Avainsana: syventävä projekti
Vapaaehtoisten voimin kohti onnistuneita tapahtumia
Entinen Pyhtään kunnantalo muunnettiin kulttuurikeskukseksi vuonna 2020 ja ensimmäinen keikkakesä pidettiin vuonna 2021. Vuosien aikana Kulttuuritalon lavalle on noussut monia Suomen rakastetuimpia artisteja ja tänä kesänä moni heistä teki paluun. Työskentelin viime kesänä tuottaja-assistenttina No Fear Agencylla. Toimin artistien yhteyshenkilönä ennen keikkoja, keikkojen aikana kuin niiden jälkeen. Hankin artistien tuotantovastaavalta kaikki tarvittavat tiedot, sopimukset sekä riderit. Työnkuvaani kuului myös vapaaehtoisten hankkiminen sekä heidän ohjeistaminen työtehtäviinsä. Vapaaehtoistoiminnan koordinointi Vapaaehtoistoiminnan koordinaattorina vastasin uusien vapaaehtoisten hankinnasta sekä heidän perehdyttämisestään omiin työtehtäviinsä. Pyhtään Kulttuuritalolla vapaaehtoiset toimivat lipunmyynnissä, tapahtuma-alueen siistimisessä sekä talkoolaisina tapahtuman rakennus- ja purkuvaiheessa, joten heillä on merkittävä osa tapahtuman toiminnan kannalta. Ollessani kolmatta kesää töissä Pyhtään Kulttuuritalolla, minulle on ollut tärkeää vastaanottaa palautetta vapaaehtoisilta ja kehittää omaa toimintaani heidän palautteensa pohjalta. Tärkeä osa vapaaehtoisten sitouttamista on muun muassa laatia työvuorot hyvissä ajoin, voinnin kysyminen päivän mittaan ja kiitoksen antaminen heidän työpanoksestaan. Pyhtään Kulttuuritalolla pyrimme luomaan yhteisöllisyyttä ja varmistamaan, että kaikilla on tervetullut ja arvostettu olo. Oppiminen projektin aikana Työni oli hyvin itsenäistä, joten kesän aikana opin paljon itseni johtamisesta. Sain kokemusta myös työtehtävien delegoinnista ja pääsin kehittämään ongelmanratkaisukykyjäni. Tärkeintä on olla itse avoimin mielin, lukea erilaisia lähteitä, työstää omia heikkouksia sekä analysoida omaa ja muiden työtä sekä pohtia mikä toimi ja mikä ei. Tällaiset projektit antavat hienon mahdollisuuden oppia sekä kehittää itseään! Roosa Niemeläinen, Kulttuurituottaja 2023
Sisällöntuottajana Demoni ry:n kulttuurilehti Kultissa
Tuottajaopintojen mittaa olen oppinut paljon erilaisia koordinoinnin ja projektinhallinnan taitoja, mutta erityisesti koen kasvattaneeni osaamistani viestinnän eri osa-alueilla. Yksi eniten innostusta herättänyt opintojakso oli visuaalisen viestinnän monipuolinen kokonaisuus, jolla pääsin graafisen suunnittelun ja taittamisen makuun. Kuvataiteilijana ja valokuvaajana visuaalinen ilmaisu oli minulle tuttua ja luontevaa, mutta InDesigniin en ollut ennen koskenut. Kun kurssin käyneeni huomasin Demonin etsivän kulttuurilehtensä uudelle numerolle toimitusta, tartuin tuumasta toimeen ja hakeuduin mukaan ennen kaikkea taittajaksi. Ajattelin vapaaehtoistyöllä toimitettavan opiskelijalehden olevan juuri sopivan kevyt ja paineeton projekti uudesti hankittujen taitojen implementoinnille. Saimme toimitukselle kasaan kompaktin ja monialaisen sekä täynnä intoa ja kiinnostavia ideoita olevan poppoon kulttuurikampuksen opiskelijoista. Ideoimme yhdessä lehdelle uuden nimen ja imagon sekä kasan erilaisia sisältöjä yhtenäisen teeman ympärille. Jaoimme toimituksen tehtävät suurin piirtein työmäärän mukaan tasan ja kiinnostusalueisiin perustuen tiimin kesken. Taittamisen lisäksi lähdin kuvittamaan kolmea juttua sekä myös mukaan kirjoittamaan yhtä. Valitettavasti vapaaehtoistyöhön perustuvilla projekteilla on myös kääntöpuolensa, mikä liittyy tiimin sitouttamiseen ja sen jäsenten käytettävissä olevaan aikaan. Tämän projektin kohdalla se tarkoitti ensin sitä, että suunniteltua sisältömäärää hieman trimmailtiin ja joustinkin kuvittamaan viittä juttua ja kirjoittamaan kahteen. Toisekseen projektin aikataulu venyi ja saimme painetun lehden jakoon vasta jouluksi orientaatioviikkojen sijasta. Lisäksi toteutimme numerosta verkkoversion seuraavana keväänä. Se on luettavissa täältä. Vaikka oma työmääräni sisällöntuotannon parissa lähes tuplaantui ja projekti laahasi muun elämän rinnalla pitkään odotettua kauemmin, olen iloinen lähteneeni mukaan. Nyttemmin olen työskennellyt monissa taidetuotannoissa ja media-alallakin nimenomaan viestinnän ja tiiviisti myös sisällöntuotannon parissa. Koen tämän projektin myötä saaneeni juuri tarvitsemani kipinän ja itsevarmuuden sitä seuranneisiin sisällöntuotannon tehtäviin. Suosittelen lämpimästi Kultti-lehden toimitusta, mikäli journalismi tai viestintä vähänkään houkuttelee. Ja aikatauluhaasteethan ovat vältettävissä aktiivisella ja avoimella kommunikaatiolla. 😉 – Justus Mättö, kulttuurituotannon opiskelija vuosikurssia 2019
