Avainsana: kulttuurituottaja 18
One size does not fit all
Keväällä 2021 olin mukana Nuori Näyttämö -hankkeen 2019–2021 kierroksen Uudenmaan paikallisfestivaalilla ja hankkeen päätöskatselmuksessa. Nuori Näyttämö on valtakunnallinen teatterihanke, jossa ammattiteatterit eri puolilla Suomea työstävät alueidensa nuorten teatteriryhmien kanssa uusia näytelmiä. Hanke huipentuu viiteen paikallisfestivaaliin, joissa nuoret esittävät loppuesitykset oman alueen ammattiteatterin näyttämöllä. Hanke päättyy päätöskatselmukseen, johon raati valitsee esitykset. Vaikka työskentelin pääosin graafisen suunnittelun ja visuaalisen viestinnän parissa, tämän itsenäisen projektin syventymisalueeksi valitsin itsensä johtamista. Se on välttämätön taito olosuhteista riippumatta, ja projektin itsenäinen luonne tarjosi ihanteelliset olosuhteet sen kehittämiseen. Vaatii rohkeutta tehdä asiat itselleen parhaalla sopivalla tavalla. Tavoitteenani projektissa oli selvittää mitkä toimintatavat toimivat minulle parhaiten, tunnistaa omat tarpeeni ja oppia tulla paremmin toimeen niiden ehdoilla työolosuhteissa. Projektia varten tutustuin Satu Pihlajan kirjaan Aikaansaamisen taika sekä Sami Pajun, Tapani Riekin ja Virpi Oinosen Järki töihin! Parempien työtapojen kehittämisoppaaseen. Kirjat valitsin niiden käytännönläheisyyden vuoksi. Pääsin kokeilemaan uusia tekniikoita, sain konkreettisia vinkkejä parempaan itsensä johtamiseen sekä välineitä omien toimintatapojen tutkiskeluun. Projektin aikana vakiintui neljä toimintatapaa, jotka ovat tavalla tai toisella ristiriidassa yleisten suositusten ja kirjallisuuden kanssa, mutta toimivat minulle mainiosti: 1. Aika vs. asia Varaan tietyn verran aikaa työskentelylle ja siinä ajassa irtoaa mikä irtoaa. Ajalla on siis enemmän painoarvoa, kuin sen sisälollä. Jos varattu aika ei riitä, aika menee tavoitteen edelle. Tämä asettaa selkeät rajat työskentelylle ja poistaa paineet saavuttaa jotakin yhdellä istumalla. 2. Pidempi to do -lista Lisään listaan myös pienempiä tehtäviä, kuten sähköpostien lukeminen. Vaikka lista saattaa vaikuttaa alussa pelottavalta pituudensa takia, pienien tehtävien ansiosta koen onnistumisen tunteita säännöllisesti, ja näen jatkuvasti konkreettiset todistukset edistyksestä. 3. Pomodoro x2 Perinteisen Pomodoro mallin ajat, eli 25 minuuttia töitä, viiden minuutin tauko ja neljän kierroksen jälkeen pidempi 30 minuutin tauko tuntuvat minusta liian lyhyiltä. Tekniikka on minulle hyödyllisempi pidemmillä aikavälillä, kuten 45– 60 minuuttia töitä, 10–20 minuutin tauot, ja kolmen kierroksen jälkeen pidempi tauko. Pidennetyllä tekniikalla saan huomattavasti enemmän aikaan. 4. Epämääräisemmät suunnitelmat ja tavoitteet Tarkat suunnitelmat aiheuttavat minulle vain ahdistusta ja pettymystä, koska ne harvoin toteutuvat. Samoin tavoitteet toimivat minulle paremmin epämääräisimpinä. Tarkempi kuva toivotusta lopputuloksesta usein muodostuu vasta kun olen tehnyt tavoitteen eteen jo jonkin verran työtä. Suunnitelma selkeytyy työn edetessä. Tämä pitää paikkaansa etenkin luovissa tehtävissä, sillä luovuutta ei voi pakottaa. Kirjallisuus korostaa selkeyden tarvetta tehokkaalle aikaansaamiselle. Tarkat, konkreettiset ja mielellään aikaan sidotut tavoitteet, kokonaisuuksien pilkkominen pienempiin osiin, selvän lopputuloksen määritteleminen sekä huolellinen suunnitelma sen saavuttamiseksi tuovat selkeyttä. Olen itse hyvin tarkka ja huolellinen henkilö, mutta toiminnassani korostuu joustavuuden tarve ja mahdollisuus antaa asioille tilaa ja aikaa muodostua. Kirjallisuuden keskeisin viesti oli kuitenkin tämä: Olemme kaikki erilaisia ja se näkyy erilaisina itsensä johtamisen ja aikaansaamisen tapoina. On siis tärkeä, että oman työn suunnittelu on omissa käsissä aina kun mahdollista.
