Avainsana: projektityö
Valtakunnallinen Työllisyysfoorumi 2025
Valtakunnallinen Työllisyysfoorumi (TYFO) on jo yli kolmen vuosikymmenen ajan koonnut yhteen työllisyyskentän asiantuntijat, päättäjät ja kehittäjät eri puolilta Suomea. Vuoden 2025 tapahtuma oli monella tapaa erityinen – ei vain siksi, että se keräsi ennätyksellisen määrän uusia kohtaamisia alan asiantuntijoiden sekä organisaatioiden välillä, vaan myös siksi, että sain kunnian toimia tapahtuman vastuutuottajana. Seuraavaksi avaan projektin speksejä sekä niitä havaintoja, jotka haluan viedä mukana seuraaviin tuotantoihin. Kurkataan myös kulisseihin! Mistä kaikki alkoi – ja keitä mukana oli? TYFO 2025 järjestettiin marraskuussa Hotelli Vantaalla yhteistyössä FCG Finnish Consulting Groupin, Suomen Kuntaliiton sekä Vantaan kaupungin kanssa. Oma roolini vastuutuottajana oli iso kokonaisuus sisältäen tehtäviä laajalla skaalalla. Huolehdin esimerkiksi tiimityöskentelystä ja sen johtamisesta, tuotannon aikataulutuksesta ja markkinoinnista. Valitsin tapahtumapaikan, organisoin teknisen toteutuksen ja tein tila- ja cateringvaraukset. Tapahtumaprojekti kestää tyypillisesti noin 1,5 vuotta – ja se todella näkyy: onnistunut kokonaisuus syntyy vain pitkäjänteisestä suunnittelusta ja tiiviistä yhteistyöstä. Valtakunnallinen työllisyysfoorumi 2025, keskustelu. Kuva: Pinja Kiviranta Ennätysmäärä kohtaamisia & tunnelma oli katossa Tapahtuman keskeisiä tavoitteita olivat: Tuoda ihmisiä ja organisaatioita yhä enemmän yhteen keskustelun äärelle Tarjota laadukas ja ajankohtainen ohjelmakokonaisuus Luoda rento sekä avoin tunnelma tapahtumapäiviin Tulokset puhuvat puolestaan: osallistujamäärä nousi n. 30% viime vuodesta, tapahtumapäivät olivat täynnä puheensorinaa sekä uusia kohtaamisia, ja palaute oli positiivista. Anonyymin palautekyselyn mukaan väite "Tapahtuma oli kokonaisuutena onnistunut" sai keskiarvon 4,4/5. Erityisesti tunnelmaa kiiteltiin: “Ilmapiiri oli haastavista aiheista huolimatta innostunut ja eteenpäin katsova.” Kestävä kehitys tapahtumatuotannossa – pienistä valinnoista isoihin periaatteisiin FCG:llä kestävä kehitys näkyy konkreettisesti tapahtuman toteutuksessa. Ekologinen näkökulma konkreettisilla valinnoilla: Tarvikkeita ja muistiinpanovälineitä tilattiin vain tarpeeseen, tarjoilut mitoitettiin hävikin minimoimiseksi, tapahtumapaikan kierrätysjärjestelmä hyödynnettiin täysimääräisesti. Sosiaalinen kestävyys puolestaan kulkee jo arvoissamme mukana: Tapahtumissa noudatamme turvallisen tilan periaatteita, joihin jokainen osallistuja sitoutuu. Viestimme etukäteen siitä, että jokainen on tervetullut omana itsenään. Mahdollisiin häirintätilanteisiin puututtaisiin välittömästi (niitä ei onneksi esiintynyt). Taloudellinen kestävyys pelaa myös isoa roolia tapahtuman onnistumisessa: Budjetti suunniteltiin huolellisesti ja sitä seurattiin aktiivisesti. Resurssit mietittiin tarkoin, jotta voidaan luoda laadukas ja kestävä tapahtuma. Kokonaisuutena kestävä kehitys on siis sisäänrakennettu osa projektia ja siitä olen ylpeä! Nämä teemat tulevat olemaan varmasti yhä tärkeämpiä tulevaisuudessa, joten erityisesti näitä oppeja tulen kantamaan mukana jatkossakin omissa tapahtumatuotannoissa! Niihin kulisseihin! Tuottajana haluan pitää langat aina käsissäni, mutta todellisuudessa kaikki ei ole aina itsestä kiinni. Kuhinaa voivat aiheuttaa lukuisat esiintyjät presentaatiomateriaaleineen tai yllättävät ongelmat tapahtumapaikan ilmastoinnin kanssa. Verhojen takana kuhisee aina, mutta tässä tapahtumassa hyvin vähän, vaikka edellisenä iltana vielä puolen yön jälkeen läppäri kävi kuumana. Loppukaneetiksi voin todeta, että tästä projektista jäi paljon oppeja, kokemusta sekä kasa ihania muistoja, joita voin kantaa mukanani. Nyt katseet on jo käännetty vuoden 2026 toteutukseen, jolloin suuntaamme Ouluun! Karoliina Pesonen / Tapahtumatuottaja / Kulttuurituotannon vuosikurssi 2024
Markkinointia opiskelijoiden teatteriproduktiossa – METKAn Speksi 2025
