Ikääntyneet masentuneet -palveluiden väliinputoajat?
Johanna Weeman kartoitti masennuksen vaikutuksia ikääntyneiden kuntoutuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Masentuneita kohdataan ja masennusta tunnistetaan, mutta mitä sen jälkeen? Lievä- ja keskivaikea masennus on ikääntyneillä yleistä, silti ikääntyneiden mielenterveyskuntoutuksessa on puutteita. Ikääntynyt masentunut voi tarvita samanaikaisesti monen alan asiantuntemusta, siksi masennus tulisi huomioida myös gerontologisessa kuntoutuksessa. Tästä huolimatta ikääntyneiden palvelut saattavat painottua fyysiseen terveyteen. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Turun kaupungin gerontologisen kuntoutuksen työntekijöiden näkemyksiä siitä, miten ikääntyneiden lievä tai keskivaikea masennus vaikuttaa gerontologisen kuntoutuksen suunnitteluun ja toteutukseen ja millaisia kehittämistarpeita ikääntyneiden masennuksen kuntoutuksessa nähdään. Masentunut gerontologisessa kuntoutuksessa Masentuneita ohjautuu gerontologiseen kuntoutukseen ja masennus vaikuttaa kuntoutusjaksojen sujumiseen. Mielenterveystyön ei nähdä kuuluvan varsinaisesti kuntoutuskeskusten työnkuvaan. Perustyön ohella saatetaan pyrkiä kuntouttamaan myös masennusoireita, koska ei ole tietoa, minne asiakkaan voisi ohjata tai muiden tahojen auttamismahdollisuudet koetaan heikoiksi tai liian hitaiksi. Masentuneiden kohdalla korostuvat esimerkiksi motivoinnin ja ajan antamisen tarve, aiempaan elämään perehtyminen, toivon välittäminen, pystyvyyden tunteen vahvistaminen, osaamisen ja onnistumisen kokemusten mahdollistaminen sekä mielihyvää tuottavien hetkien etsiminen. Gerontologisen kuntoutuksen vahvuuksiksi masennuksen huomioinnissa nähtiin masennuksen tunnistaminen, taustasyiden kartoittaminen, monialaisuus, liikunnan ja toiminnan ohessa keskustelu, kotiympäristössä toimiminen, arjen haasteissa tukeminen ja ryhmätoimintaan ohjaaminen. Masennuksen tunnistamiseen perehdyttäminen on erityisen tärkeää, jos ikääntynyt ohjautuu kuntoutukseen vain yhdelle ammattiryhmälle. Luottamuksen rakentaminen voi olla oleellista masennuksen puheeksi ottamisessa. Vaikka mielialakysymyksiä uskalletaan ottaa hyvin puheeksi, masennus-sanaa ja mielenterveyspalveluiden nimiä saatetaan vältellä. Ikääntyneet saattavat karttaa mielenterveyteen viittaavia palveluita. Tämä voi olla yksi syy siihen, miksi masentuneita ikääntyneitä ohjautuu kuntoutuskeskusten toiminnan piiriin, vaikka kuntoutuksen tarve olisi ensisijaisesti psyykkisen toimintakyvyn kuntoutuksessa. Gerontologisessa kuntoutuksessa käytetään monia elementtejä, joita suositellaan masennuksen kuntoutukseen. Näitä ovat esimerkiksi mielialalääkityksen aloitus, asiakkaan tarpeen mukainen monialainen yhteistyö, liikunnan ja mielekkäiden toimintojen hyödyntäminen, jalkautuminen, kuljetusten organisointi, ryhmätoimintoihin ohjaaminen ja yhteistyö omaisten kanssa. Kuntoutuskeskukset huomioivat myös ravitsemuksen, mikä voi olla oleellista masennuksenkin hallinnassa. Masennuksen kuntoutuksen näkökulmasta gerontologisen kuntoutuksen suurin puute vaikuttaisi olevan keskusteluosaamisen puuttuminen. Askeleita oman toiminnan kehittämiseksi Kuntoutuskeskuksissa kehitetään jatkossa ainakin ohjeistusta masennuksen huomioinnista, järjestetään koulutuksia masennuksesta ja suunnitellaan psykososiaalista ryhmätoimintaa. Kuntoutuksen laadun takaamiseksi tulisi kiinnittää huomiota työntekijöiden suhtautumiseen mielenterveyskysymyksiin ja kehittää työntekijöiden vuorovaikutustaitoja. Tiimiytymistä tukemalla edistetään työntekijöiden jaksamista työskennellä tämän haasteelliseksikin koetun asiakasryhmän kanssa. Työntekijät näkivät hyödylliseksi, että omassakin toiminnassa olisi tarjota enemmän keinoja masennuksen kuntoutukseen. Pääasiaksi