Avainsana: Kulttuurituottaja
Yhteisöllisyys Newcastlen kaupungissa
Kävin kesäkuussa 2025 tutustumassa Koillis-Englannissa sijaitsevan Newcastlen kaupungin ”sydämeen”, joksi jalkapallostadion St. James’ Parkin tapahtumakeskusta kutsutaan. Tavoitteenani oli tutustua suosikkiartistini Sam Fenderin konsertin ympärillä tapahtuvaan vapaaehtoistoimintaan ja sen myötä kaupunkiyhteisöön ja asioihin, jotka yhdistävät kaupunkilaiset osallistumaan kulttuuritapahtumiin poikkeuksellisella tavalla. Matkalleni olin sopinut etukäteen kaksi haastattelua sosiaalisen median kautta tutustumieni ihmisten kanssa. Tämän lisäksi päädyin keskusteluihin myös monen paikallisen kanssa siitä, miksi paikallinen yhteisö on niin tärkeä tälle 300 000 asukkaan suurkaupunkialueelle. Tässä tekstissä vertailen Englannin ja Suomen yhteisökulttuureja kokemani perusteella. Se, missä tapahtumat ovat Suomessa enemmän vapaa-ajan viettoa ja kulttuuria, Newcastlen kaupunki on ääriesimerkki siitä, miten urheilu- ja kulttuuritapahtumat ovat kaupungin identiteetin ytimessä. Suomalainen kulttuuritapahtuma poikkeaa englantilaisesta kulttuuritapahtumasta merkittävän paljon. Paikalliseen identiteettiin Suomessa ei liity niin paljon vahvaa ilmaisua, vaikka ylpeyttä riittää. En tapahtumatuottajana näe kovinkaan monia yhtäläisyyksiä jalkapallon jättimaan Englannin ja Suomen välillä. Tapahtumien ympärille rakentuva vapaaehtoistoiminta on Newcastlen kaupungissa ylpeyden aihe. Se on luonnollinen osa kaupunkilaisten arkea ja identiteettiä ja myös asia, jota työssäkäyvät ihmiset odottavat pääsevänsä tekemään jalkapallopelien tai konserttien yhteydessä. Jalkapallokulttuuri luo ihmisille rakenteen, jonka osana ihmiset tahtovat välittömällä tavalla työskennellä. Rakkaus omaa jalkapallojoukkuettaan kohtaan näkyy siinä, että ihmiset puhuvat joukkueen saavutuksista me -muodossa. Lopulta siis kaikki toiminta, joka liittyy kaupungin joukkueeseen, on kannattajille valtavan tärkeää. Tämän takia myös Sam Fenderin – paikallisen muusikon – stadionkonsertti saa mustavalkoisen värityksen, sillä 50 000 ihmistä laittaa pelipaidan päälle koko kaupungin sykkivällä sydämellä tapahtuvalle stadionkonsertille. Opin projektin haastattelujen ja kokemusten myötä ymmärtämään aiempaa enemmän yhteisöllisyydestä ja yhteishengen voimasta kulttuurissa. Yhteisöt, kuten Newcastlen asukkaat näkyvät maailmalle lämminhenkisinä ja toimeliaina, sillä kulttuuriin ja tapahtumiin panostetaan täydellä sydämellä palavasta halusta olla osa sekä kaupungin että sen jalkapallojoukkueen historiaa. Yhteisö ei odota saavansa tekemästään työstä palkintoa, sillä palkinto on nähdä koko kaupunki täynnä onnellisia ihmisiä. Eetu R. - Kutu 21
B2B-osaaminen kulttuurialan ammattilaisen tukena
Tein projektityöni mainosalan yritys Mainosvasaralle. Syvennyin projektissani yrityksen markkinointiviestinnän kehittämiseen ja päivittämiseen vastaamaan tämän päivän standardeja B2B-sektorilla. Blogitekstissäni listaan kolme keskeisintä elementtiä, jotka laadukkaasti toteutettuna rakentavat vankan perustan onnistuneelle markkinointiviestinnälle ja luo luottamusta mahdollisissa asiakkaissa. 1. Panosta saavutettavuuteen Huolehdi, että yritys ja brändisi on näkyvillä mahdollisimman monessa eri kanavassa. Noin 71 % B2B-ostajista aloittaa ostopolkunsa, eli vaihtoehtojen tutkimisen hakukoneita hyödyntäen. Tässä korostuu hakukoneoptimoinnin tärkeys. Näkyvyyttä ja luotettavuutta pystytään tehostamaan helposti ja kustannustehokkaasti esimerkiksi Google-profiilin luomisella. Oleellista on myös selkeät ja visuaalisesti miellyttävät nettisivut, jossa on helppo navigoida ja relevantit infot, esimerkiksi yhteystiedot. Vaihtoehtoja on asiakkaalla satoja, joten on tärkeää erottua joukosta. 2. Tiedosta asiakkaiden ostopolku Yrityksen on tärkeää tarkastella koko ostopolkua asiakkaan näkökulmasta ja siitä, miten asiakas kokee jokaisen kosketuspisteen. Jokaisesta kosketuspisteestä tulee tehdä asiakkaalle mahdollisen miellyttävä ja vaivaton. Tämä tarkoittaa esimerkiksi laadukasta viestintää eri kanavilla, luottamusta vahvistavia referenssejä, asiakastarinoita, johdonmukaista Tone of Voicea ja selkeää palvelulupausta. On hyvä muistaa, että asiakkaalta asiakkaalle saatu palaute (Word-of-Mouth) on palautteista merkittävin. Pienet yksityiskohdat luovat kokonaisuuden, ja niiden yhtenäisyys rakentaa luottamuksen. Miellyttävä kosketuspiste ei jätä asiakkaalle kysymyksiä ja tukee yrityksen