METKAn Speksi on korkeakouluopiskelijoiden järjestämää interaktiivista improvisaatioteatteria, jota on höystetty musiikki- ja tanssiesityksillä. Produktio on vuoden mittainen projekti, jossa on mukana noin 70 osallistujaa. Lopputuloksen pääsee näkemään syksyisin Metropolian Arabian kampuksen Arabiasalissa. Toimin METKAn Speksin markkinointivastaavana osana kahdeksan hengen markkinointitiimiä. Tiimiä johdettiin kahden vastaavan voimin, ja tavoitteena oli lisätä tapahtuman tunnettuutta, kasvattaa lipunmyyntiä sekä kehittää ja ylläpitää Speksille tunnistettavaa ja kiinnostavaa brändiä. Markkinointivastaavan rooli käytännössä Työnkuva markkinointivastaavalla oli laaja ja monipuolinen. Aloitimme projektin laatimalla markkinointivastaavien kesken markkinointisuunnitelman ja kokosimme ympärillemme tiimin, jolla olisi tarvittavaa osaamista ja riittävät resurssit markkinoinnin toteuttamiseen. Tiimi koostui lopulta kahdesta vastaavasta, kahdesta markkinointiassistentista, kolmesta kuvaajasta sekä yhdestä graafikosta. Heti projektin alkupuolella pääsin myös mukaan suunnittelemaan näytösten visuaalista ilmettä yhdessä muiden off-stage-vastaavien kanssa. Tällä varmistuttiin siitä, että markkinointi, graafinen suunnittelu ja itse näytökset kulkevat heti alusta asti samassa linjassa. Koska opiskelijaproduktioille tyypilliseen tapaan markkinointibudjetti oli rajallinen, suunnittelu vaati luovia sekä kustannustehokkaita ratkaisuja. Suurin panostus markkinoinnissa kohdistui sosiaaliseen mediaan, erityisesti Instagramiin, Facebookiin ja TikTokiin. Lähdimme suunnittelemaan ja rajaamaan erilaisia sisältöideoita kutakin kanavaa kohden. Olin itse päävastuussa TikTok-sisällöntuotannosta. Siellä pääsin tuottamaan humoristisia ja helposti lähestyttäviä videoita, osallistumaan pinnalla oleviin trendeihin ja soveltamaan niitä luovasti osana speksin markkinointia. Yksi paljon aikaa vievä kokonaisuus oli yritysyhteistyön koordinointi. Speksille tämä on tärkeä varainhankinnan muoto lipun- ja oheistuotemyynnin rinnalla. Suunnittelimme kumppaneille markkinointimateriaaleja ja varmistimme, että yhteistyö palvelee hyvin molempia osapuolia. Kesäkuussa järjestimme kuvaukset, joissa taltioitiin kaikki työryhmän jäsenet, näytöksen hahmot ja trailerivideomateriaalia. Noin 70 hengen tuotannon kuvausten aikataulutus ja koordinointi opetti paljon ennakkosuunnittelusta, tarkkuudesta ja yhteistyöstä koko produktion kanssa. Lisäksi promotoimme speksiä useissa opiskelijatapahtumissa keväällä ja syksyllä. Itsensä johtaminen Vuoden mittainen produktio vaati pitkäjänteistä sitoutumista. Sen yhdistäminen opintoihin ja muuhun elämään edellytti jatkuvaa aikataulutusta ja tehtävien priorisointia, mikä konkretisoi itsensä johtamisen merkityksen arjessa. Koska kyseessä oli vapaaehtoisuuteen perustuva opiskelijaprojekti, vastuu omasta työpanoksesta korostui entisestään. Projektin aikana huomasin myös, että tiimin johtaminen alkaa yllättävän pitkälle itsensä johtamisesta. Kun tunnistaa omat vahvuutensa ja rajansa, osaa rakentaa ympärilleen oikeanlaisen tiimin ja jakaa vastuuta järkevästi. Speksi opetti ennen kaikkea huomioimaan oman jaksamisen: kun oma tekeminen on kestävää, myös koko tiimin työskentely pysyy sujuvana. Mitä speksi antoi? METKAn Speksi oli minulle innostava ja opettavainen kokemus, jossa opin sekä markkinoinnista että itsestäni. Se tarjosi mahdollisuuden kehittää markkinointiosaamista käytännössä, kasvaa tiiminvetäjänä ja kokeilla luovia ratkaisuja matalalla kynnyksellä. Markkinointivastaavana opin paljon tiimityöstä, vastuunkannosta, ongelmanratkaisusta ja ennen kaikkea itsensä johtamisesta. Projekti vahvisti kiinnostustani markkinointiin ja antoi konkreettisia valmiuksia tulevia työ- ja harjoittelupaikkoja varten. Vielä jälkikäteen on hauskaa ja palkitsevaa katsella somekanavista, mitä kaikkea tiimimme sai aikaiseksi. Emmi Kovalainen, kulttuurituotannon vuosikurssi 2023
METKAn Speksi ponnahduslautana tuottajan työhön
