Teknisen myynnin opintokokonaisuus houkutteli insinööriopiskelijoita
33 insinööriopiskelijaa aloitti tammikuun 2020 alussa teknisen myynnin opintokokonaisuuden opiskelun Metropolian Myyrmäen kampuksella. Heidän silmiinsä oli osunut ennen joulua uutinen uudesta, kenen tahansa ja millä insinöörialalla hyvänsä opiskelevalle valittavissa olevasta mahdollisuudesta vahvistaa kaupallista osaamistaan. Kyseessä oli Metropoliassa ensimmäistä kertaa järjestettävä koulutus, jonka mahdollisti Teknisen Kaupan Liitto ja sen 100-vuotisjuhlarahaston myöntämä merkittävä apuraha. Tavoitteena liiton ja Metropolian yhteistyllä on teknisten ratkaisujen ja palvelujen myynnin profiilin vahvistaminen korkeakoulutuksen avulla, teollisuuden kilpailukyvyn varmistaminen globaaleissa haasteissa sekä teknisen kaupan yritysten ja insinöörikoulutuksen välille luotava systemaattinen yhteistyömalli (esimerkiksi jalkautuminen opintojaksoille asiantuntijoina, alan osaamistarpeiden välittäminen, tulevien ammattilaisten kohtaaminen, rekrytointipohja, toimialan tunnettuuden nostaminen, opetussisältöjen ajantasaisuuden varmistaminen). Opinnot alkoivat teknisen myynnin perusteiden 5 opintopisteen jaksolla. Siitä vastaa Metropoliassa tuotantotalouden lehtori Anna Sperryn. Hän oli aloitusjaksolla selvästi innoissaan siitä, että tässä opiskelijaryhmässä oli poikkeuksellisen monipuolista taustaa. ”Vertaisoppimisen mahdollisuudet ovat nyt todella hyvät, ja opin itsekin varmasti uutta tämän ryhmän kanssa”, hän totesi. Ajoneuvotekniikasta kokonaisuutta suorittaa neljä, samoin kuin bio- ja kemian- sekä sähkö- ja automaatiotekniikasta kummastakin. Konetekniikasta oli osallistujia eniten eli seitsemän opiskelijaa, kun energia- ja ympäristötekniikasta oli kuusi. Rakennus- ja kiinteistöalalta oli viisi osallistujaa, tuotantotaloudesta kaksi ja mediatekniikasta yksi. ohessa vielä taulukkona opiskelijoiden tutkinto-ohjelmat: Ajoneuvotekniikan tutkinto-ohjelma 4 Bio- ja kemiantekniikan tutkinto-ohjelma 4 Energia- ja ympäristötekniikan tutkinto-ohjelma 6 Konetekniikan tutkinto-ohjelma 7 Rakennustekniikan tutkinto-ohjelma 2 Sähkö- ja automaatiotekniikan tutkinto-ohjelma 4 Talotekniikan tutkinto-ohjelma 3 Tuotantotalouden tutkinto-ohjelma 2 Mediatekniikan tutkinto-ohjelma 1 Ensimmäisellä luentokerralla mukana opintokokonaisuutta avaamassa olivat myös toimitusjohtaja Markku Uitto Teknisen Kaupan Liitosta ja johtaja Tuire Ranta-Meyer Metropoliasta. Markku Uitto esitteli teknisen kaupan jäsenyritysten erityispiirteitä ja alaa yleisesti. Hän korosti puheessaan sitä, kuinka ala todella tarvitsee teknisen taustan omaavia, mutta sillä tavalla kilpailu- ja markkinointihenkisiä työntekijöitä, että he viihtyvät työssään ja nauttivat siitä. B2B-myynti on hyvin erilaista kuin vaikkapa vähittäiskauppa. Alalla saa myös yleensä hyvin kansainvälistä näkökulmaa ja kontakteja ympäri maailmaa. Tuire Ranta-Meyer piti kokonaisuuden valinneita opiskelijoita valiojoukkona, joka tulee saamaan uralleen merkittävää lisäarvoa myyntiosaamisesta. Hän ehdotti, että insinööri AMK- tutkintotodistuksen lisäksi heille annetaan erillistodistus näistä opinnoista, sitten kun he valmistuvat Metropoliasta. Hän korosti myös, että tiiviissä