brändiä. B2B-asiakkaan ostopolku havainnollistettuna (Gartner Analysis, 2019) 3. Asiakkaat muistavat helpommin tarinan kuin faktan Panosta tarinallisuuteen, josta tulee ilmi identiteetti myös brändin takana. Tarinoilla voidaan kertoa esimerkiksi case-tarinoita, näyttää miten yrityksen tuote tai palvelu käytännössä toteutetaan sekä miten asiakas voi konkreettisesti hyötyä yrityksestä ja minkä ongelman se ratkaisee. Ostajat suurissakin yrityksissä ovat ihmisiä, joilla on tarve kokea samaistumisen tunnetta, ennemmin kuin vain lueteltuja faktoja. Tarinallisuudessa on hyvä hyödyntää myös aijempien asiakkuuksien asiakastarinoita, jotka tuovat kosketuspintaa asiakkaiden näkökulmasta. Hyvin luotu tarinallisuus tukee brändin ja yrityksen luotettavuutta, tuoden sitä inhimillisellä tasolla lähemmäksi asiakkaan rajapintaa. Keskeisimpänä oppina projektissa konkretisoitui yrityksen ulkoisen viestinnän tärkeys. Selkeä ja johdonmukainen viestintä on suoraan yhteydessä asiakkaan saamaan mielikuvaan, joka on keskeinen tekijä ostopäätöksessä. Tämän lisäksi projektissa vahvistui ymmärrykseni siitä, minkälainen vaikutus markkinoinnin strategisella suunnittelulla on yrityksen liiketoimintaan pitkän aikavälin tavoitteissa. Santeri Kujala, Kutu21
Jää toi lämmön Ylä-Malmin torille
Ystävänpäivänä helmikuisella Ylä-Malmin torilla tapahtui jotain poikkeuksellista. Paikalliset toivat kassikaupalla maitopurkeissa pakastettuja jääpaloja ja rakensivat yhdessä sydämenmuotoisen jäälinnan. Tapahtuma oli nimeltään Malmin sydän, kulttuurikeskus Malmitalon järjestämä yhteisöllinen tapahtuma, joka toteutettiin Helsingin kaupungin OmaStadi-hankkeen osana. OmaStadi on osallistavan budjetoinnin muoto, jossa kaupunkilaiset ehdottavat ja äänestävät oman alueensa kehittämistoimia. Tällä kertaa toiveena oli tehdä karuna pidetystä torista viihtyisämpi, ja siinä myös onnistuttiin. Yhteisöllisyys luo turvaa Torille kohonneen valaistun jäälinnan ympärille rakentui lämminhenkinen kulttuuritapahtuma, jossa oli runoilua, livemusiikkia, ilmainen kahvitarjoilu sekä kohtaamisteltta, jossa kaupunkilaiset pääsivät juttelemaan kaupungin toimialojen edustajien kanssa. Vaikka pakkanen paukkui, torilla vallitsi lämmin tunnelma: ihmiset hymyilivät, juttelivat iloisesti ja rakensivat yhdessä jäälinnaa, niin tutut kuin tuntemattomat, nuoret ja vanhat. Erityisesti jäälinnan yhteyteen veistetty MALMI-kirjaimista koostuva jääteos nousi ilmiöksi. Se sai ihmiset pysähtymään, ihastelemaan ja jakamaan kuvia sosiaalisessa mediassa vielä pitkään tapahtuman jälkeen. Malmi-Facebook-ryhmä täyttyi kiitoksista ja ylistyksistä tapahtuman tunnelmasta ja päivityksistä jääveistoksen tilasta. Teos toimi torilla kuin hiljaisena vartijana tai rauhan symbolina. Malmilaiset ihmettelivät, miten teosta ei vandalisoitu levottomasta torista huolimatta vaikka se seisoi siellä viikkoja vailla valvontaa sekä yöt että päivät. Se toi mukanaan toivon siitä, että ehkä tämä alue ei olekaan niin turvaton. Osallistavan tapahtuman onnistuminen lähiössä Seuraavaksi nostan esiin projektissa oppaana käyttämäni, Arto Lindholmin Lähiöiden osallisuuskirjan mainitsemia oppeja, ja kuinka ne näkyivät Malmin sydän tapahtuman tuotannossa. 1. Toimiva konsepti Selkeä, houkutteleva ja erottuva konsepti madaltaa osallistumisen kynnystä etenkin, jos kohderyhmänä on vähemmän kulttuuripalveluja käyttävä yleisö. Malmin sydämessä tämä näkyi jäälinnan ideassa: se oli helposti lähestyttävä mutta uteliaisuutta herättävä ja maksuton tekeminen yhdisti eri-ikäisiä ja -taustaisia osallistujia. Jääteoksen ympärille rakennettu tapahtumasisältö sitoi kaiken yhteen ja teki kokemuksesta elämyksellisen. 2. Ajoitus Kesän lisäksi myös kevättalvi ja loka-marraskuu ovat usein hyviä aikoja tapahtumalle, koska silloin tarjontaa on vähemmän ja ihmiset etsivät harmauteen piristävää tekemistä. Malmin sydän järjestettiin ystävänpäivänä helmikuussa, jolloin vuodenaika oli rauhallinen ja aihe tarjosi luontevan syyn kokoontua yhteen. Perjantai-ilta loi viikonlopun tunnelmaa, ja aurinkoinen pakkaspäivä sai ihmiset lähtemään ulos. 3. Paikalliset kontaktit ja alueen tuntemus Lähiöiden osallisuustyö vaatii paikallistuntemusta. Asukasyhdistykset, kirjastot, koulut ja aluekoordinaattorit tuntevat ihmisten tarpeet ja osaavat levittää tietoa tehokkaasti. Malmitalon laajat paikalliset verkostot auttoivat merkittävästi markkinoinnissa ja järjestelyissä. Niiden avulla saatiin esim. jäälinnan rakentamisen ohjaajat ja esiintyjien taukotilat, sekä markkinointia suoraan alueen koulukoordinaattorien kautta. Alueen tuntemus helpotti tekemään parhaat järjestelyratkaisut torille. 