Avainsana: tapahtumatuotanto
Valtakunnallinen Työllisyysfoorumi 2025
Valtakunnallinen Työllisyysfoorumi (TYFO) on jo yli kolmen vuosikymmenen ajan koonnut yhteen työllisyyskentän asiantuntijat, päättäjät ja kehittäjät eri puolilta Suomea. Vuoden 2025 tapahtuma oli monella tapaa erityinen – ei vain siksi, että se keräsi ennätyksellisen määrän uusia kohtaamisia alan asiantuntijoiden sekä organisaatioiden välillä, vaan myös siksi, että sain kunnian toimia tapahtuman vastuutuottajana. Seuraavaksi avaan projektin speksejä sekä niitä havaintoja, jotka haluan viedä mukana seuraaviin tuotantoihin. Kurkataan myös kulisseihin! Mistä kaikki alkoi – ja keitä mukana oli? TYFO 2025 järjestettiin marraskuussa Hotelli Vantaalla yhteistyössä FCG Finnish Consulting Groupin, Suomen Kuntaliiton sekä Vantaan kaupungin kanssa. Oma roolini vastuutuottajana oli iso kokonaisuus sisältäen tehtäviä laajalla skaalalla. Huolehdin esimerkiksi tiimityöskentelystä ja sen johtamisesta, tuotannon aikataulutuksesta ja markkinoinnista. Valitsin tapahtumapaikan, organisoin teknisen toteutuksen ja tein tila- ja cateringvaraukset. Tapahtumaprojekti kestää tyypillisesti noin 1,5 vuotta – ja se todella näkyy: onnistunut kokonaisuus syntyy vain pitkäjänteisestä suunnittelusta ja tiiviistä yhteistyöstä. Valtakunnallinen työllisyysfoorumi 2025, keskustelu. Kuva: Pinja Kiviranta Ennätysmäärä kohtaamisia & tunnelma oli katossa Tapahtuman keskeisiä tavoitteita olivat: Tuoda ihmisiä ja organisaatioita yhä enemmän yhteen keskustelun äärelle Tarjota laadukas ja ajankohtainen ohjelmakokonaisuus Luoda rento sekä avoin tunnelma tapahtumapäiviin Tulokset puhuvat puolestaan: osallistujamäärä nousi n. 30% viime vuodesta, tapahtumapäivät olivat täynnä puheensorinaa sekä uusia kohtaamisia, ja palaute oli positiivista. Anonyymin palautekyselyn mukaan väite "Tapahtuma oli kokonaisuutena onnistunut" sai keskiarvon 4,4/5. Erityisesti tunnelmaa kiiteltiin: “Ilmapiiri oli haastavista aiheista huolimatta innostunut ja eteenpäin katsova.” Kestävä kehitys tapahtumatuotannossa – pienistä valinnoista isoihin periaatteisiin FCG:llä kestävä kehitys näkyy konkreettisesti tapahtuman toteutuksessa. Ekologinen näkökulma konkreettisilla valinnoilla: Tarvikkeita ja muistiinpanovälineitä tilattiin vain tarpeeseen, tarjoilut mitoitettiin hävikin minimoimiseksi, tapahtumapaikan kierrätysjärjestelmä hyödynnettiin täysimääräisesti. Sosiaalinen kestävyys puolestaan kulkee jo arvoissamme mukana: Tapahtumissa noudatamme turvallisen tilan periaatteita, joihin jokainen osallistuja sitoutuu. Viestimme etukäteen siitä, että jokainen on tervetullut omana itsenään. Mahdollisiin häirintätilanteisiin puututtaisiin välittömästi (niitä ei onneksi esiintynyt). Taloudellinen kestävyys pelaa myös isoa roolia tapahtuman onnistumisessa: Budjetti suunniteltiin huolellisesti ja sitä seurattiin aktiivisesti. Resurssit mietittiin tarkoin, jotta voidaan luoda laadukas ja kestävä tapahtuma. Kokonaisuutena kestävä kehitys on siis sisäänrakennettu osa projektia ja siitä olen ylpeä! Nämä teemat tulevat olemaan varmasti yhä tärkeämpiä tulevaisuudessa, joten erityisesti näitä oppeja tulen kantamaan mukana jatkossakin omissa tapahtumatuotannoissa! Niihin kulisseihin! Tuottajana haluan pitää langat aina käsissäni, mutta todellisuudessa kaikki ei ole aina itsestä kiinni. Kuhinaa voivat aiheuttaa lukuisat esiintyjät presentaatiomateriaaleineen tai yllättävät ongelmat tapahtumapaikan ilmastoinnin kanssa. Verhojen takana kuhisee aina, mutta tässä tapahtumassa hyvin vähän, vaikka edellisenä iltana vielä puolen yön jälkeen läppäri kävi kuumana. Loppukaneetiksi voin todeta, että tästä projektista jäi paljon oppeja, kokemusta sekä kasa ihania muistoja, joita voin kantaa mukanani. Nyt katseet on jo käännetty vuoden 2026 toteutukseen, jolloin suuntaamme Ouluun! Karoliina Pesonen / Tapahtumatuottaja / Kulttuurituotannon vuosikurssi 2024
