Avainsana: teatteri
Kesä Ypäjän Musiikkiteatterilla nunnien ja konnien apuna
Ypäjän Musiikkiteatteri on toiminut jo vuodesta 1985. Se on tarjonnut korkeatasoisia näytöksiä aina kesäisin kauniissa kotiseutumiljöössä. Näyttelijät koostuvat harrastajista, ja tuotannossa apuna ovat ammattilaiset. Vuoden 2025 kesällä teatterissa oli Anu Hälvän ohjaama Nunnia ja konnia -näytös. Sain olla mukana tuotannossa auttamassa erilaisissa juoksevissa tehtävissä. Assistenttina hyvässä porukassa Toimin näytösten aikana apukätenä erilaisissa juoksevissa tehtävissä. Tehtäväni vaihtelivat teknisissä asioissa auttamisesta lavasteiden tarkastamiseen. Hyppäsin mukaan toimintaan vasta, kun näytöksiin oli enää muutama viikko. Harjoitukset olivat siis olleet käynnissä hyvän tovin ja suunnitelmia oli laadittu jo pitkään. Aluksi kesti hetki päästä kaikkeen mukaan, mutta esitys esitykseltä tunsin oloni enemmän kotoisaksi, ja tiesin mitä tapahtuu milloinkin. Pääsin assistenttina ollessa näkemään läheltä, miten Ypäjän musiikkiteatteri toimii ja mitä sen pyörittäminen vaatii. Pääsin paremmin myös sisälle teatterimaailmaan. Näyttelijöillä ja tuotantoryhmällä oli loistava ryhmähenki, ja heidän tiivis yhteistyönsä näkyi yleisölle aina hienona näytöksenä. Ypäjän teatteri vaalii ja edistää teatterikulttuuria Yksi teatterin arvoista ja tavoitteista on vaalia ja edistää musiikkiteatterikulttuuria sen kaikissa muodoissa ja mielestäni se näkyy teatterin toiminnassa. Teatteri pitää perinnettä yllä ja on toiminut jo useamman vuosikymmenen Ypäjän kunnan kotiseutumuseolla tuoden lukuisia ihmisiä katsomaan näytöksiä. Teatteri haluaa antaa mahdollisuuden kaikille päästä näyttelemään halutessaan, ja monet näyttelijät ovat saaneet ensikosketuksensa teatterista Ypäjän musiikkiteatterista. Lisäksi näytöksiin otetaan avustamaan vapaaehtoisia esimerkiksi lipunmyyntiin ja järjestyksenvalvontaan, ja monet ovatkin olleet mukana jo monta vuotta. Mitä opin Ypäjän musiikkiteatteri tarjosi minullekin hyvän tilaisuuden oppia teatterimaailmasta lisää. Pääsin jyvälle siitä, millaisia resursseja teatterin ylläpitämiseen vaaditaan. Opin myös teatterisanastoa ja erilaisia rutiineja teatterimaailmasta. Teatterin toiminnassa oli paljon vapaaehtoisia mukana, joten oli hienoa nähdä, miten vapaaehtoisten voimin saatiin tasokas näytös pystyyn. Kesä oli antoisa ja pääsin tutustumaan kesäteatterin kulisseihin hyvässä porukassa.
