaalineuvontaan koettiin onnistuneeksi. Harjoitusasiakkaat saavuttivat omat tavoitteensa viiden ohjatun seksuaalineuvontatyöskentelyn aikana.
[caption id="attachment_2339" align="alignright" width="250"] Kuva: Noora Asplund[/caption]
Voimmehan saada kaksi kärpästä yhdellä iskulla: seksuaalineuvontaa sekä luonnon upeat terveyttä edistävät vaikutukset!
”Tunne seksuaalisuutesi luonnossa” -palvelu on tarkoitettu henkilöille tai pariskunnille, jotka kokevat haasteita seksuaalisuuteensa liittyvissä teemoissa ja kokevat luonnon olevan itselle ominainen ympäristö avautua näistä asioista. Seksuaalineuvojan tehtävänä luonnossakin on tukea asiakasta löytämään turvallinen tila, auttaa asiakasta reflektoimaan kokemuksiaan sekä arvioimaan omien tavoitteidensa saavuttamista.
Luonto soveltuu kehittämistyöni tulosten sekä kokemusteni mukaan hyvin seksuaalineuvonnan toimintaympäristöksi.
Lähteet:
Berman, Mark G & Kross, Ethan & Krpan, Katherine M & Askren, Mary K & Burson, Aleah & Deldin, Patricia J & Kaplan, Stephen & Sherdell, Lindsey & Gotlib, Ian H & Jonides, John. 2012. Interacting with nature improves cognition and affect for individuals with depression. Journal of affective disorders, 140 (3), 300–305. Löydettävissä: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/22464936/. Viitattu: 13.9.2023.
Seksuaalikasvatuksen tueksi. 2015. Katriina Bildjuschkin (toim.). THL. Löydettävissä: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/129742/TY%C3%962016_35_web_korjattu.pdf?sequence=5 Viitattu: 13.9.2023.
Salonen, Kirsi & Törnroos, Kaisa. 2019. Luontointerventiot hyvinvoinnin tukena Green Care -toiminnassa. KUNTOUTUS, 42 (1), 5-17. Löydettävissä: https://kuntoutussaatio.fi/palvelumme/viestinta-ja-tiedolla-vaikuttaminen/kuntoutus-lehti/arkisto/kuntoutus-1-2019/. Viitattu: 13.9.2023.
Salonen, Kirsi. 2020. Kokonaisvaltainen luontokokemus hyvinvoinnin tukena. Tampereen yliopiston väitöskirjat 253. Löydettävissä: https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/121602/978-952-03-1563-4.pdf?sequence=2&isAllowed=y Viitattu: 13.9.2023.
Santalahti, Tarja & Lehtonen, Mika. 2016. Seksuaaliterapia. Juva: PS-Kustannus.
Sudimac, Sonja & Sale, Vera & Kuhl, Simone. 2020. How nature nurture: Amygdala activity decreases as the result of a one-hour walk in nature. Molecular Psychiatry. 27, 4446-4452. Löydettävissä: https://www.nature.com/articles/s41380-022-01720-6. Viitattu: 13.9.2023.
Kirjoittaja
Noora Asplund on ihmisistä ja luonnosta inspiroituva sekä kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista innostuva terveydenhoitajatyön lehtori Metropolia ammattikorkeakoulussa. Hänen osaamiseensa lukeutuu mm. terveyden edistämistyö, uraohjaus, luontovalmennus sekä seksuaalineuvonta. Noora toimii lehtorin työn ohella yrittäjänä.
Liikunnan aloittamisesta vanhemmallakin iällä on paljon hyötyä, eikä sen aloittaminen ole koskaan liian myöhäistä. Hyvän ikääntymisen taustalla on aktiivinen elämä, mukaan lukien fyysinen toiminta sekä terveelliset elämäntavat.
Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämisessä säännöllisellä liikunnalla on merkittäviä vaikutuksia. Liikunta edesauttaa päivittäisissä arjen toiminnoissa, mutta sillä on myös suuri vaikutus kuntoutuksessa ja pitkäaikaissairauksien ehkäisyssä sekä hoidossa. Ikääntyneen on erityisesti keskityttävä alaraajojen lihasvoimaan, koska jalkojen lihasvoima on tärkeä tekijä päivittäisissä toiminnoissa. Alaraajojen lihasvoiman harjoittamisella sekä tasapainon harjoittelulla on vaikutuksia myös kaatumisen sekä murtumien ehkäisyyn. (Savela, Komulainen, Sipilä & Strandberg 2015.)
