Avainsana: yritystapahtuma

Asiakaskeskeisyys on enemmän kuin hyvää palvelua

Asiakaskeskeisyydestä puhutaan paljon, mutta mitä se tarkoittaa käytännössä, kun kyseessä on yrityksen seminaaritapahtuma. Asiakaskeskeisyys on kokonaisvaltainen toimintatapa, jossa asiakas ohjaa päätöksentekoa, palvelu- ja tuotekehitystä sekä strategista suunnittelua. Se kertoo lisäksi sitoutumisesta arvon tuottamiseen asiakkaalle ja asiakkaan kokemuksen optimointiin juuri hänelle sopivaksi. Asiakaskeskeinen organisaatio pyrkii ylittämään asiakkaan odotukset, ei pelkästään täyttämään vaadittavia kriteereitä. Odotuksia voidaan pyrkiä ylittämään esimerkiksi odottamattomilla positiivisilla yllätyksillä ja yksilöllisellä palvelulla. (Ihamäki, 2016.) Asiakaskokemus muodostuu kosketuspisteistä, mielikuvista ja tunteista, joita asiakkaalle syntyy yrityksen kanssa. Kyse ei ole yhdestä viestistä tai kohtaamisesta, vaan koko matkasta ennen tapahtumaa, sen aikana ja jälkeen.  Kun me tuottajat teemme tapahtumaa tilaajalle, joka haluaa tapahtumassa palvella omia asiakkaitaan mahdollisimman hyvin, on tärkeää että tunnemme asiakasyrityksen, loppuasiakkaan ja tilaajan toimialan. Näin voimme tapahtumassa huomioida asiakasryhmien erityispiirteet.  Asiakaspolku yritystapahtumassa Projektin aikana tarkastelin loppuasiakkaan asiakaskokemusta kokonaisvaltaisesti aina kutsuprosessista jälkiviestintään. Projektin tavoitteena oli tunnistaa asiakaspolun merkitykselliset kohtaamispisteet ja analysoida, mitkä tekijät vaikuttavat onnistuneeseen lopputulokseen.  Esiin nousi muutama konkreettinen huomio:  Tapahtumatyöntekijät pystyvät palvelemaan loppuasiakasta parhaalla mahdollisella tavalla silloin, kun heillä on riittävät ja ajankohtaiset tiedot tapahtuman sisällöstä, tavoitteista ja omista rooleistaan.  Kun ennakkotuotannon aikataulussa pysytään, voidaan varmistaa tapahtuman sujuvuus ja palvelun laatu kaikissa vaiheissa ja huolehtia, että jokainen asia on hoidettu. Toimiva kommunikaatio tilaajan kanssa puolestaan mahdollistaa odotusten täyttämisen, auttaa tunnistamaan tapahtuman kannalta olennaiset asiat ja varmistaa, että kaikki osapuolet ymmärtävät, mikä on tärkeää onnistuneen lopputuloksen saavuttamiseksi. Ekologinen kestävyys Yritystapahtumiin tuotetaan asiakaskokemuksen ja -keskeisyyden nimissä materiaaleja, jotka ovat tapahtumien jälkeen roskaa. Vaikka kierrätys hoidetaan parhaalla mahdollisella tavalla, se ei poista sitä tosiasiaa, että materiaalia on valmistettu vain yhtä tapahtumaa varten. Olen kuitenkin huomannut, että monissa tapahtumissa suurten elementtien suunnittelussa on jo huomioitu uudelleenkäytettävyys esimerkiksi välttämällä vuosilukuja printeissä. Nämä visuaaliset elementit ovat merkittävä osa brändimielikuvaa ja asiakaskokemusta, mutta tapahtumatilaa ja materiaaleja suunniteltaessa on syytä pohtia, voisiko digitaalisilla ratkaisuilla korvata ainakin osan fyysisistä materiaaleista. Lopuksi Projektin avulla opin tarkastelemaan asiakaskeskeisyyttä aiempaa kokonaisvaltaisemmin. Nykyään ymmärrän, millaisia osa-alueita asiakaskokemukseen liittyy ja mitkä ovat avaintekijöitä onnistuneeseen lopputulokseen. Konkreettisesti asiakaskeskeisyys näkyy pieninä yksilöllisinä huomiointeina, joista muodostuu yhtenäinen kokonaisuus. Jo kutsuprosessin aikana asiakkaalle luodaan mielikuvaa tapahtumasta. Viestinnän tulee olla selkeää ja informatiivista. Tapahtuman aikana asiakaskeskeisyys näkyy hoituu -asenteessa, jossa asiakkaan kaikkiin pyyntöihin pyritään löytämään ratkaisu.  Asiakaskeskeisyydessä tähdätään pitkään yhteistyöhön, jossa asiakkaan tarpeet osataan automaattisesti huomioida. Tämä tekee työskentelystä ketterää ja tehokasta.  Ihamäki, H. (2016). Palvelumuotoilu työkaluna erinomaisen asiakaskokemuksen Elle Hietanen, Kulttuurituotannon vuosikurssi 2022