4. Paikkaan sopiva markkinointi Markkinoinnissa selkeys ja visuaalinen ilme ovat keskeisiä. Somen lisäksi on suositeltavaa yhdistää rinnalle myös painettuja materiaaleja, paikallisten toimijoiden verkostoja ja kasvokkain tapahtuvaa viestintää. Malmin sydämessä flyereita vietiin alueen leikkipuistoihin, nuorisotaloille, kauppoihin ja kahviloihin. Myös kauppakeskuksessa tapahtunut flyerinjako herätti yllättävän paljon kiinnostusta. Somea hyödynnettiin erityisesti Malmin kaupunginosaryhmissä ja Malmitalon kanavissa, joissa paikalliset ovat jo valmiiksi aktiivisia. Projekti inspiroi minua pyrkimään tuottajana jatkossakin saavutettavuus- ja osallisuustyön pariin kulttuurialalla. Kulttuurin ja tapahtumien laaja-alaisen positiivisen vaikutuksen voi huomata erityisesti paikoissa kuten lähiöissä, jossa kulttuuritarjontaa ei ole niin yltäkylläisesti kuin muilla alueilla. Kulttuurin voima tuo valoa hämärtyneisiin paikkoihin ja toimii voimakkaana työkaluna ihmisten ja alueiden hyvinvoinnin edistämisessä. Aniisa Mikander, Kulttuurituotannon vuosikurssi 21
Kuinka moni teistä on joskus kuullut kulttuurituotannosta? – Oivalluksia Metropolian opiskelijalähettiläänä toimimisesta
”Kuinka moni teistä on joskus kuullut kulttuurituotannosta?” aloitan esittelyni erään toisen asteen oppilaitoksen jatko-opintopäivässsä. Ryhmän opettaja nyökkää yllätyksekseni, mutta oppilaat ovat hiljaa, niin kuin ajattelinkin. Paikalla on noin 12 nuorta. Puolet heistä todennäköisesti tuli paikalle, koska jonnekin piti mennä. Muutama saapuneista on hyvällä tuurilla oikeasti kiinnostuneita aiheesta. ”Älkää huoliko”, sanon. ”Minäkään en tiennyt alasta mitään”, pidän tauon, ”kunnes sitten tiesin.” Muutama opiskelija hymähtää. Hyvä, sain heidän huomionsa. Kerron lyhyesti tarinan itsestäni. Miten lukiossa minua kiinnosti moni asia, mutta ei yksikään aine yksinään. Harrastin kyllä kulttuurin kentällä, mutta en tiennyt, että alalle voisi kouluttautua muuten kuin taiteilijana. Kerron, miten kipuilin jatko-opintovalinnan kanssa ja pohdin, ”Eikö mitään muuta ollut tarjolla?” Kuvittelen, että muutama opiskelija samaistuu tarinaani. Jatkan esittelyni loppuun kuvaillen opintoja, työllisyystilannetta, uramahdollisuuksia ja omia lempihetkiäni opintojeni aikana. Lopuksi pyydän kysymyksiä. Niitä ei tule. Jälleen en ole yllättynyt, vaikka kovasti haluaisinkin kuulla kuulijoideni ajatuksia ja jutella heidän kanssaan. Kun oppilaat sitten alkavat poistua luokasta, kuulen sivukorvalla muutaman heistä juttelevan ”Muahan alkoi ihan kiinnostamaan toi” ja tiedän, että ainakin joku samaistui tarinaani. AMK-tutkintojen näkyvyys lukioissa Metropolian opiskelijalähettiläänä esittelin Metropoliaa sekä omaa tutkintoalaani kulttuurituotantoa toisen asteen opiskelijoille kouluvierailuilla sekä tapahtumissa. Suurin osa esittelyistäni sujui edellä mainitulla kaavalla. Teinit ovat haastava yleisö ja oman opiskelualani tuntemattomuus rajaa paikalla olijoita sekä osallistumisinnokkuutta. Se on ymmärrettävää, enkä ole siitä pahoillani. Itseasiassa se sai minut kokemaan läsnäoloni entistä tärkeämmäksi. Vierailujeni aikana huomasin, että ammattikorkeakoulut ja niiden tutkinnot olivat lukiossa aliedustettuja ja välillä tuntemattomia jopa opettajille. ”Onko tuo siis kandidaatintutkielmaa vastaava työ?” eräskin opettaja kysyi, kun mainitsin opinnäytetyön. Muistan saman ilmiön toki jo omilta lukioajoiltani, mutta oli yllättävää, että ammattikorkeakoulualoja edelleen tarjotaan jatko-opintovaihtoehdoksi suhteellisen vähän. Vanhat asenteet siitä, että ammattikoulusta mennään ammattikorkeaan ja lukiosta yliopistoon tuntuvat yhä istuvan tiukassa, ja samalla kun tässä ei ole mitään vikaa, se hankaloittaa niiden nuorten tilannetta, joilla on haasteita löytää tulevaa jatko-opintopaikkaa perinteisten oppiaineiden, lääkärien, juristien ja kauppatieteilijöiden opintojen joukosta. Niiden, jotka etsivät vaihtoehtoja, joista eivät vielä tiedä. Vähän niin kuin minäkin etsin. "Vanhat asenteet siitä, että ammattikoulusta mennään ammattikorkeaan ja lukiosta yliopistoon tuntuvat yhä istuvan tiukassa – –" Uutisista saa lukea toistuvasti, että nuoret eivät pysty päättämään 16-vuotiaina, mitä haluavat tehdä isona. Mielestäni ei pitäisikään pystyä, mutta valinnasta tekee