Säännöllinen liikunta ylläpitää lihaskuntoa. Sängyltä tai tuolilta ylös nouseminen ei onnistu ilman jalkojen lihasvoimaa. Ikääntyneen kannalta nämä ovat edellytyksiä itsenäiselle pärjäämiselle kotona. Ihminen harjoittaa päivittäin lihaksiaan huomaamatta kaikessa arjen toiminnassa. Kotona toimimisen lisäksi liikuntaa voi harjoittaa erilaisissa liikuntapaikoissa.
Liikuntapaikkoja Helsingissä
Helsingin kaupungilla on 19 lähiliikuntapaikkaa ympäri kaupunkia. Lähiliikuntapaikoilla tarkoitetaan paikkaa, jonne jokainen kuntalainen voi mennä maksutta kokeilemaan eri lajeja (Helsingin kaupunki 2021). Turvallinen ja toimiva liikkumisen ympäristö edesauttaa ikäihmisiä itsenäistä asumista kotona.
Kävimme tarkastelemassa kaupungin ulkoliikuntasaleja Kontulassa, Myllypurossa ja Käpylässä. Huomasimme, etteivät ne palvele erityisen hyvin kaikkia toimijoita. Pienillä muutoksilla laitteiden käytettävyys olisi helpommin saavutettavissa kaikille ja ne voisivat tarjota ikääntyneille hyvän paikan kuntoiluun. Yksinkertaiset ohjeet ja helppokäyttöisyys motivoivat ikääntyneitä käyttämään liikuntalaitteita sekä luovat itsevarmuutta niiden käyttöön.
[caption id="attachment_3188" align="alignnone" width="447"] Alkuperäinen laite (ylempi kuva) ja visio muutostarpeesta (alempi kuva)[/caption]
Esteettömyys ja saatettavuus
Esteettömän toimintaympäristön suunnittelussa tulee huomioida kaikille sopivat lähtökohdat, joilla mahdollistetaan jokaiselle yhdenvertainen, rajoittamaton ympäristö toimia ja liikkua. Esteetön ympäristö on monelle toiminnan sekä itsenäisen liikkumisen edellytys. (Kilpelä 2019: 7–8.)
Ympäristön esteettömässä suunnittelussa on huomioitava kulkuväylät, joiden tulee olla väljiä sekä esteettömiä niin korkeus- kuin leveyssuunnassa. Kulkuväylän pinta täytyy suunnitella ja toteuttaa niin että se on helposti havaittavissa, kova ja luistamaton. Valaisimet sekä opaskyltit laitetaan törmäysvaaran välttämiseksi sekä turvallisuuden tunteen lisäämiseksi. (Kilpelä 2019: 23–28.)
Esteetön ympäristö motivoi, innostaa liikkumaan sekä lähtemään ulos. Liikuntapaikkojen helppo saatettavuus lisää ikääntyneiden motivaatiota käyttää niitä. Kävellen tai julkisilla paikalle mentäessä esteettömyys on tärkeä tekijä siihen, että paikan päälle pääsee myös liikuntarajoitteinen tai apuvälineitä käyttävä henkilö. Ympäristön riittävä valaistus sekä selkeät opasteet parkkipaikalta tai bussipysäkiltä paikan päälle helpottavat liikuntapaikkojen saatettavuutta. Mäen alla tai päällä oleva liikuntapaikka ei kannusta sinne menemistä, oli käytössä apuvälineitä tai ei.
[caption id="attachment_3191" align="alignnone" width="554"] Alkuperäinen laite (ylempi kuva) ja visio muutostarpeesta (alempi kuva)[/caption]
Lopuksi
Terveyden lisäksi liikunnalla on positiivinen vaikutus mielenterveyteen, unen laatuun sekä sosiaaliseen hyvinvointiin. Liikuntapaikoilla voi tavata muita ihmisiä ja luoda sosiaalisia kontakteja. Voisiko ulkoliikuntasaleilla järjestää ryhmänohjauksia, joiden asiakasryhmä olisi keskittynyt ikääntyneisiin? Tällä tavalla mukaan tulisi sosiaalinen ulottuvuus sekä ikääntyneet saisivat apua laitteiden käyttöön ja hyviä harjoitteluvinkkejä, jotka olisivat kohdistettu vastaamaan juuri heidän tarpeitaan.
Kaiken kaikkiaan ikäystävällinen liikkumisympäristö on
hyvin saavutettavissa
esteetön
turvallinen
yhteisöllinen.