Vaikuttavaa nykyteatteria
Baltic Circle on Q-teatteri ry:n järjestämä kansainvälinen nykyteatterifestivaali. Se järjestetään joka marraskuu Helsingissä vaihtuvissa tapahtumapaikoissa. Se on kantaaottava festivaali, jonka ohjelmisto pyrkii herättämään keskustelua yhteiskunnallisista ja vaikeistakin aiheista. Emilia Kokon “how to host something as a cloud…”, esityspaikkana oli vanha autokauppa Vantaalla. Kuva: Tani Simberg Esitykset ovat pääosin nykyteatteria ja -tanssia, performansseja, ja mukaan mahtuu myös paneelikeskusteluja ja klubeja. Ohjelmisto on korkealaatuista. Yleisö koostuu niin taiteen alojen ammattilaisista kuin tavallisista taiteen ja kulttuurin kuluttajista. Näin ollen Baltic Circle luo oivan verkostoitumisalustan taiteesta ja teatterista kiinnostuneille ja kentällä toimiville. Minulla itselläni on Baltic Circlen kanssa nelivuotinen historia. Olen ollut siellä pari kertaa vapaaehtoisena, suoritin työharjoittelun viestintä- ja tuotantoassistenttina ja nyt viimeisimpänä 2019, olin tuotantoharjoittelija. Tällä kertaa tavoitteinani oli verkostoitua ja oppia enemmän festivaalin tuotannosta. Masi Tiitan ”La Mer” esitettiin Diakonissalaitoksen kirkossa. Kuva: Tani Simberg Kokemukseni vuoksi perehdyttämistä ei tarvittu, vaan pääsin heti asiaan. Toimin festivaaliviikon alkupuoliskon tuotannon apuna monipuolisissa työtehtävissä. Autoin Töölössä sijaitsevan toimiston ylläpidossa, ohjasin vapaaehtoisia, testasin simultaanitulkkauslaitteistoja, hain lentokentältä taiteilijoita, tein tervetulopakkauksia taiteilijoille ja hain kaupasta kaikkea spraymaaleista kahvikuppeihin. Koko viikon ajan vastuullani oli myös ”festival hotline”. Se oli puhelinnumero, johon festarikävijät ja sidosryhmät saivat matalalla kynnyksellä soittaa, mikäli jossain asiassa oli epäselvyyksiä. Lisäksi tämä numero toimi nk. ”maksa mitä haluat” -lippujen päivystyslinjana. Loppuviikon olin festivaaliklubituottajan oikea käsi, kun rakensimme kaksipäiväisen klubin Cirkon Maneesiin tyhjästä. Jo perinteeksi muodostunut Love Me in November -klubi oli menestys. Esityksinä nähtiin mm. drag showta ja runoutta. Loppuyönä DJ:n soittaessa Maneesin lattia ei viilennyt hetkeksikään. Peilipalloja festivaaliklubin somistuksena. Kuva: Tani Simberg Päivät olivat pitkiä, mutta antoisia. Oli mielenkiintoista päästä syventymään festivaalin tuottamiseen hyvässä porukassa. Suosittelen lämpimästi Baltic Circleä harjoittelu- tai projektipaikaksi, mikäli pienet, mutta vaikuttavat taidefestivaalit on se juttu ja kaipaat lempeää ilmapiiriä hektisen työn tueksi! Hanna, kutu16 www.balticcircle.fi FB: Baltic Circle IG: balticcircle
Kanditeatteri on saatu päätökseen!
Projektityöskentelymme Kanditeatterissa on nyt ohi. Fiilikset ovat tyytyväiset ja haikeat. Teatterikorkeakoulussa vietetyt neljä kuukautta menivät nopeasti hyvässä työympäristössä. Käsittelyaika, kuva: Iida Meronen Iida vastasi Helmikuun 13.- ja Käsittelyaika-näytelmistä ja Anna Jessikan pentu- ja Leipäkorin Muotoinen Tyttö-näytelmistä. Projektityöskentelyn oheen mahtui myös jos jonkinmoista muuta tapahtumaa, kuten Drumming, jossa kymmenet rumpalit soittivat kunnianhimoisen tunnin verran yhdessä improvisoiden, sekä Dramaturgian 50v-juhlat, josta ei juhlahumun tuntu puuttunut. Näytelmien tuotannoissa työskentely piti sisällään erinäisiä valmistelutöitä. Tutuksi tulivat näyttämön backstage ja siellä vellova jännitys, kauppareissut tarjoiluja varten, tulostimen kanssa yhteistyön opettelu, eri tahojen kanssa kokoustaminen ja yhteistyön tekeminen sekä Lyyti- ja Gruppo-ohjelmat. Ensi-iltaruusuja, kuva: Iida Meronen Tunnelmat ensi-iltojen aikaan olivat kutkuttavia, ja suurimpia onnistumisen tunteita toivat eritoten lopussa saadut kiitokset, asioiden konkretisoituminen suunnittelupalavereista oikeisiin eheisiin näytelmiin ja työryhmien onnellisuus ja tyytyväisyys. Kiitos Teatterikorkeakoulu ja Kanditeatteri! Iida Meronen & Anna Kovács