Kategoria: Opiskelijat
Asiakaskeskeisyys on enemmän kuin hyvää palvelua
Asiakaskeskeisyydestä puhutaan paljon, mutta mitä se tarkoittaa käytännössä, kun kyseessä on yrityksen seminaaritapahtuma. Asiakaskeskeisyys on kokonaisvaltainen toimintatapa, jossa asiakas ohjaa päätöksentekoa, palvelu- ja tuotekehitystä sekä strategista suunnittelua. Se kertoo lisäksi sitoutumisesta arvon tuottamiseen asiakkaalle ja asiakkaan kokemuksen optimointiin juuri hänelle sopivaksi. Asiakaskeskeinen organisaatio pyrkii ylittämään asiakkaan odotukset, ei pelkästään täyttämään vaadittavia kriteereitä. Odotuksia voidaan pyrkiä ylittämään esimerkiksi odottamattomilla positiivisilla yllätyksillä ja yksilöllisellä palvelulla. (Ihamäki, 2016.) Asiakaskokemus muodostuu kosketuspisteistä, mielikuvista ja tunteista, joita asiakkaalle syntyy yrityksen kanssa. Kyse ei ole yhdestä viestistä tai kohtaamisesta, vaan koko matkasta ennen tapahtumaa, sen aikana ja jälkeen. Kun me tuottajat teemme tapahtumaa tilaajalle, joka haluaa tapahtumassa palvella omia asiakkaitaan mahdollisimman hyvin, on tärkeää että tunnemme asiakasyrityksen, loppuasiakkaan ja tilaajan toimialan. Näin voimme tapahtumassa huomioida asiakasryhmien erityispiirteet. Asiakaspolku yritystapahtumassa Projektin aikana tarkastelin loppuasiakkaan asiakaskokemusta kokonaisvaltaisesti aina kutsuprosessista jälkiviestintään. Projektin tavoitteena oli tunnistaa asiakaspolun merkitykselliset kohtaamispisteet ja analysoida, mitkä tekijät vaikuttavat onnistuneeseen lopputulokseen. Esiin nousi muutama konkreettinen huomio: Tapahtumatyöntekijät pystyvät palvelemaan loppuasiakasta parhaalla mahdollisella tavalla silloin, kun heillä on riittävät ja ajankohtaiset tiedot tapahtuman sisällöstä, tavoitteista ja omista rooleistaan. Kun ennakkotuotannon aikataulussa pysytään, voidaan varmistaa tapahtuman sujuvuus ja palvelun laatu kaikissa vaiheissa ja huolehtia, että jokainen asia on hoidettu. Toimiva kommunikaatio tilaajan kanssa puolestaan mahdollistaa odotusten täyttämisen, auttaa tunnistamaan tapahtuman kannalta olennaiset asiat ja varmistaa, että kaikki osapuolet ymmärtävät, mikä on tärkeää onnistuneen lopputuloksen saavuttamiseksi. Ekologinen kestävyys Yritystapahtumiin tuotetaan asiakaskokemuksen ja -keskeisyyden nimissä materiaaleja, jotka ovat tapahtumien jälkeen roskaa. Vaikka kierrätys hoidetaan parhaalla mahdollisella tavalla, se ei poista sitä tosiasiaa, että materiaalia on valmistettu vain yhtä tapahtumaa varten. Olen kuitenkin huomannut, että monissa tapahtumissa suurten elementtien suunnittelussa on jo huomioitu uudelleenkäytettävyys esimerkiksi välttämällä vuosilukuja printeissä. Nämä visuaaliset elementit ovat merkittävä osa brändimielikuvaa ja asiakaskokemusta, mutta tapahtumatilaa ja materiaaleja suunniteltaessa on syytä pohtia, voisiko digitaalisilla ratkaisuilla korvata ainakin osan fyysisistä materiaaleista. Lopuksi Projektin avulla opin tarkastelemaan asiakaskeskeisyyttä aiempaa kokonaisvaltaisemmin. Nykyään ymmärrän, millaisia osa-alueita asiakaskokemukseen liittyy ja mitkä ovat avaintekijöitä onnistuneeseen lopputulokseen. Konkreettisesti asiakaskeskeisyys näkyy pieninä yksilöllisinä huomiointeina, joista muodostuu yhtenäinen kokonaisuus. Jo kutsuprosessin aikana asiakkaalle luodaan mielikuvaa tapahtumasta. Viestinnän tulee olla selkeää ja informatiivista. Tapahtuman aikana asiakaskeskeisyys näkyy hoituu -asenteessa, jossa asiakkaan kaikkiin pyyntöihin pyritään löytämään ratkaisu. Asiakaskeskeisyydessä tähdätään pitkään yhteistyöhön, jossa asiakkaan tarpeet osataan automaattisesti huomioida. Tämä tekee työskentelystä ketterää ja tehokasta. Ihamäki, H. (2016). Palvelumuotoilu työkaluna erinomaisen asiakaskokemuksen Elle Hietanen, Kulttuurituotannon vuosikurssi 2022
Markkinointia opiskelijoiden teatteriproduktiossa – METKAn Speksi 2025