yhteistyössä liiton jäsenyritysten kanssa toteutettavat syventävät- ja projektiopinnot luovat opiskelijoille sekä työelämäkontakteja että laajempia näköaloja siihen, mitä mahdollisuuksia aktiiviselle ammattikorkeakoulun insinöörille työmarkkinoilla avautuu. Teknisten ratkaisujen ja palvelujen myynti -opintokokonaisuuden sisältö Teknisen myynnin perusteet 5 op Yritysten päätöksentekoprosessit toimittajien valinnassa ja asiakashallinta Myyntitoiminta prosessina sekä liittymäpinnat markkinointiin ja toteutukseeen Tekninen myynti ja asiakastarpeet kotimaisessa ja kansainvälisessä kontekstissa Teknisen myynnin syventävät opinnot 5 op Sopimuskäytännöt ja lainsäädäntö; työlainsäädäntö, IPR-oikeudet Teknisen kaupan rinnakkaisfoorumit (kone-, sähkö-, ajoneuvo- ja tuotantolaitokset) Neuvottelu- ja myyntitekniikat, palvelutuotteet ja yritysten case-esittely Teknisen myynnin alakohtainen yritysprojekti 5 op Neuvottelu- ja esiintymisosaaminen, presentoiminen Kaupan päättäminen sekä myyntitoiminnan ja jälkimarkkinoinnin kehittäminen Teknisen kaupan yrityksen antamat myynti-caset; yrityksen asiakastarpeiden tunnistaminen Seuraava toteus opintokokonaisuuteen alkaa tammikuussa 2021. Tavoitteena on silloin saada 50 opiskelijaa suorittamaan koko kokonaisuuden. Sanaa saa siis jo tässä vaiheessa laittaa kiertämään! Asiantuntijaluentoja, uratarinoita, avoimien työpaikkoihin liittyviä tietoiskuja tai teknisen myynnin opiskelijaprojekteja voi myös mielellään tarjota Metropoliaan joko liiton kautta tai ottamalla yhteyttä seuraaviin vastuuhenkilöihin sähköpostitse (etunimi.sukunimi@metropolia.fi): -tutkintovastaava Juha Haimala, tuotantotalous; osaamisaluepäällikkö Pekka Hautala, kone- ja ajoneuvotekniikka; johtaja Tuire Ranta-Meyer, verkostot ja yhteistyö
Ajoneuvotekniikan koulutus ei lepää laakereilla
Autoalan huippukoulutusta on Suomessa hyvin harvassa korkeakoulussa. Valmistuvista autoinsinööreistä puolet on opiskellut ja tehnyt tutkintonsa Metropoliassa. He työllistyvät yksityisautoilun ja tavaralogistiikan piirissa oleviin mitä monipuolisimpiin tehtäviin. Juuri Metropolian ajoneuvotekniikan tutkinto on siksi merkittävässä roolissa alan kehittämisessä ja osaamisen säilyttämisessä maassamme. Henry Fordin säätiö on tukenut vuodesta 2018 alkaen merkittävällä tavalla Metropolian autoalan koulutusta, opetushenkilöstön osaamisen kehittymistä ja työelämäyhteistyön tiivistämistä. Myös tämän vuoden huhtikuussa säätiö myönsi 33.000 euron apurahan ajoneuvotekniikan uusien ratkaisujen haltuunottoon ja opinnollistamiseen sekä lisenssimaksuihin. Lisäksi ajoneuvotekniikan opiskelijat saivat stipendejä yhteensä 4.000 euron arvosta. ”Kaksi vuotta sitten käynnistyneen säätiöyhteistyön myötä hahmottui melko nopeasti tarve strategisemmalle ajoneuvotekniikan insinöörikoulutuksen kehityshankkeelle”, kuvaa osaamisaluepäällikkö Pekka Hautala. Hän jatkaa: ”On erittäin myönteinen signaali, että myös Fordin säätiö on nähnyt tärkeäksi korkeakoulun henkilöstön osaamisen ylläpitämisen nopeasti uudistuvassa ajoneuvotekniikassa. Uudistumiskyvystä on huolehdittava jatkuvasti, sillä ammattikorkeakoulussa opetuksen tulee olla riittävän käytännönläheistä ja olla kehityksen etujoukoissa. Opetusajoneuvojenkin