Geroblogi

Mahdollistamme yhdessä hyvää ikääntymistä Tilaa RSS-syöte

Koti kuntoon – ajoissa!
7.5.2018
Katja Torkkel-Immonen ja Niina Räty

Mitä koti meille merkitsee? Mikä tekee kodista kodin? Näihin kysymyksiin löytyy varmasti jokaiselta meiltä vastaus. Entäpä mikä merkitys kodilla on muistisairaalle? Miten koti voisi mahdollistaa mahdollisimman pitkälle hyvän ja omannäköisen elämän muistisairaalle? Muistisairaalle turvallisuuden tunne on ensiarvoisen tärkeää. Myös kodin pitää olla turvallinen ja ennen kaikkea – tuntua turvalliselta. Tunne siitä, että kotona on hyvä olla, korostuu. Useimpien ikääntyneiden toiveena on, että omassa kodissa voisi asua mahdollisimman pitkään. Siksi asunnon turvallisuuteen tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota, varsinkin muistisairauden edetessä. Muisti muuttuu, arki muuttuu - puheenvuoroja muistisairaiden henkilöiden hyvinvoinnista ja turvallisesta ympäristöstä -julkaisussa kerrotaan hyvän kotiympäristön merkityksestä muistisairaalle. Muistisairauksiin liittyy erilaisia oireita, jotka vaikuttavat muun muassa hahmottamiseen, ymmärtämiseen ja liikkumiseen. Kyky ymmärtää aistien välittämää tietoa muuttuu. Tilan, ajan ja esineiden hahmottamisen kyky sekä keskittyminen ja tarkkaavaisuus hankaloituvat. Hahmottamisen vaikeudet voivat aiheuttaa hämmennystä ja ahdistusta tutussakin ympäristössä ja jopa omassa kodissa voi eksyä muistisairauden edetessä. Jotta koti tuntuisi edelleen turvalliselta ja jotta muistisairas pystyisi toimimaan siellä itsenäisesti mahdollisimman pitkään, tulisi sinne tehdä arjen ja kodin toimintoja helpottavia muutostöitä. Entä milloin muutostyöt pitäisi tehdä? Vastaus on, että ajoissa! Mielellään jo eilen. Muutostyöt tulisi tehdä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jolloin muistisairas vielä pystyy omaksumaan muutokset osaksi tuttua ja turvallista kotiaan. Entä mitä kodissa pitäisi muuttaa? Muutostarpeiden kartoittaminen lähtee aina ihmisen elämään tutustumisesta. Millaisessa kodissa henkilö haluaa asua? Millaisessa ympäristössä hän tuntee olonsa turvalliseksi? Muutostöiden suunnittelussa tulee aina kuunnella sairastunutta itseään ja sisustuspäätökset tulee tehdä yhdessä hänen kanssaan. Yhdessä on hyvä pohtia arkipäivän kulkua ja sitä, millaisia vaikeuksia kotona asumisessa on tai voi myöhemmin ilmetä. Muutostöiden yhteydessä puhutaan paljon esteettömyydestä. Muistiliiton Hyvän hoidon kriteeristön mukaan esteettömyys ja turvallisuus korostuvat muistisairauden edetessä, kun toiminnanohjaus, lähimuisti ja hahmottaminen heikkenevät. Esteettömyys ei kuitenkaan tarkoita pelkästään