nähtiin, että tiedossa olisi joku väylä, josta keskusteluapua saisi nopeasti ja oikea-aikaisesti suhteessa gerontologisen kuntoutuksen jaksoon. Yhteistyön kehittäminen Jos psyykkinen kuntoutus halutaan pitää erillään kuntoutuskeskusten palvelukokonaisuudesta, tulisi kuntoutuskeskuksilla olla selkeämpi käsitys muiden tarjoamista palveluista. Yhteistyön tekemiseen tarvittaisiin selkeämpiä rakenteita, jotta työntekijöiden aikaa ei menisi selvitystyöhön. Tämä edellyttäisi tietenkin sitä, että mielenterveyspalveluiden puolella olisi ikääntyneiden tarpeisiin vastaavia palveluita, mutta sitä ei tässä tutkimuksessa kattavasti selvitetty. Turun kaupungin mielenterveyspalveluissa on toteutettu syksyllä 2021 isoja organisaatiomuutoksia, joiden merkitystä ikääntyneiden näkökulmasta tulisi nyt kartoittaa. Ikääntyneiden kuntoutuksen kehittäminen mielenterveyskuntoutuksen ja gerontologisen kuntoutuksen rajapinnassa voisi parhaimmillaan edistää samanaikaisesti monia toimintakyvyn osa-alueita, elämänlaatua ja kotona pärjäämistä. Kirjoittaja Johanna Weeman (toimintaterapeutti YAMK), tammikuussa 2022 valmistunut vanhustyö (YAMK) - opiskelija Lähteet Weeman, Johanna 2022. Masentunut ikääntynyt gerontologisessa kuntoutuksessa. YAMK-opinnäytetyö. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Vanhustyön tutkinto-ohjelma.
Ikäystävällinen ympäristö liikuttaa
Johanna Huiko-Lahtinen ja Tanja Marjomaa selvittivät opinnäytetyössään, miten liikuntakeskuksia tulisi kehittää, jotta ne innostaisivat ikääntyviä asiakkaita jatkamaan aktiivista harjoittelua myös ikävuosien karttuessa. Väestörakenteen muuttuessa on tärkeää tunnistaa, millainen ympäristö palvelee mahdollisimman hyvin kaikenikäisiä liikunnan harrastajia. Viime vuosikymmeninä ikänormien merkitys on vähentynyt, mikä näkyy elämäntyylien muutoksena ja nuoruuden ihannoimisena. Entistä useampi ikääntyvä haluaa elää omannäköistä elämää hyvinvoinnistaan huolehtien. Eri liikuntamuotojen yhdisteleminen ja paikallaanolon välttäminen edistävät terveyttä ja hyvinvointia. Monipuolisella liikuntaharjoittelulla jokainen iästä riippumatta voi vaikuttaa kokonaisvaltaisesti toimintakykyynsä ja hyvinvointiinsa. Jostain syystä ikääntyvät henkilöt eivät ole kuitenkaan löytäneet liikuntakeskuspalveluja harjoittelunsa tueksi. Myös osalle kyselyymme vastanneista liikuntakeskusten erilaiset harjoittelumahdollisuudet olivat jääneet vieraiksi. Tieto, vuorovaikutus ja viihtyisä ympäristö lisäävät aktiivisuutta Kyselymme mukaan aiemmin omaksutulla liikunnallisella elämäntavalla ja terveyden edistämiseen liittyvällä tietoisuudella on ikää suurempi vaikutus lajivalintoihin ja liikunta-aktiivisuuteen. Tieto hyvinvoinnin edistämisestä ja mahdollisuudesta vaikuttaa toimintakyvyn säilymiseen oli monille tärkeä liikkeelle saava voima. Vastauksissa korostui myös vaihtelun merkitys liikuntamotivaation ylläpitämiselle. Ryhmäliikuntatuntien ja kuntosaliharjoittelun yhdistäminen tekee harjoittelusta monipuolista ja innostavaa, lisää sosiaalisia suhteita sekä tarjoaa mahdollisuuden liikkua suositusten mukaisesti itselle mieluisalla tavalla. Vastauksissa toivottiin monipuolisia helposti lähestyttäviä liikuntapalveluja, joiden suunnittelussa huomioidaan eri-ikäisten tarpeet ja tavoitteet kokonaisvaltaisesti. Monet kiinnittävät huomiota myös tilojen viihtyisyyteen. Siisti ympäristö osoittaa arvostusta asiakkaita ja kanssaharjoittelijoita kohtaan sekä vahvistaa turvallisuudentunnetta. Harjoittelun turvallisuuteen liittyi myös se, että liikuntakeskuksessa on helppo liikkua ja sieltä löytyvät ergonomiset helppokäyttöiset laitteet. Ikääntyvien asiakkaiden kannalta viihtyisyyttä lisääviksi tekijöiksi nousivat myös tilaan sopiva valaistus ja miellyttävä äänimaisema, jotka auttavat