METKAn Speksi on korkeakouluopiskelijoiden järjestämää interaktiivista improvisaatioteatteria, jota on höystetty musiikki- ja tanssiesityksillä. Produktio on vuoden mittainen projekti, jossa on mukana noin 70 osallistujaa. Lopputuloksen pääsee näkemään syksyisin Metropolian Arabian kampuksen Arabiasalissa. Toimin METKAn Speksin markkinointivastaavana osana kahdeksan hengen markkinointitiimiä. Tiimiä johdettiin kahden vastaavan voimin, ja tavoitteena oli lisätä tapahtuman tunnettuutta, kasvattaa lipunmyyntiä sekä kehittää ja ylläpitää Speksille tunnistettavaa ja kiinnostavaa brändiä. Markkinointivastaavan rooli käytännössä Työnkuva markkinointivastaavalla oli laaja ja monipuolinen. Aloitimme projektin laatimalla markkinointivastaavien kesken markkinointisuunnitelman ja kokosimme ympärillemme tiimin, jolla olisi tarvittavaa osaamista ja riittävät resurssit markkinoinnin toteuttamiseen. Tiimi koostui lopulta kahdesta vastaavasta, kahdesta markkinointiassistentista, kolmesta kuvaajasta sekä yhdestä graafikosta. Heti projektin alkupuolella pääsin myös mukaan suunnittelemaan näytösten visuaalista ilmettä yhdessä muiden off-stage-vastaavien kanssa. Tällä varmistuttiin siitä, että markkinointi, graafinen suunnittelu ja itse näytökset kulkevat heti alusta asti samassa linjassa. Koska opiskelijaproduktioille tyypilliseen tapaan markkinointibudjetti oli rajallinen, suunnittelu vaati luovia sekä kustannustehokkaita ratkaisuja. Suurin panostus markkinoinnissa kohdistui sosiaaliseen mediaan, erityisesti Instagramiin, Facebookiin ja TikTokiin. Lähdimme suunnittelemaan ja rajaamaan erilaisia sisältöideoita kutakin kanavaa kohden. Olin itse päävastuussa TikTok-sisällöntuotannosta. Siellä pääsin tuottamaan humoristisia ja helposti lähestyttäviä videoita, osallistumaan pinnalla oleviin trendeihin ja soveltamaan niitä luovasti osana speksin markkinointia. Yksi paljon aikaa vievä kokonaisuus oli yritysyhteistyön koordinointi. Speksille tämä on tärkeä varainhankinnan muoto lipun- ja oheistuotemyynnin rinnalla. Suunnittelimme kumppaneille markkinointimateriaaleja ja varmistimme, että yhteistyö palvelee hyvin molempia osapuolia. Kesäkuussa järjestimme kuvaukset, joissa taltioitiin kaikki työryhmän jäsenet, näytöksen hahmot ja trailerivideomateriaalia. Noin 70 hengen tuotannon kuvausten aikataulutus ja koordinointi opetti paljon ennakkosuunnittelusta, tarkkuudesta ja yhteistyöstä koko produktion kanssa. Lisäksi promotoimme speksiä useissa opiskelijatapahtumissa keväällä ja syksyllä. Itsensä johtaminen Vuoden mittainen produktio vaati pitkäjänteistä sitoutumista. Sen yhdistäminen opintoihin ja muuhun elämään edellytti jatkuvaa aikataulutusta ja tehtävien priorisointia, mikä konkretisoi itsensä johtamisen merkityksen arjessa. Koska kyseessä oli vapaaehtoisuuteen perustuva opiskelijaprojekti, vastuu omasta työpanoksesta korostui entisestään. Projektin aikana huomasin myös, että tiimin johtaminen alkaa yllättävän pitkälle itsensä johtamisesta. Kun tunnistaa omat vahvuutensa ja rajansa, osaa rakentaa ympärilleen oikeanlaisen tiimin ja jakaa vastuuta järkevästi. Speksi opetti ennen kaikkea huomioimaan oman jaksamisen: kun oma tekeminen on kestävää, myös koko tiimin työskentely pysyy sujuvana. Mitä speksi antoi? METKAn Speksi oli minulle innostava ja opettavainen kokemus, jossa opin sekä markkinoinnista että itsestäni. Se tarjosi mahdollisuuden kehittää markkinointiosaamista käytännössä, kasvaa tiiminvetäjänä ja kokeilla luovia ratkaisuja matalalla kynnyksellä. Markkinointivastaavana opin paljon tiimityöstä, vastuunkannosta, ongelmanratkaisusta ja ennen kaikkea itsensä johtamisesta. Projekti vahvisti kiinnostustani markkinointiin ja antoi konkreettisia valmiuksia tulevia työ- ja harjoittelupaikkoja varten. Vielä jälkikäteen on hauskaa ja palkitsevaa katsella somekanavista, mitä kaikkea tiimimme sai aikaiseksi. Emmi Kovalainen, kulttuurituotannon vuosikurssi 2023
METKAn Speksi ponnahduslautana tuottajan työhön
METKAn Speksi on opiskelijoiden toteuttama musiikkiteatteriproduktio, joka rakennetaan vuosittain alusta asti vapaaehtoisvoimin. Toimin vuoden 2025 tuotannossa on-stage tuottajana eli vastasin esiintyvistä tiimeistä. Kolmen hengen tuottajatiimiin kuului myös off-stage tuottaja ja vastaava tuottaja. Projekti kesti kokonaisen vuoden ja tarjosi konkreettisen katsauksen siihen, mitä kulttuurituottajan työ käytännössä on. Speksissä tuottajat pääsevät näkemään koko projektin kehityskaaren, sillä he ovat mukana alusta aina uusien tuottajien valintaan asti. Yhteinen tavoite yhdistää tekijät Speksin tekeminen perustuu vapaaehtoisuuteen. Mukana oli noin 70 opiskelijaa ja valmistunutta eri kampuksilta. Moni ei tuntenut