METKAn Speksi on opiskelijoiden toteuttama musiikkiteatteriproduktio, joka rakennetaan vuosittain alusta asti vapaaehtoisvoimin. Toimin vuoden 2025 tuotannossa on-stage tuottajana eli vastasin esiintyvistä tiimeistä. Kolmen hengen tuottajatiimiin kuului myös off-stage tuottaja ja vastaava tuottaja. Projekti kesti kokonaisen vuoden ja tarjosi konkreettisen katsauksen siihen, mitä kulttuurituottajan työ käytännössä on. Speksissä tuottajat pääsevät näkemään koko projektin kehityskaaren, sillä he ovat mukana alusta aina uusien tuottajien valintaan asti. Yhteinen tavoite yhdistää tekijät Speksin tekeminen perustuu vapaaehtoisuuteen. Mukana oli noin 70 opiskelijaa ja valmistunutta eri kampuksilta. Moni ei tuntenut toisiaan entuudestaan, mutta yhteinen tavoite loi vahvan yhteishengen ja sitoutuneisuuden työryhmään. Tuottajana tärkein tehtäväni oli olla tiimivastaavien apuna ja varmistaa, että heillä oli selkeät tavoitteet, aikataulut ja tarvittavat tilat harjoituksia varten. Vastuu jakautui toimivasti ja oli hienoa nähdä kuinka suurella sydämellä eri osa-alueiden vastaavat johtivat tiimejään. Tuottajatiimimme pelasi myös hyvin yhteen ja saimme tukea toisistamme haasteellisissa tilanteissa. Suunnitelmasta sujuvaksi esityskaudeksi Projektin onnistumisen kannalta keskeistä oli huolellinen aikataulutus, ennakointi ja nopea reagointi muuttuviin tilanteisiin. Vaikka alussa työmäärä tuntui suurelta, oli helpottavaa huomata kuinka työ jakautui lopulta pienempiin osiin, jolloin tehtävät eivät tuntuneet enää niin isoilta tai vaikeilta. Kun mukana on kymmeniä tekijöitä, selkeän viestinnän tärkeys korostuu. Yhteinen viestintäalusta ja säännölliset tuotanto- ja vastaavapalaverit auttoivat pitämään kaikki ajan tasalla. Toki viestintään liittyy aina myös haasteita ja niiden kautta opin, kuinka tärkeää on sopia yhteisistä pelisäännöistä ja varmistaa, että tieto löytyy helposti yhdestä paikasta. Ahkera harjoittelu ja valmistelu konkretisoituivat tehoviikonloppuna, jolloin pääsimme näkemään työn tuloksen ensimmäisen kerran lavalla ja koko työryhmä pääsi pelaamaan yhteen. Esityskausi sujui kokonaisuutena erittäin hyvin. Kaikkien tiimien työpanos näkyi valmiissa esityksissä, ja yleisö antoi paljon positiivista palautetta. Kuusi esitystä Arabiasalissa keräsi keskimäärin 116 katsojaa näytöstä kohden. Kohti työelämää projektin kautta Speksi oli ensimmäinen projektini tuottajan roolissa. Opin käytännön tekemisen kautta tärkeitä projektinhallinnan taitoja kuten suurten kokonaisuuksien aikatauluttamista ja erilaisten digitaalisten työkalujen käyttöä. Pääsin myös toimimaan vastuuroolissa ja opin paljon johtamisesta etenkin vapaaehtoistyön ja konfliktitilanteiden osalta. Projekti lisäsi luottamusta omiin taitoihini ja vahvisti käsitystäni siitä, että kulttuurituotanto on ala, joka tuntuu omalta. On palkitsevaa nähdä, miten idea kasvaa kuukausien työn kautta valmiiksi esitykseksi ja miten monen ihmisen osaaminen yhdistyy upeaksi lopputulokseksi. Nea Ilveskero, kulttuurituotannon vuosikurssi 2023
Yhteisöllisyys Newcastlen kaupungissa
Kävin kesäkuussa 2025 tutustumassa Koillis-Englannissa sijaitsevan Newcastlen kaupungin ”sydämeen”, joksi jalkapallostadion St. James’ Parkin tapahtumakeskusta kutsutaan. Tavoitteenani oli tutustua suosikkiartistini Sam Fenderin konsertin ympärillä tapahtuvaan vapaaehtoistoimintaan ja sen myötä kaupunkiyhteisöön ja asioihin, jotka yhdistävät kaupunkilaiset osallistumaan kulttuuritapahtumiin poikkeuksellisella tavalla. Matkalleni olin sopinut etukäteen kaksi haastattelua sosiaalisen median kautta tutustumieni ihmisten kanssa. Tämän lisäksi päädyin keskusteluihin myös monen paikallisen kanssa siitä, miksi paikallinen yhteisö on niin tärkeä tälle 300 000 asukkaan suurkaupunkialueelle. Tässä tekstissä vertailen Englannin ja Suomen yhteisökulttuureja kokemani perusteella. Se, missä tapahtumat ovat Suomessa enemmän vapaa-ajan viettoa ja kulttuuria, Newcastlen kaupunki on ääriesimerkki siitä, miten urheilu- ja kulttuuritapahtumat ovat kaupungin identiteetin ytimessä. Suomalainen kulttuuritapahtuma poikkeaa englantilaisesta kulttuuritapahtumasta merkittävän paljon. Paikalliseen identiteettiin Suomessa ei