Avainsana: yhteisöllisyys
Sydän mukana pelissä – Overclock
Overclock järjestettiin ensimmäistä kertaa Turussa kesäkuussa 2025. Kuva: Juho Autio Mitä tapahtuu, kun ryhmä vapaaehtoisia päättää herättää henkiin itselleen tärkeän harrastuskulttuurin ilman aiempaa kokemusta tapahtuman järjestämisestä? Vastaus on Overclock 2025 – Turun Metsämäen raviradalla järjestetty videopelitapahtuma, joka syntyi halusta täyttää alueen pelikulttuurin tyhjiö. Sydämellä rakennettua yhteisöllisyyttä ilman kaupallisia tavoitteita Motiivi oli alusta asti selvä ja vahvasti arvopohjainen. Halusimme luoda matalan kynnyksen lan-tapahtuman, joka tarjoaisi turvallisen ja yhteisöllisen ympäristön peliharrastajille Turun seudulla. Taustalla ei ollut kaupallista koneistoa, vaan tapahtuma tuotettiin yleishyödyllisen yhdistyksen, Scene ry:n, nimissä. Kyseessä oli kaveriporukan ponnistus, jotka olivat huomanneet lan-kulttuurin hiipuneen paikallisesti ja he halusivat ottaa itse ohjat käsiin varmistaakseen e-urheilun harrastustoiminnan jatkuvuuden omalla alueellaan. Vieraalla maaperällä Liityin tiimiin tuotantoassistentiksi ja markkinointitiimiin tilanteessa, jossa oma osaamiseni ja kohderyhmän maailma eivät täysin kohdanneet. Kynnykseni osallistua tuotantoon oli korkea, sillä e-urheilun genre ja sen spesifi alakulttuuri olivat minulle vieraita. Tämä herätti alkuun epävarmuutta, ja oli kieltämättä hieman pelottavaa rakentaa uutta tapahtumakonseptia aiheesta, joka oli itselleni uusi, mutta tiimille sydämen asia. Kokemus kuitenkin osoitti, että tapahtumatuotannon taitoja kannattaa hioa monipuolisesti ja ennakkoluulottomasti. Vapaaehtoistuotannon haasteet ja oppitunnit Vaikka intohimo kantaa pitkälle, ensikertalaisten matka paljasti vapaaehtoistuotantojen tyypilliset sudenkuopat. Kun vastuunjako ei ole vakiintunutta, organisaatio ajautuu herkästi tilaan, jossa kaikki tekevät kaikkea. Tämä on suuri voimavara, mutta samalla hallinnollinen riski. Projektin aikana opimme valtavasti tapahtumatuotannon lankojen käsissä pitämisestä vastoinkäymisten kautta. Esimerkiksi taloudelliset realiteetit ensikertalaisen budjetissa vaativat tarkkaa tasapainoilua, ja aikataulutuksen paine oli tuntuva, kun vertailukohtaa aiemmista vuosista ei ollut. Yllättävien käänteiden sattuessa optimistinen asenne osoittautui välttämättömyydeksi, sillä jokainen virhe oli arvokas oppitunti seuraavaa kertaa varten. Voitto ja jatkuvuus Haasteista huolimatta lopputulos oli laadullinen voitto. Overclock sai luotua tunnelman, jota kokeneetkin lani kävijät kiittelivät. Viikonloppu osoitti, että kun perusasiat ovat kunnossa ja tekemisessä on sydän mukana, syntyy jotain sellaista, mitä rahalla ei voi ostaa: aitoa yhteisöllisyyttä. Tärkein havainto oli, että vaikka tapahtumatuotanto on monimutkainen hallinnollinen kokonaisuus, tiivis ja joustava organisaatio sekä aito missio kantavat usein pidemmälle kuin raskaat rakenteet. Tästä todisteena Overclock sai jatkoa helmikuussa 2026, tällä kertaa jo tuplasti suurempana ja kokeneempana. Elli Lampikoski, kulttuurituotanto -23
Yhteisöllisyys Newcastlen kaupungissa