fyysistä esteettömyyttä, kuten kynnysten ja mattojen poistamista. Esteettömyyttä pitää aina tarkastella useasta eri näkökulmasta, kuten fyysisestä, visuaalisesta ja kognitiivisesta näkökulmasta. Esteettömyys tarkoittaa siis myös sitä, että ymmärretään myös muistisairaan ihmisen hahmotukseen liittyvät haasteet ja huomioidaan ne muutostöitä suunniteltaessa. Muistiesteetön koti on selkeä, turvallinen, ymmärrettävä ja asukkaansa näköinen. Oleellista on, että muistisairas tuntee olevansa kotonaan. Selkeyttä ja ymmärrettävyyttä voidaan parantaa esimerkiksi väreillä, valaistuksella ja kalustuksella. Punainen väri on se, jonka hahmottaminen säilyy pisimpään muistisairaalla. Valkoinen katoaa ensimmäisenä, se näyttää tyhjältä. Siksi esimerkiksi wc-pöntön kansi olisi hyvä vaihtaa värilliseksi, mieluiten juuri punaiseksi. Myös valokatkaisimet on hyvä ympäröidä esimerkiksi punaisella teipillä, jolloin ne erottuvat paremmin seinästä. Valaistuksella voidaan tukea havainnointia, korostaa huomioitavia asioita, ohjata toimintaa oikeaan suuntaan, auttaa löytämään etsittyjä asioita. Yleisen valaistuksen tulee olla tasainen, eikä se saa häikäistä tai aiheuttaa tummia katvealueita. Kalustuksen osalta on hyvä suunnitella esimerkiksi keittiön kaapistojen käytettävyyttä ja miettiä huonekalujen sijoittelua niin että se tukee hahmottamista. Kulkuväylien on hyvä olla selkeitä ja väljiä. Kalustuksen määrään ja tukevuuteen on myös hyvä kiinnittää huomiota. Entä mistä voi saada apua ja neuvontaa kodin muutostöihin ja suunnitteluun? Vanhustyön keskusliitto tarjoaa korjausneuvontaan liittyviä palveluita valtakunnallisesti. Tarvittaessa korjausneuvoja tulee kotiin kartoittamaan tilannetta ja vie prosessia eteenpäin. Pääkaupunkiseudulla toimivan Toimiva Koti -yrityksen esteettömyysklinikka on esteettömään ja turvalliseen kotona asumiseen keskittynyt myyntinäyttely ja myymälä, josta saa myös apua kodin muutostöiden suunnitteluun. Myös Muistiliiton internet-sivuilta löytyy käytännön neuvoja asumisen tueksi. Ympäristöministeriön julkaisemassa “Opas ikääntyneen muistioireisen kodin muutostöihin” -oppaassa on myös paljon konkreettisia neuvoja ja apulomakkeita muutostöiden kartoittamiseen. Muutostöiden suunnittelussa ei siis kannata jäädä yksin, vaan apua ja neuvoja on saatavilla ja niitä kannattaa hyödyntää. Jotta muistisairas ihminen voisi elää turvallista ja omannäköistä elämää mahdollisimman pitkään omassa kodissa, on muutostarpeiden ennakointi ensiarvoisen tärkeää. Toimi siis nyt, eikä 15. päivä! Kirjoittajat: Katja Torkkel-Immonen ja Niina Räty ovat Vanhustyön tutkinto-ohjelman opiskelijoita

