Palvelumuotoilu tapahtumatuottajan työkaluna
Tapahtumatuottajalla on käytössään erilaisia työkaluja, ja jo opintojen alusta asti meille Metropolian kulttuurituottajille on puhuttu tapahtumatuottajan työkalupakista. Työkalupakki sisältää paljon tuottajalle tärkeitä asioita, jotka auttavat rakentamaan onnistuneen tapahtuman. Haluaisin lisätä tähän työkalupakkiin yhden uuden asian: nimittäin palvelumuotoilun. Palvelumuotoilu on yksinkertaisuudessaan asiakaskokemuksen tarkastelua ja parantamista. Apuna voidaan käyttää esimerkiksi palvelupolkua, johon merkitään kaikki mahdolliset kontaktipisteet, eli hetket, jolloin asiakas on suoraan tekemisissä tapahtuman kanssa. Kontaktipisteiden kohdalla voidaan pohtia, miten tätä kohtaamista voidaan tehdä asiakkaalle esimerkiksi helposti lähestyttävämmäksi, helpommin ymmärrettäväksi, tai helpommin löydettäväksi. Palvelumuotoilu toimi isona apuna oman itsenäisen projektini kanssa. Tuotin Ernubileet-nimisen tapahtuman yhteistyössä Tiivistämön kanssa. Tapahtumassa soitettiin japanilaista rock-musiikkia sekä kävijöille tarjottiin teemaa sopivaa aktiviteettia esimerkiksi pukukisan ja cover-bändin muodossa. Bändi soitti genren tunnettuja kappaleita. Projektissani keskeisenä ideana toimi valmiin tapahtumaidean kehittäminen. Oli oleellista miettiä, mitä aikaisemmista tapahtumista voitaisiin oppia ja miten asiakaskokemusta voitaisiin parantaa. Olin itse ollut kävijänä aikaisemmissa tapahtumissa, joten minulla oli valmiiksi itselläni selkeä kävijän näkökulma siitä, mitä olin jäänyt kaipaamaan lisää, mutta myös siitä, mikä tapahtumassa oli onnistunutta. Aloitin tapahtuman rakentamisen pohtimalla, mitä aikaisemmista tapahtumista oli jäänyt mieleen niin hyvässä kuin pahassa. Tapahtumaa työstäessä pyrin pitämään mielessäni sen, miten tapahtuma olisi mahdollisimman kävijäystävällinen, oli sitten kyse viestinnästä, tapahtuman aikataulusta tai pienistä asioista, kuten tapahtuman drinkkilistasta. Kesäopintoina käymäni kurssi palvelumuotoilusta toimi hyvänä apuna yleisellä tasolla, sillä se oli tarjonnut minulle lisätietoa palvelumuotoilusta. Sieltä saatu tieto tuli vaan soveltaa tapahtumatuotantoon sopivaksi. Pidin mielessä palvelupolun rakenteen. Pohdin kaikkia mahdollisia tapoja, miten potentiaalinen asiakas tulisi olemaan tekemisissä tapahtuman kanssa. Mietin myös sitä, miten tapahtumasta voisi tehdä mahdollisimman houkuttelevan. Tapahtuma oli mielestäni koronan aiheuttamiin olosuhteisiin nähden hyvin onnistunut. Uskon että asiakaslähtöisyyden korostaminen auttoi suunnittelussa paljon. Haluankin kannustaa muita tuottajia tutustumaan palvelumuotoiluun –perustasonkin tietämys aiheesta voi viedä pitkälle. Vaikka asiakaslähtöisyys voi tuntua itsestään selvältä asialta pitää mielessä, asian syvempi pohtiminen esimerkiksi palvelupolun avulla voi tuoda esiin asioita, jotka eivät olisi muuten välttämättä nousseet puheenaiheeksi.