Digimarkkinointia yläasteikäisille
Tein toisen kulttuurituotannon projektityön pitkäaikaiselle työpaikalleni, jossa olen viimeisen kuuden vuoden ajan tehnyt töitä varhaisnuorisotyöntekijänä. Projektissa tein töitä kesän ajan kesätoimintamme parissa. Tarkoituksena on mahdollistaa yläasteikäisille nuorille turvallinen tila, johon he voivat tulla ystäviensä kanssa viettämään aikaa hauskan ja ilmaisen tekemisen äärellä. Työmme ytimessä on ajatus siitä, että haluamme olla edesauttamassa uusien ystävyyssuhteiden synnyn pyrkien vähentämään nuorten yksinäisyyttä ja syrjäytymistä. Samalla syvennyin sosiaalisen median markkinointiin, jonka takia minun vastuulleni tuli muun muassa kesätoiminnan visuaalisen ilmeen luominen, sekä toiminnasta tiedottaminen. Projektin edetessä huomasin mitä kaikkea voisin itse työn johtajana tehdä paremmin, jotta voisin olla auttamassa ja tukemassa vapaaehtoisista koostuvaa mediatiimiä, joka kesäkauden ulkopuolella vastaa viikoittaisen toiminnan markkinoinnista, sekä tiedottamisesta. Kesän aikana opin yläasteikäisille suunnatusta digimarkkinoinnista paljon käytännön tekemisen kautta, sekä hyvien lähteiden avulla. Opin muun muassa seuraavat asiat: 1. Tärkein tehtävä on erottua lukuisten mediaviestien joukosta, sekä löytää oma tie potentiaalisten kuluttajien somealustoille 2. Trendit ja ilmiöt kiinnittävät nuorten huomion 3. Digimarkkinointia tulisi tehdä monilla eri kanavilla 4. Digimarkkinoinnin avulla toimija luo suhteen ruudun toisella puolella oleviin kuluttajiin 5. Digimarkkinoinnin tunnistettavuus ja brändäys on erittäin tärkeää Jäin pohtimaan projektityön jälkeen, että millähän tavoin sosiaalisen median kanavissa tapahtuva digimarkkinointi tulee muuttumaan seuraavien vuosien aikana. On myös mielenkiintoista nähdä minkälaiset trendit tulevat nousemaan pinnalle. Kesän jälkeen pystyin kuitenkin todeta, että yläasteikäisille suunnattu digimarkkinointi on sitä, mitä koko varhaisnuorisotyö kiteytettynä on henkilökohtaista ja hauskaa! Mira / Kulttuurituotannon opiskelija 18
Tarinat kulttuurituottajan taikavoimana
"Olipa kerran… Sen pituinen se." Näiden sanojen väliin mahtuu kaikkea sankaruudesta suruun ja menetykseen, kauniista rakkaudesta sielua riipivään tuskaan. Asioita, jotka tuntuvat joltain. Asioita, jotka jäävät mieleen. Mitä jos voisit valjastaa tämän voiman omaan työhösi? Oli kyse sitten pöytäroolipeliharrastuksestani tai elokuviin, sarjoihin ja kirjoihin uppoutumisesta, tarinoiden luominen ja niistä nauttiminen on olennainen osa elämääni. Vuosina 2019–2020 pääsin lähestymään aihetta kulttuurituotannon näkökulmasta, kun tein Suomen perinteistä inspiroituneelle musiikkiyhtyeelle markkinointisuunnitelman. Keskeinen osa suunnitelmaa oli niin sanottu tarinaidentiteetin käsikirja, juonellisempi versio perinteisestä brändikäsikirjasta, jonka laadin Anne Kalliomäen tarinalähtöisen palvelumuotoilun periaatteiden mukaan. Kuten hän määrittelee Tarinallistaminen – Palvelukokemuksen punainen lanka -teoksessaan (2014, Talentum), kyse on yrityksen toiminnan tarinalähtöisestä suunnittelusta, jossa palveluille käsikirjoitetaan juoni, joka sitoo kaiken yhteen. Ja näin todella tapahtui: tilaaja piti työtäni antoisana, minä pääsin leikkimään luovuudella työelämän kontekstissa. Klassinen win-win-tilanne, joka määritteli uudelleen, mitä haluan kulttuurituottajana tehdä. Sinäkin, rakas lukija, pääset osaksi juhlia. Olet itse asiassa jo matkalla, kulkenut yli 150 sanan pituista askelmaa. Muutama harppaus vielä, niin tarinoiden voima on sinun! Tässä kohtaa joudun kertomaan juonenpaljastuksen: juoni ei lopu ikinä. Näillä kuudella vinkillä* voit kuitenkin päästä alkuun tarinallistamisessa tai arvioida uudelleen jo olemassa olevia käytäntöjä: 1. Aitous. Jokainen uskottava brändäyksen teoria rakentuu sen varaan, että tuotetta tai palvelua markkinoidaan sellaisena kuin se oikeasti on. Haluan kuitenkin mainita tämän erikseen, sillä olen huomannut erityisesti musiikkipiireissä asenteen, että tietoinen brändäys tarkoittaa aina sielun myymistä. 