Lue lisää

Haluamme mahdollistaa yhdessä hyvää ikääntymistä
24.4.2018
Tuula Mikkola

Geroblogi on Metropolia Ammattikorkeakoulun vanhustyön tutkintojen (geronomi AMK ja vanhustyö YAMK) yhteisen pohdinnan ja innoituksen synnyttämä blogi, jossa haluamme keskustella ja käydä vuoropuhelua ikääntymiseen, vanhustyöhön ja sen kehittämiseen liittyvistä kysymyksistä, tavoitteista, haasteista ja tulevaisuudesta. Tähän vuoropuheluun haluamme kutsua mahdollisimman monialaisesti kaikki ikääntymisestä ja vanhustyöstä eri tavoin kiinnostuneet opiskelijat, opettajat, tutkijat, ammattilaiset ja työelämän asiantuntijat sekä tietysti myös ikäihmiset, ikääntymisen ja vanhustyön kokemusasiantuntijat. Blogin sloganiksi valitsimme ”Mahdollistamme yhdessä hyvää ikääntymistä”, jossa mielestämme kiteytyy myös vanhustyön tutkintojen ideologinen sanoma ja osaaminen, jota haluamme koulutuksen keinoin tuottaa. Hyvä ikääntyminen Vanhustyön tutkinnoissa syntyvä osaaminen perustuu monitieteiseen gerontologiseen tietoon, tutkimukseen ja ymmärrykseen ikääntymisestä ja sen merkityksestä sekä yksilölle että yhteiskunnassa. Ikääntymistä voidaan tarkastella monesta näkökulmasta ja siihen liittyy monenlaisia muutoksia yksilön elämäntilanteessa. Ikääntyminen ja ikäihmisten lisääntyminen yhteiskunnassa haastaa kaikki kehittämään yhdessä ikäystävällistä yhteiskuntaa sekä tulevaisuuden yhteiskuntaa ja ikäihmisten tarpeita vastaavia palveluja. Ikääntyminen on yksilöllinen ja monimuotoinen prosessi. Meistä jokainen ikääntyy ja kokee ikääntymisen omalla tavallaan, riippuen kunkin elämänkulusta, elämätavasta, sukupuolesta ja seksuaalisesta suuntautumisesta sekä sosiaalisesta ja kulttuurisesta taustasta. Ikääntyminen merkitsee myös toimintakyvyn muutoksia sekä siihen mahdollisesti liittyvää avun, tuen ja palvelujen tarvetta. Ikääntymistä ei pidä kuitenkaan tarkastella erillisenä osana yksilön elämää ja elämänkulkua, vaan osana sen kokonaisuutta, luonnollisena elämänvaiheena, jossa kiteytyy yhteen koko ihmisen elämä, hänen kokemuksensa ja toimijuutensa. Hyvän ikääntymisen mahdollistuminen ja mahdollistaminen Hyvä ikääntyminen perustuu ihmisen omaan kokemukseen, ja sitä tulee arvioida sen pohjalta, miten ikääntyvä ihminen itse kokee oman elämänsä. Mitä hän kokee tarvitsevansa oman näköisen ja tuntuisen elämän mahdollistumiseen? Mitä ikääntyvä ihminen haluaa vielä tehdä ja mihin kykenee, sekä miten se mahdollistetaan esim. muiden ihmisten tarjoaman avun, tuen ja erilaisten palvelujen keinoin? Hyvän ikääntyminen ei mahdollistu ilman ikäihmisten osallistumista heidän oman elämänsä ja palveluidensa kehittämiseen, suunnitteluun ja toteuttamiseen. Näistä kysymyksistä ja muustakin hyvän ikääntymisen mahdollistumiseen ja mahdollistamiseen liittyvistä näkökulmista, kehittämistoiminnan tuloksista ja erilaisista palveluinnovaatioista, haluamme yhdessä eri toimijoiden kanssa keskustella ja julkaista Geroblogissa. Jos koet aiheen omaksesi ja kiinnostavaksi, tervetuloa kirjoittamaan kanssamme. Kirjoittaja: Tuula Mikkola, VTT, Yliopettaja Lähteet: Enroth, Linda & Halonen, Pauliina 2018. Pitkäikäisyys − tavoite vai taakka. Alusta. Tampereen yliopiston yhteiskunnallisen tiedekunnan verkkolehti 27.3.2018. Saatavana osoitteessa: http://alusta.uta.fi/artikkelit/2018/03/27/pitkaeikaeisyys---tavoite-vai-taakka.html. Luettu 17.42018. Saarenheimo, Marja 2017. Mitä vanhuudelle on tapahtunut? Teoksessa Pietilä, Minna & Saarenheimo, Marja 2017. Ilmeikäs arki. Tutkimus ikääntyneistä ihmisistä järjestöjen kehittämistoiminnassa. Eloisa Ikä. Helsinki: Vanhustyön keskusliitto. 8-26.