Kirjoittajat
Olga Hannunen, geronomiopiskelija, Metropolia Ammattikorkeakoulu
Laura Åhlgren, geronomiopiskelija, Metropolia Ammattikorkeakoulu
Linda Qvick, geronomiopiskelija, Metropolia Ammattikorkeakoulu
Lähteet
Kilpelä, Niina 2019. Ihmisten moninaisuus ja ympäristö. Teoksessa Esteetön rakennus ja ympäristö. Rakennustieto oy. Ympäristöministeriö.
Kilpelä Niina 2019. Rakennetun ympäristön esteettömyys. Teoksessa Esteetön rakennus ja ympäristö. Rakennustieto oy. Ympäristöministeriö.
Liikuntapuistot, kentät ja lähiliikuntapaikat. Helsingin kaupunki. Päivitetty 7.5.2021. https://www.hel.fi/helsinki/fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/liikunta/ulkoliikuntapaikat/liikuntapuistot-kentat-ja-lahiliikuntapaikat/ Viitattu 5.11.2021.
Savela, Salla & Komulainen, Pirjo & Sipilä, Sarianna & Strandberg, Timo 2015. Ikääntyneiden liikunta -minkälaista ja mihin tarkoitukseen?. Lääketieteellinen aikakausikirja Duodecim. 131 (18). 1719–1725. https://www.duodecimlehti.fi/duo12448 Viitattu 29.10.2021.
Kuuluuko kaatuminen vanhuuteen? Iäkkäiden kaatuilu on liian yleistä. Jos kaatuu, saattaa alkaa pelätä liikkumista. Kun liikkuminen vähentyy, heikentyvät lihasvoimat ja tasapaino entisestään heikkenee. Tästä saattaa seurata uusi kaatuminen.
UKK-instituutin (2019) mukaan kaatuminen ei ole normaalia ikääntymistä (UKK-instituutti 2019). Vähintään kerran vuodessa kaatuu puolet yli 80-vuotiaista. Yli 65-vuotiaista kaatuu joka kolmas. Kaatuminen lisää riskiä kaatua uudelleen. Merkittävä määrä terveyden- ja sairaanhoitokustannuksista syntyy iäkkäiden kaatumisista. (Pajala 2012: 7–8.) 65 ikävuoden jälkeen lihasvoimat heikkenevät 1,5–2 % vuodessa (Sipilä & Rantala & Tiainen 2013: 146). Ikääntyessä keho tulee hauraammaksi, jonka takia se ei kestä samalla tavalla kaatumisia kuin nuorena. Kaatumisten seurauksena tapahtuu tapaturmia ja murtumia. Lonkkamurtumista yli 90 prosenttia on kaatumisten seurausta. (Pajala 2012: 10–11.)
Miksi iäkkäät kaatuilevat?
Kaatumisia aiheuttavat sisäiset ja ulkoiset vaaratekijät. Sisäisiä vaaratekijöitä ovat mm. sairaudet, muistin heikentyminen, toiminta- ja liikkumiskyvyn heikentyminen. Ulkoisia vaaratekijöitä ovat mm. lääkkeet ja vaaranpaikat kotona sekä kodin ulkopuolella. Lisäksi kaatumisvaaraa saattaa lisätä vaikkapa kiireellä liikkuminen. Kaatumisalttius johtuu useimmiten useammasta kuin yhdestä tekijästä. (Pajala 2012: 15–16.) Ikääntyneet, jotka ovat kaatumisvaarassa, tulisi tunnistaa riittävän varhain, sekä kaatumisvaarojen ehkäisytoimet tulisi suunnitella ja toteuttaa moniammatillisesti (Suomen fysioterapeutit 2017). Jos ikääntynyt on kaatunut, tulisi selvittää, mistä kaatuminen johtui (Pajala 2012: 15).
Voiko kaatumisia ehkäistä?
Kaatumisia voidaan ehkäistä, kun motivoidaan iäkästä liikkumaan säännöllisesti sekä kannustetaan terveellisiin elämäntapoihin, joihin kuuluvat mm. hyvä ravitsemus, sosiaalisen elämän aktiivisuus ja alkoholin käyttö kohtuudella. Jokaisen terveydenhuollon ammattilaisen tulisi tarttua kaatumisen iäkkäiden ehkäisyyn. (Pajala 2012: 16–17.) Pajalan (2012) teoksessa on esitelty kaatumisen ehkäisyn toimintapolku terveydenhuollon ammattilaisille IKINÄ-malli.
