Avainsana: Kulttuurituottaja 19
Sisäisen viestinnän merkitys avustajaroolituksessa
Työskentelin kesällä 2021 Fisher Kingin ja Yleisradion tuottamassa Helsinki-syndrooma -TV-sarjan tuotannossa. Helsinki-syndrooma -TV-sarja on pohjoismainen jännitysdraama, joka yhdistää panttivankitrillerin ja yhteiskunnallisen draaman, ja sen tarkoitus on viedä katsojat mielenkiintoisten ja merkittävien aiheiden pariin. Työnimikkeeni tuotannossa oli avustajaroolittaja. Tehtävääni kuului roolittaa avustajia Helsinki-syndrooma-TV-sarjaan isoja joukkokohtauksia varten. Roolitin yhteensä yli 400 avustajaa kyseiseen tuotantoon. Hankin avustajat ja informoin heille heitä koskevista asioista, jotta he pystyivät osallistumaan kuvauspäiviin luottavaisin mielin. Kuvauksissa 3. apulaisohjaaja otti pääosin koppia avustajista. Avustajaroolittajana toimiminen oli todella mielenkiintoista ja opettavaista. Työtehtäväni vastasi hyvin suunnitelmaani ja ajatuksiani. Sain työssäni uudenlaista vastuuta, josta olin erittäin tyytyväinen, sillä näin pääsin kehittymään työssäni. Syvennyin raportissa sisäiseen viestintään roolituksessa. Sain työkokemuksen ja teorian kautta kattavan käsityksen roolituksesta ja avustajaroolittajan työtehtävän sisällöstä. Roolituksessa etsitään oikeita esiintyjiä oikeisiin rooleihin. Roolittajat hankkivat esiintyjiä niin päärooleihin, sivurooleihin kuin taustanäyttelijöiksikin. Roolittajien tehtävänä on lukea käsikirjoitus, tehdä hahmo- ja avustajapurku, suunnitella näyttelijöihin liittyvä budjetti ja avustajabudjetti sekä tehdä roolihakuilmoitus. Sopivien esiintyjie löydyttyä roolittaja käy sopimusneuvottelut esiintyjien kanssa ja tekee heille esiintyjäsopimukset. Lopuksi roolittaja jakaa esiintyjille kuvauspäivän infot ja kommunikoi tarvittavista asioista heidän kanssaan. Tutustuin raporttia varten sisäisen viestinnän käsitteeseen paremmin, ja hyödynsin keräämääni tietoa osana roolitustyötä. Sisäinen viestintä tarkoittaa elokuva- ja TV-tuotannossa tuotannon eri henkilöiden, tasojen, osastojen ja prosessien välistä viestintää. Se on merkittävä osa roolitustyötä, sillä tuotantoja tehdään aina työryhmän kanssa yhdessä. Roolittaja viestii johdon, esihenkilöiden, alaisten, potentiaalisten esiintyjien kuin valittujen esiintyjienkin kanssa. Hyvällä sisäisellä viestinnällä pystytään motivoimaan työryhmää, luomaan yhteisöllisyyden tunnetta ja vaikuttamaan tuotannossa viihtymiseen ja työhyvinvointiin. Hyvä sisäinen viestintä on muun muassa avointa, selkeää ja ymmärrettävää. Hyvä viestintä vaikuttaa myönteisesti roolituksen tehokkaaseen etenemiseen. Huomasin työssäni, että hyvällä sisäisellä viestinnällä pääsee jo roolitustyössä pitkälle, joten aion ehdottomasti jatkossakin panostaa työssäni sisäiseen viestintään.
Brändikirja: Yrityksen sydän ja sielu – kokemukseni kauneusalan projektissa
Viime kuukauden aikana sain kiehtovan mahdollisuuden olla mukana projektissa, jossa asiakas valmistautui lanseeraamaan uutta kauneusalan yritystä. Projektiin kuului kattavan brändikirjan ja valmiiden some-päivityspohjien luominen. Brändikirja on yrityksen identiteetin kompassi. Se sisältää yrityksen tarinan, arvot ja visuaalisen ilmeen, jotka muodostavat yrityksen tunnistettavan ulkoasun. Eli yksinkertaisesti, brändikirja kuvaa ja sisältää kaikki asiat mistä brändi konkreettisesti kostuu ja tiivistää yrityksen identiteetin yhteen paikkaan. Se on kuin brändin sydän, joka ohjaa kaikkea mitä yritys tekee. Brändikirja palvelee ensisijaisesti yrityksen omaa henkilökuntaa mutta on myös auttava työkalu, kun yritykseen palkataan uusia työntekijöitä. Tiivis brändikirja takaa yhtenäisen ja tunnistettavan ilmeen, samalla taaten saavutettavuuden. Projekti on ollut silmiä avaava matka uuden kauneusalan yrityksen syntymisen äärellä. Brändikirja on keskiössä yrityksen identiteetin ja arvojen määrittämisessä. Projektissa loimme myös valmiita some-päivityspohjia, jotka tarjoavat tehokkaan välineen palvelujen viestintään ja markkinointiin vaivattomasti. Tämä projekti on ollut antoisa kokemus ja täydellinen esimerkki siitä, miten tiimityöllä ja avoimella viestinnällä voidaan saavuttaa hienoja tuloksia. Toivon, että uusi kauneusalan yritys menestyy ja löytää paikkansa markkinassa! Projektin menestys saavutettiin tehokkaan aikataulun hallinnan, motivoituneen ja omistautuneen tiimin sekä avoimen viestinnän kautta. Tiukan aikataulun noudattaminen onnistui taitavalla ajanhallinnalla ja resurssien allokaatiolla. Projektin haasteet ja satunnaiset takaiskut olivat olennainen osa oppimiskokemusta. Niiden voittaminen vaati tiimityötä, joustavuutta ja nopeita reagointeja. Kulttuurituotannon opinnot ovat toimineet porttina matkaan viestinnän ja markkinoinnin maailmaan. Koen luovan ongelmanratkaisun olevan yksi vahvuuksistani ja se on taito mitä saa markkinoinnin parissa hyödyntää jatkuvasti. Tämä projekti on antanut inspiraatiota myös jatkosuunnitelmille. Toivon pääseväni jatkossakin työskentelemään vastaavien innovatiivisten brändien parissa ja luomaan jotain ainutlaatuista yhdessä.