2. Kiteytä. Mieti, mitkä ovat juuri teidän toiminnassanne olennaisia ja kiinnostavia asioita. Miksi organisaationne on alun perin perustettu? Entä mikä on sen merkitys kohderyhmällenne? Liittyykö nimeenne jokin erityinen tarina tai hyödynnättekö kenties jonkinlaista symboliikkaa? Onko historiassanne kiinnostavia käänteitä, joissa on kaikki hyvän tarinan ainekset? Mitä ikinä kirjoitatkaan ylös tässä kohtaa, olet päässyt lähemmäs brändinne ydintä. 3. Tee taustatutkimusta. Valitse kolme edellisessä kohdassa listaamaasi tarinaelementtiä ja pyydä niistä palautetta sekä kohderyhmän edustajilta että organisaationne sisältä. Selvitä muutenkin, millainen viestintä puhuttelee kohderyhmäänne. Kun tarinaelementit ovat saaneet vihreää valoa, hanki niistä taustatietoa. Itse esimerkiksi tutkin, miten luonto on koettu suomalaisesta kansanuskosta käsin. Huolellinen taustatyö antaa pelivaraa brändäykseen ja edistää sitä, että brändi puhuttelee kohderyhmää toivotulla tavalla. 4. Muuta asiakaskokemus vertauskuvaksi. Millaista kokemusta tavoittelette tarinanne kontekstissa? Käveleekö asiakas paratiisin porttien läpi vai auttavatko metsänhenget löytämään unohdetun luontoyhteyden? Millainen vertauskuva syntyy juuri teidän tarinaelementeistänne? 5. Juonellisuus. Se on jo merkittävä askel, jos teillä on selkeä ja kohderyhmää kiinnostava teema. Vielä parempi on, jos muutatte sen oikeaksi tarinaksi. Kirjoita fiktiota ja draaman keinoja hyödyntäen ainakin, miten kaikki alkoi, millainen käänne matkan varrella tuli ja miten tämä johtaa edellisessä kohdassa kuvattuun kokemukseen. Tässä hatusta heitetty esimerkki: "Kuu hohtaa kauniimpana kuin koskaan ja verhoaa planeettamme loisteeseensa. Meret ja järvet paljastavat todellisen luontonsa, kun kuu heijastaa niiden pintaan houkuttelevan polun. Seuraat sitä, mutta et uppoa veteen. Et, kunnes askeleesi lipeää ja olet aaltojen armoilla. Mutta ei hätää: olet kohdellut vedenhaltijoita ystävällisesti. He estävät sinua hukkumasta, ja huomaat voivasi hengittää pinnan alla. Olet palannut luonnon aalloille." Tällä tarinalla voisi markkinoida ekologisesti tuotettuja sukellusvarusteita, joiden avulla voi palata elämänlähteelle olematta sille haitaksi. 6. Vie tarina käytäntöön. Tarinaa ei tarvitse tai välttämättä edes kannata julkaista sellaisenaan. Sen sijaan se on ohjenuora, joka sitoo kaiken yhteen aina tuotteista ja palveluista palveluympäristöön ja markkinointiin. Tässä joitakin keinoja, joilla esimerkkitarinan voisi tuoda näkyväksi: Vedenhaltijat ovat tarinan keskeisiä hahmoja ja siten esillä markkinoinnissa ja tuotteissa. Kotisivut näyttävät kuun hohdon peittämältä vesistöltä. Täydenkuun aikana järjestetään yhteisiä sukellustapahtumia, joissa on vedenhaltijoiksi pukeutuneita maskotteja esittelemässä uusia tuotteita. Kivijalkaliikkeen pinnoille heijastetaan aaltoilevaa vettä ja kuun hohtoa, nauhalta kuuluu luonnon ääniä ja veden kohinaa. Kun tarina on rakennettu juuri teidän organisaationne näköiseksi, teillä on loputtomat mahdollisuudet persoonalliseen viestintään ja muihin ratkaisuihin. Tarinan lupaus tulee tietysti olla mahdollista lunastaa, eikä käytännön toimien kannata olla ristiriidassa sen kanssa. Jos koet, että tarinasi jäi kesken tai kaipaisi seuraavaa mullistavaa käännettä, voit jättää alle kommentin tai lukea tarinallistamisesta lisää osoitteessa: https://tarinakone.fi/tarinallistaminen/. Onnea menestystarinasi kirjoittamiseen! – Teemu Esko / Tuottajat 18 * Laadittu Anne Kalliomäen teoksesta Tarinallistaminen – Palvelukokemuksen punainen lanka (2014, Talentum) sekä projektini tulosten pohjalta.