Henkilöbrändi uusiksi – ihmiseltä ihmiselle
Keväällä 2024 päädyin mukaan projektiin, joka muutti käsitykseni henkilöbrändäyksestä aivan täysin. Tarkoituksena oli uudistaa lahtelaisen yksinyrittäjän, Selina Malisen, henkilöbrändi. Ei pelkästään pintapuolisesti, vaan aidosti uudelleen rakentaa koko se tyyli, millä tavoin Selina näyttäytyy ja kommunikoi maailmalle. Selina oli tehnyt pitkään töitä ihonhoitoalalla, mutta haaveili urasta, jossa voisi yhdistää hyvinvointia, yhteisöllisyyttä ja vapaampaa työelämää. Hän halusi luoda brändin, jonka avulla voisi tehdä työtään missä päin maailmaa tahansa, eikä enää pelkästään hoitolan neljän seinän sisällä. Lähdin mukaan projektiin suht uutena tekijänä, mutta jo kuitenkin alaa opiskelleena ja tätä kautta tietotaitoa kerryttäneenä. Halusin tuoda projektiin omaa näkökulmaani ja tukea Selinaa matkalla rakentamaan uutta - erityisesti tapahtumien järjestämisen näkökulmasta. Selinalla ei ollut aiemmin kovin paljoa kokemusta tapahtumien järjestämisestä, joten pääsin tarjoamaan mm. käytännön apuja projektiin. Ideoimme, miten hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä voisi tuoda näkyväksi ja helposti saataville myös tapahtumien kautta. Meidän tavoitteenamme oli luoda jotain helposti lähestyttävää ja lämminhenkistä; sellaista, joka tuntuisi enemmän ihmiseltä ihmiselle kuin markkinointikampanjalta. Tästä ajatuksesta syntyi Selfcare Club -yhteisö, jonka ympärille koko projekti lopulta rakentui. Se ei ollut mikään suljettu kerho tai kiiltokuvamainen hyvinvointibrändi, vaan avoin, sosiaalisessa mediassa ja tapahtumien ympärillä toimiva yhteisö, jossa ihmiset saivat tulla mukaan juuri sellaisina kuin ovat. Halusimme tarjota tapahtumia ja sisältöä, jotka tukisivat kokonaisvaltaista hyvinvointia ja antaisi mahdollisuuden kohdata muita samanhenkisiä ihmisiä. Kuva 1: Selinan uuden brändin mainoskuva ja Selfcare Clubin kansikuva. Hyvinvointia by Selina. Aluksi suunnitelmat olivat paljon laajempia ja projektissa piti olla vaikuttajayhteistöitä, aikataulutusta, somekampanjoita ja kaikkea mahdollista. Todellisuus kuitenkin muokkasi projektia ja todella hyvä niin. Lopulta keskityimme siihen, mikä tuntui tärkeimmältä: yhteisön rakentamiseen ja aidon vuorovaikutuksen mahdollistamiseen. Tapahtumat syntyivät matalalla kynnyksellä ja yhteistyökumppaneiden kanssa työskennellen. Mukaan lähti paikallisia yrityksiä, kuten Kahiwa, Crossfit Lahti ja Kahvila Kariranta, jotka toivat omat ideansa ja tuotteensa mukaan tapahtumiin. Oli Selinan nimikkojuomia, brunssilautasia ja ilmaistreenitapahtumia, eli kaikkea hyvässä tasapainossa, mikä teki kokonaisuudesta elävän ja monipuolisen. Kuva 2: Kuvaa muutamista yhteistyökumppaneista ja heidän tarjoamistaan tuotteista tai palveluista. Nimikkojuoma, aamiaissetti, tuotteita treenitapahtumissa. Henkilöbrändin sydän Projektin aikana opin, että hyvä henkilöbrändi ei ole rakennettu täydellisistä kuvia tai harkituista sloganeista. Se on aitoutta, jatkuvaa oppimista ja rohkeutta näyttää, kuka oikeasti on. Teoriaa aiheesta löytyy loputtomasti. On kursseja, ohjeita ja oppaita, jotka lupaavat “täydellisen henkilöbrändin kaavan”. Mutta todellisuudessa mikään teoria ei voi opettaa aitoutta. Henkilöbrändi syntyy siitä, että uskaltaa olla oma itsensä ja löytää oman tavan viestiä siitä muille: ihmiseltä ihmiselle. Projektin suurin palkinto ei ollut raha tai näkyvyys, vaan tunne siitä, että oli mukana tekemässä jotain merkityksellistä. Sain nähdä läheltä, miten Selinan uusi brändi löysi oman muotonsa ja miten ihmiset ottivat sen vastaan aidosti innostuneina ja myös itse inspiroituineina uudesta näkökulmasta hyvinvointiin, henkilöbrändäykseen ja kaikkeen siihen liittyvään. Henkilöbrändin uudistaminen oli paljon muutakin kuin visuaalinen päivitys, se oli kasvumatka, sekä Selinalle että minulle. Tänä päivänä Selina on kasvattanut sosiaalisen median presenssiä ja näkyvyyttä valtavasti ja voikin sanoa, että hän on kavunnut itsensä liikunta- ja hyvinvointialan sydämeen. Siitä olen ihan valtavan ylpeä. Jos jotain opin, niin sen, että hyvä henkilöbrändi ei ole pintaa, vaan pohjaa. Se kasvaa omista arvoista, aitoudesta ja halusta jakaa jotakin, mikä tekee hyvää muillekin. Ja juuri siitä syystä tämä projekti jäi mieleen. Se oli matka kohti brändiä, joka tuntuu sydämessä oikealta. Nea Hännikäinen Kulttuurituottajat -22