entistä vaikeampaa se, etteivät he tunne puoliakaan mahdollisista ammateista, tutkintoaloista tai opiskelumahdollisuuksista, joita olisi tarjolla. Ajassa, jossa ammatin voi luoda melkein mitä tahansa kykyä tai osaamista hyödyntämällä, ja uudelleen kouluttautuminen tulee olemaan monen urapolulla osa arkea, luulisi, että jatko-opintomahdollisuuksien moninaisuutta haluttaisiin korostaa. Silti toisella asteella vaihtoehdot tuntuvat painottuvan perinteisiin opintopolkuihin, jotka johtavat yhteen ammattiin ja uraputkeen. Pitääkö oikeaan ammattiin päätyä? Toivoisinkin, että opiskelijoita haastettaisiin enemmän pohtimaan opintoja myös työelämän kannalta: millaisissa ympäristöissä he haluavat työskennellä, millaisia ihmisiä ja työrooleja näissä paikoissa on tai voisi olla ja mitä ominaisuuksia sekä taitoja tarvitaan, jotta kyseistä työtehtävää voi suorittaa. Kaikkiin ammatteihin ei tietenkään löydy suoraa koulutusta, mutta joku saattaisi yllättyä, kuinka moneen löytyy. Kuinka monet meistä ovatkaan kuulleet konseptisuunnittelijan, kiertotalousinsinöörin tai hyvinvointikoordinaattorin maininneen ”vain päätyneensä” kyseiseen ammattiin. Harvalta on kuitenkaan koskaan kysytty: ”Haluaisitko olla tapahtumatuottaja, liiketoiminnan kehittäjä, robottijärjestelmäasiantuntija tai musiikkiterapeutti?” Nykyään kuitenkin voitaisiin kysyä – sillä näihin ammatteihin ei tarvitse vain päätyä, vaan niihin voi myös opiskella. Veera Peltola, Kutu 21
Vapaaehtoisten koordinointi Suomen Palloliitolla
Työskentelin Suomen Palloliiton maajoukkueiden markkinointitiimissä, jossa keskeinen vastuualueeni oli vapaaehtoisten koordinointi Huuhkajien ja Helmareiden kotiotteluissa. Tehtäväni sisälsivät vapaaehtoisten rekrytointia, perehdyttämistä, ohjeistamista sekä johtamista tapahtumapäivinä. Koordinoin yhteensä noin viidentoista vapaaehtoisen työtä useissa suurissa maaotteluissa, mukaan lukien Helmareiden 50-vuotisjuhlaottelu, johon osallistui tuhansia katsojia. Vapaaehtoisten rekrytointiRekrytointi tehtiin Suomen Palloliiton verkkosivujen kautta saapuneiden hakemusten pohjalta. Valitsin sopivat henkilöt eri rooleihin, kontaktoin heidät henkilökohtaisesti ja varmistin, että jokaiselle oli selkeä ja mielekäs tehtävä ottelupäivänä. Hyödynsin aiempia kokemuksia vapaaehtoistyönparissa. Monet vapaaehtoiset olivat kokeneita ja hyvin sitoutuneita. Perehdytys ja ohjeistusVastasin vapaaehtoisten perehdyttämisestä UEFA:n linjausten mukaisesti. Tämä sisälsi tehtäväkohtaisten ohjeiden jakamisen, aikataulujen selkeyttämisen ja saapumisohjeiden laatimisen. Erityistä huomiota kiinnitettiin maskottien toimintaan, sillä heidän liikkumisensa kentällä on tarkasti säädelty UEFA:n aikataulujen ja lähetysrajoitteiden mukaan. Kiinnittin huomiota perehdytyksen tehokkuuteen ja hyvään suunnitteluun, sillä ottelupäivinä aikani oli rajallinen. Johtaminen ottelutapahtumissaOttelupäivinä toimin vapaaehtoisten vastaavana. Vastasin vapaaehtoisten motivoinnista, kysymyksiin vastaamisesta ja ongelmatilanteiden ratkaisusta. Koska osa vapaaehtoisista oli toiminut maajoukkueotteluissa jo useiden vuosien ajan, oli tärkeää löytää uusia tapoja tehdä heidän tehtävistään merkityksellisiä ja kiinnostavia. Tämä edellytti kykyä rakentaa luottamusta, antaa vastuuta sekä hyödyntää vapaaehtoisten kokemusta ja oma-aloitteisuutta. ViestintäViestintä vapaaehtoisten kanssa tapahtui sekä sähköpostitse että aktiivisesti WhatsAppin kautta. Selkeä ja ajoissa toimitettu viestintä oli tärkeää, jotta kaikki tuntisivat olonsa varmoiksi tehtävissään. Panostin viestinnän sävyyn. Kannustava, selkeä ja helposti lähestyttävä viestintä vahvistaa usein yhteishenkeä ja sitoutumista omaan tehtävään. Sitouttaminen ja motivointiVapaaehtoisten motivointi nousi tärkeäksi tehtäväksi etenkin syksyn vaikeissa sääolosuhteissa, jolloin työskentely ulkotiloissa oli vaativaa. Kiitin vapaaehtoisia aktiivisesti ja pidin huolta hyvästä ilmapiiristä. Palloliiton vapaaehtoiset tekevät usein työtä rakkaudesta lajiin, joten heidän arvostuksensa ja sitoutumisensa ansaitsi paljon kiitosta ja arvostusta niin minulta kuin koko ottelutiimiltä. Omat oivallukset ja kehittyminen Projektin aikana syvensin merkittävästi osaamistani vapaaehtoisten johtamisesta erityisesti urheilutapahtumien kontekstissa.. Opin tasapainottamaan nopearytmistä tapahtumatuotantoa ja vapaaehtoistyön pitkäjänteistä suunnittelua. Lisäksi vahvistin organisointi- ja viestintätaitojani sekä kykyäni toimia paineen alla. Yhteenveto Projektin merkittävin anti oli se, että sain vastuullisen roolin suomalaisen jalkapallon huipputapahtumien taustalla, missä vapaaehtoistyön johtaminen oli avainasemassa tapahtumien onnistumisessa. Opin toimimaan ison organisaation arvojen ja linjausten mukaisesti, mutta myös kehittämään omaa johtamistyyliäni vaativassa ympäristössä. Nina Lampi, Kutu21