liity niin paljon vahvaa ilmaisua, vaikka ylpeyttä riittää. En tapahtumatuottajana näe kovinkaan monia yhtäläisyyksiä jalkapallon jättimaan Englannin ja Suomen välillä. Tapahtumien ympärille rakentuva vapaaehtoistoiminta on Newcastlen kaupungissa ylpeyden aihe. Se on luonnollinen osa kaupunkilaisten arkea ja identiteettiä ja myös asia, jota työssäkäyvät ihmiset odottavat pääsevänsä tekemään jalkapallopelien tai konserttien yhteydessä. Jalkapallokulttuuri luo ihmisille rakenteen, jonka osana ihmiset tahtovat välittömällä tavalla työskennellä. Rakkaus omaa jalkapallojoukkuettaan kohtaan näkyy siinä, että ihmiset puhuvat joukkueen saavutuksista me -muodossa. Lopulta siis kaikki toiminta, joka liittyy kaupungin joukkueeseen, on kannattajille valtavan tärkeää. Tämän takia myös Sam Fenderin – paikallisen muusikon – stadionkonsertti saa mustavalkoisen värityksen, sillä 50 000 ihmistä laittaa pelipaidan päälle koko kaupungin sykkivällä sydämellä tapahtuvalle stadionkonsertille. Opin projektin haastattelujen ja kokemusten myötä ymmärtämään aiempaa enemmän yhteisöllisyydestä ja yhteishengen voimasta kulttuurissa. Yhteisöt, kuten Newcastlen asukkaat näkyvät maailmalle lämminhenkisinä ja toimeliaina, sillä kulttuuriin ja tapahtumiin panostetaan täydellä sydämellä palavasta halusta olla osa sekä kaupungin että sen jalkapallojoukkueen historiaa. Yhteisö ei odota saavansa tekemästään työstä palkintoa, sillä palkinto on nähdä koko kaupunki täynnä onnellisia ihmisiä. Eetu R. - Kutu 21
Kaikkea ei tarvitse tehdä kerralla – kolme vinkkiä priorisointiin
Jos tehtävälista ei tyhjene työpäivän aikana, saattaa kokea helposti epäonnistumisen tunteita tai ajatella, että aika ei riitä kaikkeen, mihin pitäisi. Oikeasti kyse voikin olla siitä, että on yrittänyt tehdä kaiken yhtä aikaa. Tällöin tilanne on ratkaistavissa priorisoinnin avulla. Se, ettei kaikkea saa valmiiksi saman päivän aikana, ei tee kenestäkään huonoa tekijää. Kulttuurituottajan työ on usein projektimuotoista, jolloin tehtävät eivät usein etene suoraviivaisesti. Työ koostuu rinnakkaisista kokonaisuuksista, muuttuvista aikatauluista ja asioista, jotka vaativat huomiota yhtä aikaa. Siksi priorisointi on kulttuurituottajan työssä keskeinen itsensä johtamisen taito. Kun kaikkea yrittää tehdä yhtä aikaaTehdessäni syventävää projektia musiikkimarkkinoinnin parissa huomasin monta kertaa ajautuvani tekemään kaikkea samaan aikaan. Kohtasin usein hetkiä, joissa moni asia tuntui yhtä aikaa kiireelliseltä ja tärkeältä, ja päivät täyttyivät pienistä tehtävistä, jotka vaativat jatkuvaa huomiota ja reagointia. Kun kaikkea yrittää tehdä samaan aikaan, työn fokus hajoaa, ja voi olla, ettei mikään asia etene kunnolla. Tämä ei ole merkki huonosta ajanhallinnasta, vaan tilanteesta, jossa tehtäviä on yksinkertaisesti liikaa kerralla. Tällaisten tilanteiden ratkaisu on priorisointi eli tehtävien asettaminen tärkeysjärjestykseen. Priorisointi on keskeinen osa itsensä johtamista, kun omaa työpäivää täytyy rytmittää ja tehtäviä “jakaa” itselleen. Priorisointi voi olla haastavaa, sillä se edellyttää valintoja ja joskus myös asioista kieltäytymistä. Ilman priorisointia työmäärä kasvaa helposti liialliseksi, vaikka yksittäiset tehtävät olisivat selkeitä. Miten priorisointi helpottaa työskentelyä?Yksi hyödyllinen tapa toteuttaa priorisointia on ns. nelikenttä-malli, jota kutsutaan kansainvälisesti myös Eisenhower Matrixiksi. Sen mukaan tehtävät jaetaan kiireellisyyden ja tärkeyden mukaan neljään kategoriaan: kiireelliset ja tärkeät tehtävät kiireelliset ja ei niin tärkeät tehtävät ei kiireelliset mutta tärkeät tehtävät ei kiireelliset eikä niin tärkeät tehtävät Työterveyslaitoksen asiantuntija Minna Toivasen mukaan tämän jaottelun etu on se, että se ohjaa pohtimaan myös tehtävien todellista tärkeyttä, sillä kiireelliset asiat mielletään helposti tärkeimmiksi tai tärkeimmät kiireellisiksi. Olen hyödyntänyt tätä jaottelua projektityöskentelyssäni jäsentämällä tehtävälistani sen mukaisesti. Olen kokenut jaottelun auttavan hahmottamaan, mihin asioihin on tarpeen tarttua heti ja mitkä on mahdollista aikatauluttaa myöhemmäksi tai jättää odottamaan. Kokonaisuudet tuntuvat hallittavimmilta, kun kaikkea ei yritä mahduttaa samaan päivään. Kolme vinkkiä priorisointiin kulttuurituottajan työssä 1. Päätä, mitä et tee tänäänKaikkea ei ole pakko tehdä heti. Päätös siirtää on myös päätös. Kun kaikkea ei yritä puristaa samaan päivään, oma työmäärä pysyy realistisempana ja kuormitus vähenee. 