Lue lisää

Empatiataidot edistävät työhyvinvointia
1.1.1970
Geroblogin bloggaajat

Syväkuuntelemisen taidon sanotaan olevan yksi tärkeimmistä sosiaali- ja terveystoimialalla. Asiakkaan kuuleminen ja tarkentavien kysymysten asettelu niin, että asiakas kokee saavansa jakamattoman huomion ja ratkaisun ongelmaansa, on sosiaalisesti ja empaattisesti taitavan työntekijän valtti. (Goleman 2009: 98-99). Olen työskennellyt yli 20 vuotta sosiaalialalla ja tehnyt ihmissuhdetyötä, jossa vuorovaikutuksen luonne korostuu. Empatialla on merkittävä rooli myös työntekijöiden keskinäisissä kohtaamisissa, ei vain asiakastyössä. Lisäksi kokemus empatiasta vaikuttaa työhyvinvointiin. Golemanin (2009) mainitsemaa syväkuuntelun taitoa eli empaattisen kuuntelun taitoa tarvitaankin työyhteisössä päivittäin. Opinnäytetyössäni ”Ymmärsinkö oikein?” - Empatia työyhteisössä, keskeiseksi havainnoksi nousi kaksi pääseikkaa: 1) empatiataidot ovat tärkeitä työhyvinvoinnin edistämisessä ja 2) empatiaa ei opita koulutuksen avulla, vaan työssä ja kokemuksen kautta. Haastattelin Helsingin kaupungin Digitaalisen terveysaseman kehitysyksikön työyhteisöä siitä, miten he näkevät empatian tarpeellisuutta terveystoimialan työntekijöinä jatkuvasti kehittyvän Sote-kentän sisällä. Työtiimissäni empatian merkitys tuntuu korostuvan varsinkin työn tuloksellisuuden näkökulmasta. Haastateltavien mukaan empatia luo työviihtyvyyttä työyksikössä ja silloin myös työn tuloksellisuus nousee. [EK1] Peruspersoonan ja sukupuolen vaikutus empatiaan Haastattelemani työntekijät toivat esille näkemyksen siitä, että empatia on osa ihmisen peruspersoonaa[EK2] [SKME3] . Empatiataidot näyttäytyvät niin työ- kuin arkielämässä[EK4] kin. Työntekijät painottivat pelisilmää, jota tarvitaan työyhteisössä pärjäämiseen ja työilmapiirin edistämiseen kaikille suotuisaksi. Yksi tärkeä empatian piirre haastateltavien mukaan on kunnioittava asenne muita työntekijöitä kohtaan. Tällainen asenne tukee koko työyhteisöä. Samansuuntaisia tuloksia on saanut aivotutkija[EK5] [SKME6]  Katri Saarikivi, joka on tutkinut empatian ja työelämän yhteyttä. Hänen mukaansa hyvin toimivat ja empatiaa käyttävät työtiimit synkronoituvat toimimaan yhteen ja saavat näin parempaa työtulosta aikaiseksi. (Saarikivi 2018.) Jokainen työyhteisön jäsen oli sitä mieltä, ettei sukupuoli määrittele empatiakykyä. Vastauksia kuitenkin jatkettiin lisäselityksillä ja lopputulemana opinnäytetyössä oli, että naisilla empaattisuus on luontevaa ja empatiakyky korostuu. Kuvatessaan empaattista ihmistä haastateltavat painottivat motiiveja hoiva-alalle hakeutumiselle. Mietintää haastateltavien keskuudessa herätti miesten hakeutuminen naisvaltaisiksi mielletyille aloille kuten varhaiskasvatukseen. Tällöin pohdittiin, painottuuko ihmisen empatiakyky alalla, missä todennäköisesti joutuu kohtaamaan ihmisiä. Haastateltavat pohtivat vakavasti empatiakykyjen tarvetta kaikissa tilanteissa, joihin liittyy ihmisten kohtaaminen. Erityisen mielenkiintoista oli havainto siitä, kuinka työyhteisössä tuotiin esille vahvat persoonat ja heidän vaikutuksensa työyhteisön dynamiikkaan: epäempaattisuus korostui puhuttaessa vahvasta