Salaperäinen saari ja artistituotannon arki
Ö Fest? Ö Fest on salaperäinen musiikkifestivaali saaressa, joka ei paljasta sijaintiaan kävijöillensäkään kuin vasta viime hetkellä. Festivaali haluaa nostaa lavalle tämän hetken sekä tulevaisuuden kiinnostavia nimiä. Tuttujen nimien rinnalle halutaan uusia tekijöitä, joille esiintyminen Ö Festissä on ensimmäinen festivaalikeikka. Vuonna 2024 siirryin festivaalin parissa uuteen rooliin artistituotannon vastaavaksi. Vaikka pientapahtumia nousee koko ajan lisää kentälle, Ö Fest onnistuu erottautumaan tarjonnasta minkä todisteena toimii loppuunmyyty tapahtuma. Mitä artistituotanto on? Artistituotanto on työtä, joka varmistaa, että esiintyjä voi keskittyä olennaiseen, eli esiintymiseen. Käytännössä se tarkoittaa asioiden järjestämistä, esimerkiksi Ö Festin tapauksessa kuljetuksia, majoituksia, takahuonetilojen hoitamista, kaikkea sitä mitä artisti tarvitsee matkallaan saareen ja lavalle. Ö Festissä tavoitteemme oli yksinkertainen. Tahdoimme että jokainen artisti kokee olevansa tervetullut ja hyvin informoitu etukäteen. Panostimme aitoon sekä mahdollisimman kiireettömään kohtaamiseen esimerkiksi vastaanottamalla jokainen artisti henkilökohtaisesti. Saaren haasteet ja onnistumisen ilo Saari sijaintina tuo omat uudenlaiset haasteensa artistituotannonkin kannalta. Saareen, jossa Ö Fest järjestetään, on ainoastaan vesireitti. Siksi artistien saapuminen ja kaluston kuljetus tuli suunnitella tarkalla aikataululla etukäteen, sillä siirtymiset vievät tavallista pidemmän ajan. Festivaali järjestettiin 2024 ensimmäistä kertaa uudessa lokaatiossa. Sain suunnitella toimintamallin, jonka mukaan artistien saapumiset ja poistumiset toteutettiin. Tämä tarkoitti etäisyyksien kellottamista, aikataulujen kanssa kamppailua, kulkuvälineiden pohtimista ja artistien sekä heidän edustajien kanssa aktiivista keskustelua, jotta liikkuminen oli mahdollisen sulavaa. Vuosi opetti paljon ja antoi arvokkaita kehitysideoita tulevia vuosia varten, esimerkiksi millainen tiimi artistuotannon ympärille kannattaisi tulevaisuudessa rakentaa ja vastuita jakaa. Kun artistit kiittivät hyvästä järjestelystä ja kehuivat tunnelmaa, tuntui että kaikki työ ja stressi kannatti. Oli hienoa nähdä, että omalla työllä oli konkreettinen merkitys kokonaisuuden onnistumisessa. Päivän päätteeksi Pariisin Kevään takahuoneesta bändin jättämät terveiset, "Kiitos, tosi hyvä bäkkäri!" Oman oppimisen reflektointi Henkilökohtaisesti tämä projekti oli kasvun paikka. Oli hienoa päästä toimimaan vastuuroolissa ja saada mahdollisuus rakentaa tällainen kokonaisuus. Työskentely Ö Festin parissa tapahtui työharjoittelun rinnalla, mikä oli ajoittain raskasta ja uuvuttavaa. Projekti antoi varmuutta, että kykenen hallitsemaan isojakin kokonaisuuksia. Työskentelyn parissa pääsin syventämään osaamistani sekä oppimaan paljon uusia asioita. En pelkää vastuuta tai vaikeita keskusteluja. Kyky muovautua yllättävien tilanteiden mukana sekä nopea ratkaisukyky osoittautuivat hyödyllisiksi taidoiksi kesän aikana artistituotannon äärellä. Artistituotannon näkökulmasta opin, että tapahtuman persoonallisuus rakentuu pienistä yksityiskohdista, esimerkiksi siitä, miten artisti otetaan vastaan ja millainen kokemus hänelle syntyy. Jenni Mäkelä, Kulttuurituotanto 2020
Merkityksellisen messukokemuksen resepti: elämyksiä, osallisuutta ja kestävää kehitystä