Yritystapahtumien monipuolinen maailma

Työskentelin Oulussa sijaitsevalla n. 1000 neliömetrin kokoisella tapahtumakeskus Tullisalilla, jossa yritystapahtumien lisäksi järjestetään kaikenlaisia mahdollisia tapahtumia, kuten konsertteja, näyttelyitä ja yksityistilaisuuksia. Ennen tätä projektia yritystapahtumien maailma oli minulle melko vieras. Tullisalilla osallistuin tapahtumien ennakkotuotantoon sekä olin mukana tapahtumien rakennus- ja purkuvaiheissa ja tietysti paikan päällä itse tapahtumissa. Projektini aikana Tullisalilla järjestettiin mm. rekrytointimessut, useampi seminaari, illallisjuhlat yrityksen henkilöstölle sekä firman pikkujoulut. Tapahtumat olivat luonteeltaan, kävijämäärältään, ajankohdaltaan ja tarpeiltaan hyvinkin erilaisia keskenään. Tiloista muokattiin kalustus- ja somistusratkaisuilla aina asiakkaiden toiveiden mukainen ja kyseiseen tapahtumaan sopiva. Suurimpaan osaan tapahtumista kuului jonkinlainen catering ja hoidimme niihin sopimusten mukaiset tarjoilut: kahvituksen, aamupalan, iltapalan tai jopa kolmen ruokalajin illallisen. Sain projektistani monipuolista kokemusta tapahtumatuotannosta. Pääsin kurkistamaan venuetuottajan työtehtäviin sekä opin, mitä kaikkea tapahtumamarkkinointi ja yritystapahtumat voivat olla. Tapahtumamarkkinoinnissa yritys voi tuottaa omia tapahtumia, kuten projektini aikana tuotetut seminaarit tai osallistua olevassa olevaan tapahtumaan, kuten rekrytointimessuilla tehtiin. Oli mielenkiintoista nähdä, kuinka nopeasti yksi tila saadaan muokattua muodosta toiseen, aivan kuin olisi mennyt uuteen ympäristöön. Venuella voidaan tehdä myös paljon tapahtumia, mitkä ei näy ulospäin. Tullisalia vuokrataan yksityiskäyttöön, ja siksi kaikkia tapahtumia ei mainosteta verkossa ja somessa. Osa yritystapahtumista, joita olin tuottamassa, oli yksityisiä, osa täysin avoimia ja osaan tuli ilmoittautua etukäteen. Pääsin siis todella näkemään yritystapahtumia laidasta laitaan. Veera P. / Tuottajat 20

Johtamiskokemuksia Slushista

Slushia pidetään kovan luokan business-tapahtumana, mutta uteliaan tuottajan ei pidä säikähtää jos innovaatiot ja startup -maailma kuulostavat vieraalta. Slush on sisällöllisesti sekä visuaalisesti todella vaikuttava tapahtuma koettavaksi. Se tarjoaa uskomattoman verkostoitumis -ja työskentelyalustan kansainvälisessä ilmapiirissä. Slush on yksi maailman johtavia kasvuyritys- ja teknologia-alan tapahtumia. Se järjestetään vuosittain Helsingissä joulukuun alussa. Slush tuo yhteen alan yrittäjät, sijoittajat ja innokkaat opiskelijat. Slush työllistää muiden suurten tapahtumien tavoin tuhansia vapaaehtoisia. Poikkeuksellisen tapahtumasta tekee se, että lähes koko organisaatio toimii vapaaehtoisvoimin. Myös suurin osa eri ryhmien ja tiimien esimiehistä ovat mukana vapaaehtoisesti. Mahdollisuutta esimiestehtäviin kansainvälisessä organisaatiossa aina rekrytoinnista tapahtuman purkuun ei tule vastaan ihan joka päivä. Omalla kohdallani työrupeama syyskuusta joulukuuhun oli monipuolinen oppimiskokemus. Työskentelin naulakkopalveluiden yhtenä ryhmänvetäjänä, group leadina. Työkielenä käytettiin englantia ja vapaaehtoisten kirjo oli kaikkea suomalaisen opiskelijan ja intialaisen lääkärin väliltä. Kaikkia vapaaehtoiseksi hakevia yhdisti valtava halu päästä osaksi Slushia. Esimiestehtävissä työskennelleille group- ja team leadeille järjestettiin säännöllisiä johtamiskoulutuksia sekä työpajoja, joiden tehtävä oli tukea rekrytointia ja johtamista. Ennen kaikkea koulutukset tarjosivat foorumin kollegoiden tapaamiselle. Tapahtumissa, järjestöissä ja yhdistyksissä tehdään valtavat määrät palkatonta työtä, aivan vapaaehtoisesti. Vastike tehdystä työstä takaa usein vain pääsyn tapahtumaan, ruoan ja työtodistuksen. Esimiehen tärkein tehtävä onkin alaisen motivointi parhaaseen mahdolliseen työsuoritukseen. Tässä piilee vapaaehtoistyön johtamisen vaikeus. Vapaaehtoisten johtamisessa avain onnistumiseen on oma tietotaito ja kokemus vapaaehtoisena toimimisesta. Ihmistuntemus ja sosiaaliset taidot ovat myös äärimmäisen tärkeitä. Esimiehenä on ymmärrettävä tehtävän työn luonne. Ihmistuntemus puolestaan auttaa ymmärtämään alaisten jaksamista, työkykyä ja mielialaa. On osattava asettua johdettavan asemaan. Slush oli hieno ja rohkaiseva kokemus. Yhdessätekemisen tunne oli vahva läpi tapahtuman ja lisäsi motivaatiota. Omat työtehtäväni pitivät sisällään paljon tiedottamista, työvuorojen suunnittelua ja loppuvaiheessa asioiden koordinointia. Tiimiläiseni osoittautuivat mitä ahkerimmiksi työntekijöiksi ja tekivät johtamisesta lopulta hyvinkin helppoa. Juhana Salminen, kulttuurituotannon opiskelija, kutu16