Monipuolisuutta ja iloa liikkumiseen
Kaatumisien ennaltaehkäisyn kannalta on tärkeää, että ikääntyessä liikutaan monipuolisesti. Suomen fysioterapeutit (2017) ohjeistavat, että ikääntyneen liikunnanharjoittelun tulisi olla tasapainoa parantavaa ja lihasvoimaa lisäävää. Harjoitteluun tulisi olla yksilöllinen ohjelma. Sen tulisi olla säännöllistä, riittävän haastavaa sekä nousujohteista. Jo kahden tunnin harjoittelulla viikossa puolen vuoden aikana voidaan vähentää kaatumisia. Suosituksen mukaan harjoittelun tulisi jatkua puolen vuoden jälkeenkin. (Suomen fysioterapeutit 2017.)
Moni ikääntynyt on kertonut minulle liikkuneensa nuorena kovasti, mm. ulkoillut, hiihtänyt, pyöräillyt, vaeltanut. Vuosien saatossa liikkumisen määrä on pikkuhiljaa vähentynyt ja harrastukset jääneet. Enää ei välttämättä tule mentyä uloskaan päivittäin. Ikäinstituutin mukaan vain muutama prosentti ikäihmisistä liikkuu suositusten mukaan (Ikäinstituutti n.d.). Kaikilla iäkkäillä tulisi olla mahdollisuus ulkoiluun. Luonnossa liikkuessa tasapaino harjaantuu ja mieli virkistyy. (Pajala 2013: 21.) Jokaiselle tulisi löytyä mielekäs liikkumisen muoto. Kaikkien ei tarvitse lähteä kuntosalille. Lihasvoimaa ja tasapainoa voi harjoittaa kotioloissakin, mm. Ikäinstituutilla on saatavana sähköisesti hyviä harjoitusohjeita.
Mikä motivoisi ikäihmisiä liikkumaan suositusten mukaan? Tässä haaste yhteiskunnalle. Helsingin kaupunki on laatinut liikkumisohjelman vuonna 2018, jonka tavoite on lisätä kaikkien helsinkiläisten liikkumista ikään katsomatta.
Ikäihmiset tarvitsevat tietoa liikunnan positiivisista vaikutuksista, kannustusta sekä informaatiota liikunnan mahdollisuuksista ja paikoista. Lisäksi on tärkeää, että ympäristö olisi liikkumiseen motivoiva. Monissa kaupungeissa on tarjolla liikuntamahdollisuuksia jopa ilmaiseksi. Kaverin kanssa liikkuminen on usein mukavampaa kuin yksin. Jokainen voisi kannustaa läheistä ikäihmistään liikkumaan, vaikkapa ulkoilemaan yhdessä. Yhteisenä tavoitteena siis ikäihmisten kaatumisten ehkäisy.
Kirjoittaja:
Jonna Hyvärinen, fysioterapeutti (AMK), vanhustyö (ylempi AMK) -opiskelija, Metropolia Ammattikorkeakoulu
Kuvat: Jonna Hyvärinen
Lähteet
Ikäinstituutti n.d. Liikunta, senioritanssi ja ulkoilu. Saatavana osoitteessa: https://www.ikainstituutti.fi/liikunta-ja-ulkoilu/ Luettu 28.9.2019.
Kaatumisten ja kaatumisvammojen ehkäisyn fysioterapiasuositus. Hyvä fysioterapiakäytäntö 2017. Suomen fysioterapeutit. Havulinna, Satu & Piirtola, Maarit & Karinkanta, Saija & Pitkänen, Tiina & Punakallio, Anne & Sihvonen, Sanna & Kettunen, Jyrki & Häkkinen, Hanna. Saatavana osoitteessa: https://www.terveysportti.fi/dtk/sfs/avaa?p_artikkeli=sfs00003 Luettu 28.9.2019.
Pajala, Satu2012. Iäkkäiden kaatumisen ehkäisy. Tampere: Opas 16, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Saatavana osoitteessa: http://www.ukkinstituutti.fi/filebank/1555-IKINa-opas.pdf Luettu 28.9.2019.
Sipilä, Sarianne & Rantanen, Taina & Tiainen, Kristina 2013. Lihasvoima. Teoksessa Heikkinen, Eino & Jyrkämä, Jyrki & Rantanen, Taina 2013. Geriatria. 3. painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim. 141–152.
UKK-instituutti. Kaatumisten ehkäisy 2019. Saatavana osoitteessa: https://www.ukkinstituutti.fi/kaatumisseula/kaatumisten-ehkaisy Luettu 28.9.2019.