tulee edustaa tuoreinta tekniikkaa.” Liikennejärjestelyjen ja autoilun koko infrastruktuuri ovat suuren murroksen edessä, alan haasteita ovat: ilmastonmuutoksen pysäyttäminen älyratkaisut autonomiset ajoneuvot sähköautojen kehitysloikka Edellämainitut tekijät ovat luoneet tilanteen, jossa etsitään kiihtyvällä tahdilla kokonaisvaltaisia ratkaisuja. Kestävän kehityksen kannalta ei ole myöskään samantekevää, miten tavaralogistiikka kehittyy ja millaisen koulutuksen saaneet sen tulevaisuutta miettivät. Fordin apuraha mahdollistaakin Metropoliassa 2020-luvun tutkimus- ja opetuskäyttöön soveltuvien koulutusajoneuvojen hankkimisen. Kun oppimisen korkeimpana ihanteena ammattikorkeakoulussa on teorian ja käytännön yhdistäminen, uskottavuudesta on huolehdittava myös oppimisympäristöjä uusimalla. Autoinsinöörien koulutuksessa tarvitaan sekä modernin yksityisautoilun että ajantasaisen tavarankuljetuksen opetusajoneuvoja. Esimerkiksi tällä hetkellä Metropolian käytössä oleva vuoden 2002 vuosimallin Ford Transit on ollut kestävä kumppani, mutta tekniikan osalta sen eläkeikä opetuskäytössä on saavutettu. Ajoneuvo- ja konetekniikan yksikössä on myös vahva sähköisen voimansiirron ja työkoneiden ekosysteemi. Kyse on yritys- ja osaamisverkostosta, jossa Metropolia toimii teollisuuden ja teknologioiden välillä välittäjän roolissa sekä järjestelmien, komponenttien, palvelumuotoilun ja kokonaisvaltaisen ajoneuvoteknologian osaajana. Myös standardisoinnissa ja työturvallisuusohjeiden laatimisessa Metropolian asiantuntemusta arvostetaan. "Nykypäivänä autoteollisuudessa ja -kaupassa arvostetaan insinöörien monipuolisuutta. Siksi ajoneuvotekniikan tutkinnon laaja-alaisuus ja into kytkeä opintoihin elävän elämän kilpailu-, tutkimus- ja innovaatio-projekteja ovat erinomainen lähtökohta Henry Fordin säätiön ja Metropolian yhteisymmärrykselle hankkeiden päämääristä." Näin toteaa Suomen Fordin toimitusjohtaja ja säätiön hallituksen puheenjohtaja Hannu Pärssinen. ”Meillä Fordilla esimerkiksi bisnes-, logistiikka- ja IT-osaaminen näyttäytyvät autotekniikan hallinnan rinnalla tärkeinä osaamisaloina. Aina on plussaa, jos korkeakoulu on lisäksi antanut eväitä kestävän kehityksen saralla, onhan Ford yrityksenä sitoutunut esimerkiksi New Deal for Europe -hankkeeseen torjumaan ilmastonmuutosta ja edistämään yhteiskunnan tasapainoista kehitystä”, hän sanoo. Autoalan mahdollisuudet ja kehityspotentiaali ovat todellinen tarina ilman loppua. Laakereilla lepääminen ei yleensäkään autoinsinöörejä innosta. Metropoliassa tähtäin on jo seuraavassa kehityshankkeessa, todellisen kvanttihypyn tekemisessä autoalan palveluliiketoimintaan. ”Meillä on ollut jo pitkään haaveena saada autoalan koulutukseen testiautokorjaamo. Sen avulla pystyisimme tutkimaan, kehittämään ja innovoimaan uusia palvelukonsepteja”, kuvailee Pekka Hautala suunnitelmia ja jatkaa: ”Erityisesti palvelumuotoilua hyödyntämällä olisi luotavissa vaikka kuinka paljon lisäarvoa asiakkaille.” Lisätietoja: Osaamisaluepäällikkö Pekka Hautala, puhelin 0500 483786, sähköposti pekka.hautala@metropolia.fi Kirjoittaja Tuire Ranta-Meyer on Metropolian johtaja, jonka vastuulla on erityisesti varainhankinta ja yhteistyö lahjoittajatahojen kanssa.