2. Valitse päivän tärkein tehtävä, ja tee aina ainakin seKun yksi asia etenee tai tulee valmiiksi, päivä ei tunnu hukkaan menneeltä, vaikka kaikki muu jäisikin kesken. Valmiiksi saatu tehtävä tuo mielihyvää, joka vahvistaa motivaatiota! 3. Pilko tehtävät pieniksiKonkreettinen seuraava askel on helpompi aloittaa kuin epämääräinen kokonaisuus. Pienet välitavoitteet tekevät etenemisestä näkyvämpää itselle ja madaltavat kynnystä tarttua myös itselle vaikeampiin seuraaviin askeleisiin. Noora, kulttuurituotannon vuosikurssi 2020
B2B-osaaminen kulttuurialan ammattilaisen tukena
Tein projektityöni mainosalan yritys Mainosvasaralle. Syvennyin projektissani yrityksen markkinointiviestinnän kehittämiseen ja päivittämiseen vastaamaan tämän päivän standardeja B2B-sektorilla. Blogitekstissäni listaan kolme keskeisintä elementtiä, jotka laadukkaasti toteutettuna rakentavat vankan perustan onnistuneelle markkinointiviestinnälle ja luo luottamusta mahdollisissa asiakkaissa. 1. Panosta saavutettavuuteen Huolehdi, että yritys ja brändisi on näkyvillä mahdollisimman monessa eri kanavassa. Noin 71 % B2B-ostajista aloittaa ostopolkunsa, eli vaihtoehtojen tutkimisen hakukoneita hyödyntäen. Tässä korostuu hakukoneoptimoinnin tärkeys. Näkyvyyttä ja luotettavuutta pystytään tehostamaan helposti ja kustannustehokkaasti esimerkiksi Google-profiilin luomisella. Oleellista on myös selkeät ja visuaalisesti miellyttävät nettisivut, jossa on helppo navigoida ja relevantit infot, esimerkiksi yhteystiedot. Vaihtoehtoja on asiakkaalla satoja, joten on tärkeää erottua joukosta. 2. Tiedosta asiakkaiden ostopolku Yrityksen on tärkeää tarkastella koko ostopolkua asiakkaan näkökulmasta ja siitä, miten asiakas kokee jokaisen kosketuspisteen. Jokaisesta kosketuspisteestä tulee tehdä asiakkaalle mahdollisen miellyttävä ja vaivaton. Tämä tarkoittaa esimerkiksi laadukasta viestintää eri kanavilla, luottamusta vahvistavia referenssejä, asiakastarinoita, johdonmukaista Tone of Voicea ja selkeää palvelulupausta. On hyvä muistaa, että asiakkaalta asiakkaalle saatu palaute (Word-of-Mouth) on palautteista merkittävin. Pienet yksityiskohdat luovat kokonaisuuden, ja niiden yhtenäisyys rakentaa luottamuksen. Miellyttävä kosketuspiste ei jätä asiakkaalle kysymyksiä ja tukee yrityksen brändiä. B2B-asiakkaan ostopolku havainnollistettuna (Gartner Analysis, 2019) 3. Asiakkaat muistavat helpommin tarinan kuin faktan Panosta tarinallisuuteen, josta tulee ilmi identiteetti myös brändin takana. Tarinoilla voidaan kertoa esimerkiksi case-tarinoita, näyttää miten yrityksen tuote tai palvelu käytännössä toteutetaan sekä miten asiakas voi konkreettisesti hyötyä yrityksestä ja minkä ongelman se ratkaisee. Ostajat suurissakin yrityksissä ovat ihmisiä, joilla on tarve kokea samaistumisen tunnetta, ennemmin kuin vain lueteltuja faktoja. Tarinallisuudessa on hyvä hyödyntää myös aijempien asiakkuuksien asiakastarinoita, jotka tuovat kosketuspintaa asiakkaiden näkökulmasta. Hyvin luotu tarinallisuus tukee brändin ja yrityksen luotettavuutta, tuoden sitä inhimillisellä tasolla lähemmäksi asiakkaan rajapintaa. Keskeisimpänä oppina projektissa konkretisoitui yrityksen ulkoisen viestinnän tärkeys. Selkeä ja johdonmukainen viestintä on suoraan yhteydessä asiakkaan saamaan mielikuvaan, joka on keskeinen tekijä ostopäätöksessä. Tämän lisäksi projektissa vahvistui ymmärrykseni siitä, minkälainen vaikutus markkinoinnin strategisella suunnittelulla on yrityksen liiketoimintaan pitkän aikavälin tavoitteissa. Santeri Kujala, Kutu21
Miten vastuullisuus muutetaan teoiksi suuressa urheilutapahtumassa?