Kansainväliset messut ja tapahtumat elävät murrosvaihetta. Fyysisen tapahtumatilan rinnalle on noussut vahva digitaalinen ulottuvuus, joka ei ole enää vain lisäpalvelu, vaan olennainen osa tapahtumien rakennetta. Digitaalisuus mahdollistaa uudenlaista vuorovaikutusta, osallistamista ja kestävän kehityksen huomioimista. Tässä blogissa tarkastelen opinnäytetyöni pohjalta, miten digitaaliset ratkaisut rakentavat merkityksellisiä kokemuksia ja tukevat vastuullista tapahtumatuotantoa. Koen, että digitaalisuus avaa tapahtuma-alalle kiehtovia kehitysnäkymiä tulevaisuudessa. Elämyksiä ja vuorovaikutusta teknologian avulla Digitaalisuus ei ole vain teknologinen lisä – se on kokemus sinänsä. Messukävijälle – ja myös näytteilleasettajille – se tuo mukanaan elämyksiä, uusia kohtaamisia ja yksilöllisiä polkuja tapahtuman sisällä. Virtuaalitodellisuus (VR), lisätty todellisuus (AR) ja interaktiiviset alustat tekevät tapahtumista moniaistisia ja henkilökohtaisia. Ne eivät enää toimi vain yleisön viihdyttäjinä, vaan ovat osa tapahtuman ydinsisältöä. Osallistaminen muuttaa tapahtuman luonteen Messut eivät ole enää yksisuuntainen tiedon ja tuotteiden esittelykanava. Kävijät odottavat osallisuutta ja vaikuttamisen mahdollisuuksia. Digitaaliset kyselyt, live-äänestykset ja pelillistetyt sisällöt aktivoivat yleisöä tavalla, joka tekee heistä tapahtuman rakentajia. Myös etäosallistuminen on yleistynyt. Se tekee tapahtumista saavutettavampia ja laajentaa kohderyhmiä. Samalla se mahdollistaa uusien kansainvälisten yhteistyömuotojen syntymisen, mikä tuo tapahtuma-alalle arvokkaita synergiaetuja. Messukävijät etsivät nykyään enemmän kuin informaatiota – he etsivät merkityksiä. Tapahtumat, jotka huomioivat osallistujien arvot, tarjoavat mahdollisuuksia oppimiseen ja yhteisöllisyyteen, jäävät mieleen ja vaikuttavat syvemmin. Työpajat, keskustelutilaisuudet ja digialustat, jotka mahdollistavat vuorovaikutuksen, ovat nousseet keskeisiksi. Digitaalisuus mahdollistaa yksilöllisten kokemusten rakentamisen, jossa osallistuja voi valita juuri itselleen merkityksellisimmät sisällöt. Messutapahtumat tarjoavat yhä useammin mahdollisuuksia myös sidosryhmien, kuten kumppaneiden ja näytteilleasettajien, osallistamiseen suunnittelu- ja kehittämisprosesseihin. Tämä yhteiskehittämisen malli tukee pitkäaikaisia kumppanuuksia ja vastaa aidosti osallistujien tarpeisiin. Kestävä kehitys tapahtumatuotannon ytimenä Ekologisuus on noussut merkittäväksi teemaksi kansainvälisessä tapahtumatuotannossa. Ympäristövaikutukset huomioidaan jo suunnittelun alkuvaiheessa, ja digitaalisuus toimii tässä tärkeänä välineenä. Virtuaaliset ja hybridi-tapahtumat vähentävät matkustamisen tarvetta, digitaalinen viestintä korvaa painotuotteita ja reaaliaikainen data mahdollistaa energiankulutuksen seurannan. Osallistujat odottavat vastuullisia valintoja – niistä on tullut tapahtuman kiinnostavuuteen ja imagoon vaikuttavia tekijöitä. Opinnäytetyöni perusteella on selvää, että digitaalisuus tuo mukanaan paitsi elämysmaailmoja ja osallistumisen tapoja, myös mahdollisuuden rakentaa merkityksellisyyttä ja ekologista vastuuta. Tulevaisuuden tapahtumajärjestäjiltä vaaditaan uudenlaista osaamista. On osattava yhdistää teknologia inhimilliseen kokemukseen, kohdata osallistujat yksilöinä ja luoda sisältöjä, jotka todella puhuttelevat. Tärkeintä on luoda kokemuksia, jotka jäävät mieleen – ja sydämeen Kirjoittaja Susanne Hamarin opinnäytetyö Messutapahtuman teema-alueen asiakaskokemuksen kehittäminen : B2B ja B2C tarpeet ja toiveet huomioiden on luettavissa Thesuksessa osoitteessa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052113875 Susanne Hamari (juuri valmistuva kulttuurituottaja YAMK) on kiertotalouden innovatiivinen kehittäjä, yrittäjä ja materiaalien uusiokäytön asiantuntija. Hän kehittää messutapahtumia ja niiden teema-alueita sekä uusia messukonsepteja. Hamari on kulttuurialan moniosaaja ja myös koulutuksen sekä ohjaustoiminnan ammattilainen.