TV-tuotannossa työskentely vaatii hyvää itsensä johtamista – mielen hallinta on vain yksi osa-alue
Kulttuurituottajana on mahdollista tehdä monipuolisesti erityyppisiä töitä. Yksi vaihtoehto on TV-alan työt, yleisimmin jossain tuotannon roolissa. Työ TV-tuotannossa, erityisesti kuvauspäivinä, voi olla hyvin hektistä ja stressaavaa. Tämä vaatii hyvää paineensietokykyä ja itsensä ymmärtämistä vaikeissa tilanteissa – eli itsensä johtamista. Suoritin työharjoittelujakson The Voice of Finlandin Ääni Ratkaisee -vaiheen esituotannossa ja kuvauksissa. Ohjelman tuottaa ITV Studios Finland, jonka opeissa olin. Tämä oli ensimmäinen työkokemukseni TV:n parissa, mutta olen aikaisemmin opiskellut alaa. Oli siis aika viedä teoria käytäntöön. Samalla syvennyin kehittämään omaa itseni johtamista. Mitä on itsensä johtaminen? Pentti Sydänmaalakka kirjassaan Älykäs johtaminen 7.0 kertoo sen koostuvan viidestä osa-alueesta. Näitä ovat keho, mieli, tunteet arvot ja työ. Itsensä johtaminen koostuu siis muustakin, kuin oman toiminnan ohjaamisesta tehokkaasti. Keho Kaikki alkaa fyysisestä kunnosta. Tämä ei ole pelkästään sporttisen kunnon ylläpitoa, vaan myös huolehtimista arkisista perustarpeista, hyvästä ravinnosta, riittävästä unesta ja rentoutumisesta. Yli kymmenentunnin kuvauspäiviä on mahdoton jaksaa, jos elämän peruspilarit eivät ole kunnossa. Kehon hyvinvointia pidetään helposti itsestään selvyytenä, mutta se on kaiken perusta, jota ei tule sivuuttaa. Mieli Mieli on yksi viidestä osa-alueesta itsensä johtamisessa. Monesti sorrutaan kuitenkin ajattelemaan vain mielen jykevyyden olevan oman johtamisen ydin. Mielen hallintaan toki kuuluu päätöksenteko, mutta myös esimerkiksi havaitseminen, muistaminen ja oppiminen. Myös aivomme on elin, joka tarvitsee säännöllistä harjoitusta. Uuden asian opiskelu sekä mietiskely ovat hyviä tapoja harjoittaa mielen virkeyttä. Tunteet Voisi ajatella tunteiden kuuluvan yhteen mielen kanssa, monesti näin ei kuitenkaan ole. Jokainen kokee tunteita elämän eri tilanteissa. Tunteet nousevat helposti pintaan myös tilanteissa, joissa sitä ei haluaisi. Tunnekylmyyden sijaan tulee harjoittaa tunteiden hallintaa ja tunneälykkyyttä eli kykyä tulla toimeen itsensä ja muiden kanssa. Tunneälykkyyden kasvaessa oppii paremmin käsittelemään omia tunteita, mutta samalla havainnoimaan muiden tunteita. Tämä parantaa myös vuorovaikutustaitoja, jotka ovat tärkeitä TV-tuotannossa ison työryhmän kesken. Arvot Miten arvot liittyvän itsensä johtamiseen? Näin kysyin itseltäni arvoja ensi kertaa miettiessäni. Arvot ohjaavat ajatuksia ja tunteita, jotka liittyvät meidän tarveperusteisiimme käyttäytymismalleihin. Voidaan puhua henkisestä kunnosta, kun omat arvot ja toiminnot kohtaavat. Tämä tuo merkityksellisiä tunteita omasta tekemisestä, mikä edesauttaa paremman tasapainon löytämisessä itsensä kanssa – ja itsensä johtamisen helpottuu. Työ Viimeinen alue on työ. On tärkeä tarkastella ammatillisen tekemisen edellytyksiä. Onko tehtävä työ mieluisa, onko minulla selkeät työtehtävät ja tavoitteet. Erityisen tärkeää on pohtia kehittää kyseinen työ itseäni ja saanko kehitystä tukevaa palautetta säännöllisesti. Kun tehtävä työ on tasapainossa muiden osa-alueiden kanssa, voi vasta todella johtaa itseään kunnolla. Muista myös itselle armollisuus Pyrin harjoittelujaksoni aikana seuraamaan ja kehittämään kuinka toteutan itseni johtamista. Täysin uusi työympäristö ei ole tähän helpoin valinta. Se kuitenkin tarjosi myös hyviä oivalluksia, kun pisti itsensä kokonaan likoon pitkinä työpäivinä. On hyvä kuitenkin muistaa, että itsensä johtaminen, eli syvimmillään itsensä ymmärrys, on elämän pituinen prosessi eikä se ole koskaan valmis. Täytyy myös olla itselleen armollinen, vaikka suoritus ei aina ole heti 10+. – Anni Huomolin, kulttuurituotannon opiskelija vuosikurssia 2020 Lähde: Sydänmaanlakka, Pentti 2012. Älykäs johtaminen 7.0. Helsinki: Talentum Media Oy.