toisiaan entuudestaan, mutta yhteinen tavoite loi vahvan yhteishengen ja sitoutuneisuuden työryhmään. Tuottajana tärkein tehtäväni oli olla tiimivastaavien apuna ja varmistaa, että heillä oli selkeät tavoitteet, aikataulut ja tarvittavat tilat harjoituksia varten. Vastuu jakautui toimivasti ja oli hienoa nähdä kuinka suurella sydämellä eri osa-alueiden vastaavat johtivat tiimejään. Tuottajatiimimme pelasi myös hyvin yhteen ja saimme tukea toisistamme haasteellisissa tilanteissa. Suunnitelmasta sujuvaksi esityskaudeksi Projektin onnistumisen kannalta keskeistä oli huolellinen aikataulutus, ennakointi ja nopea reagointi muuttuviin tilanteisiin. Vaikka alussa työmäärä tuntui suurelta, oli helpottavaa huomata kuinka työ jakautui lopulta pienempiin osiin, jolloin tehtävät eivät tuntuneet enää niin isoilta tai vaikeilta. Kun mukana on kymmeniä tekijöitä, selkeän viestinnän tärkeys korostuu. Yhteinen viestintäalusta ja säännölliset tuotanto- ja vastaavapalaverit auttoivat pitämään kaikki ajan tasalla. Toki viestintään liittyy aina myös haasteita ja niiden kautta opin, kuinka tärkeää on sopia yhteisistä pelisäännöistä ja varmistaa, että tieto löytyy helposti yhdestä paikasta. Ahkera harjoittelu ja valmistelu konkretisoituivat tehoviikonloppuna, jolloin pääsimme näkemään työn tuloksen ensimmäisen kerran lavalla ja koko työryhmä pääsi pelaamaan yhteen. Esityskausi sujui kokonaisuutena erittäin hyvin. Kaikkien tiimien työpanos näkyi valmiissa esityksissä, ja yleisö antoi paljon positiivista palautetta. Kuusi esitystä Arabiasalissa keräsi keskimäärin 116 katsojaa näytöstä kohden. Kohti työelämää projektin kautta Speksi oli ensimmäinen projektini tuottajan roolissa. Opin käytännön tekemisen kautta tärkeitä projektinhallinnan taitoja kuten suurten kokonaisuuksien aikatauluttamista ja erilaisten digitaalisten työkalujen käyttöä. Pääsin myös toimimaan vastuuroolissa ja opin paljon johtamisesta etenkin vapaaehtoistyön ja konfliktitilanteiden osalta. Projekti lisäsi luottamusta omiin taitoihini ja vahvisti käsitystäni siitä, että kulttuurituotanto on ala, joka tuntuu omalta. On palkitsevaa nähdä, miten idea kasvaa kuukausien työn kautta valmiiksi esitykseksi ja miten monen ihmisen osaaminen yhdistyy upeaksi lopputulokseksi. Nea Ilveskero, kulttuurituotannon vuosikurssi 2023
Yhteisöllisyys Newcastlen kaupungissa
Kävin kesäkuussa 2025 tutustumassa Koillis-Englannissa sijaitsevan Newcastlen kaupungin ”sydämeen”, joksi jalkapallostadion St. James’ Parkin tapahtumakeskusta kutsutaan. Tavoitteenani oli tutustua suosikkiartistini Sam Fenderin konsertin ympärillä tapahtuvaan vapaaehtoistoimintaan ja sen myötä kaupunkiyhteisöön ja asioihin, jotka yhdistävät kaupunkilaiset osallistumaan kulttuuritapahtumiin poikkeuksellisella tavalla. Matkalleni olin sopinut etukäteen kaksi haastattelua sosiaalisen median kautta tutustumieni ihmisten kanssa. Tämän lisäksi päädyin keskusteluihin myös monen paikallisen kanssa siitä, miksi paikallinen yhteisö on niin tärkeä tälle 300 000 asukkaan suurkaupunkialueelle. Tässä tekstissä vertailen Englannin ja Suomen yhteisökulttuureja kokemani perusteella. Se, missä tapahtumat ovat Suomessa enemmän vapaa-ajan viettoa ja kulttuuria, Newcastlen kaupunki on ääriesimerkki siitä, miten urheilu- ja kulttuuritapahtumat ovat kaupungin identiteetin ytimessä. Suomalainen kulttuuritapahtuma poikkeaa englantilaisesta kulttuuritapahtumasta merkittävän paljon. Paikalliseen identiteettiin Suomessa ei liity niin paljon vahvaa ilmaisua, vaikka ylpeyttä riittää. En tapahtumatuottajana näe kovinkaan monia yhtäläisyyksiä jalkapallon jättimaan Englannin ja Suomen välillä. Tapahtumien ympärille rakentuva vapaaehtoistoiminta on Newcastlen kaupungissa ylpeyden aihe. Se on luonnollinen osa kaupunkilaisten arkea ja identiteettiä ja myös asia, jota työssäkäyvät ihmiset odottavat pääsevänsä tekemään jalkapallopelien tai konserttien yhteydessä. Jalkapallokulttuuri luo ihmisille rakenteen, jonka osana ihmiset tahtovat välittömällä tavalla työskennellä. Rakkaus omaa jalkapallojoukkuettaan kohtaan näkyy siinä, että ihmiset puhuvat joukkueen saavutuksista me -muodossa. Lopulta siis kaikki toiminta, joka liittyy kaupungin joukkueeseen, on kannattajille valtavan tärkeää. Tämän takia myös Sam Fenderin – paikallisen