Näin rakensin PR-tapahtuman tyhjästä – ja opin samalla johtamaan itseäni
Miltä tuntuu järjestää meikkidemo, houkutella paikalle vaikuttajavieraita ja vastata yhteistyökumppaneiden odotuksiin – ilman budjettia? Vastaus: paljon stressiä, tarkkaa suunnittelua ja loputtomasti WhatsApp-viestejä. Ennen kaikkea se opetti minulle, mitä itsensä johtaminen tarkoittaa silloin, kun kukaan ei katso olan yli, mutta kaiken on silti oltava valmista ajallaan ja ammattimaisesti. Rohkea demo, tiukka aikataulu Tuotin maaliskuussa 2025 yhdessä Viveka Tiitolan kanssa MAC Cosmeticsin PR-tilaisuuden Spalt PR Helsinki -toimistolla. Tapahtuman nimi oli Bold & Beautiful Makeup Masterclass, ja se kokosi yhteen vaikuttajia, median edustajia ja meikkifaneja naistenpäivän etkojen hengessä. Suunnitteluaikaa oli vain kolme viikkoa. Sinä aikana loimme sisältökonseptin, laadimme aikataulut ja someohjeistukset, suunnittelimme visuaalisen ilmeen ja koordinoimme kaiken tilasta tarjoiluun ja mallista kuvaajaan. Kaikki toteutettiin ilman varsinaista budjettia – hyödynsimme tunnetun brändin vetovoimaa näkyvyyden ja portfoliohyödyn pohjana. Vastuuta ilman pomoa Oma roolini painottui kenttätyöhön ja tuotannon yksityiskohtien hallintaan. Vastasin muun muassa vieraiden vastaanotosta, somesisältöjen toteutuksesta ja tapahtuman aikataulutuksesta. Vaikka tuottajia oli kaksi, käytännössä jokaisen oli johdettava omaa työtään itsenäisesti. Siinä auttaa vain selkeä tapahtuman rakenne ja jatkuva tilanteen seuraaminen. Opin priorisoimaan: mikä on olennaista nyt, mikä voi odottaa. Opin myös sanomaan ääneen, kun tarvitsin apua – ja toisaalta luottamaan siihen, että olin oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Käytin tuotannon tukena Google Driveä, WhatsAppia ja vanhaa kunnon tehtävälistaa. Pienessä tuotannossa hyvät työkalut eivät ole luksusta vaan elinehto. Kiire kasvattaa, jos sen antaa PR-tuotannossa ei voi jäädä odottelemaan ohjeita. Jokainen tiimin jäsen oli mukana omasta tahdostaan – ei palkan, vaan kokemuksen ja näkyvyyden takia. Se vaatii kunnioitusta, läsnäoloa ja hyvää johtamista. Myös itsensä johtamista. Tämä projekti kirkasti minulle sen, mihin haluan tulevaisuudessa panostaa: olla osa tuotantoja, joissa tehdään tiimityötä ja pidetään kiire kulisseissa. Tuottajana haluan olla se, joka pitää langat käsissään, mutta ei sido muita niihin.