Itsensä johtaminen nopeatempoisessa ympäristössä
Työskentelin syksyn 2021 Tanssii tähtien kanssa -tuotannossa tuotantoassistenttina. Syvennyin projektin aikana itsensä johtamiseen. Vastuualueeni tuotannossa oli TTK-sovellus ja lähetyksen aikana olin kiinni pisteissä. Olin välikätenä siirtämässä pisteet studiosta UT-autoon. Sen lisäksi assistentin pestiin kuului kaikenlaiset avustavat ja juoksevat asiat sekä esiintyjien ja muun työryhmän viihtyvyyden takaaminen. Syventymisalueen valinta oli helppoa, sillä halusin tehostaa työskentelyäni sekä varmistaa oman jaksamisen pitkän tuotannon aikana. Meillä oli syksyn aikana yhteensä 13 suoraa lähetystä, joista ensimmäinen oli syyskuun alussa ja viimeinen marraskuun lopussa. Livepäivät olivat usein hektisiä. Omien työtehtävien lisäksi tuotantotiimin on huolehdittava, että studiossa on kaikki tarvittava ja kameratreenit pyörivät aikataulun mukaisesti. Livelähetyksen alettua pystyin ensimmäisen kerran päivän aikana keskittymään ainoastaan omiin vastuualueisiini sovellukseen ja pisteisiin. Itsensä johtamisesta ja kehittämisestä löytyy paljon aineistoa ja monenlaisia vinkkejä sekä työkaluja. Itselleen sopivimpien työkalujen löytäminen voi olla hankalaa ja siksi monissa aineistoissa painotetaankin itsetuntemusta. Itsetuntemuksen lisäksi aineistoissa toistui useasti hyvinvointi ja tasapaino. Suurta kuvaa katsoessa nämä ovat hyviä vinkkejä, mutta kiireellisessä ja nopeasti muuttuvissa tilanteissa välineet eivät ole hyödyllisiä. Livepäivän aikana ei välttämättä ole mahdollisuutta pitää tasaisin väliajoin taukoja, tehdä to do -listoja tai sammuttaa puhelimen ilmoituksia, jotta oma keskittyminen ei keskeydy. Livepäivät suunnitellaan ja aikataulutetaan tarkasti edellisen viikon aikana. On kuitenkin valmistauduttava ja hyväksyttävä, että työpäivä ei aina tule menemään aikataulun eikä edes suunnitelman mukaan. On etukäteen tiedettävä mitkä tehtävät voi jättää hetkeksi kesken, jos päivän kulkuun tulee muutoksia. Sen lisäksi delegoiminen tai avun pyytäminen tilanteen muuttuessa on todella tärkeää. Itsensä johtaminen nopeatempoisessa ympäristössä täytyy olla tiettyyn pisteeseen asti automatisoitua. Tähän auttaa kokemus ja työtiimin tuki. Lisäksi nopeatempoisessa ympäristössä työskenteleminen vaatii joustavuutta ja pitkää pinnaa. Välillä on laitettava tuotanto kokonaisuudessaan omien työtehtävien edelle, kuitenkaan unohtamatta niitä. Syksyn tärkein oppi oli, että itsensä johtaminen yltää nopeatempoisessa ympäristössä myös tilanteen ulkopuolelle. Edellisen viikon ja jopa koko kauden itsensä johtaminen peilautui livepäivän kulkuun. Pitkän kauden aikana on tehtävä systemaattisesti hyviä päätöksiä niin tuotannon kuin oman jaksamisen eteen.
