Avainsana: kulttuurituottaja 2018
The hottest dance studio in town! – Tanssistudio Wonder Clubin lanseeraus
Vuoden 2023 alussa olin mukana uuden tanssistudio Wonder Clubin lanseeraamisessa. Wonder Club on muun muassa tanssijana, artistina ja vaikuttajana tunnetun Tinzen sekä tankotanssin viisinkertaisen maailmanmestarin Oona Kivelän yhteisprojekti. Wonder Club sijaitsee Helsingissä kauppakeskus REDIssä ja sen alla toimii kaksi erillistä tanssikoulua, Tinze Twerk Studio sekä OonaK tankostudio. Wonder Club Projekti koostui osaltani sosiaalisen median markkinoinnista sekä avajaisviikonlopun tapahtuman tuotannosta yhdessä tiimin kanssa. Olin tehnyt yhdessä projektiohjaajani kanssa markkinointisuunnitelman Instagramiin, jonka mukaan julkaisin itse editoimiani videoita ja muita postauksia. Toimin itse projektin aikaan myös opettajana Wonder Clubilla, joten työtehtävät luonnistuivat hyvin ja olin todella innoissani projektista. Itse avajaistapahtumaan kokosin ison listan eri vaikuttajista, muista julkisuuden henkilöistä sekä tanssijoista, joille lähetimme kutsut avajaisiin. Tehtäväni oli koostaa myös medialista, sillä tavoitteena oli saada mediaa paikalle. Saimme muun muassa Klangi-median tekemään jutun Tinzestä ja Oonasta. Kutsuvierastilaisuuteen järjestimme tarjoilua ja pientä ohjelmaa. Projektin ainoat haasteet liittyivät tiukkaan aikatauluun ja ajoittain oli hieman epäselvää, kenen vastuulla oli mitäkin. Avajaiset olivat kuitenkin todella onnistuneet ja Wonder Clubin tanssitunnit lähtivät todella hyvin liikkeelle osan tunneista myytyä loppuun ennen ensimmäisen kauden alkamista. Wonder Clubin verkkosivut: https://www.wonderclub.fi/ Instagram: wonderclubfi - Katja, kulttuurituottaja 2018
Soup Talks tanssifestivaaleilla
Liikkeellä marraskuussa on pääkaupunkiseudulla vuosittain järjestettävä nykytanssifestivaali. Festivaali kutsuu kokoontumaan yhteen ja kokemaan taiteellisia teoksia sekä paikalliselta taidekentältä, että ulkomailta. Festivaali esittelee taiteilijoiden kriittistä ajattelua, visioita, kokemuksia, unelmia, avaten pieniä ikkunoita maailmaan, jossa elämme. Olin mukana festivaalilla vuonna 2022, jolloin se järjestettiin 3.-13.11. Tapahtumapaikkoina toimivat kulttuurikeskukset Stoa ja Caisa, Tanssintalo, Zodiak, Kiasma ja Taidehalli. Valitsin projektin syventymisalueekseni yleisötyön, sillä minulla ei ole aiheesta aikasempaa kokemusta. Projektin työtehtäviin sisältyi vahvasti yleisön kohtaaminen ja heidän näkemänsä esityksen kokemuksen laajentaminen, joten koin oma syventymisalueeni tulevan luonnollisesti tässä tapahtumassa. Yleisötyö kattaa kaikki ne toimintatavat, joiden avulla on tarkoitus syventää yleisön kokemusta nähdystä esityksestä. Yleisötyön tavoitteita ovat muun muassa: Luoda suhde uusiin katsojiin sekä vahvistaa suhdetta jo olemassa oleviin katsojiin Tehdä esityksen näkemisen kokemuksesta rikkaampi ja monipuolisempi Luoda henkilökohtaisempi suhde katsojan ja esityksen välille Tuoda passiiviseen katsojakokemukseen enemmän toiminnallisuutta Luoda enemmän keskustelua teoksista ja herättää katsojissa erilaisia näkökulmia Festivaalin yleisötyö pyöri vahvasti yhteisen syömisen ympärillä. Kaikkien esitysten päätteeksi yleisölle tarjoiltiin lämmintä keittoa ja osana festivaalin ohjelmaa järjestettiin Caisassa Soup Talks-keskustelutilaisuuksia, joiden järjestäminen oli vastuullani tämän projektin aikana. Keskustelut käytiin festivaalin aikana päivittäin ja niitä moderoi paikallinen taiteilija. Tilaisuuksissa yleisö pääsi kuulemaan festivaalin taiteilijoiden ajatuksia teoksistaan ja niiden synnystä. Tarjoamalla yleisölle ja taiteilijoille lämmin keitto keskustelun yhteydessä, saatiin aikaiseksi lämminhenkinen ja helposti lähestyttävä tapa luoda parempi