Viestintä on artistituotannon ydin
Moni tämän tekstin lukija on varmasti käynyt katsomassa artistin tai bändin keikkaa. Keikoilla yleisö tanssii ja laulaa mukana, mutta harva pysähtyy miettimään, kuinka paljon työtä ja yksityiskohtien hiomista tämä kaikki vaatii. Artistituotanto on suurelta osin viestintää ja erilaisten palasten yhdistämistä. Tuotantovaiheessa sovitaan useista asioista, yleensä artistin tai hänen edustajansa, kuten ohjelmatoimiston, kanssa. Tapahtumassa, jossa esiintyjiä on useita, voi olla isojakin artistikohtaisia eroja siinä, mitä täytyy sopia. Yleensä keskeisimpiä asioita ovat käytännön asiat, kuten tekniikka ja logistiikka. Etenkin toiselta paikkakunnalta tai toisesta maasta tulevien artistien kanssa on sovittava, miten tapahtumapaikalle pääsee. Lisäksi tulee sopia, mitä kaikkea esiintyjä tuo mukanaan ja mitä taas järjestävän tahon täytyy hoitaa. Artistituotannon kokonaisuudessa isossa roolissa ovat erilaiset raiderit (eng. rider). Raideri on lista siitä, mitä esiintyjä vaatii tapahtuman järjestäjältä. Vaatimukset liittyvät esiintymistekniikkaan ja käytännön asioihin, kuten backstage-tarjoiluihin sekä majoituksen tasoon. Nimekkäimmät artistit usein vaativat enemmän kuin pienemmät, jotka vaativat yleensä vähemmän. Omassa työssäni huomasin myös, että monet raidereiden pienemmistä yksityiskohdista ovat usein neuvoteltavissa. Raidereidenkin osalta viestintää ja keskustelua siis käydään. Viestintä artistituotannossa ei rajoitu pelkästään artistiin ja hänen edustajaansa, vaan myös tapahtuman eri osa-alueiden tekijöihin. Teknistä tuottajaa kiinnostavat artistin tekniset vaatimukset. Markkinoinnista vastaavalle pitää lähettää artistin markkinointimateriaalit, joihin kuuluvat promokuvat ja usein jonkinlainen esittelyteksti. Tapahtuman raha-asioista vastaavan kanssa taas pitää vaihtaa tietoa laskuista, niiden eräpäivistä ja laskutustiedoista. Ennen tapahtumaa ja tapahtuman aikana viestinvaihtoa tulee paljon tapahtuman aikaisen artistitiimin kanssa, johon kuuluu artistien “hostit” ja kuskit. Artistitiimille täytyy laatia selkeät aikataulut tapahtumapäivien ja esiintymisten osalta. Kuskeille tehdään ajolista, josta käy ilmi artistien aikataulut: mistä haetaan, minne viedään ja mihin aikaan. Aikatauluihin voi tulla muutoksia lyhyelläkin varoitusajalla, kun esimerkiksi joku artisteista haluaakin jäädä tapahtumaan pidemmäksi ajaksi tai tulla aikaisemmin paikalle. Kaikista näistä muutoksista käydään aktiivista viestintää. Viestinnän ytimessä ovat viestintävälineet. Omassa projektissani tärkeimmät viestintävälineet olivat sähköposti artistien kanssa, Telegram tuotantotiimin sisällä ja WhatsApp tapahtuman artistitiimin kanssa. Pitkän viestinnän tuloksena jokaiselle artistille laadittiin “itinerary”, eli matkasuunnitelma. Matkasuunnitelma on dokumentti, jossa on tiivis paketti artistille tärkeästä tiedosta, kuten kyytien aikatauluista, majoituksesta, ruokailusta ja tarvittavat yhteystiedot tapahtuman aikana. Itselleni syventävä projekti oli ensimmäinen kosketus ammattimaisesti toteutettuun tuotantoon, jossa olin itse vastuutehtävissä. Samalla projekti tarjosi mahdollisuuden syventää aiemmin kartutettua kulttuuri- ja tapahtuma-alan kokemustani ja hyödyntää monia ensimmäisen opiskeluvuoden aikana kerättyjä tietoja ja taitoja. Ora Förbom, kulttuurituottaja 2023
Vapaaehtoisten voimin kohti onnistuneita tapahtumia
Entinen Pyhtään kunnantalo muunnettiin kulttuurikeskukseksi vuonna 2020 ja ensimmäinen keikkakesä pidettiin vuonna 2021. Vuosien aikana Kulttuuritalon lavalle on noussut monia Suomen rakastetuimpia artisteja ja tänä kesänä moni heistä teki paluun. Työskentelin viime kesänä tuottaja-assistenttina No Fear Agencylla. Toimin artistien yhteyshenkilönä ennen keikkoja, keikkojen aikana kuin niiden jälkeen. Hankin artistien tuotantovastaavalta kaikki tarvittavat tiedot, sopimukset sekä riderit. Työnkuvaani kuului myös vapaaehtoisten hankkiminen sekä heidän ohjeistaminen työtehtäviinsä. Vapaaehtoistoiminnan koordinointi Vapaaehtoistoiminnan koordinaattorina vastasin uusien vapaaehtoisten hankinnasta sekä heidän perehdyttämisestään omiin työtehtäviinsä. Pyhtään Kulttuuritalolla