Näin rakensin PR-tapahtuman tyhjästä – ja opin samalla johtamaan itseäni
Miltä tuntuu järjestää meikkidemo, houkutella paikalle vaikuttajavieraita ja vastata yhteistyökumppaneiden odotuksiin – ilman budjettia? Vastaus: paljon stressiä, tarkkaa suunnittelua ja loputtomasti WhatsApp-viestejä. Ennen kaikkea se opetti minulle, mitä itsensä johtaminen tarkoittaa silloin, kun kukaan ei katso olan yli, mutta kaiken on silti oltava valmista ajallaan ja ammattimaisesti. Rohkea demo, tiukka aikataulu Tuotin maaliskuussa 2025 yhdessä Viveka Tiitolan kanssa MAC Cosmeticsin PR-tilaisuuden Spalt PR Helsinki -toimistolla. Tapahtuman nimi oli Bold & Beautiful Makeup Masterclass, ja se kokosi yhteen vaikuttajia, median edustajia ja meikkifaneja naistenpäivän etkojen hengessä. Suunnitteluaikaa oli vain kolme viikkoa. Sinä aikana loimme sisältökonseptin, laadimme aikataulut ja someohjeistukset, suunnittelimme visuaalisen ilmeen ja koordinoimme kaiken tilasta tarjoiluun ja mallista kuvaajaan. Kaikki toteutettiin ilman varsinaista budjettia – hyödynsimme tunnetun brändin vetovoimaa näkyvyyden ja portfoliohyödyn pohjana. Vastuuta ilman pomoa Oma roolini painottui kenttätyöhön ja tuotannon yksityiskohtien hallintaan. Vastasin muun muassa vieraiden vastaanotosta, somesisältöjen toteutuksesta ja tapahtuman aikataulutuksesta. Vaikka tuottajia oli kaksi, käytännössä jokaisen oli johdettava omaa työtään itsenäisesti. Siinä auttaa vain selkeä tapahtuman rakenne ja jatkuva tilanteen seuraaminen. Opin priorisoimaan: mikä on olennaista nyt, mikä voi odottaa. Opin myös sanomaan ääneen, kun tarvitsin apua – ja toisaalta luottamaan siihen, että olin oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Käytin tuotannon tukena Google Driveä, WhatsAppia ja vanhaa kunnon tehtävälistaa. Pienessä tuotannossa hyvät työkalut eivät ole luksusta vaan elinehto. Kiire kasvattaa, jos sen antaa PR-tuotannossa ei voi jäädä odottelemaan ohjeita. Jokainen tiimin jäsen oli mukana omasta tahdostaan – ei palkan, vaan kokemuksen ja näkyvyyden takia. Se vaatii kunnioitusta, läsnäoloa ja hyvää johtamista. Myös itsensä johtamista. Tämä projekti kirkasti minulle sen, mihin haluan tulevaisuudessa panostaa: olla osa tuotantoja, joissa tehdään tiimityötä ja pidetään kiire kulisseissa. Tuottajana haluan olla se, joka pitää langat käsissään, mutta ei sido muita niihin.
Näin ruokit satapäisen työryhmän helposti, vaivattomasti ja ilmaiseksi*! – 5 vinkkiä
*sponsorin tukemana Oletko juuri päätynyt tilanteeseen, jossa sinun täytyy saada ruokittua satapäinen vapaaehtoistyöryhmä puolen vuoden kuluttua järjestettävässä tapahtumassa, ja ainoa aseesi horisontissa siintävää nälkää vastaan on sponsorihankinta? Se on yleisempää kuin voisi luulla, sillä olen itsekin ollut samassa tilanteessa! 1. Mmm, eli Makustele, (bench)markkaa ja mahtipontisoi Ruokasponsorin hakeminen kannattaa aloittaa ihan vain pohtimalla, että minkälaista ruokaa tapahtumasi vaatii. Hyödynsin itse tässä pohdinnassa tapahtuman muuta tuotantotiimiä ja kävi ilmi, että vapaaehtoistyöryhmä kaipaa tapahtumapäivään eritoten helppoa välipalaa. Mikäänhän ei ole helpompi välipala, kuin leivänkannikka, ja leipäala tuottaa myös hävikkiä, joten siinäpä täydellinen kohde tuotesponsorin tavoitteluun. Mikäli tapahtumasi ei ole täysin uniikki (jos on, niin laittakaa kutsu, haluan kokea!), on mahdollista, että samankaltaisia on järjestetty aiemminkin. Jos vertailukohtia voi löytää, niin kannattaa tutustua vastaavanlaisiin tapahtumiin ja niiden mahdollisiin sponsoreihin. Jos sponsorien joukosta löytyy leipäfirmoja, on mahdollista, että heitä voisi kiinnostaa tukea sinunkin tapahtumaasi – toki näkyvyyttä ja muita etuja vastaan! Ennen ensimmäistä yhteydenottoa on myös edukasta miettiä, miten leipähanat voisi saada aukeamaan. Jos tapahtumasi on keräämässä monipäisen yleisön, siitä kannattaa mainita. Mikäli yleisössä on aiempana vuonna ollut tai tulee nyt olemaan julkimoita, kannattaa heilläkin mehustella oikein kunnolla. Suosittelen kertomaan kaikista meriiteistä mahdollisimman mahtipontisesti, kunhan sanoista on löydettävissä myös totuuden taikinajuuri. Sosiaalisen median näkyvyys on myös pienintä mitä tarjota voi, ja mikäli tapahtumaan tulee sponsorien logoilla varustettu kuvausseinä, on leipädiili jo lähes taattu! 