EuroBasket 2025 Tampereen Nokia Arenalla järjestetyt miesten koripallon EM-kisat saivat ensimmäisenä suomalaisena tapahtumana WWF:n uuden urheilu- ja tapahtuma-alan vastuullisuusmerkin. Olin itse mukana kisaorganisaatiossa yhden vapaaehtoistiimin tiiminvetäjän roolissa ja pääsin näkemään, kuinka kokonaisvaltaisesti vastuullisuutta oli mietitty ja miten se käytännössä toteutui. Sosiaalinen vastuu Nykyisin turvallisemman tilan periaatteet ja häirintäyhdyshenkilön tarve osataan huomioida jo useissa tapahtumissa, mutta mitä muuta sosiaalisen vastuullisuuden eteen voidaan tehdä? EM-kisoissa meillä oli inklusiivinen vapaaehtoisohjelma, jonka myötä mukana oli vähemmistöryhmiin kuuluvia, syrjäytymisvaarassa olevia sekä toiminta- ja liikuntarahoitteisia henkilöitä. Kaikille haluttiin tarjota yhtäläinen mahdollisuus olla mukana järjestämässä tapahtumaa. Kisoissa oli myös käytössä Koriskatsomon pelisäännöt. Olin ylpeä, etteivät ne jääneet vain paperille, vaan häiriökäyttäytymiseen oikeasti puututtiin. Rasistisesti pelaajaa kohtaan käyttäytynyt katsoja poistettiin areenalta ja hänelle annettiin porttikielto lopputurnauksen ajaksi. Tapahtuneen seurauksena jaoimme vapaaehtoisten voimin 13 000 ”Stop Racism” -lappua areenan jokaiselle penkille ennen viimeistä peliä. Kansallislaulujen jälkeen koko halli nosti punaiset laput ilmaan osoittaakseen tukensa pelaajalle sekä yleisesti rasisminvastaiselle taistelulle. Ekologinen vastuu Kisojen suurin päästökuorma aiheutui (yllätys yllätys) liikkumisesta, mutta hiilijalanjäljen pienentämiseksi pelien pääsyliput oikeuttivat ilmaisen matkustamisen Tampereen julkisissa liikennevälineissä. Meille yli 400:lle vapaaehtoiselle tarjottiin Nysse-kortit ja kisaorganisaatiolla oli käytössä hybridiautot. VR puolestaan oli lisännyt vuoroja pelipäiville, jotta kauempaa matkustavat pystyivät valitsemaan oman auton sijaan ekologisemman vaihtoehdon. Kierrätykseen ja jätteen määrän vähentämiseen kiinnitettiin myös huomiota pienilläkin teoilla. Vapaaehtoisten loungessa hyödynnettiin esimerkiksi mukiparkkia, johon sai jättää nimikoidun pahvimukinsa odottamaan seuraavaa käyttöä. Tällä saatiin vähennettyä edes vähän turhan roskan määrää. Avoimuus epäkohdista Kaikkeen ei kuitenkaan järjestäjäkään aina pysty vaikuttaa, kuten EuroBasketin virallisiin yhteistyökumppaneihin. Yksi niistä oli kiinalainen vesitoimittaja Ganten, jonka takia Tampereelle saapui yli 30 000 pullotettua vettä, jotka eivät arvattavasti kelvanneet Suomen Palpa-järjestelmään. Tämä oli tietysti järjetöntä hanoistamme tulevan puhtaan veden takia, ja lopulta suurin osa joukkueista joikin hanavettä. Tärkeää vastuullisuudessa on, ettei haasteita ja epäkohtia yritetä vähätellä tai piilotella. Niistä puhuminen avoimesti on paras tapa oppia ja saada muutosta aikaan tulevaisuudessa. Kisojen vastuullisuudella haluttiin näyttää käytännön esimerkkiä kaikille muillekin tapahtumille, ja olen iloinen, että sain olla mukana siinä. Hertta Kanerva, kulttuurituotannon vuosikurssi 2023
Henkilöbrändi uusiksi – ihmiseltä ihmiselle
Keväällä 2024 päädyin mukaan projektiin, joka muutti käsitykseni henkilöbrändäyksestä aivan täysin. Tarkoituksena oli uudistaa lahtelaisen yksinyrittäjän, Selina Malisen, henkilöbrändi. Ei pelkästään pintapuolisesti, vaan aidosti uudelleen rakentaa koko se tyyli, millä tavoin Selina näyttäytyy ja kommunikoi maailmalle. Selina oli tehnyt pitkään töitä ihonhoitoalalla, mutta haaveili urasta, jossa voisi yhdistää hyvinvointia, yhteisöllisyyttä ja vapaampaa työelämää. Hän halusi luoda brändin, jonka avulla voisi tehdä työtään missä päin maailmaa tahansa, eikä enää pelkästään hoitolan neljän seinän sisällä. Lähdin mukaan projektiin suht uutena tekijänä, mutta jo kuitenkin alaa opiskelleena ja tätä kautta tietotaitoa kerryttäneenä. Halusin tuoda projektiin omaa näkökulmaani ja tukea Selinaa matkalla rakentamaan uutta - erityisesti tapahtumien järjestämisen näkökulmasta. Selinalla ei ollut aiemmin kovin paljoa kokemusta tapahtumien järjestämisestä, joten pääsin tarjoamaan mm. käytännön apuja projektiin. Ideoimme, miten hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä voisi tuoda näkyväksi ja helposti saataville myös tapahtumien kautta. Meidän tavoitteenamme oli luoda jotain helposti lähestyttävää ja lämminhenkistä; sellaista, joka tuntuisi enemmän ihmiseltä ihmiselle kuin markkinointikampanjalta. Tästä ajatuksesta syntyi Selfcare Club -yhteisö, jonka ympärille koko projekti lopulta rakentui. Se ei ollut mikään suljettu kerho tai kiiltokuvamainen hyvinvointibrändi, vaan avoin, sosiaalisessa mediassa ja tapahtumien ympärillä toimiva yhteisö, jossa ihmiset saivat tulla mukaan juuri sellaisina kuin ovat. Halusimme tarjota tapahtumia ja sisältöä, jotka tukisivat kokonaisvaltaista hyvinvointia ja antaisi mahdollisuuden kohdata muita samanhenkisiä ihmisiä. Kuva 1: Selinan uuden brändin mainoskuva ja Selfcare Clubin kansikuva. Hyvinvointia by Selina. Aluksi suunnitelmat olivat paljon laajempia ja projektissa piti olla vaikuttajayhteistöitä, aikataulutusta, somekampanjoita ja kaikkea mahdollista. Todellisuus kuitenkin muokkasi projektia ja todella hyvä niin. Lopulta keskityimme siihen, mikä tuntui tärkeimmältä: yhteisön rakentamiseen ja aidon vuorovaikutuksen mahdollistamiseen. Tapahtumat syntyivät matalalla kynnyksellä ja yhteistyökumppaneiden kanssa työskennellen. Mukaan lähti paikallisia yrityksiä, kuten Kahiwa, Crossfit Lahti ja Kahvila Kariranta, jotka toivat omat ideansa ja tuotteensa mukaan tapahtumiin. Oli Selinan nimikkojuomia, brunssilautasia ja ilmaistreenitapahtumia, eli kaikkea hyvässä tasapainossa, mikä teki kokonaisuudesta elävän ja monipuolisen. Kuva 2: Kuvaa muutamista yhteistyökumppaneista ja heidän tarjoamistaan tuotteista tai palveluista. Nimikkojuoma, aamiaissetti, tuotteita treenitapahtumissa. Henkilöbrändin sydän Projektin aikana opin, että hyvä henkilöbrändi ei ole rakennettu täydellisistä kuvia tai harkituista sloganeista. Se on aitoutta, jatkuvaa oppimista ja rohkeutta näyttää, kuka oikeasti on. Teoriaa aiheesta löytyy loputtomasti. On kursseja, ohjeita ja oppaita, jotka lupaavat “täydellisen henkilöbrändin kaavan”. Mutta todellisuudessa mikään teoria ei voi opettaa aitoutta. Henkilöbrändi syntyy siitä, että uskaltaa olla oma itsensä ja löytää oman tavan viestiä siitä muille: ihmiseltä ihmiselle. Projektin suurin palkinto ei ollut raha tai näkyvyys, vaan tunne siitä, että oli mukana tekemässä jotain merkityksellistä. Sain nähdä läheltä, miten Selinan uusi brändi löysi oman muotonsa ja miten ihmiset ottivat sen vastaan aidosti innostuneina ja myös itse inspiroituineina uudesta näkökulmasta hyvinvointiin, henkilöbrändäykseen ja kaikkeen siihen liittyvään. Henkilöbrändin uudistaminen oli paljon muutakin kuin visuaalinen päivitys, se oli kasvumatka, sekä Selinalle että minulle. Tänä päivänä Selina on kasvattanut sosiaalisen median presenssiä ja näkyvyyttä valtavasti ja voikin sanoa, että hän on kavunnut itsensä liikunta- ja hyvinvointialan sydämeen. Siitä olen ihan valtavan ylpeä. Jos jotain opin, niin sen, että hyvä henkilöbrändi ei ole pintaa, vaan pohjaa. Se kasvaa omista arvoista, aitoudesta ja halusta jakaa jotakin, mikä tekee hyvää muillekin. Ja juuri siitä syystä tämä projekti jäi mieleen. Se oli matka kohti brändiä, joka tuntuu sydämessä oikealta. Nea Hännikäinen Kulttuurituottajat -22
Näin markkinoit festivaalia, joka haluaa pysyä mystisenä
Markkinointi ja itsensä johtaminen Ö Festissä Ö Fest on pienikokoinen, vuonna 2025 kuudetta kertaa järjestetty festivaali, joka keskittyy erityisesti kotimaiseen vaihtoehtomusiikkiin ja kentän nousevien ja itsenäisten artistien nostattamiseen. Festivaalin tavoite on täyttää tarve vaihtoehtoisille, intiimeille festivaalikokemuksille verrattuna suuriin festivaaleihin, joita Suomesta löytyy ennestään suuri määrä. Vahvasti Diy-henkisyyteen pohjaava tapahtuma pitää lisäksi kiinni tapahtuman perustamisesta asti sen yllä vallinneesta salaperäisestä tunnelmasta. Tapahtuman sijaintia ei paljasteta julkisesti lainkaan, ja jopa festivaalikävijät saavat sijainnin tietoonsa vasta lipun ostamisen jälkeen. Työskentelin vuoden 2025 Ö Festin markkinointitiimissä, erityisesti sosiaalisen