vapaaehtoiset toimivat lipunmyynnissä, tapahtuma-alueen siistimisessä sekä talkoolaisina tapahtuman rakennus- ja purkuvaiheessa, joten heillä on merkittävä osa tapahtuman toiminnan kannalta. Ollessani kolmatta kesää töissä Pyhtään Kulttuuritalolla, minulle on ollut tärkeää vastaanottaa palautetta vapaaehtoisilta ja kehittää omaa toimintaani heidän palautteensa pohjalta. Tärkeä osa vapaaehtoisten sitouttamista on muun muassa laatia työvuorot hyvissä ajoin, voinnin kysyminen päivän mittaan ja kiitoksen antaminen heidän työpanoksestaan. Pyhtään Kulttuuritalolla pyrimme luomaan yhteisöllisyyttä ja varmistamaan, että kaikilla on tervetullut ja arvostettu olo. Oppiminen projektin aikana Työni oli hyvin itsenäistä, joten kesän aikana opin paljon itseni johtamisesta. Sain kokemusta myös työtehtävien delegoinnista ja pääsin kehittämään ongelmanratkaisukykyjäni. Tärkeintä on olla itse avoimin mielin, lukea erilaisia lähteitä, työstää omia heikkouksia sekä analysoida omaa ja muiden työtä sekä pohtia mikä toimi ja mikä ei. Tällaiset projektit antavat hienon mahdollisuuden oppia sekä kehittää itseään! Roosa Niemeläinen, Kulttuurituottaja 2023
Yritystapahtumien monipuolinen maailma
Työskentelin Oulussa sijaitsevalla n. 1000 neliömetrin kokoisella tapahtumakeskus Tullisalilla, jossa yritystapahtumien lisäksi järjestetään kaikenlaisia mahdollisia tapahtumia, kuten konsertteja, näyttelyitä ja yksityistilaisuuksia. Ennen tätä projektia yritystapahtumien maailma oli minulle melko vieras. Tullisalilla osallistuin tapahtumien ennakkotuotantoon sekä olin mukana tapahtumien rakennus- ja purkuvaiheissa ja tietysti paikan päällä itse tapahtumissa. Projektini aikana Tullisalilla järjestettiin mm. rekrytointimessut, useampi seminaari, illallisjuhlat yrityksen henkilöstölle sekä firman pikkujoulut. Tapahtumat olivat luonteeltaan, kävijämäärältään, ajankohdaltaan ja tarpeiltaan hyvinkin erilaisia keskenään. Tiloista muokattiin kalustus- ja somistusratkaisuilla aina asiakkaiden toiveiden mukainen ja kyseiseen tapahtumaan sopiva. Suurimpaan osaan tapahtumista kuului jonkinlainen catering ja hoidimme niihin sopimusten mukaiset tarjoilut: kahvituksen, aamupalan, iltapalan tai jopa kolmen ruokalajin illallisen. Sain projektistani monipuolista kokemusta tapahtumatuotannosta. Pääsin kurkistamaan venuetuottajan työtehtäviin sekä opin, mitä kaikkea tapahtumamarkkinointi ja yritystapahtumat voivat olla. Tapahtumamarkkinoinnissa yritys voi tuottaa omia tapahtumia, kuten projektini aikana tuotetut seminaarit tai osallistua olevassa olevaan tapahtumaan, kuten rekrytointimessuilla tehtiin. Oli mielenkiintoista nähdä, kuinka nopeasti yksi tila saadaan muokattua muodosta toiseen, aivan kuin olisi mennyt uuteen ympäristöön. Venuella voidaan tehdä myös paljon tapahtumia, mitkä ei näy ulospäin. Tullisalia vuokrataan yksityiskäyttöön, ja siksi kaikkia tapahtumia ei mainosteta verkossa ja somessa. Osa yritystapahtumista, joita olin tuottamassa, oli yksityisiä, osa täysin avoimia ja osaan tuli ilmoittautua etukäteen. Pääsin siis todella näkemään yritystapahtumia laidasta laitaan. Veera P. / Tuottajat 20
Kestävät ratkaisut kansainvälisen konferenssin tuotannossa
Olin järjestämässä Operaatio Arktiksen kolmipäiväistä kansainvälistä ARCTIC MOMENTUM -konferenssia Helsingissä elo-syyskuussa 2023. Operaatio Arktis on suomalainen voittoa tavoittelematon järjestö, joka pyrkii suojelemaan arktisen alueen herkkiä ekosysteemejä jakamalla ilmastonkorjaukseen liittyvää tietoa sekä edistämällä kestäviä käytäntöjä ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Konferenssiin osallistui asiantuntijoita, tutkijoita, alkuperäiskansojen edustajia ja viranomaisia ympäri maailmaa. Ensimmäinen ja viimeinen päivä oli varattu kutsuvieraille, kun taas keskimmäisen päivän iltapäivä oli avoin kaikille, mikä mahdollisti laajan osallistujajoukon. Kaikille avoin tapahtuma keräsi lähes 500 osallistujaa, kun otetaan huomioon sekä paikan päällä että virtuaalisesti osallistuneet. Pekka Haavisto puhumassa avoimessa ARCTIC MOMENTUM -tilaisuudessa. Kuva Pietari Purovaara Tehtäväni projektissa oli auttaa erilaisissa tapahtumatuotannon tehtävissä ja pitää silmällä, ettei