yhteys sekä avata keskustelua yhdessä ruokailun ohessa. Pääsin myös vastaamaan yhdestä festivaalin teoksesta, Calixto Neton Feijoadasta. Teoksessa esitettiin brasilian perinne ruuan, feijoadan, valmistus ja sen kiistanalainen historia brasilialaisten orjien näkulmasta musiikin ja tanssin kautta. Esityksen päätteeksi kaikille tarjoiltiin annos feijoadaa. Tässäkin teoksessa siis tuotiin yleisö ja taiteilijat yhteen ruuan voimalla. Tanssitaide ja yleisötyö olivat itselleni täysin uusi alue, joihin pääsin syvemmin tututstumaan tekemässäni projektissa. Keskustelutilaisuuksien ja esityksien järjestelyn lisäksi pääsin kokemaan mitä esitysten taustalla tapahtuu, kuten rekvisiitan hankinta ja vaatehuolto. Projektin aikana tuli monia yllättäviäkin tilanteita ja haasteita, jotka vaativat itsenäistä ja luovaan ratkaisukykyä. Esimerkiksi taiteilijoiden esityksiin tarvittavien rekvisiitan hankinta ja etsiminen opettivat paljon kompromissien neuvottelusta sekä vaihtoehtoisten toteutustapojen keksimisestä rajatun aikataulun puitteissa. Kaiken kaikkiaan Liikkella marraskuussa oli upea ja opettavainen kokemus!
Klassisen konserttituotannon pyörteissä
Toimin tuotantoharjoittelijana PianoEspoo festivaaleilla loka-marraskuussa 2021. PianoEspoo festivaali on joka toinen vuosi järjestettävä Suomen ensimmäinen pianomusiikkiin keskittyvä festivaali, jonka järjestää Espoon musiikkifestivaalit yhdistys ry. Vuoro vuosin PianoEspoo-festivaalin kanssa järjestetään yhdistyksen toinen päätapahtuma, VocalEspoo-festivaali. Festivaalia on järjestetty Espoon kulttuurikeskuksella vuodesta 1991 alkaen, mutta vuonna 2007 vastuu festivaalin järjestämisestä siirtyi kulttuurikeskukselta yhdistykselle. Festivaalilla on vuosien aikana ollut useita taiteellisia johtajia, mutta tällä hetkellä taiteellisena johtajana toimii pianisti Emil Holmström. Omana vastuualueenani oli olla mukana tuottamassa Nuorten Pianoakatemian konserttia Oopperalle sekä festivaaliviikolla nuorten lounaskonsertteja Espoon kulttuurikeskuksen Tapiolasalin lämpiöön. Teemana konserteissa oli Itämeren maiden säveltäjät ja heidän teoksensa. Työhöni kuului paljon konserttien koordinointia ja organisointia. Päivät kuluivat sähköpostin ja puhelimen ääressä. Tämä oli itselle ensimmäinen kerta, kun olin tekemisissä klassisen musiikin konsertin tuotannon kanssa mutta koen, että kulttuurituotannon koulutus antaa hyvän pohjan tämän kaltaiselle työskentelylle. Kun kyseessä on näinkin spesifi aihe kuin klassisen musiikin konsertit on tuotannossa ehdottomasti hyötyä siitä, jos tuntee klassista musiikkia, sen säveltäjiä ja teoksia ennakkoon. Itsellä oli musiikkitaustaa, mutta enemmän rytmimusiikin puolelta. Se auttoi jonkin verran, mutta paljon sain harjoitteluni aikana opetella eri säveltäjien ja heidän teoksiensa nimiä. Toimin myös festivaaliviikon aikana jonkin verran juontohommissa. Silloin oli tärkeää, että säveltäjien nimet menivät kutakuinkin oikein. Aina ennen juontoja sain onneksi apua nimien lausuntaan minua kokeneemmilta. Uskon siihen, että aina voi oppia, ja niin minäkin opin! Ainakin jotain. Joten, jos klassinen musiikki ja niiden konserttien tuottaminen kiinnostaa niin suosittelen kyllä ehdottomasti kokeilemaan myös vähän eri genren tuotantoa, kuin mitä meillä ehkä yleensä lähdetään tuottamaan. Pääset varmasti kokemaan, näkemään ja oppimaan uutta. Ja saatat löytää itseäsi kiinnostavia uusia uramahdollisuuksia. PianoEspoo tarjoaa aina myös paljon ilmaisia konsertteja ja ne ovat saavutettavissa hyvin julkisilla kulkuvälineillä. Esimerkiksi kaikki konsertit mitä itse tuotin tuolloin 2021 olivat ilmaisia. Joten suosittelen menemään kokeilemaan jotain itsellekin uutta, niin saatat yllättyä. Seuraava PianoEspoo järjestetään 16.-30.9.2023.