Olemme ikääntyvä kansakunta. Yhä useampi harmaantuu kotonaan varsin hyväkuntoisena – se ainakin on tavoitteena. Tämän toteutumiseksi tarvitaan aktiivisia toimia. Hyvä ravitsemus edistää ikääntyvän terveyttä, toimintakykyä ja voimavarojen säilymistä.
Olemme uuden edessä: ikääntyvien määrä kasvaa, huoltosuhde heikkenee, hoitopaikkoja vähennetään, vanhusten palveluiden maine ryvettyy mediassa, lainsäädäntöä ja suosituksiakin ollaan uudistamassa. Miten ihmeessä tuotamme riittävät, inhimilliset ja laadukkaat palvelut vähenevillä resursseilla?
Ehkä asiaa pitäisikin tarkastella aivan toisesta näkökulmasta. Entä jos otettaisiin mallia päästökaupasta ja kompensoitaisiin ikääntyvien määrän kasvua? Mietittäisiin siis, miten vahvistaa ikääntyvien terveyttä ja hyvinvointia, niin että palvelujen tarve vähenee.
Fiksua ruokaa, kuntoutumista ja yhdessäoloa
Terveyden ja hyvinvoinnin lähtökohdat tunnetaan hyvin – riittävästi liikuntaa ja unta, suositusten mukainen ruokavalio, mielekästä tekemistä sekä sosiaalista vuorovaikutusta. Näistä tekijöistä on näyttöä niin sydän ja verisuoniterveyden, kuin aivoterveyden osalta. Esimerkiksi Finger-tutkimuksessa näitä elämäntapatekijöitä vahvistamalla pystyttiin tukemaan ikääntyvien toimintakykyä ja vähentämään muistioireita.
Hyväkuntoisen ikääntyvän kannattaa suosia pehmeitä rasvoja (kasviöljyjä, kasvimargariinia), kalaa, vähärasvaisia maitotuotteita ja täysjyväviljaa. Väriä ateriaan saa kasviksista, hedelmistä ja marjoista. Ruoka on parempi ravintoaineiden lähde kuin pillerit tai kapselit. Vain D-vitamiinilisä on yli 75-vuotiaille paikallaan. Hyvillä valinnoilla on väliä, eikä ikä ole este tavoitella terveyttä.
Hyvä ravitsemus on toki muutakin kuin ravintoaineita. Päivittäisen ruokailun ympärille on mahdollista koota kokonainen joukko hyvää tekeviä ja toimintakykyä kuntouttavia elementtejä. Kävely tai pyöräily lähikauppaan ruokaostoksille antaa hyvän syyn liikkumiseen. Ruoanvalmistus puolestaan haastaa aivot harjoittelemaan ja ylläpitää hienomotorisia taitoja.
Kaikkein parasta on yhdessä ruokaileminen, sillä se tarjoaa luontevan tilaisuuden sosiaaliseen kanssakäymiseen. Ilahduttavasti yhteisöllinen syöminen onkin nouseva trendi – ruokailulta halutaan kokemuksia, elämyksiä ja yhdessä oloa. Ruokailu liittyy elämän merkityksellisiin kokemuksiin ja ihmissuhteisiin, joten sillä on vahva symbolinen merkitys ikääntyvän jäsentäessä elämänhistoriaansa. Ruoan ulkonäkö, tuoksut ja maut herättelevät muistikuvia näistä aiemmista kokemuksista.
Turvataan hyvä arki
Toisinaan arjen ruokailun onnistumiseksi tarvitaan tukea. Useimmat kunnat tarjoavat ikääntyville erilaisia kauppa- ja ateriapalveluja sekä ruokailuryhmiä. Myös kodin muutostöihin ja ruokailun apuvälineisiin on mahdollista saada tukea. Uusia innovaatioita ja palvelukonsepteja kaivataan, tällaisia voisivat olla vaikkapa kauppakaveri-, ruokapiiri- tai naapureiden ruokatreffit -palvelu.
Säännöllinen ruokailu rakentaa toimivaa arkea. Etenkin elämän muutostilanteissa, kuten leskeytyminen tai sairastelu, ruokailu ankkuroi päivään selkeän rytmin ja edistää voimavarojen elpymistä. Yhteiskunnan kannattaa osallistua tähän, sillä vajaaravitsemuksen hinta on kallis. Ympäristön suunnittelu liikkumista ja asioimista helpottavaksi, asuntojen muunneltavuus, palvelujen tuominen kotiin ja ikääntyvän tukeminen riittävän tiedon saamisessa ovat parhaita keinoja vahvistaa hänen selviytymistään ruokahuollosta.