Palvelumuotoilu tapahtumatuottajan työkaluna
Tapahtumatuottajalla on käytössään erilaisia työkaluja, ja jo opintojen alusta asti meille Metropolian kulttuurituottajille on puhuttu tapahtumatuottajan työkalupakista. Työkalupakki sisältää paljon tuottajalle tärkeitä asioita, jotka auttavat rakentamaan onnistuneen tapahtuman. Haluaisin lisätä tähän työkalupakkiin yhden uuden asian: nimittäin palvelumuotoilun. Palvelumuotoilu on yksinkertaisuudessaan asiakaskokemuksen tarkastelua ja parantamista. Apuna voidaan käyttää esimerkiksi palvelupolkua, johon merkitään kaikki mahdolliset kontaktipisteet, eli hetket, jolloin asiakas on suoraan tekemisissä tapahtuman kanssa. Kontaktipisteiden kohdalla voidaan pohtia, miten tätä kohtaamista voidaan tehdä asiakkaalle esimerkiksi helposti lähestyttävämmäksi, helpommin ymmärrettäväksi, tai helpommin löydettäväksi. Palvelumuotoilu toimi isona apuna oman itsenäisen projektini kanssa. Tuotin Ernubileet-nimisen tapahtuman yhteistyössä Tiivistämön kanssa. Tapahtumassa soitettiin japanilaista rock-musiikkia sekä kävijöille tarjottiin teemaa sopivaa aktiviteettia esimerkiksi pukukisan ja cover-bändin muodossa. Bändi soitti genren tunnettuja kappaleita. Projektissani keskeisenä ideana toimi valmiin tapahtumaidean kehittäminen. Oli oleellista miettiä, mitä aikaisemmista tapahtumista voitaisiin oppia ja miten asiakaskokemusta voitaisiin parantaa. Olin itse ollut kävijänä aikaisemmissa tapahtumissa, joten minulla oli valmiiksi itselläni selkeä kävijän näkökulma siitä, mitä olin jäänyt kaipaamaan lisää, mutta myös siitä, mikä tapahtumassa oli onnistunutta. Aloitin tapahtuman rakentamisen pohtimalla, mitä aikaisemmista tapahtumista oli jäänyt mieleen niin hyvässä kuin pahassa. Tapahtumaa työstäessä pyrin pitämään mielessäni sen, miten tapahtuma olisi mahdollisimman kävijäystävällinen, oli sitten kyse viestinnästä, tapahtuman aikataulusta tai pienistä asioista, kuten tapahtuman drinkkilistasta. Kesäopintoina käymäni kurssi palvelumuotoilusta toimi hyvänä apuna yleisellä tasolla, sillä se oli tarjonnut minulle lisätietoa palvelumuotoilusta. Sieltä saatu tieto tuli vaan soveltaa tapahtumatuotantoon sopivaksi. Pidin mielessä palvelupolun rakenteen. Pohdin kaikkia mahdollisia tapoja, miten potentiaalinen asiakas tulisi olemaan tekemisissä tapahtuman kanssa. Mietin myös sitä, miten tapahtumasta voisi tehdä mahdollisimman houkuttelevan. Tapahtuma oli mielestäni koronan aiheuttamiin olosuhteisiin nähden hyvin onnistunut. Uskon että asiakaslähtöisyyden korostaminen auttoi suunnittelussa paljon. Haluankin kannustaa muita tuottajia tutustumaan palvelumuotoiluun –perustasonkin tietämys aiheesta voi viedä pitkälle. Vaikka asiakaslähtöisyys voi tuntua itsestään selvältä asialta pitää mielessä, asian syvempi pohtiminen esimerkiksi palvelupolun avulla voi tuoda esiin asioita, jotka eivät olisi muuten välttämättä nousseet puheenaiheeksi.
Arabian katufestivaali artistituotanto cultural management festivaali festivaalituotanto hanke itsensä johtaminen itsenäinen projekti johtaminen kansainvälisyys Kansallismuseo Kulttuurialan projektityö kulttuurintuotanto kulttuurituotanto Kulttuurituottaja Kulttuurituottaja 2016 kulttuurituottaja 2017 kulttuurituottaja 2019 kulttuurituottaja 2020 kulttuurituottajat kulttuurituottaja YAMK Kutu15 kutu16 Kutu17 kutu18 markkinointi Metropolia metropolia ammattikorkeakoulu näyttely vartissa opastusvideo opiskelija projekti projektityö some sosiaalinen media tanssi tanssitaide tapahtumatuotanto Tuottajat18 Tuottajat20 tv-tuotanto vapaaehtoisten johtaminen vapaaehtoistyö viestintä yhteishaku