Avainsana: tapahtumaelämys
Esteettömyys ei tapahdu itsestään – se tarvitsee johtajan
Opinnäytetyöni aiheena oli esteettömyyskartoituksen ja toimenpide-ehdotuksien luominen historiallisessa miljöössä sijaitsevalle tapahtuma-areenalle. Vaikka työni keskittyi pääasiassa liikkumisympäristön esteettömyyteen, huomasin nopeasti, ettei ratkaisut tilanteen parantamiseen ole pelkästään fyysisten esteiden poistaminen. Organisaatiolta täytyy löytyä aitoa halua muutosten tekemiseen ja prosessin läpiviemiseen. Tässä työssä korostuu erityisesti johtajuuden merkitys. Esteettömyys vaatii arvojen mukaista johtamista Ensimmäinen askel esteettömyyden ja saavutettavuuden parantamiseksi on asian tunnistaminen ja tunnustaminen. Johtamisen näkökulmasta kehittämistyö onnistuu vain, jos esteettömyys sisäistetään osaksi organisaation arvoja ja pitkän aikavälin strategiaa. Kartoituksen toteuttaminen ja sen tulosten hyödyntäminen vaativat suunnitelmallista ja osallistavaa johtamista, jonka avulla voidaan vahvistaa henkilöstön ja asiakkaiden osallisuutta sekä rakentaa arvoa tuottavia palveluita. Tavoitteet on vietävä strategiatasolta käytännön toimintaan – yksi- köihin ja arjen päätöksiin. Tämä edellyttää arvolähtöistä viestintää, joka tekee esteettömyyden merkityksen näkyväksi kaikille sidosryhmille. Osallistava toimintatapa lisää sitoutumista ja tuo esiin myös sellaisia esteettömyyden näkökulmia, joita muuten ei ehkä huomattaisi. Esteettömyys on jatkuva, vastuullinen prosessi Historialliset ja ainutlaatuiset miljööt tapahtumapaikkoina sekä niiden mukanaan tuomat haasteet korostavat yksilöllisten ja innovatiivisten ratkaisujen luomista esteettömyyden toteutumiseksi. Innovatiivinen organisaatiokulttuuri, joka edellyttää johtajan osittaista vallasta luopumista ja vastuun jakamista alaisille, voi tällaisessa ympäristössä tukea osallistavaa johtamista. Johtajalta tai prosessin vetäjältä edellytetään myös kykyä suunnitella konkreettisia toimenpiteitä ja aikatauluja. Kartoituksessa esiin tulleet puutteet on priorisoitava ja muutostyöt aikataulutettava realistisesti, huomioiden organisaation resurssit. Tarvitaan myös selkeitä rakenteita, kuten vastuutahojen nimeämistä ja seurantajärjestelmiä, jotka tukevat kehittämistyön jatkuvuutta. Esimerkiksi esteettömyyteen liittyvä osaaminen voidaan sisällyttää osaksi henkilöstön perehdytystä ja koulutusta. Esteettömyyden tulisi olla osa arkipäivän ajattelua, ei vain erillinen kehittämishanke. Kehittämistyö vaatii monitasoista johtamista, jossa yhdistyvät strateginen suunnittelu, ihmisten kuunteleminen, konkreettinen toimeenpano ja jatkuva arviointi. Esteettömyys on oikeus, ei lisäpalvelu Esteettömyys ei ole koskaan täysin valmis tavoite, vaan jatkuva prosessi, jota voi ja tulee kehittää. Se tarkoittaa ympäristön, palvelujen ja viestinnän suunnittelua siten, että kaikki ihmiset, riippumatta toimintakyvystä, iästä tai muista yksilöllisistä tekijöistä, voivat osallistua tasavertaisesti yhteiskunnan toimintaan. Esteettömyyden varmistaminen on keskeinen osa kaikkien tapahtumapaikkojen suunnittelua ja ylläpitoa. Kaikessa kehittämistoiminnassa korostetaan osallisuuden merkitystä. Jokaisella ihmisellä on oikeus käyttää julkisia palveluita ja liikkua niissä turvallisesti ja itsenäisesti. Lainsäädännön näkökulmasta esteettömyys on velvoite. Esimerkiksi yhdenvertaisuuslaki edellyttää julkisilta toimijoilta aktiivisia toimia syrjinnän estämiseksi ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Esteettömyyden johtamisessa tärkeää on kohderyhmään