Edistetään hyvää terveyttä
Terveyden edistämisen toimenpiteet kohdennetaan pääasiassa lapsiin, nuoriin ja työikäisiin; jostain syystä eläkkeelle jäävät unohdetaan. Vaikka juuri silloin olisi oikea aika vaikuttaa. Eläkkeelle jääminen on yksi elämän murrosvaiheista, joiden aikana ihmiset ovat alttiita tekemään muutoksia. Pienellä avustavalla tuuppauksella nämä muutokset kallistuvat juuri oikeaan suuntaan.
Ikääntyvillä on potentiaalia muutoksiin, jos vain osaamme heitä niihin kannustaa. Suurin hyöty on saavutettavissa silloin, kun ehkäistään hyväkuntoisten ikääntyvien raihnastuminen. Tuetaan siis olemassa olevaa terveyttä!
Geronomin vinkkilista ravitsemusneuvontaan:
Tutustu uusiin Ikääntyneiden ruokailusuosituksiin. Suositusten luonnos on julkisesti kommentoitavana 14.11.–9.12.2019.
Ohjaa syömään ruokailusuositusten mukaisesti.
Välitä ravitsemustietoa selkeästi ja luotettavasti.
Keskustele avoimesti ikääntyvän mielipidettä arvostaen.
Anna konkreettisia ja selkeitä ohjeita.
Houkuttele kokeilemaan pieniä muutoksia.
Tunnista riskiryhmät, kuten leskeytyneet, sairaalasta kotiutuvat, yksinäiset ja epäsäännöllisesti ruokailevat.
Teksti perustuu Kuopion yliopistossa tehtyyn opinnäytetyöhöni ja siitä Metropoliassa kirjoittamaani oppimistehtävään:
Erjastiina Heikkinen 1995. Kotona asuvien vanhusten ruoankäyttö sosiaalisten tekijöiden valossa. Pro gradu -tutkielma. Kuopio: Kuopion yliopisto. Ravitsemustieteen koulutusohjelma. Kliinisen ravitsemustieteen laitos.
Erjastiina Heikkinen 2019. Kotona asuvien vanhusten ruoankäyttö sosiaalisten tekijöiden valossa. Opinnäytetyön tuottaman tiedon soveltaminen geronomin työssä. Osaamisen osoittaminen. Helsinki: Metropolia Ammattikorkeakoulu. Vanhustyön koulutusohjelma.
Kirjoittaja
Erjastiina Heikkinen, opiskelija geronomi (AMK), Metropolia Ammattikorkeakoulu
Lähteet
Ikääntyneiden ruokailusuositus. Luonnos 14.11.2019. Julkinen kommentointi 14.11.–9.12.2019. Helsinki: Valtion ravitsemusneuvottelukunta ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Osoitteessa: https://www.ruokavirasto.fi/teemat/terveytta-edistava-ruokavalio/ravitsemus--ja-ruokasuositukset/ikaantyneet/. Luettu 23.11.2019.
Jansson, Marianne 2019. Vanhusten vajaaravitsemuksen seuraukset ovat vakavia. Potilaan lääkärilehti. Julkaistu 23.5.2019. Osoitteessa: https://www.potilaanlaakarilehti.fi/artikkelit/vanhusten-vajaaravitsemuksen-seuraukset-ovat-vakavia/. Luettu 23.11.2019.
Rautiainen, Teija (toim.) 2019. Kimpassa syömään – ikääntyvien yhteisöllinen ruokailu. XAMK inspiroi 11. Mikkeli: Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Osoitteessa: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/165848/URNISBN9789523441606.pdf?sequence=2&isAllowed=y. Luettu 23.11.2019.
THL 2019. Finger-tutkimushanke. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Osoitteessa: https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/finger-tutkimushanke. Luettu 23.11.2019.
Valve, Raisa & Itkonen, Suvi & Huhtala, Marjut & Jämsén, Päivi & Mertanen, Enni & Mäkeläinen, Paula & Paavola, Saila & Raulio, Susanna & Suominen, Merja & Tuikkanen, Riitta 2018. Ikäihmisten ruokapalvelut muuttuvassa toimintaympäristössä. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 73/2018. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia. Osoitteessa: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161211/73-2018-Ikaihmisten%20ruokapalvelut%20muuttuvassa%20toimintaymparistossa.pdf. Luettu 23.11.2019.
Kommentit
Ei kommentteja