muusikon – stadionkonsertti saa mustavalkoisen värityksen, sillä 50 000 ihmistä laittaa pelipaidan päälle koko kaupungin sykkivällä sydämellä tapahtuvalle stadionkonsertille. Opin projektin haastattelujen ja kokemusten myötä ymmärtämään aiempaa enemmän yhteisöllisyydestä ja yhteishengen voimasta kulttuurissa. Yhteisöt, kuten Newcastlen asukkaat näkyvät maailmalle lämminhenkisinä ja toimeliaina, sillä kulttuuriin ja tapahtumiin panostetaan täydellä sydämellä palavasta halusta olla osa sekä kaupungin että sen jalkapallojoukkueen historiaa. Yhteisö ei odota saavansa tekemästään työstä palkintoa, sillä palkinto on nähdä koko kaupunki täynnä onnellisia ihmisiä. Eetu R. - Kutu 21
Kaikkea ei tarvitse tehdä kerralla – kolme vinkkiä priorisointiin
Jos tehtävälista ei tyhjene työpäivän aikana, saattaa kokea helposti epäonnistumisen tunteita tai ajatella, että aika ei riitä kaikkeen, mihin pitäisi. Oikeasti kyse voikin olla siitä, että on yrittänyt tehdä kaiken yhtä aikaa. Tällöin tilanne on ratkaistavissa priorisoinnin avulla. Se, ettei kaikkea saa valmiiksi saman päivän aikana, ei tee kenestäkään huonoa tekijää. Kulttuurituottajan työ on usein projektimuotoista, jolloin tehtävät eivät usein etene suoraviivaisesti. Työ koostuu rinnakkaisista kokonaisuuksista, muuttuvista aikatauluista ja asioista, jotka vaativat huomiota yhtä aikaa. Siksi priorisointi on kulttuurituottajan työssä keskeinen itsensä johtamisen taito. Kun kaikkea yrittää tehdä yhtä aikaaTehdessäni syventävää projektia musiikkimarkkinoinnin parissa huomasin monta kertaa ajautuvani tekemään kaikkea samaan aikaan. Kohtasin usein hetkiä, joissa moni asia tuntui yhtä aikaa kiireelliseltä ja tärkeältä, ja päivät täyttyivät pienistä tehtävistä, jotka vaativat jatkuvaa huomiota ja reagointia. Kun kaikkea yrittää tehdä samaan aikaan, työn fokus hajoaa, ja voi olla, ettei mikään asia etene kunnolla. Tämä ei ole merkki huonosta ajanhallinnasta, vaan tilanteesta, jossa tehtäviä on yksinkertaisesti liikaa kerralla. Tällaisten tilanteiden ratkaisu on priorisointi eli tehtävien asettaminen tärkeysjärjestykseen. Priorisointi on keskeinen osa itsensä johtamista, kun omaa työpäivää täytyy rytmittää ja tehtäviä “jakaa” itselleen. Priorisointi voi olla haastavaa, sillä se edellyttää valintoja ja joskus myös asioista kieltäytymistä. Ilman priorisointia työmäärä kasvaa helposti liialliseksi, vaikka yksittäiset tehtävät olisivat selkeitä. Miten priorisointi helpottaa työskentelyä?Yksi hyödyllinen tapa toteuttaa priorisointia on ns. nelikenttä-malli, jota kutsutaan kansainvälisesti myös Eisenhower Matrixiksi. Sen mukaan tehtävät jaetaan kiireellisyyden ja tärkeyden mukaan neljään kategoriaan: kiireelliset ja tärkeät tehtävät kiireelliset ja ei niin tärkeät tehtävät ei kiireelliset mutta tärkeät tehtävät ei kiireelliset eikä niin tärkeät tehtävät Työterveyslaitoksen asiantuntija Minna Toivasen mukaan tämän jaottelun etu on se, että se ohjaa pohtimaan myös tehtävien todellista tärkeyttä, sillä kiireelliset asiat mielletään helposti tärkeimmiksi tai tärkeimmät kiireellisiksi. Olen hyödyntänyt tätä jaottelua projektityöskentelyssäni jäsentämällä tehtävälistani sen mukaisesti. Olen kokenut jaottelun auttavan hahmottamaan, mihin asioihin on tarpeen tarttua heti ja mitkä on mahdollista aikatauluttaa myöhemmäksi tai jättää odottamaan. Kokonaisuudet tuntuvat hallittavimmilta, kun kaikkea ei yritä mahduttaa samaan päivään. Kolme vinkkiä priorisointiin kulttuurituottajan työssä 1. Päätä, mitä et tee tänäänKaikkea ei ole pakko tehdä heti. Päätös siirtää on myös päätös. Kun kaikkea ei yritä puristaa samaan päivään, oma työmäärä pysyy realistisempana ja kuormitus vähenee. 2. Valitse päivän tärkein tehtävä, ja tee aina ainakin seKun yksi asia etenee tai tulee valmiiksi, päivä ei tunnu hukkaan menneeltä, vaikka kaikki muu jäisikin kesken. Valmiiksi saatu tehtävä tuo mielihyvää, joka vahvistaa motivaatiota! 3. Pilko tehtävät pieniksiKonkreettinen seuraava askel on helpompi aloittaa kuin epämääräinen kokonaisuus. Pienet välitavoitteet tekevät etenemisestä näkyvämpää itselle ja madaltavat kynnystä tarttua myös itselle vaikeampiin seuraaviin askeleisiin. Noora, kulttuurituotannon vuosikurssi 2020
Miten vastuullisuus muutetaan teoiksi suuressa urheilutapahtumassa?