hahmottamaan muuten nopeatempoista ympäristöä. Lisäksi toimintaympäristön suunnittelussa tulisi huomioida sosiaalinen ulottuvuus ja osallistumista tukevat palvelut; neuvonta, ohjaus ja vuorovaikutus. Kyselymme tulokset osoittivat, että terveystiedon jakaminen ja yhteisöllisyyden kokemuksen vahvistaminen ovat keskeisessä asemassa ikäystävällisen ympäristön muodostumisessa ja esteiden purkamisessa. Iäkkäämmät vastaajat kaipasivat muita enemmän kannustusta ja muita ihmisiä harjoittelunsa tueksi. Liikuntakeskuksissa henkilökunnalla on merkittävä rooli vahvistaa asiakkaiden turvallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemusta sekä harjoitteluvarmuutta. Vuorovaikutustilanteet sekä ohjaajan erityisosaaminen ja ohjaustapa muodostavat asiakkaalle liikuntaelämyksen sekä palveluille ominaista vaihtelua. Miellyttävät liikuntakokemukset lisäävät motivaatiota ja tavoitteisiin sitoutumista. Ikääntyvien ryhmät ovat aiempaa vaativampia asiakkaita Ympäristösuunnittelulla ja räätälöidyillä palveluilla voidaan lisätä ikääntyvän väestön liikkumista terveyttä edistävälle tasolle. Ikääntyvät asiakkaat eivät välttämättä koe tarvetta ulkonäkökeskeisille palveluille, vaan heitä houkuttelevat liikuntaympäristöt tarjoavat yhdenvertaisuuden kokemuksen muiden asiakkaiden kanssa. Palvelu, joka auttaa asiakasta tunnistamaan tarpeensa ja saavuttamaan tavoitteensa, sitouttaa hänet yhteisen onnistumisen kautta toimintaan myös tulevaisuudessa. Aidon asiakasymmärryksen luominen edellyttää kuitenkin halua ja kykyä samastua asiakkaan asemaan ja tavoitella yhteisyyden tunnetta. Lisätietoa Huiko-Lahtinen, Johanna & Marjomaa, Tanja 2021. Ikäystävällinen ympäristö. Liikuntakeskukset ikääntyvien ihmisten terveyttä edistämässä. Helsinki: Metropolia Ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyöhön liittyvään kyselyyn vastasi 167 yli 65-vuotiasta liikuntakeskusasiakasta. Aineiston analysoinnissa yhdisteltiin määrällisiä ja laadullisia tutkimusmenetelmiä. Kirjoittajat Johanna Huiko-Lahtinen, geronomi AMK, valmistunut Metropoliasta joulukuussa 2021 Tanja Marjomaa, geronomi AMK, valmistunut Metropoliasta jouluna 2021 Lähteet Cerin, Ester & Nathan, Andrea & Cauwenberg, Jelle van & Barnett, Anthony 2019. Neighbourhood built environment and older adults’ physical activity. Teoksessa Lane, Anna P. (toim.): Urban Environments for Healthy Ageing: A Global Perspective. Routledge Advances in Sociology. Oxfordshire, UK; New York, USA: Routledge Taylor & Francis Group. 69–88. Dufva, Mikko 2020. Megatrendit 2020. Sitran selvityksiä 162. Helsinki: Sitra. Hänti, Sirpa 2021. Asiakkaista ansaintaan. Asiakaskeskeinen liiketoimintamalli. E-kirja. Helsinki: Alma Talent. Laine, Antti & Vehmas, Hanna 2020. Fitness in Finland: Department Stores of Healthy Life Styles. Teoksessa: Scheerder, Jeroen & Vehmas, Hanna & Helsen, Kobe (toim.): The Rise and Size of the Fitness Industry in Europe. Fit for the Future? Lontoo, UK: Palgrave Macmillan / Springer Nature. 177–198. Ruuskanen, Timo 2019. Perinteinen kävelylenkkeily edelleen suosituin koko kansan liikuntaharrastus. Tieto & Trendit. Julkaistu 18.4.2019. Helsinki: Tilastokeskus. Saarenheimo, Marja & Pietilä, Minna & Maununaho, Sonja & Tiihonen, Arto & Pohjolainen, Pertti 2014. Ikäpolvien taju: elämänkulku ja ikäpolvet muuttuvassa maailmassa. Elämänkulku ja ikäpolvet -hanke 2011–2013. Helsinki: Vanhustyön keskusliitto. Sippola, Petra 2019. Tavaramerkki liikuntapalvelun tuotteistamisessa: kun jumppa ei ole enää pelkkää jumppaa. Acta Wasaensia 422. Vaasan yliopisto. UKK-instituutti 2020. Liikkumisen suositus yli 65-vuotiaille. Päivitetty: 28.10.2020. UKK-instituutti 2020. Liikunta parantaa muistisairaan liikkumis- ja toimintakykyä sekä kotona että laitoksessa. Päivitetty: 12.11.2020.