Tuurin Tärinät 2022
Tuotin viime kesänä viikonlopun yli kestävät sukujuhlat Tuurissa sukumme mökillä. Olemme kokoontuneet suvun kanssa Tuurissa useana kesänä peräkkäin ja tapahtuma on vuosien varrella saanut nimekseen Tuurin Tärinät. Viime vuosina olen alkanut organisoimaan tapahtumaa hieman tarkemmin ja tänä vuonna tein tapahtumasta projektin, jonka syventymisalueena oli projektinhallinta. Tuurin Tärinät on ehdottomasti kesätapahtuma, johon auringonpaiste ja ulkona oleminen liittyy vahvasti. Mainitsin tapahtuman projektisuunnitelmassani suurimman riskin olevan huonot sääolosuhteet. Perustelin riskin vain kohtalaiseksi sillä perusteella, että Tuurin Tärinöissä on lähes poikkeuksetta todistettu loistavaa keliä. Noh… lauantaina vettä tuli kaatamalla koko päivän. Olimme seuranneet säätiedotetta ja osasimme varautua sateeseen. Ahtaitten puitteitten takia tuvan sisällä syöminen tuntui huonolta ratkaisulta. Halusimme myös vaihteeksi kokeilla jotain uutta. Tonttimme on Tuurissa kohtalaisen suuri ja siihen kuuluu vanhanaikainen puuvaja, joka on jaettu useampaan huoneeseen. Päätimme torstaina pelipaikalle saapuvan porukan kanssa, että kokeillaan laittaa yksi vajan huoneista juhlakuntoon. Koska vajaa on käytetty viime vuodet vain tavaran säilyttämiseen, oli sen laittamisessa juhlakuntoon oma hommansa. Saatiin porukalla kuitenkin hyvä flow päälle ja siivottua paikat puhtaaksi. Kuvassa näkyvät pöydät toimivat ruokailupöytinämme ensin perjantaina ulkotiloissa, ja lauantaina vajassa sateensuojassa. Jatkoimme iltaa vajassa lautapelien äärellä ja tunnelma oli mukava, joskin hieman viileä. Tuurin Tärinät 2022 jäivät ehdottomasti mieleen, mutta luulen kaikkien olevan samaa mieltä siitä, että vaja toimi ruokailupaikkana ensimmäistä ja viimeistä kertaa. Projektin tavoitteena oli, että tapahtuma sujuisi sulavasti eikä kenelläkään tulisi fiilistä, että jäi asioita tekemättä. Koen, että projekti oli onnistunut vaikka omassa suorituksessa olisikin voinut olla hieman petrattavaa. Projektinhallinnan näkökulmasta koin, että kyseinen tapahtuma ei välttämättä kaipaa sen tarkempaa tuottamista, mutta varsinkin kaikkia osallistavia ohjelmanumeroita voisi miettiä pidemmälle kuin tänä vuonna.
Arabian katufestivaali artistituotanto cultural management festivaali festivaalituotanto hanke itsensä johtaminen itsenäinen projekti johtaminen kansainvälisyys Kansallismuseo Kulttuurialan projektityö kulttuurintuotanto kulttuurituotanto Kulttuurituottaja Kulttuurituottaja 2016 kulttuurituottaja 2017 kulttuurituottaja 2019 kulttuurituottaja 2020 kulttuurituottajat kulttuurituottaja YAMK Kutu15 kutu16 Kutu17 kutu18 markkinointi Metropolia metropolia ammattikorkeakoulu näyttely vartissa opastusvideo opiskelija projekti projektityö some sosiaalinen media tanssi tanssitaide tapahtumatuotanto Tuottajat18 Tuottajat20 tv-tuotanto vapaaehtoisten johtaminen vapaaehtoistyö viestintä yhteishaku