Kävin kesäkuussa 2025 tutustumassa Koillis-Englannissa sijaitsevan Newcastlen kaupungin ”sydämeen”, joksi jalkapallostadion St. James’ Parkin tapahtumakeskusta kutsutaan. Tavoitteenani oli tutustua suosikkiartistini Sam Fenderin konsertin ympärillä tapahtuvaan vapaaehtoistoimintaan ja sen myötä kaupunkiyhteisöön ja asioihin, jotka yhdistävät kaupunkilaiset osallistumaan kulttuuritapahtumiin poikkeuksellisella tavalla. Matkalleni olin sopinut etukäteen kaksi haastattelua sosiaalisen median kautta tutustumieni ihmisten kanssa. Tämän lisäksi päädyin keskusteluihin myös monen paikallisen kanssa siitä, miksi paikallinen yhteisö on niin tärkeä tälle 300 000 asukkaan suurkaupunkialueelle. Tässä tekstissä vertailen Englannin ja Suomen yhteisökulttuureja kokemani perusteella. Se, missä tapahtumat ovat Suomessa enemmän vapaa-ajan viettoa ja kulttuuria, Newcastlen kaupunki on ääriesimerkki siitä, miten urheilu- ja kulttuuritapahtumat ovat kaupungin identiteetin ytimessä. Suomalainen kulttuuritapahtuma poikkeaa englantilaisesta kulttuuritapahtumasta merkittävän paljon. Paikalliseen identiteettiin Suomessa ei liity niin paljon vahvaa ilmaisua, vaikka ylpeyttä riittää. En tapahtumatuottajana näe kovinkaan monia yhtäläisyyksiä jalkapallon jättimaan Englannin ja Suomen välillä. Tapahtumien ympärille rakentuva vapaaehtoistoiminta on Newcastlen kaupungissa ylpeyden aihe. Se on luonnollinen osa kaupunkilaisten arkea ja identiteettiä ja myös asia, jota työssäkäyvät ihmiset odottavat pääsevänsä tekemään jalkapallopelien tai konserttien yhteydessä. Jalkapallokulttuuri luo ihmisille rakenteen, jonka osana ihmiset tahtovat välittömällä tavalla työskennellä. Rakkaus omaa jalkapallojoukkuettaan kohtaan näkyy siinä, että ihmiset puhuvat joukkueen saavutuksista me -muodossa. Lopulta siis kaikki toiminta, joka liittyy kaupungin joukkueeseen, on kannattajille valtavan tärkeää. Tämän takia myös Sam Fenderin – paikallisen muusikon – stadionkonsertti saa mustavalkoisen värityksen, sillä 50 000 ihmistä laittaa pelipaidan päälle koko kaupungin sykkivällä sydämellä tapahtuvalle stadionkonsertille. Opin projektin haastattelujen ja kokemusten myötä ymmärtämään aiempaa enemmän yhteisöllisyydestä ja yhteishengen voimasta kulttuurissa. Yhteisöt, kuten Newcastlen asukkaat näkyvät maailmalle lämminhenkisinä ja toimeliaina, sillä kulttuuriin ja tapahtumiin panostetaan täydellä sydämellä palavasta halusta olla osa sekä kaupungin että sen jalkapallojoukkueen historiaa. Yhteisö ei odota saavansa tekemästään työstä palkintoa, sillä palkinto on nähdä koko kaupunki täynnä onnellisia ihmisiä. Eetu R. - Kutu 21
Kuuselan kulttuurikoulu uutta yhteisöllisyyttä luomassa
Minun ja mieheni käsiin tupsahti pieni kyläkoulu keväällä 2022. Koulun ympärille oli syntymässä Porvoon ensimmäinen minitalokylä ja alueen keskellä sijaitsevaan Kuuselan vanhaan kouluun toivottiin yhteisöllistä toimintaa. Hain Metropolian kulttuurituotannon yamk opintolinjalle syksyllä -22 ja pääsin opiskelemaan hyvässä ohjauksessa ja seurassa itselle kokonaan uutta ammattia. Perustimme lähipiirissä pian myös yhdistyksen, jonka puitteissa toimintaa Kuuselan koulussa voisi alkaa tuottaa. Nimeksi tuli tietenkin Kuuselan kulttuurikoulu ry. Ei vain koulu, vaan askel kestävämpään huomiseen Kun uutta yhdistystä ja kulttuurikoulua on perustamassa kaksi opettajataustaista