työyhteisön jäsenestä. Työyhteisön dynamiikkaa puolestaan edisti empaattisesti kuunteleva työyhteisön jäsen. Haastateltavien puheissa empaattisuus ja epäempaattisuus nousivat osittain toistensa vastakohdiksi. Haastatteluissa nousi esiin myös ekstroverttiys vs. introverttius. Oletuksena oli, että puhelias ja ulospäinsuuntautunut työntekijä koetaan empaattisemmaksi kuin hiljaisempi työntekijä. Tähän otettiin kantaa: introverttina koettu työntekijä voi olla hyvin empaattinen ja rauhallisella olollaan saada hyvän kontaktin asiakkaaseen. Itseohjautuvuus työyhteisössä ja sen suhde empatiaan Haastatteluissa tuotiin esiin myös työyhteisön itseohjautuvuus, mikä on linjassa Helsingin kaupungin uudistunutta toimintamallia mukaileva toimintakulttuuri. Työntekijän työhyvinvointiin sekä motivaatioon voidaan vaikuttaa sillä, miten organisaatio toimii ja tukee työntekijää työssään. (Työterveyslaitos 2012) Haasteeksi työntekijät nimesivät tiedonkulun ongelmat ja tilaratkaisut, mitkä osaltaan vaikeuttivat yhteistä työskentelyä. Työyhteisön sisältä nousi kehitysehdotuksia siitä, miten yhteistyötä voisi parantaa ja mahdollisia työyhteisön kipukohtia poistaa. Ratkaisuehdotuksina mainittiin muun muassa yhteiset kahvihetket ja brainstorming-palaverit, joissa on mahdollista miettiä ja kehittää ideoita vapaassa ilmapiirissä. Nykyisin itseohjautuvuus työyhteisössä haastaa työntekijää vastaamaan yhä enemmän henkilökohtaisen työn suunnittelusta ja sisällöstä tiimin sisällä. Keinoina itseohjautuvuuden sujumiseen on yhdessä asetetut tavoitteet sekä valmentava esihenkilötyö. Itseohjautuvuuden avulla ja yhteisillä pelisäännöillä kaikkien työpanosta ja resursseja pyritään hyödyntämään myös työhyvinvoinnin parantamiseksi sekä tulosten saavuttaminen. Opinnäytetyön tuloksia ja jatkotutkimusaiheita Oleellista on selvittää, oletetaanko empatian olevan luonnollisesti läsnä hoiva-alan työyhteisössä. Erityiseksi tutkimusalueeksi nousee, onko empatiataitoja tarpeen oppia erikseen. Tärkeitä kysymyksiä ovat, perehdytetäänkö tiimejä riittävästi toimimaan itseohjautuvasti ja takaavatko työpaikan pelisäännöt empatian työyhteisössä? Olisi tärkeä saada lisätietoa työyhteisöjen empatiataidoista ja empatian opiskelusta. Kirjoittaja Kecia Salmenkari Kirjoittaja työskentelee Helsingin kaupungilla Digitaalisen terveysaseman kehitysyksikössä Omaolo-palveluiden projektipäällikkönä. Lähteet Goleman, Daniel 2009. Sosiaalinen äly. Helsinki: Otava. Helsingin kaupunki 2019. Uudistettujen sosiaali- ja terveyspalvelujen johtamisen käsikirja. Luettavissa Helsingin kaupungin intranetissä. Saarikivi, Katri 2018. Diakonia-ammattikorkeakoulun kehittämispäivien esitelmä 26.4.2018. Polkuja tulevaisuuteen - empatian tärkeys työyhteisöissä. <https://www.diak.fi/2018/04/26/polkuja-tulevaisuuteen-aivotutkija-katri-saarikivi-esitelmoi-empatian-tarkeydesta-tyoyhteisossa/>. Luettu 15.9.2020. Työterveyslaitos 2012. Luovuuden dialoginen johtaminen uudistumisen tekijänä. <https://moodle.metropolia.fi/pluginfile.php/742653/mod_resource/content/1/Luovuuden%20dialoginen%20johtaminen%20uudistumisen%20tekij%C3%A4%20artikkeli.pdf>. Luettu 15.9.2020.

Lue lisää
Uudemmat postaukset