METKAn Speksi – vapaaehtoisia johtamassa
METKAn Speksi on Metropolian opiskelijoiden täysin vapaaehtoisvoimin tuottamaa musiikki-improvisaatio teatteria. Spekseihin kuuluu olennaisena osana omstart-huudot, jolloin edellinen kohtaus esitetään uudestaan. Jos omstart huudetaan määreen kera esimerkiksi dramaattisemmin, esitetään edellinen kohtaus uudelleen tämän määreen kera. METKAn Speksi täyttää tänä vuonna jo huimat kymmenen vuotta, ja minulla on ollut ilo ja kunnia toimia METKAn Speksin tuottajana 2020 ja vastaavana tuottajana vuonna 2021. Omiin vastuualueisiini kumpanakin vuonna kuului mm. rekrytointia, esityspaikan hankkimista, budjetin laatimista, sisäistä viestintää, kouluttamista ja yleistä organisointia. Näiden lisäksi isossa osassa METKAn Speksissä on vapaaehtoisten johtaminen ja koordinoiminen, sillä kuten sanottua, koko työryhmä koostuu vapaaehtoisista. Speksissä onkin viimeisten vuosien aikana ollut huima yli 80 henkilön porukka toteuttamassa yhdessä opiskelijateatteria. Tuottaja on ensimmäisiä Speksiin vuosittain rekrytoitavista henkilöistä. Tämän jälkeen tuottaja kokoaa tiimivastaavat, jotka valitsevat sitten omat jäsenensä tiimeihin. Näitä tiimejä ovat mm. lavastus, puvustus, tekniikka, markkinointi ja laulutiimi. Koska Speksissä toimitaan vapaaehtoisvoimin, ovat tietyt asiat erityisen tärkeitä, ja erityisesti tuottajan roolissa. On tärkeää pystyä innostamaan, tukemaan ja motivoimaan työryhmää. Täytyy pyrkiä ylläpitämään hyvää yhteishenkeä, antaa mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen ja kruunujalokivenä pitää kirkkaana mielessä yhteisiä tavoitteita. Yhteinen tavoite on mielestäni helppoa määrittä Speksiä tehdessä: tärkeintä on, että saadaan tehtyä lavalle yhdessä onnistunut, visuaalisesti miellyttävä teos, jota vielä tulee katsomaankin joku. Innostaminen, tukeminen ja motivointi voi olla haastavaa, mutta usein nekin löytyvät ryhmän sisältä. Parasta on tehdä yhdessä, kunhan kaikilla on selvillä mitä kukin tekee ja miten. Jos joku ei osaa, niin yhdessä opetellaan ja ylitetään itsemme. Tärkeää on myös, että saa ryhmän toimimaan hyvässä yhteishengessä. Tällä saavutetaan yhteinen tavoite. Speksissä tuottaja johtaa vapaaehtoisten lisäksi myös asioita. Asioiden johtamisella tarkoitetaan juoksevien asioiden hoitamista, kuten esitystilan hankkimista ja sisäistä viestintää. Kun vapaaehtoisten ja asioiden johtaminen toimii, saadaan onnistunut kokonaisuus niin tekijöille kuin yleisölle. Pitää muistaa, että kaikkea ei tarvitse tehdä yksin, eikä kaikkea tarvitse osata. Se mitä ei osaa, sitä voi myös opetella. Vaikka Speksin tuottajalta vaaditaan monenlaista osaamista, ei silti tarvitse olla super-ihminen. Riittää, että on halua oppia ja halua auttaa muita oppimaan. Aina ei voi onnistua, mutta sitten kokeillaan uudestaan. Useimmiten, tilanne ei onneksi ole niin vakava kuin miltä se sillä hetkellä tuntuu. Speksi on hyvä paikka myös tuottajalle kokeilla omia siipiään. Itselleni se oli paikka, missä on tullut eniten opittua niin itsestään, tuottajan työstä kuin vapaaehtoisten johtamisestakin. Lähteinä käytetty: Maarajärvi, Krista. (2017). Vapaaehtoisten johtaminen ja koordinointi. Pia Blomstén
Aurinkoenergialla tuotettu bisse? – Ympäristö tarvitsee kulttuurituottajan osaamista