Muistimatkaa pelillistämässä
Pelillisyys yhdistetään usein lapsiin, nuoriin, joskus myös aikuisiin ihmisiin, mutta harvemmin ikäihmisiin. Voitaisiinko pelillisyyttä hyödyntää enemmän ikäihmisten kanssa tehtävässä työssä? Entä käyttää mahdollisuutena muistityössä? Mikä ihmeen pelillisyys? Pelillisyydellä tarkoitetaan pelien tavoitteellista käyttämistä asiakastyössä ja oppimisen helpottamisessa. Sosiaali- ja terveysalalla pelillisyyden käyttö on viimevuosina lisääntynyt runsaasti. Pelillisyyden hyödyt ovat hyvin moninaiset: Ongelmakeskeinen ajattelu voi kääntyä voimavaralähtöiseksi ajatteluksi Omaan tilanteeseen saa etäisyyttä Löytää uusia näkökulmia Edistää rentoa ja monimuotoista vuorovaikutusta. (Hytti & Kähkönen 2019: 2–5.) Pelillisyyttä käytettäessä tuodaan peleistä tuttuja elementtejä ja periaatteita tilanteisiin, joissa niitä ei muuten ole. Näin oppimisesta saadaan tuloksellisempaa ja motivoivampaa. Pelien kautta voi oppia turvallisesti itsestä, tunteista ja ympäristöstä. (Ängeslevä 2014: 118—125.) Miksi käyttäisin pelillisyyttä? Pelillisyys tarjoaa mahdollisuuden käsitellä asioita mielekkäällä ja konkreettisella tavalla lisäten välineitä vuorovaikutukseen. Se on keino tukea asiakkaan osallistumista ja syventää keskustelun tasoa. (Pelillisyyden hyödyt sosiaalityössä.) Pelatessa asiakas on itse asiantuntijana ja mukana olevan työntekijän valta-asema väistyy: Kohtaamisesta tulee tasa-arvoista. (Hytti 2019; Pelillisyyden hyödyt sosiaalityössä.) Uskomme pelillisyyden merkityksen nousevan tulevien vuosien ja vuosikymmenten aikana. Minkälaisia pelejä ikäihmisille ja muistikuntoutujille? Ikäihmisiä kiinnostavat oppimista tukevat pelit, jotka eivät tähtää suorituksiin. He haluavat pelien olevan hidastempoisia, yksin tai kahdestaan pelattavia. (Penttinen 2014: 16–18.) Pelien pitää olla selkeitä ja selkokielisiä sekä ikäihmisiä kiinnostavista teemoista (Penttinen 2014: 16–18). Erityisesti muistikuntoutujille suunnitelluista peleistä pitää karsia kaikki epäolennainen pois, yleisilmeen tulee olla pelkistetty (Fua ym.). Muistimatka pelin pohjana Muistimatka on Suomen muistiasiantuntijat Ry:n (SUMU) Lupa puhua -hankkeen pohjalta syntynyt työväline. Sen tarkoituksena on mahdollistaa hyviä ja rakentavia kohtaamisia muistiperheiden ja heidän kanssaan työskentelevien ammattilaisten välille. (Suomen muistiasiantuntijat ry.) Muistimatkan tavoitteita ovat: Tarjota tietoa muistiperheille Auttaa ammattilaista tutustumaan muistiperheeseen Helpottaa vaikeiden asioiden puheeksi ottoa Omien voimavarojen ja taitojen löytäminen Uuteen tilanteeseen sopeutuminen ja Tulevaisuuden suunnittelussa tukeminen (Kataja-Rahko.) Lupa puhua -hanke kuuluu Ikäinstituutin ja Vanhus- ja vammaispalvelun liitto Valli ry:n Elämänote-ohjelmaa (Suomen muistiasiantuntijat ry 2019). Muistimatkan pelillistäminen Pelillistimme muistimatkan suomalaisella mobiilipelialustalla, Seppo io:lla. Käytimme Muistimatkan materiaaleja, mutta lisäsimme peleihin omaa luovuutta käyttäen kuvia ja kysymyksiä. Projektin toteutimme viiden geronomiopiskelijan ryhmänä. Pelin tarkoituksena on auttaa ammattilaista