EuroBasket 2025 Tampereen Nokia Arenalla järjestetyt miesten koripallon EM-kisat saivat ensimmäisenä suomalaisena tapahtumana WWF:n uuden urheilu- ja tapahtuma-alan vastuullisuusmerkin. Olin itse mukana kisaorganisaatiossa yhden vapaaehtoistiimin tiiminvetäjän roolissa ja pääsin näkemään, kuinka kokonaisvaltaisesti vastuullisuutta oli mietitty ja miten se käytännössä toteutui. Sosiaalinen vastuu Nykyisin turvallisemman tilan periaatteet ja häirintäyhdyshenkilön tarve osataan huomioida jo useissa tapahtumissa, mutta mitä muuta sosiaalisen vastuullisuuden eteen voidaan tehdä? EM-kisoissa meillä oli inklusiivinen vapaaehtoisohjelma, jonka myötä mukana oli vähemmistöryhmiin kuuluvia, syrjäytymisvaarassa olevia sekä toiminta- ja liikuntarahoitteisia henkilöitä. Kaikille haluttiin tarjota yhtäläinen mahdollisuus olla mukana järjestämässä tapahtumaa. Kisoissa oli myös käytössä Koriskatsomon pelisäännöt. Olin ylpeä, etteivät ne jääneet vain paperille, vaan häiriökäyttäytymiseen oikeasti puututtiin. Rasistisesti pelaajaa kohtaan käyttäytynyt katsoja poistettiin areenalta ja hänelle annettiin porttikielto lopputurnauksen ajaksi. Tapahtuneen seurauksena jaoimme vapaaehtoisten voimin 13 000 ”Stop Racism” -lappua areenan jokaiselle penkille ennen viimeistä peliä. Kansallislaulujen jälkeen koko halli nosti punaiset laput ilmaan osoittaakseen tukensa pelaajalle sekä yleisesti rasisminvastaiselle taistelulle. Ekologinen vastuu Kisojen suurin päästökuorma aiheutui (yllätys yllätys) liikkumisesta, mutta hiilijalanjäljen pienentämiseksi pelien pääsyliput oikeuttivat ilmaisen matkustamisen Tampereen julkisissa liikennevälineissä. Meille yli 400:lle vapaaehtoiselle tarjottiin Nysse-kortit ja kisaorganisaatiolla oli käytössä hybridiautot. VR puolestaan oli lisännyt vuoroja pelipäiville, jotta kauempaa matkustavat pystyivät valitsemaan oman auton sijaan ekologisemman vaihtoehdon. Kierrätykseen ja jätteen määrän vähentämiseen kiinnitettiin myös huomiota pienilläkin teoilla. Vapaaehtoisten loungessa hyödynnettiin esimerkiksi mukiparkkia, johon sai jättää nimikoidun pahvimukinsa odottamaan seuraavaa käyttöä. Tällä saatiin vähennettyä edes vähän turhan roskan määrää. Avoimuus epäkohdista Kaikkeen ei kuitenkaan järjestäjäkään aina pysty vaikuttaa, kuten EuroBasketin virallisiin yhteistyökumppaneihin. Yksi niistä oli kiinalainen vesitoimittaja Ganten, jonka takia Tampereelle saapui yli 30 000 pullotettua vettä, jotka eivät arvattavasti kelvanneet Suomen Palpa-järjestelmään. Tämä oli tietysti järjetöntä hanoistamme tulevan puhtaan veden takia, ja lopulta suurin osa joukkueista joikin hanavettä. Tärkeää vastuullisuudessa on, ettei haasteita ja epäkohtia yritetä vähätellä tai piilotella. Niistä puhuminen avoimesti on paras tapa oppia ja saada muutosta aikaan tulevaisuudessa. Kisojen vastuullisuudella haluttiin näyttää käytännön esimerkkiä kaikille muillekin tapahtumille, ja olen iloinen, että sain olla mukana siinä. Hertta Kanerva, kulttuurituotannon vuosikurssi 2023
Henkilöbrändi uusiksi – ihmiseltä ihmiselle
Keväällä 2024 päädyin mukaan projektiin, joka muutti käsitykseni henkilöbrändäyksestä aivan täysin. Tarkoituksena oli uudistaa lahtelaisen yksinyrittäjän, Selina Malisen, henkilöbrändi. Ei pelkästään pintapuolisesti, vaan aidosti uudelleen rakentaa koko se tyyli, millä tavoin Selina näyttäytyy ja kommunikoi maailmalle. Selina oli tehnyt pitkään töitä ihonhoitoalalla, mutta haaveili urasta, jossa voisi yhdistää hyvinvointia, yhteisöllisyyttä ja vapaampaa työelämää. Hän halusi luoda brändin, jonka avulla voisi tehdä työtään missä päin maailmaa tahansa, eikä enää pelkästään hoitolan neljän seinän sisällä. Lähdin mukaan projektiin suht uutena tekijänä, mutta jo kuitenkin alaa opiskelleena ja tätä kautta tietotaitoa kerryttäneenä. Halusin tuoda projektiin omaa näkökulmaani ja tukea Selinaa matkalla rakentamaan uutta - erityisesti tapahtumien järjestämisen näkökulmasta. Selinalla ei ollut aiemmin kovin paljoa kokemusta tapahtumien järjestämisestä, joten pääsin tarjoamaan mm. käytännön apuja projektiin. Ideoimme, miten hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä voisi tuoda näkyväksi ja helposti saataville myös tapahtumien kautta. Meidän tavoitteenamme oli luoda jotain helposti lähestyttävää ja lämminhenkistä; sellaista, joka tuntuisi enemmän ihmiseltä ihmiselle kuin markkinointikampanjalta. Tästä ajatuksesta syntyi Selfcare Club -yhteisö, jonka ympärille koko projekti lopulta rakentui. Se ei ollut mikään suljettu kerho tai kiiltokuvamainen hyvinvointibrändi, vaan avoin, sosiaalisessa mediassa ja tapahtumien ympärillä toimiva yhteisö, jossa ihmiset saivat tulla mukaan juuri sellaisina kuin ovat. Halusimme tarjota tapahtumia ja sisältöä, jotka tukisivat kokonaisvaltaista hyvinvointia ja antaisi mahdollisuuden kohdata muita samanhenkisiä ihmisiä. Kuva 1: Selinan uuden brändin mainoskuva ja Selfcare Clubin kansikuva. Hyvinvointia by Selina. Aluksi suunnitelmat olivat paljon laajempia ja projektissa piti olla vaikuttajayhteistöitä, aikataulutusta, somekampanjoita ja kaikkea mahdollista. Todellisuus kuitenkin muokkasi projektia ja todella hyvä niin. Lopulta keskityimme siihen, mikä tuntui tärkeimmältä: yhteisön rakentamiseen ja aidon vuorovaikutuksen mahdollistamiseen. Tapahtumat syntyivät matalalla kynnyksellä ja yhteistyökumppaneiden kanssa työskennellen. Mukaan lähti paikallisia yrityksiä, kuten Kahiwa, Crossfit Lahti ja Kahvila Kariranta, jotka toivat omat ideansa ja tuotteensa mukaan tapahtumiin. Oli Selinan nimikkojuomia, brunssilautasia ja ilmaistreenitapahtumia, eli kaikkea hyvässä tasapainossa, mikä teki kokonaisuudesta elävän ja monipuolisen. Kuva 2: Kuvaa muutamista yhteistyökumppaneista ja heidän tarjoamistaan tuotteista tai palveluista. Nimikkojuoma, aamiaissetti, tuotteita treenitapahtumissa. Henkilöbrändin sydän Projektin aikana opin, että hyvä henkilöbrändi ei ole rakennettu täydellisistä kuvia tai harkituista sloganeista. Se on aitoutta, jatkuvaa oppimista ja rohkeutta näyttää, kuka oikeasti on. Teoriaa aiheesta löytyy loputtomasti. On kursseja, ohjeita ja oppaita, jotka lupaavat “täydellisen henkilöbrändin kaavan”. Mutta todellisuudessa mikään teoria ei voi opettaa aitoutta. Henkilöbrändi syntyy siitä, että uskaltaa olla oma itsensä ja löytää oman tavan viestiä siitä muille: ihmiseltä ihmiselle. Projektin suurin palkinto ei ollut raha tai näkyvyys, vaan tunne siitä, että oli mukana tekemässä jotain merkityksellistä. Sain nähdä läheltä, miten Selinan uusi brändi löysi oman muotonsa ja miten ihmiset ottivat sen vastaan aidosti innostuneina ja myös itse inspiroituineina uudesta näkökulmasta hyvinvointiin, henkilöbrändäykseen ja kaikkeen siihen liittyvään. Henkilöbrändin uudistaminen oli paljon muutakin kuin visuaalinen päivitys, se oli kasvumatka, sekä Selinalle että minulle. Tänä päivänä Selina on kasvattanut sosiaalisen median presenssiä ja näkyvyyttä valtavasti ja voikin sanoa, että hän on kavunnut itsensä liikunta- ja hyvinvointialan sydämeen. Siitä olen ihan valtavan ylpeä. Jos jotain opin, niin sen, että hyvä henkilöbrändi ei ole pintaa, vaan pohjaa. Se kasvaa omista arvoista, aitoudesta ja halusta jakaa jotakin, mikä tekee hyvää muillekin. Ja juuri siitä syystä tämä projekti jäi mieleen. Se oli matka kohti brändiä, joka tuntuu sydämessä oikealta. Nea Hännikäinen Kulttuurituottajat -22
Näin markkinoit festivaalia, joka haluaa pysyä mystisenä
Markkinointi ja itsensä johtaminen Ö Festissä Ö Fest on pienikokoinen, vuonna 2025 kuudetta kertaa järjestetty festivaali, joka keskittyy erityisesti kotimaiseen vaihtoehtomusiikkiin ja kentän nousevien ja itsenäisten artistien nostattamiseen. Festivaalin tavoite on täyttää tarve vaihtoehtoisille, intiimeille festivaalikokemuksille verrattuna suuriin festivaaleihin, joita Suomesta löytyy ennestään suuri määrä. Vahvasti Diy-henkisyyteen pohjaava tapahtuma pitää lisäksi kiinni tapahtuman perustamisesta asti sen yllä vallinneesta salaperäisestä tunnelmasta. Tapahtuman sijaintia ei paljasteta julkisesti lainkaan, ja jopa festivaalikävijät saavat sijainnin tietoonsa vasta lipun ostamisen jälkeen. Työskentelin vuoden 2025 Ö Festin markkinointitiimissä, erityisesti sosiaalisen