kuuluvien kuuleminen ja huomioiminen päätöksenteossa. Kirjoittajasta: Kulttuurituotannon (YAMK) koulutusohjelmasta juuri valmistuva Eija Karnaattu työskentelee Haminan kaupungilla tuottajana Hamina Bastioni -nimisellä tapahtuma-areenalla. Lähes kymmenen vuoden kokemus tapahtuma-alasta ja historiallisesti merkittävässä suojelukohteessa työskentelemisestä sekä aikaisempi tuotekehitystyöhön liittyvä koulutus ovat antaneet hänelle vahvan pohjan esteettömyyteen liittyvän osaamisen syventämiselle. Karnaatun asiantuntemus esteettömyydestä pohjautuu käytännön työn kautta kertyneeseen kokemukseen sekä jatkuvaan kehittämiseen esteettömien tapahtumien suunnittelun ja toteutuksen parissa, etenkin vaativissa ympäristöissä. Lisää teemasta voi lukea hänen opinnäytetyöstään Hamina Bastionin esteettömyyden kehittäminen : esteettömyyskartoitus ja toimenpide-ehdotukset
Kiinalainen mustetaide: hyvinvointia ja kulttuurista elämyksellisyyttä elämyspajan muodossa
Kiinalainen mustetaide on enemmän kuin esteettinen ilmaisu – se on meditatiivinen kokemus, jossa yhdistyvät rauha, keskittyminen ja luovuus. Elämyspajan muodossa tämä perinteinen taidemuoto avautuu osallistujille kokonaisvaltaisena hyvinvoinnin väylänä. Mustemaalauksen rauhallinen rytmi ja harkittu prosessi tukevat läsnäoloa, rentoutumista ja mielen tasapainottumista. Tämän vuoksi mustetaide ei ole vain taiteen tekemistä, vaan keino kohdata itsensä. Opinnäytetyössäni painotan erityisesti elämyspajan monipuolisuuden merkitystä – se syventää kokemusta ja vahvistaa koettua hyvinvointia. Elämyspaja ei ole vain maalaustyöpaja Vaikka mustetaide näyttäytyy usein visuaalisena tuotoksena, sen juuret ulottuvat syvälle kiinalaiseen estetiikkaan, filosofiaan ja kulttuuriperintöön. Elämyspajassa tämä historiallinen ja filosofinen pohja avautuu osallistujille tavalla, joka rikastuttaa kokemusta ja mahdollistaa työskentelyn ilman suorituspaineita. Suomalaisessa kontekstissa kulttuurierot voivat kuitenkin vaikeuttaa tämän syvemmän ymmärryksen välittymistä. Tämän vuoksi elämyspajan rakenteella ja suunnittelulla on keskeinen rooli osallistujien hyvinvointikokemuksen rakentumisessa. Elämyskolmio osallistujakokemuksen jäsentäjänä Elämyskolmio on keskeinen työkalu elämyspajan suunnittelussa. Sen avulla on mahdollista hahmottaa tunnekokemuksen, toiminnallisuuden ja merkityksellisyyden eri ulottuvuudet, jotka yhdessä muodostavat vaikuttavan kokemuksen. Hyödynsin elämyskolmiota sekä pajakonseptin rakentamisessa että kyselylomakkeen laadinnassa. Lisäksi käytin muita tutkimusmenetelmiä, kuten asiantuntijahaastatteluja ja palvelumuotoilua, jotka tukivat kokonaisvaltaisen konseptin kehittämistä. Taidetta, tutkimusta ja hyvinvointia Vaikka Itä-Aasiassa mustetaiteen hyvinvointivaikutukset tunnetaan laajalti, länsimaissa aiheesta on vain vähän akateemista tutkimusta. Tämän vuoksi oma tutkimukseni pyrkii paikkaamaan tiedollista aukkoa ja tarjoamaan perusteltuja näkemyksiä taidemuodon hyvinvointia tukevasta potentiaalista. Osallistava tutkimus ja asiantuntijahaastattelut voivat syventää ymmärrystämme siitä, millaisia mekanismeja taide aktivoi mielen ja kehon hyvinvoinnissa. Nämä tutkimusmenetelmät myös tukevat taiteen aseman vahvistamista osana kulttuurihyvinvointia. Kulttuurisen ja yhteisöllisen kokemuksen rakentuminen Elämyspaja ei ainoastaan tarjoa taiteellista nautintoa, vaan luo tilaa kulttuuriselle syventymiselle, yhteisöllisyydelle ja itseilmaisulle. Osallistujat voivat löytää uusia näkökulmia, lievittää stressiä, kehittää mindfulness-taitoja