keskustelemaan muistiperheiden kanssa muistisairauksiin liittyvistä asioista, elämänmuutoksista sekä tulevaisuuteen varautumisesta. Teimme yhteensä kuusi peliä Muistimatka -materiaalin mukaisesti. Peleissä pelaaja liikkuu eri kentissä, joissa on erilaisia tehtäviä. Testasimme peliä ikäihmisten kanssa. Pelien tehtävät synnyttivät paljon keskustelua ja osoittautuivat yhdeksi hyväksi keinoksi lisätä tietoa sekä käsitellä asioita. Saamamme palautteen pohjalta muokkasimme peliämme selkeämmäksi. Pelin esittelyvideo löytyy Youtubesta (https://youtu.be/4Q72wSDBjb0). Lopuksi Teoreettista viitekehystä tutkiessa kävi ilmi, että digitaalisuus ikäihmisten hoitotyössä ja viriketoiminnassa on hyvin vähäisessä käytössä vielä, mutta kovasti lisääntymässä. Teknologian käyttöön voidaan yhdistää pelaamisen kautta kognitiota harjoittavia elementtejä, kuten päättelytehtäviä ja motoriikkaa tukevia tehtäviä, esimerkiksi nopan heittämistä. Pelillistäminen on yksi vaihtoehtoinen tapa hyödyntää muistimatkan materiaalia. Pelimme on ensiaskel siihen suuntaan. Peliä voidaan kehittää monella tavalla, esimerkiksi laittamalla ohjaajan etukäteen valitsemat kysymykset sattumanvaraiseen järjestykseen. Myös tehtävien asetteluja voi kehittää; vain mielikuvitus on rajana! Kirjoittajat Salla Lehto ja Tiia Sandberg, Geronomi (AMK), joulukuussa 2021 ja toukokuussa 2022 valmistuvat geronomiopiskelijat Kirjoitus pohjautuu kirjoittajien sekä projektiryhmään kuuluvien Emma Mannisen, Mari Nuutilan ja Emma Valtosen projektiraporttiin. Lähteet Fua, Karl C & Gupta, Swati & Pautler, David & Farber, Ilya. Designing serious games for elders. Psychology, Computer science. Viitattu 13.8.2021. Hytti, Tytti 2019. ”Painavaa kepeyttä asiakastyöhön” – Miksi leikillisyyttä ja pelillisyyttä kannattaa hyödyntää sosiaalisessa kuntoutuksessa ja sosiaalityössä? PRO SOS. Viitattu 13.8.2021. Hytti, Tytti & Kähkönen, Pekko 2019. Pelillisyys ja leikillisyys aikuissosiaalityössä. Socca – Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus. Viitattu 8.8.2021. Jönkkäri, Teemu 2016. Työmuistipelin suunnittelu ikäihmisille. Diplomityö. Tampereen teknillinen yliopisto. Viitattu 7.8.2021. Kataja-Rahko, Minna. Lupa puhua -hankkeen projektipäällikkö. Muistimatka-materiaali. Penttinen, Jari 2014. Kohderyhmän tarvekartoitus. Teoksessa: Arolaakso-Ahola, Sari & Hirvonen, Janne & Könni, Pirjo (toim.). Etäpeliä ikääntyville. EPI-esiselvityshanke. Lapin AMK julkaisuja. Sarja B. Raportit ja selvitykset 24/2014. Rovaniemi: Lapin ammattikorkeakoulu. 11–23. Pelillisyyden hyödyt sosiaalityössä. Socca. Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus. Viitattu 13.8.2021. Suomen muistiasiantuntijat ry 2019. Lupa puhua -hanke kannustaa huolten puheeksi ottamiseen. Päivitetty 20.10.2020. Viitattu 13.8.2021. Suomen muistiasiantuntijat ry. Muistiperheet yhteistyökumppaneina: Lupa puhua -hanke. Viitattu 10.8.2021. Ängeslevä, Sonja 2014. Tosielämän minecraftaaminen. Teoksessa Krokfors, Leena & Kangas, Marjaana & Kopisto Kaisa (toim.): Oppiminen pelissä. Pelit, pelillisyys ja leikillisyys opetuksessa. Tampere: Vastapaino. 118–132.