mitään oleellista unohdu yleisötapahtumaa järjestettäessä. Suurimmaksi vastuualueekseni muodostui kutsuvieraiden matkustusjärjestelyt. Tilanne oli jännittävä, sillä en ollut koskaan ennen huolehtinut suuren joukon matkustusjärjestelyistä ja lennoista ulkomailta Suomeen. Projektitiimi ympärilläni oli ihanan auttavainen ja ymmärtäväinen, joten työskentely heidän kanssaan oli rentoa ja mukavaa. Matkajärjestelyiden koordinointi sisälsi muun muassa kilpailutusta ja viestintää palveluntarjoajien kanssa sekä erilaisten lomakkeiden, kuten tietosuojalomakkeen, matkustuskäytäntöjen, tapahtuman ilmoittautumislomakkeen ja rahoitussopimuksen tekoa. Konferenssin järjestämisessä kiinnitettiin huomiota ekologiseen, sosiaaliseen ja taloudelliseen kestävyyteen. Esimerkiksi vieraiden matkustaminen pyrittiin järjestämään ympäristöystävällisesti ja tapahtumassa tarjoiltiin pääasiassa kasvisruokaa. Lisäksi tapahtuma oli suunniteltu osallistavaksi, huomioiden eri kulttuurien tarpeet ja turvallisen tilan periaatteet. Tapahtumassa haluttiin nostaa esiin myös arktisen alueen alkuperäiskansojen ääni, joka toteutui hienosti saamelaisten osallistumisen kautta. Työpaja käynnissä. Kuva Pietari Purovaara Tapahtuma onnistui todella hyvin, jota edesauttoi varmasti huolellinen suunnittelu ja viestintä. Tapahtumatuotannon näkökulmasta projektin merkittävimmät onnistumiset olivat mielestäni säännölliset palaverit koko tiimin kesken ja tiimin palautetilaisuudet projektin jälkeen. Palautetilaisuuksia oli kaksi, joista ensimmäisessä tiimi sai jakaa yleisesti kokemuksiaan. Toisessa mukana oli terveysalan ammattilainen, joka johti keskustelua projektin kuormittavuudesta, onnistumisista ja epäonnistumisista. Palautetilaisuudet olivat kokemuksena arvokkaita ja auttoivat käsittelemään intensiivisen projektin päättymistä. Operaatio Arktiksen työ arktisen alueen suojelemiseksi on merkittävää, ja olen ylpeä, että sain olla osa tätä tärkeää projektia. OA:n toiminnasta ja projekteista voi lukea lisää heidän nettisivuiltaan https://www.operaatioarktis.fi tai seuraamalla heitä Instagramissa @operaatioarktis Anna Korkeamäki, kulttuurituotannon opiskelija 2021
Flow Festival vastuullisesti vatsassa
Vuonna 2024 juhlittiin Flow Festivalin 20-vuotista taivalta. Tapahtuma keräsi peräti 92 000 kävijää viikonlopun aikana. Flow’ssa yhdistyvät moniaistilliset elämykset musiikin, taiteen ja ruoan kautta. Itse työskentelin festivaalilla ruokamyyntikoordinaattorin roolissa. Flow’n toiminnassa itseäni kiehtoo eniten vastuullisuus. Kun päätöksiä suunnitellaan ja toteutetaan vastuullisuus edellä, on niiden takana helppo seistä. Flow on ensimmäinen suomalainen festivaali, joka on päättänyt linjata ruokatarjontansa enemmän kasvipohjaiseksi ja lopettaa punaisen lihan sekä siipikarjan myymisen. Näiden tekojen kautta festivaalin toiminta voi herättää monenlaisia tunteita, toisille hyvässä ja toisille pahassa. Ruokamyyntikoordinaattorina toimiminen oli mieluisa haaste ja näytön paikka itselleni. Toimin ravintoloiden yhteyshenkilönä ja vastasin heidän tuotannostaan Suvilahdessa. Konkreettisia työtehtäviäni olivat mm. ruokamyyjien sopimusten tekeminen, infokirjeiden kirjoittaminen ja lähetys, infotilaisuuden tuotanto, ruokamyyjien tuotannollisten tarpeiden kartoitus ja tuotannon koordinointi. Toisen vuoden opiskelijana näin vastuulliseen työtehtävään lähteminen jännitti aluksi todella paljon, mutta koen aina suoriutuvani parhaiten paineen alla ja tästäkin selvittiin! Työpäiväni koostuivat pitkälti erilaisten excel-taulukoiden täyttämisestä ja seuraamisesta. Hetkinä, jolloin taulukoihin ei ollut mitään päivitettävää soittelin ravintoloiden perään: kyselin kuulumisia ja utelin kaipaamieni tietojen perään. Festivaalin aikana pääsin maistelemaan toinen toistaan maittavampia ruokia ja nauttimaan työni hedelmistä. Kokonaisuudessaan projekti opetti kuinka tärkeää ajanhallinta ja itsensä johtaminen todellisuudessa on. Kulttuurituottajana festivaaleilla loistaminen vaatii lisäksi erinomaisia sosiaalisia taitoja ja niitä todella pääsi tässä hyödyntämään. Tästä kaikesta taas yhtä kokemusta viisaampana jatkan kohti tulevia haasteita! Riku Niemelä, Kulttuurituottaja 2022