ja vahvistaa kulttuurista ymmärrystä. Tällainen monitasoinen kokemus voi myös vahvistaa osallisuuden tunnetta ja lisätä kulttuurista vuorovaikutusta ryhmien välillä. Elämyspajat voivat siten toimia sekä yksilöllisen hyvinvoinnin että yhteisöllisyyden kasvualustana. Mustetaiteen elämyspajakonsepti ei keskity vain taideteoksen tuottamiseen. Sen ydin on hyvinvoinnin ja kulttuurin yhdistämisessä tavalla, joka tukee ihmistä kokonaisvaltaisesti. Taiteen tekeminen muuttuu prosessiksi, jossa läsnäolo, esteettisyys ja itsensä ilmaiseminen nivoutuvat yhteen. LUE LISÄÄ & KIRJOITTAJA Lue lisää Yidanin työstä Theseuksesta Hyvinvointia musteesta : kiinalaisen mustetaide-elämyspajan luominen https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202503043649
Ruokakulttuuri osana tapahtumaelämystä
Ennen riitti, että tarjolla on makkaraperunoita ja kaljaa. Nyt tilanne on täysin toinen, parempi. Nykypäivänä ruoka on yhä tärkeämmässä roolissa eri tapahtumissa ja sen tarjontaan ja mahdollisuuksiin kiinnitetään enemmän huomiota. Ruoka ei ole vain lisäosa tapahtumalle, vaan se voi toimia sen sydämenä – kokemusten, tarinoiden ja yhteisöllisyyden luojana. Tapahtumatuotannossa on tärkeää kiinnittää huomiota yksityiskohtiin ja tarjota vieraille jotain unohtumatonta. Usein juuri makuelämykset ovat sellaisia hetkiä, jotka jäävät elävästi vieraiden mieleen. Hyvin suunnitellut tarjoilut firman pikkujouluissa tai monipuoliset ruokakojut festivaaleilla voivat nostaa tapahtuman kokonaiskokemuksen uudelle tasolle. Ruoka ei ole pelkkää ravintoa, vaan se toimii moniaistillisena kokemusalueena. Tuoksut, maut, värit ja jopa ruokien tarjoilutapa voivat vaikuttaa siitä syntyvään tunnelmaan. Esimerkiksi festivaaleilla, joissa yhdistyvät ruoka, musiikki ja taide, voidaan luoda kokonaisvaltaisia elämyksiä, jotka puhuttelevat kaikkia aisteja. Nykypäivän kulutustottumukset ovat muuttuneet, ja vieraat odottavat tapahtumilta enemmän kuin pelkkää ohjelmaa. Tapahtuman ruokatarjonta esiintyy silloin tärkeässä roolissa. Ruoka on aina ollut vahva osa identiteettiä ja yhteisöllisyyttä. Sen kautta voidaan kertoa tarinoita kulttuurista, historiasta ja paikallisista perinteistä. Ruokaan liittyvän tarinankerronnan avulla voidaan syventää tapahtuman merkityksellisyyttä ja tarjota vieraille uusia näkökulmia. Esimerkiksi paikallisten raaka-aineiden tai alueelle tyypillisten ruokakulttuurien nostaminen esiin tuo tapahtumaan lisäarvoa. Se voi olla myös keino korostaa vastuullisuutta ja kestävyyttä. Vieraille voi tarjota kokemuksen, joka ei ole pelkkää ruokailua, vaan matka kulttuurisiin juuriin ja tarinoihin. Ruokaa asetellaan. Elämme visuaalisuuden aikakautta, jossa estetiikka ja ulkonäkö ovat keskeisiä elämyksen osia. Ruoka-annokset, jotka on aseteltu kiinnostavasti ja esteettisesti, houkuttelevat vieraita ottamaan niistä kuvia ja jakamaan kokemuksiaan sosiaalisessa mediassa. Tämä lisää tapahtuman näkyvyyttä ja houkuttelevuutta samalla tarjoten ravintolayrittäjälle positiivista näkyvyyttä. Ruoka ei ole vain osa tapahtumaa, vaan se voi olla sen sydän. Hyvin suunnitellut ja toteutetut tarjoilut ja ruokamahdollisuudet voivat luoda elämyksiä, jotka yhdistävät ihmisiä ja jäävät elämään muistoissa. Tapahtumatuottajana minua inspiroi mahdollisuus yhdistää ruokakulttuuri muihin taiteen ja viihteen muotoihin luodakseni kokonaisvaltaisia ja merkityksellisiä kokemuksia. Panostamalla ruokaan voimme kertoa tarinoita, tarjota seikkailuja ja luoda hetkiä, jotka kestävät aikaa. Kim A. Kulttuurituotanto 2021