median markkinoinnissa ja viestinnässä. Tiimin tehtävänä oli löytää kultainen keskitie mystisen vähäsanaisuuden ja lipunmyyntiä ja festivaalin brändiä tehostavan markkinoinnin välillä. Projektin aikana opin, ettei festivaalin onnistunut viestintä aina vaadi mahdollisimman aktiivista ja kattavaa sosiaalisen median viestintää. Suuressa osassa festivaalin viestintää nojattiin festivaalilla kuvattuihin, vahvasti diy-henkeä kuvastaviin materiaaleihin, jotka loivat mielikuvaa, tukivat festivaalin brändiä ja sanattomasti välittivät festivaalilla odottavaa tunnelmaa. Teimme tarpeellisen informatiivisemman viestinnän harkittuina täsmäiskuina, joissa panostettiin tehokkaaseen saavuttavuuteen. Tavoitteenani projektissa oli myös itseni johtaminen, koska suurin osa työstä tehtiin itsenäisesti, eikä sitä oltu sidottu perinteisiin toimistoaikoihin. Lisäksi tein työtä kahden muun osa-aikatyön sivussa, joten hyvä itsensä johtaminen oli monessa tilanteessa tarpeellista järjen ja toimintakykyisyyden säilyttämisen vuoksi. Työni projektissa opetti minulle erityisesti aikataulujen hallinnan ja itseni motivoimisen tärkeydestä. Näissä molemmissa tärkeässä roolissa oli myös se, ettei omaa palautumista ja jaksamista sivuuta. Erityisesti liika optimistisuus aikataulujen ja työmääräni kanssa on ollut minulle heikko kohta, ja oli sitä myös projektin alussa. Erityisesti tapahtuman lähestyessä oman jaksamisen priorisointi kuitenkin korostui, kun aikapaine ja koko työryhmän keskeinen stressitaso kohosi. Tajusin onneksi ajoissa olla realistinen siitä, mihin työmäärään pystyn ilman että se nakertaa omasta hyvinvoinnistani tai muista asioista, jotka minun täytyy tai jotka haluan tehdä. Ronjamaija Rodas, Kutu 20
Kesä Ypäjän Musiikkiteatterilla nunnien ja konnien apuna
Ypäjän Musiikkiteatteri on toiminut jo vuodesta 1985. Se on tarjonnut korkeatasoisia näytöksiä aina kesäisin kauniissa kotiseutumiljöössä. Näyttelijät koostuvat harrastajista, ja tuotannossa apuna ovat ammattilaiset. Vuoden 2025 kesällä teatterissa oli Anu Hälvän ohjaama Nunnia ja konnia -näytös. Sain olla mukana tuotannossa auttamassa erilaisissa juoksevissa tehtävissä. Assistenttina hyvässä porukassa Toimin näytösten aikana apukätenä erilaisissa juoksevissa tehtävissä. Tehtäväni vaihtelivat teknisissä asioissa auttamisesta lavasteiden tarkastamiseen. Hyppäsin mukaan toimintaan vasta, kun näytöksiin oli enää muutama viikko. Harjoitukset olivat siis olleet käynnissä hyvän tovin ja suunnitelmia oli laadittu jo pitkään. Aluksi kesti hetki päästä kaikkeen mukaan, mutta esitys esitykseltä tunsin oloni enemmän kotoisaksi, ja tiesin mitä tapahtuu milloinkin. Pääsin assistenttina ollessa näkemään läheltä, miten Ypäjän musiikkiteatteri toimii ja mitä sen pyörittäminen vaatii. Pääsin paremmin myös sisälle teatterimaailmaan. Näyttelijöillä ja tuotantoryhmällä oli loistava ryhmähenki, ja heidän tiivis yhteistyönsä näkyi yleisölle aina hienona näytöksenä. Ypäjän teatteri vaalii ja edistää teatterikulttuuria Yksi teatterin arvoista ja tavoitteista on vaalia ja edistää musiikkiteatterikulttuuria sen kaikissa muodoissa ja mielestäni se näkyy teatterin toiminnassa. Teatteri pitää perinnettä yllä ja on toiminut jo useamman vuosikymmenen Ypäjän kunnan kotiseutumuseolla tuoden lukuisia ihmisiä katsomaan näytöksiä. Teatteri haluaa antaa mahdollisuuden kaikille päästä näyttelemään halutessaan, ja monet näyttelijät ovat saaneet ensikosketuksensa teatterista Ypäjän musiikkiteatterista. Lisäksi näytöksiin otetaan avustamaan vapaaehtoisia esimerkiksi lipunmyyntiin ja järjestyksenvalvontaan, ja monet ovatkin olleet mukana jo monta vuotta. Mitä opin Ypäjän musiikkiteatteri tarjosi minullekin hyvän tilaisuuden oppia teatterimaailmasta lisää. Pääsin jyvälle siitä, millaisia resursseja teatterin ylläpitämiseen vaaditaan. Opin myös teatterisanastoa ja erilaisia rutiineja teatterimaailmasta. Teatterin toiminnassa oli paljon vapaaehtoisia mukana, joten oli hienoa nähdä, miten vapaaehtoisten voimin saatiin tasokas näytös pystyyn. Kesä oli antoisa ja pääsin tutustumaan kesäteatterin kulisseihin hyvässä porukassa.