Sosiaalinen media kirjan markkinoinnin välineenä
Syksyllä 2021 pääsin työskentelemään intohimoni kirjallisuuden pariin, kun sain itsenäisen projektin kustantamo Lasten Keskuksessa. Syyskuusta marraskuun puoliväliin tein osa-aikaisesti töitä uuden fantasiakirjasarjan ensimmäisen osan Mustan Kuun majatalon parissa. Projektiin päätyminen ei ollut ainoastaan kiinnostavaa vaan myös nostalgista: olin itse lapsena suuri fantasiakirjafani. Työssäni keskityin viestintään ja erityisesti Instagram-markkinointiin. Tein Mustan Kuun Instagram-tilille stooreja, julkaisuja ja videoita kirjasta, sen hahmoista ja kirjan tekoprosessista. Sisällöntuotannon lisäksi hoidin yhteistyösopimuksia, erilaisia viestinnän tehtäviä sekä avustavia töitä kirjan markkinoinnin parissa, esimerkiksi kirjan julkaisutilaisuuteen liittyen. Mustan Kuun majatalon Instagram-tilin tarkoituksena oli luoda sarjalle fanikuntaa jo ennen ensimmäisen osan ilmestymistä. Itselleni suurena yllätyksenä tuli, miten heikosti pelkällä orgaanisella toiminnalla tili saavutti ihmisiä. Instagram on hyvin tietoinen siitä, miten applikaatiota käytetään myymis- sekä mainostustarkoituksiin ja se on tehty sitä haluaville tarkoituksella haastavaksi. Paitsi tietenkin silloin, kun on valmis käyttämään rahaa näkyvyyden tehostamiseksi. Aivan alkuun tili tuntui houkuttelevan uusia seuraajia ilman mitään toimenpiteitä, riitti, että tili pysyi aktiivisena. Tuntui hyvältä, innostavalta. Hei, tämähän onnistuu! Sisällöt kiinnostavat ihmisiä! Mahtavaa! Yhtäkkiä uusien seuraajien vana loppui kuin seinään. Tykkäykset vähentyivät. Kuin koko tili olisi jäänyt jonkin näkymättömän vallin taakse. On selvää, että Instagram ei halua, että heidän applikaatiostaan hyödytään ilman, että he hyötyvät siitä myös. Siksi Instagramin kannattaa ensin antaa uusille yritystileille näkyvyyttä ilmaiseksi, vähän kuin vahingossa. Ihmiset tilien takana innostuvat. Ja kun seuraajahanat isketään kiinni, ihmiset säikähtävät, jopa pettyvät. Tällöin he ovat myös valmiimpia maksamaan saadakseen näkyvyyden takaisin. Instagram tarjoaa mahdollisuutta mainostaa jatkuvasti yritystilillä. Pienelläkin summalla pääset valikoimaan kohderyhmää ja päättämään, millaista tulosta mieluiten toivoisit mainonnaltasi. Instagram ja sosiaaliset mediat ovat hyvin potentiaalisia ja oikein käytettynä hedelmällisiä alustoja kirjan markkinoinnille. Mutta samalla ne ovat arvaamattomia ja nopeasti muuttuvia. Instagram on mielestäni loistava väline markkinointiin– mutta se ei voi olla ainoa tapa. Mustan Kuun majataloa mainostettiin myös yhteistyökumppaneiden kautta blogeissa, podcasteissa ja somessa, sekä kirjakaupoissa ja esimerkiksi jakamalla ilmaisia kirjanmerkkejä Helsingin Kirjamessuilla. Taitava markkinoija pitää huolta, että markkinointi tapahtuu monin eri keinoin ja eri väylissä. Katariina, kulttuurituotannon opiskelija 18
Arabian katufestivaali artistituotanto cultural management festivaali festivaalituotanto hanke itsensä johtaminen itsenäinen projekti johtaminen kansainvälisyys Kansallismuseo Kulttuurialan projektityö kulttuurintuotanto kulttuurituotanto Kulttuurituottaja Kulttuurituottaja 2016 kulttuurituottaja 2017 kulttuurituottaja 2019 kulttuurituottaja 2020 kulttuurituottajat kulttuurituottaja YAMK Kutu15 kutu16 Kutu17 kutu18 markkinointi Metropolia metropolia ammattikorkeakoulu näyttely vartissa opastusvideo opiskelija projekti projektityö some sosiaalinen media tanssi tanssitaide tapahtumatuotanto Tuottajat18 Tuottajat20 tv-tuotanto vapaaehtoisten johtaminen vapaaehtoistyö viestintä yhteishaku