Tulevaisuuden tuottajat

Tein opintoihini kuuluvan syventävän projektin toimiessani kiertuemanagerina suomalaisen artistin syksyn 2021 kiertueella. Samalla syvennyin itsensä johtamiseen. Se oli selkeä valinta minulle, sillä siinä tiesin olevan paljon petrattavaa. Olen yrittänyt lukea psykologisia oppaita, harjoitellut meditaatiota sekä juossut terapeutin vastaanotolla pohtien, kuinka saada itsestäni parhaat tehot irti, mutta silti samalla voida hyvin. Paperilla helppoa: syöt hyvin, nukut tarpeeksi, sosiaalinen elämä on juhlaa ja suoritat siinä samalla tietenkin työsi vielä kiitettävästi.   Todellisuus: ei niin yksinkertaista.   Kaikki johtaminen pohjautuu itsensä johtamiseen. Lausehirviö, mutta erittäin pätevä sellainen. Hyvä itsensä johtaja huolehtii itsestään arjessa kokonaisvaltaisesti, jotta jaksaa tehdä tulosta työssään. Hyvä itsensä johtaja tietää omat tavoitteensa, taitonsa ja tarpeensa, sekä osaa sijoittaa itsensä työmarkkinoilla sopivaan lokeroon jotta sekä hän itse että muut saavat maksimaalisen hyödyn. Hyvä itsensä johtaja kehittää itseään oikeassa suhteessa ajan ja jaksamisen kanssa. Hyvä itsensä johtaja osaa erottaa työ- ja vapaa-ajan.   Korona-aika toi erityisesti tämän päin naamaa, kun työt pysähtyivät seinään. Työt, jotka olin omaksunut osaksi identiteettiäni. Kun töissä onnistui, oli myös arkielämässä pätevä tyyppi. Sitten kun ei ollut enää töitä, ei ollutkaan enää mitään. Jäljellä jäi vain tyyppi. Näin jälkeenpäin tarkasteltuna, tämä identiteettikriisi oli erittäin kasvattavaa ja opettavaa aikaa. Se oli viimeinen herätys sille, että minun täytyy todella opetella muiden johtamisen lisäksi ensin johtamaan itseäni laadukkaasti.   Ryhmässä toimiessani unohdan helposti oman hyvinvointini, sillä minulle on tavanomaista laittaa muiden edut ja tarpeet itseni edelle. Se voi kuulostaa piirteenä erittäin jalolta ja hienolta, mutta se on lopulta pitkällä tähtäimellä typerää ja tuhoavaa. Mitä sitten kun en enää itse jaksa, miten siinä vaiheessa enää toimin muka ryhmänkään parhaaksi? Minulla oli siis tiedossa huutava tarve tämän osa-alueen kehittämiseen ja uusien näkökulmien jano. Nyt haluankin jakaa teille hyviä teorioita ja oivalluksia joita lähdemateriaaleja käytäntöön harjoittaessani vastaan tuli.   Kirjoita asioita paperille. Se voi olla vähän kuin päiväkirja, eli ei tarvitse olla pelkkää työhön pohjautuvaa faktaa. Mitä tunnet, miten voit just nyt? Mikä stressaa? Kun olotila konkretisoituu paperille, on se helpompi ymmärtää ja käsittää. Onko tämä tosissaan niin paha, kuin sisälläni äsken tuntui? Mitä voin tehdä, jotta asia parantuu tai tulee valmiiksi? Kun näkee tavoitteet ja niihin mahdollisen ratkaisun konkreettisena musteena paperilla, se ei välttämättä tunnu niin isolta demonilta kuin oman pään sisällä aluksi kihisi. Voi kuulostaa tyhmältä, mutta suosittelen kokeilemaan!   Tee itsellesi aikataulut ja pyri pitäytymään niissä. Kirjaa aikatauluun myös tauot, jotta ne eivät vain unohdu. Olet tehokkaampi niiden kera. Samalla näet etukäteen suunnittelusta aikataulusta miten ja milloin tavoitteesi täyttyvät. (Tämä on ainakin minulle erityisen vaikeaa, varsinkin kotona työskennellessä itsekurini on välillä yhtä kateissa kuin Prisman jäätelöhyllyllä…)   Olet vain ihminen: kokonaisuus fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kermakakkua. Jotta kermakakku pysyy kasassa ja maistuu hyvältä, tulee ainesosien olla balanssissa. Elämäntavat niin työaikana kuin vapaa-aikana ovat itsensä johtamisen vankka perusta. Tuottajamieliselle käy helposti niin, että tekee ympäripyöreää päivää ja unohtaa oman ihmisyytensä. On enemmän kuin OK sanoa EI. Kaikkea ei tarvitse tehdä tai jaksaa. Apua voi pyytää häpeilemättä. Omasta hyvinvoinnista tulee huolehtia, sillä lopulta se on kaikista tärkeintä.   Näitä vinkkejä ruodittiin mm. Psykopodiaa Podcastin jaksossa Itsensä johtaminen, vieraana Satu Pihlaja sekä Pentti Sydänmaanlakan kirjassa Älykäs itsensä johtaminen.   Ollaan parempia niin toisille, kuin itsellemme. - Anni-Sofia/Kutu20