Opettajakokemuksia yhteistyöstä eri koulutusasteiden välillä
Saimme viime syksynä mahdollisuuden käynnistää Learning Lab -yhteistyöprojektin Helsinki Business Collegen ja Metropolian median osaamisalueen välillä. Sen toteuttamiseen saimme resursseja Helsingin seudun kauppakamarin koulutussäätiöltä. Tarkoituksena oli testata ammattikorkeakouluopetuksen tarjoamista jo toisella asteella ja arvioida, loisiko tämä parempia liittymäkohtia näiden opintojen välille. Koska digitaalinen muotoilu sopi hyvin osaksi niin liiketoiminnan kuin tieto- ja viestintätekniikan opintoja, minut ja lehtorikollegani Markus Norrena ja Tero Marin pyydettin mukaan vetämään tämä pilottihanke. Koska toisen asteen koulutus oli meille melko tuntematonta aluetta, aloitimme työskentelyn alkukartoituksella. Rekrytoimme tähän työhön avuksi Metropoliasta meidän digitaalisen muotoilun opiskelijaryhmän, joka kävi havainnoimassa Business Collegen opetusta ja haastatteli niin opiskelijoita kuin opettajiakin. Opiskelijaryhmämme jakoi myös tietoa digitaalisesta muotoilusta Business Collegen opiskelijoille, minkä seurauksena saimmekin hyvän määrän kiinnostuneita hakijoita kokeiluun. Syksyllä vielä haastattelimme kaikki hakijat ja vakuutuimme siitä, että ainakin tällä nyt valitulla opiskelijaryhmällä voisimme työskennellä aivan samalla vaativuustasolla kuin omien opiskelijoidemme kanssa. Digitaalisen muotoilun varsin intensiivinen koulutuskokeilu järjestettiin vuoden 2020 alussa ja se kesti maaliskuun puoleen väliin. Oli ilahduttavaa havaita, että opiskelijat olivat erittäin motivoituneita ja innokkaita. Olimme suunnitelleet melko sisältörikkaan kokonaisuuden ja tarkastelimme digitaalisen muotoilun kenttää eri tulokulmista. Pyrimme yhdistämään jatkuvasti teoreettisen sisällön käytännön kokeiluihin, joten päiviin saatiin mukavasti vaihtelua. Juuri ennen talvilomaa omat digitaalisen viestinnän opiskelijamme fasilitoivat Business Collegen opiskelijaryhmälle niin sanotun Design Sprintin, joka on nopea yhteissuunnittelun muoto. Design Sprintiä käytetään tällä hetkellä laajasti digitaalisen palveluiden kehittämisessä kaikkialla maailmassa. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkean opiskelijaryhmien yhteistyö onnistui erittäin hyvin, ja molemmat saivat kokeilusta paljon irti: Business Collegen opiskelijat saivat ensikosketuksen digitaalisten palveluiden koko suunnittelukaareen pienoiskoossa ja omat opiskelijamme saivat arvokasta fasilitointikokemusta. Design Sprintin jälkeen Business Collegen opiskelijat jatkoivat omien palveluideoidensa kehittelyä ja valmiit prototyypit esiteltiin viimeisenä päivänä kaikille. Keräämämme palaute kokeilusta oli käytännössä ainoastaan positiivista. Lisäksi saimme opiskelijoilta myös hyviä kehitysehdotuksia jatkoa ajatellen. Meidän