Arctic15 verkostoitumistapahtuman tuotannossa – alku fiiliksiä

  Arctic15 on yritystapahtuma, jossa on ideana tuoda sijoittajat sekä start up -yrittäjät yhteen ja luoda mahdollisuus verkostoitumiseen sekä diilien syntymiseen rennossa ympäristössä. Tapahtuma kestää kaksi päivää ja järjestetään Helsingin Kaapelitehtaalla. Ohjelmassa on ennalta sovittuja tapaamisia Deal Roomissa, kansainvälisiä puhujia, start up –yritysten pitchauskilpailu ja totta kai verkostoitumista muiden yritysten ja henkilöiden kanssa. Kaksi kulttuurituotannon opiskelijaa pääsi tänä vuonna mukaan tapahtuman tuottamisprosessiin. Odotamme innolla ja jännittyneenä, mitä tuleman pitää. Toivottavasti keräämme paljon tietoja ja taitoja kevään projektin aikana.   Alku tohinoissa   Ensimmäinen palaveri on pidetty ja nyt on ideointi päällä. Meidän vastuulla on järjestää bisnespolku tapahtumaan. Vielä ei ole tietoa tai rajoja vedetty, mitä polku pitää sisällään. Meillä on vapaat kädet ideoida. On toisaalta mahtavaa päästä tekemään itse alusta asti ja antaa omien ideoiden pursuilla. Kuitenkin paineet ja vastuu kasvavat samaa tahtia kuin vapaus.               Olemme kuitenkin luottavaisin mielin lähdössä työntouhuun. Meiltä halutaan uutta ja tuoretta näkökulmaa tapahtuman sisältöön. Bisnespolkua ei ole koskaan aikaisemmin tehty, joten mitään valmista konseptia meillä ei ole. Yritys haluaa jotakin erilaista ja odottamatonta eli meidän tehtävänä on keksiä, mitä se voisi olla.     Millainen bisnespolku? Polku tullaan järjestämään ulkona Kaapelitehtaan ympäristössä. Suunnitteilla polulle olisi erilaisia rastipisteitä, jotka sisältävät yhdessä tekemistä ja aktiivisuutta, mutta joiden aikana on helppo keskustella bisneksistä. Aluksi on tärkeää heitellä ilmaan mahdollisimman paljon ideoita, myös ne hulluimmat. Mitä enemmän ideoita syntyy, sitä varmemmin päästään täydelliseen lopputulokseen.   Olisiko polulla smoothie baari tai sisha lounge? Valokuvausta, sirkusta vai askartelua? Laitetaanko asiakkaat pyöräilemään tai hevoskärry ajelulle?   Meidän tehtäviin kuuluu ideoinnin ja suunnittelun lisäksi: budjetointi, materiaalien hankinta, mainonnan suunnittelu ja itse radan toteuttaminen ja siihen vaadittavat toimenpiteet. Joutuu miettimään todella paljon erilaisia asioita. Kuinka kauan aikaa menee mihinkin ja paljonko tarvitaan henkilökuntaa sen toteuttamiseen? Mitä tehdään, jos sataa? Mistä kaikki kalusteet ja materiaalit hankitaan? Mihin hintoihin tarvitsee lisätä ALVi? Paljon asioita ja vähän kokemusta, mutta tekemällä oppii! Innolla jäädään odottamaan, millaiseksi bisnespolku muodostuu! Lisää postauksia meidän projektista on tulossa kevään aikana. Pysy kuulolla! -Neea Järvinen