2. Laita sähköpostilaatikko laulamaan Vaikka mielessäsi olisi yksi tietty täydellinen leipäfirma, kannattaa sponsorihankintasähköposteja laittaa vähintään kymmeneen muuhunkin. Vastauksen saaminen on nimittäin hyvin epätodennäköistä, ja myöntävän vastauksen saaminen sitäkin haastavampaa. Mutta ei hätää! Minäkin sain ensimmäistä kertaa sponsorihankintaa tekevänä juniorituottajana aivan oivallisen leivontayrityksen yhteistyökumppaniksi! Kun sopiva yhteistyökumppani löytyy, on verrattain tärkeää sopia muutamista yksityiskohdista. Paljonko leipää ja muita leipomotuotteita on mahdollista saada? Mistä ne voi hakea, vai voiko yritys jopa kuljettaa ne perille? Opin nimittäin oman sponsorihankkijan urani aikana, että jos tapahtuma järjestetään Helsingissä, ei välttämättä kannata sopia leipomotuotteiden hakemista Suomen Turusta. Onneksi löytyi kuitenkin yritys, joka oli valmis jopa postittamaan muutaman paketillisen leipomotuotteita tapahtumaamme, ihanaa! 3. Panikoi Vaikka leipäkuljetus olisi sovittu monta kuukautta etukäteen ja sen varmuus varmistettu tasaisin väliajoin ennen tapahtumaa, on silti mahdollista, että kaksi päivää ennen h-hetkeä käy ilmi, että kiireistä arkea viettävä leivontafirma on yksinkertaisesti unohtanut lähettää lupaamaansa leipäset, hupsis! Apua, mikä neuvoksi? 4. Soittele ja sympatisoi Tässä kohtaa huippuluokan tuottaja ei luovuta, vaan keksii luovia ratkaisuja! Ensin kannattaa soitella läpi kaikki tuntemansa leipomot ja kertoa samalla koskettava nyyhkytarina tarmokkaasta työryhmästä ja siitä, kuinka leipomolla on mahdollisuus näyttäytyä erittäin edustavassa valossa vatsat tyhjäksi jättäneen kilpailijansa rinnalla. Jos leipomoihin soittelu ei auta, voi vielä viimeisenä oljenkortena kokeilla uutta sähköpostittelukierrosta leipäalan yrityksiin, jotka eivät aiemmin vielä syystä tai toisesta ehtineet reagoida huippuluokan sponsoritarjoukseesi. Voihan olla, että paikallinen leipomoketju toteaakin, että he ovat kilpailijaansa merkittävästi parempia ja ylipäätään todella hyviä tyyppejä, ja koko tapahtumaa edeltävän päivän hävikki säästetään tapahtumaasi varten, miten upeaa! 5. Nauti työsi leivistä Nyt voit hakea leipäkuorman tapahtumapäivän aamuna, ja tepastella polleana pitkin takahuoneita leipäkoreinesi päivinesi, tarjoten maksutonta mannaa jokaiselle sitä kaipaavalle. On tärkeää myös muistaa mainita, kenen ansiosta leivät ovat pöytään päätyneet. Pidemmässä kahvileipäkeskustelussa voi myös kertoa, kuinka tuottajan työssä tärkeintä on valmistautua ajoissa, ja kuinka leivätkin on neuvoteltu jo hyvissä ajoin – edellisenä iltana. Kulttuurituottaja 2022 Sponsorihankinnan projektityö Esa Hynynen
Tee yhteisöstäsi kilpailuetu – Yhteisömanageroinnin strategiset hyödyt
Yhteisömanagerointi ei ole sitä, että pyörittelet sosiaalisen median päivityksiä samalla kun juot kolmatta kahvikupillistasi. Se on aito strateginen voimavara, joka rakentaa siltoja brändisi ja asiakkaidesi välille. Ydintavoite? Pitää huolta, että yhteisössä ei ainoastaan viihdytä, vaan rakennetaan kestävää sitoutumista. Aidon yhteisöllisyyden ja aktiivisen vuorovaikutuksen avulla asiakkaat pysyvät tyytyväisinä ja antavat mielellään positiivista palautetta. Kun asiakaskokemus hiotaan huippuunsa, huomaat pian, ettei palautteeseen vastaaminen ja palveluiden räätälöinti olekaan vain ”pakollista hallinnointihumppaa”, vaan oivallinen tapa kasvattaa asiakastyytyväisyyttä. Ei mikään somepirkko, vaan strateginen toiminnankehittäjä Yhteisömanagerit ovat paljon muutakin kuin sisällöntuottajia. He vaikuttavat suoraan brändin, tuotteen tai palvelun ympärille rakentuvan yhteisön sydämeen. CMADFI:n tekemä tutkimus osoittaa, että yhteisömanagerin roolissa voi toimia lähes kuka tahansa – tuottajasta viestintäpäällikköön tai vertaisopastajaan. Tämä monipuolinen osaajajoukko yhdistää ainutlaatuisella tavalla erilaisia taitoja ja toimintaympäristöjä, mikä tekee heistä korvaamattomia organisaation menestyksen rakentajia. Yhteisömanagerit keräävät jatkuvasti tietoa siitä, miten jäsenet käyttäytyvät ja mitä he haluavat. Tämä data on puhdasta kultaa strategisessa suunnittelussa. Se auttaa yritystä kohdentamaan markkinointinsa tarkasti ja optimoimaan tuotekehityksensä