opettajien näkökulmasta vaikuttaa siltä, että valitsemamme opetusmetodit ja vuorovaikutustyyli toimivat hyvin. Yksi keskeinen sääntö meillä oli olla tekemisessämme ja ratkaisuissamme mahdollisimman läpinäkyviä: pyrimme kertomaan aina, miksi teemme jotain ja miksi teemme juuri tietyllä tavalla. Jos pedagogiikka on läpinäkyvää, opiskelijan on helppo motivoitua vähän tylsempienkin tai työläämpienkin vaiheiden tekemiseen, koska hän ymmärtää, miksi näin toimitaan. Kokeiluun kuului myös pedagogisen yhteistyön aloittaminen Metropolian ja Business Collegen kanssa. Vaikka koronatilanne hieman hankaloittikin tätä kokonaisuutta, olemme nyt saaneet myös tämän toiminnan käynnistymään. Tarkoituksena on syksyllä tarjota Business Collegen opettajille mahdollisuuksia tulla seuraamaan ammattikorkeakouluopetusta ja -toimintaa ja aiomme mennä seuraamaan opetusta Business Collegessa. On kiinnostavaa päästä havainnoimaan yhtäläisyyksiä ja eroja eri asteilla. Tarkoitus olisi myös käynnistää pedagogiset vertaistapaamiset, joissa eri alojen opettajat voivat jakaa omia pedagogisia onnistumisiaan ja haasteistaan. Tässäkin eri alojen asiantuntijoiden verkostoituminen tuo varmasti paljon uutta ymmärrystä ja innostusta oman opetuksen kehittämiseen. Olemme iloisia ja ylpeitä BC Helsingin rehtorin Antti Loukolan antamasta palautteesta: ”Tässä kokeilussa henki oli positiivinen ja innostunut. Olemme erittäin tyytyväisiä yhteistyöhön.” Myös me kiitämme omasta puolestamme tästä Learning Lab -pilotista ja kaikesta siitä uudesta, mitä sen aikana opimme. Toivottavasti pääsemme toistekin tekemään samanlaisen kokonaisuuden Business Collegen kanssa. Kirjoittaja Juhana Kokkonen on filosofian lisensiaatti ja digitaalisen muotoilun lehtori Metropoliassa. Hänen erityisosaamistaan on pedagoginen ajattelu ja kokeilut, ihmisten kohtaaminen ja kuuntelun taito, muutosprosessien fasilitointi ja tutkiminen sekä digitaaliset yhteistyövälineet ja sosiaalinen media.
alumni alumni career paths alumnikoordinaattori alumnisuhdetoiminta alumnisuhteet ammattikorkeakoulu career flow-tila Huolinta-alan merkitys ulkomaankaupassa Huolinta-alan tunnettuus Huolinta- ja logistiikka-ala Metropoliassa Huolinta- ja logistiikkalan yritykset hyrinä insinööri kokemus kulttuurituottaja lahjoitukset Logistiikka-alan houkuttelevuus merkitys metropolia Metropolia Ammattikorkeakoulu Metropolian printtimedian sivuaine Metropolia UAS Opintotajonta Metropoliassa opiskelija Painotekniikan ja -tuotteiden modernit sovellukseten painosovellusten Painovoimaa! Printtimedian sivuaine rekrytointi rekrytointiprosessi soveltuvuusarviointi suunnitelma Talotekniikan ja kiinteistötiedon hyödyntäminen tavoitteet testit tutkimus työelämä työllistyminen työnhaku ura uratarina varainhankinta verkostot yhteistyö yrittäjyys