median markkinoinnissa ja viestinnässä. Tiimin tehtävänä oli löytää kultainen keskitie mystisen vähäsanaisuuden ja lipunmyyntiä ja festivaalin brändiä tehostavan markkinoinnin välillä. Projektin aikana opin, ettei festivaalin onnistunut viestintä aina vaadi mahdollisimman aktiivista ja kattavaa sosiaalisen median viestintää. Suuressa osassa festivaalin viestintää nojattiin festivaalilla kuvattuihin, vahvasti diy-henkeä kuvastaviin materiaaleihin, jotka loivat mielikuvaa, tukivat festivaalin brändiä ja sanattomasti välittivät festivaalilla odottavaa tunnelmaa. Teimme tarpeellisen informatiivisemman viestinnän harkittuina täsmäiskuina, joissa panostettiin tehokkaaseen saavuttavuuteen. Tavoitteenani projektissa oli myös itseni johtaminen, koska suurin osa työstä tehtiin itsenäisesti, eikä sitä oltu sidottu perinteisiin toimistoaikoihin. Lisäksi tein työtä kahden muun osa-aikatyön sivussa, joten hyvä itsensä johtaminen oli monessa tilanteessa tarpeellista järjen ja toimintakykyisyyden säilyttämisen vuoksi. Työni projektissa opetti minulle erityisesti aikataulujen hallinnan ja itseni motivoimisen tärkeydestä. Näissä molemmissa tärkeässä roolissa oli myös se, ettei omaa palautumista ja jaksamista sivuuta. Erityisesti liika optimistisuus aikataulujen ja työmääräni kanssa on ollut minulle heikko kohta, ja oli sitä myös projektin alussa. Erityisesti tapahtuman lähestyessä oman jaksamisen priorisointi kuitenkin korostui, kun aikapaine ja koko työryhmän keskeinen stressitaso kohosi. Tajusin onneksi ajoissa olla realistinen siitä, mihin työmäärään pystyn ilman että se nakertaa omasta hyvinvoinnistani tai muista asioista, jotka minun täytyy tai jotka haluan tehdä. Ronjamaija Rodas, Kutu 20
Kesä Ypäjän Musiikkiteatterilla nunnien ja konnien apuna
Ypäjän Musiikkiteatteri on toiminut jo vuodesta 1985. Se on tarjonnut korkeatasoisia näytöksiä aina kesäisin kauniissa kotiseutumiljöössä. Näyttelijät koostuvat harrastajista, ja tuotannossa apuna ovat ammattilaiset. Vuoden 2025 kesällä teatterissa oli Anu Hälvän ohjaama Nunnia ja konnia -näytös. Sain olla mukana tuotannossa auttamassa erilaisissa juoksevissa tehtävissä. Assistenttina hyvässä porukassa Toimin näytösten aikana apukätenä erilaisissa juoksevissa tehtävissä. Tehtäväni vaihtelivat teknisissä asioissa auttamisesta lavasteiden tarkastamiseen. Hyppäsin mukaan toimintaan vasta, kun näytöksiin oli enää muutama viikko. Harjoitukset olivat siis olleet käynnissä hyvän tovin ja suunnitelmia oli laadittu jo pitkään. Aluksi kesti hetki päästä kaikkeen mukaan, mutta esitys esitykseltä tunsin oloni enemmän kotoisaksi, ja tiesin mitä tapahtuu milloinkin. Pääsin assistenttina ollessa näkemään läheltä, miten Ypäjän musiikkiteatteri toimii ja mitä sen pyörittäminen vaatii. Pääsin paremmin myös sisälle teatterimaailmaan. Näyttelijöillä ja tuotantoryhmällä oli loistava ryhmähenki, ja heidän tiivis yhteistyönsä näkyi yleisölle aina hienona näytöksenä. Ypäjän teatteri vaalii ja edistää teatterikulttuuria Yksi teatterin arvoista ja tavoitteista on vaalia ja edistää musiikkiteatterikulttuuria sen kaikissa muodoissa ja mielestäni se näkyy teatterin toiminnassa. Teatteri pitää perinnettä yllä ja on toiminut jo useamman vuosikymmenen Ypäjän kunnan kotiseutumuseolla tuoden lukuisia ihmisiä katsomaan näytöksiä. Teatteri haluaa antaa mahdollisuuden kaikille päästä näyttelemään halutessaan, ja monet näyttelijät ovat saaneet ensikosketuksensa teatterista Ypäjän musiikkiteatterista. Lisäksi näytöksiin otetaan avustamaan vapaaehtoisia esimerkiksi lipunmyyntiin ja järjestyksenvalvontaan, ja monet ovatkin olleet mukana jo monta vuotta. Mitä opin Ypäjän musiikkiteatteri tarjosi minullekin hyvän tilaisuuden oppia teatterimaailmasta lisää. Pääsin jyvälle siitä, millaisia resursseja teatterin ylläpitämiseen vaaditaan. Opin myös teatterisanastoa ja erilaisia rutiineja teatterimaailmasta. Teatterin toiminnassa oli paljon vapaaehtoisia mukana, joten oli hienoa nähdä, miten vapaaehtoisten voimin saatiin tasokas näytös pystyyn. Kesä oli antoisa ja pääsin tutustumaan kesäteatterin kulisseihin hyvässä porukassa.