Tiia Ryynänen Kulttuurituottaja 2018 Itsenäinen projekti: Ekokyselyn toteuttaminen TV-tuotantoyhtiön henkilöstölle - blogi Tein ensimmäisen työharjoitteluni kesällä 2021 TV-tuotantoyhtiössä tuotantoharjoittelijana. Kuvauspaikalla huomioni kiinnittyi toistuvasti puolityhjiin vesipulloihin, jotka elivät omaa elämäänsä. Suretti katsoa, kuinka niiden omistajat olivat unohtaneet niitä eteiseen, auton takapenkille, kannon nokkaan tai puiston penkille. Hylkäsivät ja tarttuivat toiseen. Nämä puolityhjät, muoviset vesipullot ovat symbolinen kuvaus siitä, kuinka ympäristöasiat voidaan ottaa, tai olla ottamatta tuotannoissa huomioon. Kuitenkin fakta on, etteivät muoviset vesipullot itsessään ole niin järkyttävä teko ympäristöämme kohtaan. Suomessa me tykkäämme ansaita hieman taskurahaa viemällä pullot pullonkierrätyspisteelle. Työharjoittelun jälkeen sovin tuotantoyhtiön kanssa, että voisin kartoittaa heidän puolestaan, kuinka toimistolla ja kuvauspaikoilla ekologisuus toimii tuotantoyhtiön työntekijöiden mielestä. Suunnittelin ja tein kyselylomakkeen, lähetin sen työntekijöille ja analysoin saamani vastaukset. Vastausten pohjalta tein tuotantoyhtiölle kehitysehdotuksia, kuinka he voisivat kehittää ekologisia tekijöitä tuotantoyhtiönä. Tapahtumat, festivaalit ja tv-tuotannot ovat mahtavia tilaisuuksia, jotka tarvitsevat entistä enemmän kestäviä tuotantotapoja, ekologisia palveluita sekä materiaaleja toteutuksessaan. Kulttuurituottajilla on oivallinen mahdollisuus hyödyntää koulutusohjelmastamme saatuja taitoja myös ympäristöteemojen edistämiseksi. Pohdi näitä, kun suunnittelet ekologisempaa tuotantoa: Millä saadaan merkittävin vaikutus aikaiseksi? Mitä ekologisia palveluita tai yhteistyökumppaneita voimme hyödyntää? Miten logistiikka hoidetaan? Miten jätehuolto hoidetaan tapahtuman aikana? Miten jälkituotannossa saadaan kierrätys tehokkaaksi? Kuinka viestimme ekoasiosta vaikuttavasti ja innostavasti? Kuvittele festivaali, jonne ihmiset kuljetetaan hybridi-busseilla. Ravintolakojuissa edustavat kotimaista lähiruokaa tarjoilevat yritykset. Bisse kädessäsi on sellaisen panimon tuottama, joka hyödyntää tuotantolinjassaan aurinkoenergiaa. On paljon asioita, joilla voidaan vaikuttaa ilmaston hyväksi, isompia ja pienempiä tekoja. Tärkeintä olisi, että ympäristö huomioitaisiin tekemisessämme. Se, että tuotannoissa pystyttäisiin minimoimaan eniten päästöjä aiheuttava tekijä, on iso askel oikeaan suuntaan. Ekologisten toimintatapojen selvittäminen vaatii aikaa, suunnittelua ja käytännön organisointia. Nämä taidot ovat meillä hallussa. Mikäli ekologisuus kiinnostaa, ehdota, että voisit ottaa harteillesi vaikkapa ekologisuuden koordinoinnin. Katso mitä tapahtuu! Hyödyllisiä linkkejä haltuun otettavaksi: https://ekokompassi.fi/ https://www.hsy.fi/jatteet-ja-kierratys/ https://www.sitra.fi/blogit/vinkkeja-kestavien-tapahtumien-toteuttamiseen-hiihtokilpailuista-kokouksiin/
Arabian katufestivaali artistituotanto cultural management festivaali festivaalituotanto hanke itsensä johtaminen itsenäinen projekti johtaminen kansainvälisyys Kansallismuseo Kulttuurialan projektityö kulttuurintuotanto kulttuurituotanto Kulttuurituottaja Kulttuurituottaja 2016 kulttuurituottaja 2017 kulttuurituottaja 2019 kulttuurituottaja 2020 kulttuurituottajat kulttuurituottaja YAMK Kutu15 kutu16 Kutu17 kutu18 markkinointi Metropolia metropolia ammattikorkeakoulu näyttely vartissa opastusvideo opiskelija projekti projektityö some sosiaalinen media tanssi tanssitaide tapahtumatuotanto Tuottajat18 Tuottajat20 tv-tuotanto vapaaehtoisten johtaminen vapaaehtoistyö viestintä yhteishaku