vastaamaan asiakaskunnan toiveita. Tämän ansiosta yhteisömanageri on enemmän kuin asiakassuhteiden ylläpitäjä. Hän on liiketoiminnan kehittäjä, joka ymmärtää niin ihmisiä kuin numeroita. Yhteisömanageroinnin strategiset edut ovat kiistattomat Yhteisömanageroinnin hyödyt ovat kiistattomia, ja sen rooli nousee jatkuvasti tärkeämmäksi. Sijoittamalla yhteisömanagerointiin ja kehittämällä sitä aktiivisesti voit parantaa asiakassuhteitasi, rakentaa vahvemman ja innovatiivisemman organisaation sekä erottua kilpailijoistasi. Sen sijaan, että vain seuraisit markkinoiden liikkeitä, voit myös ennakoida ja vaikuttaa niihin. Joten, miksi et antaisi yhteisömanageroinnille ansaitsemaansa paikkaa osana strategisia suunnitelmiasi? Kun integroit sen liiketoimintastrategiaasi, annat organisaatiollesi mahdollisuuden reagoida nopeasti asiakkaiden tarpeisiin – ja ennen kaikkea ennakoida ja muokata niitä. Näin yhteisöstäsi kasvaa organisaatiosi sykkivä sydän, joka rakentaa siltoja, luo merkityksellisiä yhteyksiä ja pitää liiketoimintasi elinvoimaisena. Kirjoittaja Johanna Lohiluoma on tuottaja ja yhteisömanageri, joka auttaa organisaatioita rakentamaan sitoutuneita yhteisöjä sekä tukee liiketoiminnan kasvua luovilla ja strategisilla ratkaisuilla. Hän työskentelee B2B-yhteisöissä ja uskoo vahvasti siihen, että aito yhteisöllisyys kumpuaa ihmisten välisestä luottamuksesta ja vuorovaikutuksesta. Tällä hetkellä Johanna kehittää Excellence Finlandilla jäsenpalveluita ja yhteisöä – varmistaen, että jokainen jäsen saa täyden hyödyn ja parhaan mahdollisen kokemuksen. Kulttuurituottaja (YAMK) -tutkinnon hän suoritti vuonna 2024. Lue lisää opinnäytetyöstä: Lohiluoma, Johanna (2024) Yhteisömanageroinnin strategiset edut – Theseus. Metropolia ammattikorkeakoulu, kulttuurituottaja (YAMK) opinnäytetyö
Henkilöbrändin rakentaminen: Muusikon ja kulttuurituottajan tuplakoulututtautuminen
11.12.2024 Henkilöbrändin rakentaminen on luova ja strateginen prosessi, jossa yhdistyvät visio, viestintä ja selkeä tarina. Kun yhdistetään kaksi ammatillista roolia – muusikon ja kulttuurituottajan – on tärkeää miettiä tarkasti, millaisen brändin haluaa luoda ja miten nämä roolit tukevat toisiaan. Tämä on ollut keskeinen osa omaa polkuani, kun olen yhdistänyt musiikin ja kulttuurituotannon osaamiseni. Valmistuin vuonna 2020 Lontoosta musiikin kandidaatiksi (BMus in Popular Music Performance), pääaineenani jazzlaulu. Koronapandemia kuitenkin muokkasi urasuunnitelmiani ja ohjasi minut syventymään kulttuurituotannon opintoihin. Tämä tuplakoulutus on antanut minulle ainutlaatuisen näkökulman musiikkialaan: en enää pelkästään luo taidetta, vaan ymmärrän, miten se yhdistyy liiketoimintaan ja strategiaan. Tämän yhdistelmän kautta olen voinut rakentaa henkilöbrändiäni entistä vahvemmin – sekä taiteilijana että kulttuurituottajana. Musiikillisen identiteettini selkeyttäminen on ollut avain henkilöbrändini luomisessa. Olen suunnitellut visuaalisen ilmeen, päivittänyt sosiaalisen median kanavat ja luonut ammattimaiset verkkosivut, jotka tukevat urakehitystäni ja tuovat esiin brändini yksilöllisyyden. Lisäksi olen päivittänyt CV:n, biografian ja artistiportfolion, jotta ne heijastavat artistisen polkuni nykyhetkeä ja tulevaisuuden suuntia. Kulttuurituottajana olen oppinut yhdistämään luovan ilmaisun ja liiketoiminnan tehokkaasti, mikä on ollut ratkaisevaa brändini rakentamisessa. Kevään 2025 työharjoitteluni Italiassa on seuraava merkittävä askel urallani. Tämä kokemus avaa minulle uusia verkostoitumismahdollisuuksia ja syvempää ymmärrystä kansainvälisistä käytännöistä, joita tarvitsen edistääkseni uraani. Kulttuurituottamisen opit ovat antaneet minulle välineet hallita projekteja kokonaisvaltaisesti: nyt osaan paitsi luoda taidetta myös organisoida, markkinoida ja johtaa musiikkiprojekteja tavalla, joka vie urani kansainväliselle kentälle. Tuplakoulutukseni on avannut minulle ainutlaatuisen mahdollisuuden tarkastella uraani monelta eri kulmalta ja yhdistää taiteen ja liiketoiminnan. Tavoitteenani on jatkaa kasvua niin muusikkona kuin kulttuurituottajana, luoda kansainvälistä uraa ja tuoda musiikkiani uusille yleisöille sekä yhteistyömahdollisuuksille. Henkilöbrändin rakentaminen on ollut minulle kokonaisvaltainen prosessi, joka on auttanut paitsi ammatillisen identiteettini vahvistamisessa, myös itseni ymmärtämisessä ihmisenä, kulttuurituottajana ja muusikkona. Brändini on luonnollinen yhdistelmä luovuutta, liiketoimintaa ja strategiaa. Tuplakoulutuksen myötä olen saanut syvällisen ymmärryksen siitä, kuinka organisoida musiikkiprojekteja, kehittää tehokkaita markkinointistrategioita ja rakentaa pitkäkestoisia suhteita, jotka tukevat uraani ja auttavat minua etenemään myös tulevaisuudessa. Tästä linkistä voit tutustua verkkosivuihini: www.venlakling.com Venla Kling, kulttuurituotanto 2021