Projektinhallintaa ja pikkulapsiarkea
Opintojen edistäminen vanhempainvapaalla uhka vai mahdollisuus? Sitä lähdin selvittämään, kun lähdin mukaan juhlaseminaarin järjestelyihin viime syksynä. Vaikka äitiys on minulle tärkeä rooli ja vauva-aika on yksi parhaita osia siitä, rakastan myös haastaa itseäni. En siis miettinyt hetkeäkään, kun minua kysyttiin mukaan paikallisen yrityksen 25-vuotisjuhlaseminaarin järjestelyihin. Tiesin, että projektityön ja pikkulapsiarjen yhdistämisestä ei tulisi liian helppoa, mutta hyvällä suunnittelulla kaikki on mahdollista. Rakensin mielikuvan, jossa vauva köllöttelee vieressä leikkimatolla ja päiväuniajat ovat tehokasta työaikaa projektin parissa. Nopeasti kuitenkin selvisi, ettei kaikki ollut ihan näin ruusuista, mutta sitäkin opettavaisempaa projektinhallinnan kannalta. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty Koska tilanteeni on työelämän kannalta poikkeuksellinen, kävimme heti ensimmäisessä palaverissa läpi mahdollisuuteni osallistua projektiin. Oma työskentelyni tapahtui täysin vauvan ehdoilla ja tiukat deadlinet eivät toimi siinä yhtälössä. Ennakoitavuuden ja reiluuden vuoksi oli hyvä tuoda asia heti koko tiimin tietoon. Resurssit ja vastuunjako täytyi miettiä tarkkaan, jotta yllättävät tilanteet eivät kaada koko projektia. Päiväuniajat hyötykäyttöön Samalla kun projektille rakennettiin aikataulua, rakensin sitä myös itselleni. Laadin viikko-ohjelman, johon kirjasin ylös, milloin työskentelen projektin parissa sekä varasin aikaa perheelle ja omille menoilleni. Hyvällä suunnittelulla pyrin välttämään liian suurta kuormitusta ja pitämään työtehtävät realistisina toteuttaa. Kuten kaikki sanovat, niin vauva-aika menee nopeasti ohi ja siitä pitää muistaa myös nauttia. Tehokkainta työskentely on silloin, kun saa ajatukset suunnattua vain yhteen asiaan, joten parasta työskentely aikaa oli silloin kun vauva oli unilla. Palaverit yritin sopia vauvan päiväuniaikaan. Tämä oli tietysti vain pelkkää arvailua ja monesti vauva heräsi kesken kaiken tai en ehtinyt saada vauvaa unille ennen palaverin alkua. Toisinaan projektityöskentely oli aikamoista sähellystä ja säätämistä tämän palapelin kanssa, mutta eikö elämä aina ole. Ja mikä sen parempaa harjoitusta tuleviakin tuottajan töitä ajatellen. Riskien hallintaa Ajattelin olleeni hyvin varautunut erilaisiin riskeihin, joita vauva-arjen ja projektityön yhdistäminen voi tuoda tullessaan, mutta henkilökohtaisessa elämässä riskien tunnistaminen oli jäänyt puolitiehen. Olin varautunut hyvin siihen, että välillä asiat saattavat viivästyä tai ottaa ainakin enemmän aikaa, ja omasta jaksamisesta täytyy pitää huolta. Ihan kaikkea en kuitenkaan tajunnut ottaa huomioon. Projektin edetessä vieressä köllöttelevä vauva muuttui vauhdikkaaksi ryömijäksi, ja työskentelyyn käytettävä aika väheni entisestään. Vaikka sairastumisiin oli projektitiimin osalta varauduttu, en ollut varautunut meidän perheemme osalta syksyn flunssakauteen ja sen vaikutuksiin projektin kannalta. Isossa perheessä on monta sairastajaa, joka tuntui myös tämän projektin osalta. Äitiaivot testissä Äitiaivot ovat tunnetusti pelkkää ilmaa ja hattaraa, joissa mikään tieto ei pysy tallessa ja kaikki tärkeä unohtuu. Toisaalta äitiaivot ovat myös ne aivot, jotka pystyvät hallitsemaan laajojakin kokonaisuuksia ja muistamaan järisyttävän pitkiä listoja koko perheen menoista ja mukaan pakattavista asioista. Miten nämä sitten toimivat projektityöskentelyssä? Opin nopeasti, että kaikki sovitut asiat täytyy kirjoittaa ylös. Vauvan kanssa työskentely on katkonaista ja keskeytyksiä tulee paljon. Kaikki mitä ei ollut kirjoitettu muistiin saattoi unohtua hyvinkin nopeasti. Olin siis aina kaikissa palavereissa kynä tai näppäimistö sauhuten, jotta sain muistiin kaikki läpikäydyt asiat ja tehtävät, ja tieto kulki myös heille, jotka eivät päässeet palaveriin osallistumaan ja läpikäytyihin asioihin pystyi palaamaan myös myöhemmin. Hyvä dokumentointi säästää aikaa ja vähentää stressiä. Yksi tämän projektin oppi oli tehtävälistojen tuplatsekkaus, sillä kaikkea ei vain muistettu tehdä. Siitä huolimatta, että ne oli kirjoitettu ylös. Onnistuiko? Täydellistä tasapainoa pikkulapsiarjen ja projektityöskentelyn välillä on tuskin mahdollista saavuttaa. Molempiin kuuluu yllättäviä tilanteita ja kaikkea ei pysty ennakoimaan. Mikäli molemmissa mielii onnistua, täytyy omaa jaksamista huomioida. Riittävät resurssit ja joustavuus ovat tässä avainasemassa. Ja oikeastaan nämä samat haasteet eivät koske vain pikkulapsiarjen ja projektityön yhdistämistä. Jokainen tasapainoilee arjessaan työn, opiskelun, perheen ja oman ajan välillä. Omaa työtä ja työskentelyä täytyy myös pystyä tarkastelemaan armollisesti, kaikkeen ei pysty satsaamaan ihan 100 %, välillä on tyydyttävä täydellisen sijaan ihan hyvään. Vauva-arjen ja projektityöskentelyn yhdistäminen ei varmasti kaikkien projektien kohdalla ole mahdollisuus, mutta jos löydät sopivan projektin, niin rohkeasti vain hommiin. Hyvällä suunnittelulla on täysin mahdollista yhdistää sekä äitiys, että tuottajan työt! Kulttuurituotannon vuosikurssi 2023 Sanna Holopainen
Arabian katufestivaali artistituotanto cultural management festivaali festivaalituotanto hanke itsensä johtaminen itsenäinen projekti johtaminen kansainvälisyys Kansallismuseo Kulttuurialan projektityö kulttuurintuotanto kulttuurituotanto Kulttuurituottaja Kulttuurituottaja 2016 kulttuurituottaja 2017 kulttuurituottaja 2019 kulttuurituottaja 2020 kulttuurituottajat kulttuurituottaja YAMK Kutu15 kutu16 Kutu17 kutu18 markkinointi Metropolia metropolia ammattikorkeakoulu näyttely vartissa opastusvideo opiskelija projekti projektityö some sosiaalinen media tanssi tanssitaide tapahtumatuotanto Tuottajat18 Tuottajat20 tv-tuotanto vapaaehtoisten johtaminen vapaaehtoistyö viestintä yhteishaku