Omaehtoinen tapahtumanjärjestäminen ja rahoituksen hankkiminen
Osana toista itsenäistä projektiani tuotin Pop up installaatioilta -tapahtuman yhdessä ystäväni kanssa Kaffila Bokvillanissa, Helsingissä. Lähtökohtana tapahtumalle oli molempien halu saada esille omia sekä tuttaviemme teoksia. Tapahtuman tavoitteet eivät hiponeet taivaita; halusimme järjestää mukavan ilmaisen illan mukaville ihmisille, saada tapahtumaan mahdollisesti ennalta tuntemattomia kävijöitä sekä itsellemme kokemusta näyttelypohjaisen tapahtuman järjestämisestä. Tapahtumassa oli esillä kolmen eri taiteilijan installaatiot. Yksi oli kissan muotoon tehty maja, jonka sisälle kävijät pystyivät menemään omaan rauhaan. Toisessa kävijöillä oli mahdollisuus osallistua installaation ääniin sekä kuvaan erilaisten sensoreiden avulla. Kolmas työ koostui kultaisesta lämmityspeitosta rakennetusta nurkkauksesta, johon kävijät pystyivät menemään ”lämmittelemään” ja kuuntelemaan installaatioon tehtyä musiikkia. Installaatioiden lisäksi tapahtumassa oli kuvataidetta ja myöhemmin illalla DJ-musiikkia. Vaikka tämän tapahtuman lähtökohtana oli, että se tehdään mahdollisimman matalalla budjetilla ja omakustanteisesti, otin selvää myös ulkopuolisesta rahoituksesta. Tapahtuma ei onneksi tullut kovin kalliiksi. Saimme tapahtumatilan ilmaiseksi käyttöömme, soittamiseen tarvittavat laitteistot ja äänentoistot lainaan sekä tapahtumapaikan koristelut omista varastoista. Ainoana menoeränä oli pakettiauton vuokraus, jonka kulut pistimme ystäväni kanssa puoliksi. Tapahtuman lämpimistä muistoista huolimatta en enää tuottaisi tapahtumia omasta kukkarosta. Tapoja tapahtuman rahoitukseen on useita, esimerkiksi säätiöiltä, kunnilta ja valtiolta on mahdollista saada apua tapahtuman rahoittamiseen. Lisäksi lipputulot, sponsoriyhteistyöt ja mesenaatti-kampanjat voivat olla käteviä mahdollistajia siihen, että lopulta tapahtuman budjetti muuttuu miinuksesta plussalle. Oli kyseessä mikä tahansa rahoitusmuoto, on kuitenkin suunnitelmallisuus kaikki kaikessa. Kilpailu rahoituksesta voi olla kovaa erityisesti pandemian jälkeisinä aikoina. Siksi onkin hyvä miettiä tapahtuman konsepti huolella ja perustellusti alusta loppuun.
Itsensä johtaminen nopeatempoisessa ympäristössä
Työskentelin syksyn 2021 Tanssii tähtien kanssa -tuotannossa tuotantoassistenttina. Syvennyin projektin aikana itsensä johtamiseen. Vastuualueeni tuotannossa oli TTK-sovellus ja lähetyksen aikana olin kiinni pisteissä. Olin välikätenä siirtämässä pisteet studiosta UT-autoon. Sen lisäksi assistentin pestiin kuului kaikenlaiset avustavat ja juoksevat asiat sekä esiintyjien ja muun työryhmän viihtyvyyden takaaminen. Syventymisalueen valinta oli helppoa, sillä halusin tehostaa työskentelyäni sekä varmistaa oman jaksamisen pitkän tuotannon aikana. Meillä oli syksyn aikana yhteensä 13 suoraa lähetystä, joista ensimmäinen oli syyskuun alussa ja viimeinen marraskuun lopussa. Livepäivät olivat usein hektisiä. Omien työtehtävien lisäksi tuotantotiimin on huolehdittava, että studiossa on kaikki tarvittava ja kameratreenit pyörivät aikataulun mukaisesti. Livelähetyksen alettua pystyin ensimmäisen kerran päivän aikana keskittymään ainoastaan omiin vastuualueisiini sovellukseen ja pisteisiin. Itsensä johtamisesta ja kehittämisestä löytyy paljon aineistoa ja monenlaisia vinkkejä sekä työkaluja. Itselleen sopivimpien työkalujen löytäminen voi olla hankalaa ja siksi monissa aineistoissa painotetaankin itsetuntemusta. Itsetuntemuksen lisäksi aineistoissa toistui useasti hyvinvointi ja tasapaino. Suurta kuvaa katsoessa nämä ovat hyviä vinkkejä, mutta kiireellisessä ja nopeasti muuttuvissa tilanteissa välineet eivät ole hyödyllisiä. Livepäivän aikana ei välttämättä ole mahdollisuutta pitää tasaisin väliajoin taukoja, tehdä to do -listoja tai sammuttaa puhelimen ilmoituksia, jotta oma keskittyminen ei keskeydy. Livepäivät suunnitellaan ja aikataulutetaan tarkasti edellisen viikon aikana. On kuitenkin valmistauduttava ja hyväksyttävä, että työpäivä ei aina tule menemään aikataulun eikä edes suunnitelman mukaan. On etukäteen tiedettävä mitkä tehtävät voi jättää hetkeksi kesken, jos päivän kulkuun tulee muutoksia. Sen lisäksi delegoiminen tai avun pyytäminen tilanteen muuttuessa on todella tärkeää. Itsensä johtaminen nopeatempoisessa ympäristössä täytyy olla tiettyyn pisteeseen asti automatisoitua. Tähän auttaa kokemus ja työtiimin tuki. Lisäksi nopeatempoisessa ympäristössä työskenteleminen vaatii joustavuutta ja pitkää pinnaa. Välillä on laitettava tuotanto kokonaisuudessaan omien työtehtävien edelle, kuitenkaan unohtamatta niitä. Syksyn tärkein oppi oli, että itsensä johtaminen yltää nopeatempoisessa ympäristössä myös tilanteen ulkopuolelle. Edellisen viikon ja jopa koko kauden itsensä johtaminen peilautui livepäivän kulkuun. Pitkän kauden aikana on tehtävä systemaattisesti hyviä päätöksiä niin tuotannon kuin oman jaksamisen eteen.