ihmistä, ei voi välttyä kansansivistystyöeetokselta. Yhdistyksen toiminnan tausta-ajatuksena on, että ihmiset osaavat ja haluavat elää ekologisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti ja taloudellisesti kestävää elämää. Toiveissa on, että planetaarinen ajattelu leviää laadukkaan ja monipuolisen kulttuurisen toiminnan siivittämänä toimintaan osallistuvien ihmisten arkeen ja elämään. Ihmiskunnalla on IPCC:n vuoden 2022 raportin mukaan 10-15 vuotta aikaa muuttaa elintapansa ekologisesti kestäviksi, jotta ilmastomme pysyy elinkelpoisena ja luonnon moninaisuuden köyhtyminen saadaan pysäytettyä. Nopean elintapamuutoksen toteuttaminen on mahdollista, mikäli se toteutetaan yhtäaikaisesti kaikilla yhteiskunnan toimintasektoreilla. Talkoiden avulla pelastetaan koulu ja samalla rakenentaan yhteisöllisyyttä Yksi ihminen ei voi tehdä paljon, yhdessä voimme vaikuttaa laajemmin. Ilmastoystävällisen elämän ei tarvitse olla niukkaa apeata synkistelyä. Kuuselan kulttuurikoulu osallistuu ilmastotalkoisiin tekemällä taiteita edistäviä aloitteita, edistää Kuuselan koulurakennuksen säilymistä käyttökelpoisena ja terveenä rakennuksena, järjestää kulttuuri-, keskustelu- ja koulutustilaisuuksia ja juhlia, järjestää taidenäyttelyitä, suunnittelee ja järjestää kursseja ja muuta taidekoulutusta, harjoittaa tutkimus, tiedotus- ja julkaisutoimintaa sekä järjestää kulttuuritilaisuuksia. Kuuselassa on jo järjestetty vanhanajan talkoita, joissa rakennuksen kunnostusta edistetään ja syödään yhdessä. Talkoisiin osallistuneet ovat olleet hyvin ilahtuneita koulun piirissä vallitsevasta yhteisöllisestä hengestä ja meiningistä. He ovat valitelleet, että talkoita järjestetään nykyään liian vähän. Talkoolaiseksi voi ilmoittautua kulttuurikoulu.fi tai kuuselan_kulttuurikoulu instatilin kautta. Kuuselan kulttuurikoulun toimintasektorina on kansalaisyhteiskunta ja yksittäiset ihmiset ja heidän jokapäiväinen arkensa. Tutkimustyön myötä vahvistui ajatus yhteisöllisyydestä, yhdessä tekemisestä ja osallistamisesta. Kehityksen suuntiin selvyyttä opinnäytetyön avulla Opinnäytetyöhöni haastatelluilla henkilöillä oli monia samansuuntaisia toiveita ja ajatuksia. Lähialueiden koululaiset, opiskelijat, lapsiperheet, sekä ikäihmiset saavat vaikuttaa toiminnan muotoutumiseen ja toimintaa pyritään järjestämään molemmilla kotimaisilla kielillä, myös muut kieliryhmät huomioidaan. Kuuselan kulttuurikoulu pyrkii tarjoamaan vaihtoehtoja ympäristöä ja elämänpiiriä kaventavalle toiminnalle ja ajattelulle. Yhteisöllisyydessä on voimaa, yhteisöistä löytyy hyödyllistä tietotaitoa mitä voidaan jakaa eteenpäin sopivassa ympäristössä ja kontekstissa esimerkiksi jossakin monipuolisessa kulttuuriperinnön huomioivassa ympäristöhankkeessa. Pyrimme tarjoamaan konkreettista tekemistä ja vaihtoehtoja kestävän elämäntavan toteuttamiseksi. Monica Lindström on juuri valmistumassa Kulttuurituottaja (YAMK) tutkinnosta. Hänen opintonsa ovat kiinnittyneet Kuuselan vanhaan kouluun. Koulu on keskellä Porvoon ensimmäistä minitalokyläaluetta, jolle toivotaan yhteisöllistä toimintaa. Lue lisää: Lindström, M. (2023). Yhteisöllisen kulttuurikeskuksen käynnistäminen Metropolia ammattikorkeakoulu, kulttuurituottaja YAMK opinnäytetyö.