Avainsana: teatterituotanto
Tuottajana harrastajateatterissa
Vuosi sitten näihin aikoihin olin mukana projektissa, jonka kautta halusin perehtyä tuottamisen erityisalueeseen, teatterin tuottamiseen. Toimin toisena tuottajana pienen helsinkiläisen ylioppilasteatterin vuoden suurimmalle tuotannolle, uusien jäsenten produktiolle. Mikä on tuottajan rooli teatterissa? Kun otin selvää mitä tuottaja tekee teatterituotannoissa, törmäsin moneen erilaiseen kuvaukseen. Yleisesti voisi sanoa, että tuottajan tärkein tehtävä on pitää huolta siitä, että produktio etenee suunnitellussa aikataulussa ja pitää huoli tuotannon jäsenten hyvinvoinnista. Mitä pienempi teatteri on kyseessä sitä enemmän tuottaja on vastuussa kaikista tuotannon osa-alueista, joihin kuuluu esimerkiksi budjetointi, markkinointi ja tiedotus, lipunmyynnin järjestäminen ja aikataulutus. Ohjaajan ja tuottajan suhde on erityisen tärkeä koko produktion etenemisen aikana. Kirjassa Teatterituottajan opas, Jukka Hytti tiivistää: ”Ohjaaja on teatterituotannossa koko porukan hengenluoja ja tuottaja sen ylläpitäjä.” Kuten kaikissa projekteissa, myös teatterin maailmassa on erityisen tärkeää etukäteen määritellä vastuut. Joskus käy niin, että vaikka olisi näennäisesti tehnyt kaikki esivalmistelut oikein, aukkoja löytyy ja niitä ei voi enää paikata jälkeenpäin. Jälleen Jukka Hyttiä lainaten: ”Tuottaja on riittävän vahvoilla, kun muu työyhteisö tietää jo etukäteen mitä tuottajan työhön kuuluu.” On äärimmäisen tärkeää, että tuottajan, ohjaajan ja muun työryhmän välinen työnjako on selkeällä pohjalla. Vie aikaa koko produktiolta, jos työryhmä kokee että tuottaja on jättänyt jotain olennaista tekemättä tai puuttunut johonkin osa-alueeseen liikaa. Olen ollut Ilves-Teatterin jäsen syksystä 2018 lähtien ja tänä aikana olen pohtinut paljon tuottajan roolia harrastajateatterissa. Ylioppilasteatterin jäseniä yhdistää intohimoinen suhtautuminen teatteriin taiteenalana ja sen lisäksi myös yleensä pyrkimys päästä tekemään teatteria myös ammatillisesti. Kun itse hain Ilves-Teatterin jäseneksi, minulla ei ollut aiempaa kokemusta teatterin tekemisestä. Tuottajana olen huomannut, että toisinaan erilainen suhtautumiseni teatteriin on erottanut minut muusta työryhmästä, joilla on enemmän kokemusta ja suurempaa paloa juuri teatteriin taiteenalana. Ensimmäisessä teatteriproduktiossa tuli vastaan myös oma teatteriproduktion tekemiseen liittyvä kulttuurinsa ja minä opin käsitteet kuten enskalahja ja välikaronkka, mitkä teatteria tehneille konkareille ovat itsestään selvyyksiä. Toisaalta koen, että kaikissa taiteellisissa projekteissa on tärkeää, että työryhmässä on henkilö, joka pystyy tarkastelemaan produktiota myös etäämmältä. Teatterituottamisessa antoisinta on päästä työskentelemään ihmisten kanssa, jotka suhtautuvat työhön intohimoisesti, vaikka teoriassa kyse onkin ’vain’ harrastustoiminnasta. Olit intohimoinen teatteriharrastaja tai et, suosittelen antamaan mahdollisuuden ylioppilasteattereille alustana päästä kehittämään omaa ammattitaitoaan. Voin varmuudella sanoa, että mihin tahansa harrastajateatteriin päädytkin, sinut otetaan avosylin vastaan. Kaikille teatterituottamisesta kiinnostuneille kulttuurituottajille suosittelen lämpimästi viittaamaani Jukka Hytin teosta Teatterituottajan opas, teoksen ensimmäinen painos on julkaistu 2005 mutta se sisältää edelleen varsin kattavan ja relevantin kuvauksen tuottajan roolista teatterialalla.
Tuotantosuunnittelun merkitys teatterituotannossa
KOM-teatteri on vuonna 1971 perustettu ryhmämuotoinen teatteri. Teatterin tavoitteena on vaikuttaa yhteiskuntaan ja tehdä korkeatasoista, taiteellisesti kunnianhimoista sekä monimuotoista teatteria. Teatteri sijaitsee Helsingin Ullanlinnassa, jossa sillä on kaksi näyttämöä. KOM-teatterin tuotantojen volyymi on kasvanut viime vuosina. Monipuolistunut tuotantorakenne on luonut painetta tuotantoprosessin kehittämiselle ja tuotanto-osaamisen vahvistamiselle. Tämän projektin tavoitteena oli luodaKOM-teatterille tuotantomanuaali, joka sanoittaa hiljaista tietoa ja kuvaa teatterin nykyistä tuotantoprosessia. Suomen teatterikenttä on hyvin moninainen. Teattereiden organisaatiorakenteet ja toimintatavat vaihtelevat suuresti ja tuotantoprosessi muodostuu yksilöllisten tarpeiden pohjalta. Esimerkiksi laitosteattereiden ja vapaan kentän tarpeet eroavat suuresti toisistaan. Yleispätevää tuotantomallia ei ole olemassa ja kunkin teatteriorganisaation tuotantoprosessiin pääsee parhaiten kiinni käytännön toimintaa havainnoimalla. Aloitin työt KOM-teatterin tuotantokoordinaattorina syksyllä 2018, ja havainnoin teatterin tuotantoprosessia perehtyessäni uuteen työhön syksyn 2018 ja kevään 2019 harjoitus- ja näytäntökaudella. Tuotantoprosessin kuvaaminentoimii pohjana tuotantosuunnittelulle, sillä se kirkastaa ja konkretisoi teatterin tavan toimia. Tuotantosuunnittelun merkitys korostuu laajan ja monipuolisen tuotantorakenteen ylläpidossa. Suunnitteluun panostaminen mahdollistaa teatterin resurssien optimoinnin ja tehokkaan käytön, tavoitteiden asettelun ja tuotannon etenemisen seurannan, sekä riskien ennakoinnin ja ennaltaehkäisyn. Tuotantosuunnittelu auttaa myös hahmottamaan eri tuotantojen suhdetta tosiinsa, sillä se selkiyttää tuotantojen aikataulua sekä työn- ja vastuunjakoa, ja sitouttaa työntekijöitä tuotantoon. Tämän projektin aikana kokoamani tuotantomanuaali havainnollistaa KOM-teatterin nykyistä tuotantorakennetta. Manuaali toimii pohjana syksyllä 2019 alkavalle kehityshankkeelle. Hankkeen tavoitteena on kehittää nykyistä tuotantomallia niin, että se vastaa teatterin tuotantojen uusiin tarpeisiin ja mahdollistaa taiteellisen työn tukemisen entistäkin paremmin. Tämä projekti tuki siirtymistäni kulttuurituotannon opinnoista teatterialan töihin. Koen, että oma asiantuntemukseni vahvistui tämän projektin aikana. Sain uusia oivalluksia ja syvällistä näkökulmaa työhöni, ja uskallan nyt kutsua itseäni teatterituottajaksi. Rosa Frauenknecht, Kutu16