Avainsana: etätyöskentely
Sisäinen viestintä etätyössä
Vaikka etätyö ei monilla aloilla ole ollut aikaisemminkaan harvinaista, iski se tänä vuonna työntekoon ennenkuulumattomalla voimalla. Koronan myötä etätöihin siirtyi karkeasti arvioiden noin miljoona suomalaista eli noin 50 % työssäkäyvistä. Heistä noin puolet haluaa ja myös pystyy tekemään työnsä etänä kokonaan tai lähes kokonaan myös jatkossa. Etäily on ollut merkittävässä kasvussa jo pidempään, ja jos etätyötä oli haastava perustella aikaisemmin, sitä tuskin tarvitsee yhtä lailla perustella jatkossa. Etätyöskentely ei tarkoita ainoastaan työntekoa poissa sen perinteisestä ympäristöstä ja virtuaalisten työkalujen välityksellä. Sen vaikutukset ovat kokonaisvaltaisemmat. Etätyöskentely poistaa tai vähintään rajoittaa työntekijöiden yhteyttä kollegoihin ja omaan työyhteisöön. Kysymysten huikkaaminen ohimennen, nopeat luovat aivoriihet, yhteiset lounaat ja kuulumisten vaihto kahvihuoneessa eivät toteudu helposti etäoloista käsin. Koronatilanne on haastanut työyhteisöjen perinteistä sisäistä viestintää ja monin osin korostanut sen merkitystä. Tiedon välityksessä on jouduttu viimeistään nyt siirtymään suunnitelmalliseen, tiuhaan ja vuorovaikutteiseen sisäiseen viestintään. Siinä jokaisen työntekijän rooli on avain asemassa. Vinkkejä sisäiseen viestintään etätyössä: Suunnittele Tiedonkulkua ei tule jättää sattuman tai toiveiden varaan. Viestinnässä tulee miettiä muun muassa kelle viesti on oleellinen, onko viestini selkeä vai jättääkö se liikaa tulkinnan varaa ja onko ajankohta ja sävy oikea. Myös kanavavalinnoilla on merkitystä. Viestinkö asiani kattavasti sähköpostissa, nopealla tekstiviestillä vai tulisiko keskustelu käydä kasvokkain? Hyvin suunniteltu viestiminen selkeyttää työntekoa ja karsii epäselvyyksien muodostumista. Sanoita tunteita Virtuaalisessa kommunikoinnissa emme saa samanlaisia vihjeitä kuin fyysisesti läsnä ollessamme. Emme havaitse kehonkieltä tai äänensävyjä yhtä voimakkaasti tai pysty aina reagoimaan ajankohtaisesti toisen sanomisiin. Esimerkiksi työyhteisön sisäiset ongelmat jäävät usein varjoon, kun niistä ei saada etäarjessa välttämättä vihiä. Siksi on tärkeä oppia sanoittamaan työyhteisössä omia haasteita, onnistumisia, turhautumista tai kiitosta aktiivisesti ulospäin. Ole avoin Avoimuus on avain yhteisöllisyyteen ja yhteisiin päämääriin. Avoimuus edistää myös luonnollisesti tiedonkulkua ja näin työn sujuvuutta. Avoimuus tarkoittaa läpinäkyvyyttä kaikessa toiminnassa: avointa kommunikointia, yhteistyötä ja päätöksentekoa sekä tasapuolista mahdollisuutta ja vaatimusta osallistua työn suunnitteluun ja työtä koskeviin päätöksiin. Se tarkoittaa sitä, että hyvässä ja pahassa, asiat pystytään puimaan yhdessä läpi. Pelisäännöt Yhdessä sovitut pelisäännöt auttavat työyhteisöä sitoutumaan yhteisiin toimitapoihin ja pää- määriin. Myös jokaisen vaikuttaminen niihin on tärkeää. Tällöin säännöistä päästään paremmin yksimielisyyteen ja niitä tulkitaan samalla tavalla. Etätyötä ajatellessa yhteisesti on hyvä määritellä esimerkiksi se, miten ja milloin kunkin tulee olla tavoitettavissa, mitä kanavia käytetään viestintään ja milloin etätyö ei ole esimerkiksi suositeltavaa. Sisäisellä viestinnällä on voima joko yhtenäistää tai haastaa yrityksen kulttuuria ja työyhteisöä. Haasteiden, kuten koronan myötä sen merkitys korostuu. Yrityksen kaikki viestintä lähtee kuitenkin sisältäpäin ja ongelmat sisäisessä viestinnässä heijastuvat herkästi myös yrityksen ulkoiseen viestintään ja markkinointiin.
Aloittamisen vaikeus ja itsensä johtaminen
Aloittamisen vaikeuteen törmää usein, oli sitten kyse isosta tai pienestä tehtävästä. Tekosyitä on helppo keksiä, vaikka tietäisi etteivät ne ole oikeita syitä lykätä tehtäviä. Erityisesti etätyön ollessa uusi normi, halusin selvittää, miten voisin paremmin johtaa itseäni. Luin Satu Pihlajan teoksen Aikaansaamiseen taika, joka inspiroi minua kovasti. Satu Pihlajan vinkkejä työn aloittamiseen ja rytmittämiseen: 1) Aloita pienestä asiasta. Esimerkiksi esseetä kirjoittaessa voi aloittaa kirjoittamalla tiedoston otsikon, kirjoittaa alustavaa runkoa tai lainata kirjastosta tarvittavia kirjoja. Näinkin ns. mitättömien asioiden tekeminen saa aikaan aikaansaamisen tunteen ja lisää energiatasoja. 2) Työskentele ainoastaan 15 minuuttia, esimerkiksi 15 minuuttia päivässä. On helpompi aloittaa tehtävä tietäen, että sitä tarvitsee tehdä ainoastaan vartin ajan, jolloin saa itsensä niin sanotusti huijattua työskentelyyn. 3) Vaikuta omaan tunnetilaasi. Ideana on muistella jotain aiempaa onnistumista: mitä muistoja se tuo ja miltä se tuntui kehossa? Onnistumista ennakoiva olotila helpottaa työskentelyn aloittamista, kun taas epäonnistumisten miettiminen ei motivoi työhön. 4) Työn rytmittäminen. Kokeile Pomodoro-menetelmää, jossa tekeminen pilkotaan 25 minuutin jaksoihin, joiden välissä on 5 minuutin tauot. Neljän työjakson jälkeen pidetään pidempi tauko, 15-30 minuuttia, jonka jälkeen jatketaan taas uudella työjaksolla. 5) Pidä kiinni rutiineista. Vaihda aamuisin päivävaatteet päälle, käy aamukävelyllä ikään kuin suorittaisit työmatkan ja palaa kotiin työskentelemään tai vaihtoehtoisesti mene kirjastoon tai kahvilaan. Työskentelyä voi helpottaa hakeutuminen ympäristöön, jossa on muitakin työskenteleviä ihmisiä. 6) Muista tauot. Tauon aikana tulisi syödä, juoda ja irrottaa ajatukset työstä, jolloin mieli pääsee lepäämään ja kehon ravitsemustila pysyy hyvänä. Aloittamista ja rytmittämistä helpottavia keinoja on monia, tärkeää onkin löytää itselleen sopivia tapoja. Jos haluat oivaltaa lisää itsestäsi ja oppia uusi tapoja johtaa itseäsi, suosittelen Satu Pihlajan Aikaansaamisen taika: näin johdat itseäsi kirjaa erittäin lämpimästi. Tsemppiä kaikille etätyöskentelyyn ja -opiskeluun! Maija Luoma, kutu16