Viestintä on artistituotannon ydin
Moni tämän tekstin lukija on varmasti käynyt katsomassa artistin tai bändin keikkaa. Keikoilla yleisö tanssii ja laulaa mukana, mutta harva pysähtyy miettimään, kuinka paljon työtä ja yksityiskohtien hiomista tämä kaikki vaatii. Artistituotanto on suurelta osin viestintää ja erilaisten palasten yhdistämistä. Tuotantovaiheessa sovitaan useista asioista, yleensä artistin tai hänen edustajansa, kuten ohjelmatoimiston, kanssa. Tapahtumassa, jossa esiintyjiä on useita, voi olla isojakin artistikohtaisia eroja siinä, mitä täytyy sopia. Yleensä keskeisimpiä asioita ovat käytännön asiat, kuten tekniikka ja logistiikka. Etenkin toiselta paikkakunnalta tai toisesta maasta tulevien artistien kanssa on sovittava, miten tapahtumapaikalle pääsee. Lisäksi tulee sopia, mitä kaikkea esiintyjä tuo mukanaan ja mitä taas järjestävän tahon täytyy hoitaa. Artistituotannon kokonaisuudessa isossa roolissa ovat erilaiset raiderit (eng. rider). Raideri on lista siitä, mitä esiintyjä vaatii tapahtuman järjestäjältä. Vaatimukset liittyvät esiintymistekniikkaan ja käytännön asioihin, kuten backstage-tarjoiluihin sekä majoituksen tasoon. Nimekkäimmät artistit usein vaativat enemmän kuin pienemmät, jotka vaativat yleensä vähemmän. Omassa työssäni huomasin myös, että monet raidereiden pienemmistä yksityiskohdista ovat usein neuvoteltavissa. Raidereidenkin osalta viestintää ja keskustelua siis käydään. Viestintä artistituotannossa ei rajoitu pelkästään artistiin ja hänen edustajaansa, vaan myös tapahtuman eri osa-alueiden tekijöihin. Teknistä tuottajaa kiinnostavat artistin tekniset vaatimukset. Markkinoinnista vastaavalle pitää lähettää artistin markkinointimateriaalit, joihin kuuluvat promokuvat ja usein jonkinlainen esittelyteksti. Tapahtuman raha-asioista vastaavan kanssa taas pitää vaihtaa tietoa laskuista, niiden eräpäivistä ja laskutustiedoista. Ennen tapahtumaa ja tapahtuman aikana viestinvaihtoa tulee paljon tapahtuman aikaisen artistitiimin kanssa, johon kuuluu artistien “hostit” ja kuskit. Artistitiimille täytyy laatia selkeät aikataulut tapahtumapäivien ja esiintymisten osalta. Kuskeille tehdään ajolista, josta käy ilmi artistien aikataulut: mistä haetaan, minne viedään ja mihin aikaan. Aikatauluihin voi tulla muutoksia lyhyelläkin varoitusajalla, kun esimerkiksi joku artisteista haluaakin jäädä tapahtumaan pidemmäksi ajaksi tai tulla aikaisemmin paikalle. Kaikista näistä muutoksista käydään aktiivista viestintää. Viestinnän ytimessä ovat viestintävälineet. Omassa projektissani tärkeimmät viestintävälineet olivat sähköposti artistien kanssa, Telegram tuotantotiimin sisällä ja WhatsApp tapahtuman artistitiimin kanssa. Pitkän viestinnän tuloksena jokaiselle artistille laadittiin “itinerary”, eli matkasuunnitelma. Matkasuunnitelma on dokumentti, jossa on tiivis paketti artistille tärkeästä tiedosta, kuten kyytien aikatauluista, majoituksesta, ruokailusta ja tarvittavat yhteystiedot tapahtuman aikana. Itselleni syventävä projekti oli ensimmäinen kosketus ammattimaisesti toteutettuun tuotantoon, jossa olin itse vastuutehtävissä. Samalla projekti tarjosi mahdollisuuden syventää aiemmin kartutettua kulttuuri- ja tapahtuma-alan kokemustani ja hyödyntää monia ensimmäisen opiskeluvuoden aikana kerättyjä tietoja ja taitoja. Ora Förbom, kulttuurituottaja 2023
Arabian katufestivaali artistituotanto cultural management festivaali festivaalituotanto hanke itsensä johtaminen itsenäinen projekti johtaminen kansainvälisyys Kansallismuseo Kulttuurialan projektityö kulttuurintuotanto kulttuurituotanto Kulttuurituottaja Kulttuurituottaja 2016 kulttuurituottaja 2017 kulttuurituottaja 2019 kulttuurituottaja 2020 kulttuurituottajat kulttuurituottaja YAMK Kutu15 kutu16 Kutu17 kutu18 markkinointi Metropolia metropolia ammattikorkeakoulu näyttely vartissa opastusvideo opiskelija projekti projektityö some sosiaalinen media tanssi tanssitaide tapahtumatuotanto Tuottajat18 Tuottajat20 tv-tuotanto vapaaehtoisten johtaminen vapaaehtoistyö viestintä yhteishaku