Vuosi: 2025
Merkityksellisen messukokemuksen resepti: elämyksiä, osallisuutta ja kestävää kehitystä
Kansainväliset messut ja tapahtumat elävät murrosvaihetta. Fyysisen tapahtumatilan rinnalle on noussut vahva digitaalinen ulottuvuus, joka ei ole enää vain lisäpalvelu, vaan olennainen osa tapahtumien rakennetta. Digitaalisuus mahdollistaa uudenlaista vuorovaikutusta, osallistamista ja kestävän kehityksen huomioimista. Tässä blogissa tarkastelen opinnäytetyöni pohjalta, miten digitaaliset ratkaisut rakentavat merkityksellisiä kokemuksia ja tukevat vastuullista tapahtumatuotantoa. Koen, että digitaalisuus avaa tapahtuma-alalle kiehtovia kehitysnäkymiä tulevaisuudessa. Elämyksiä ja vuorovaikutusta teknologian avulla Digitaalisuus ei ole vain teknologinen lisä – se on kokemus sinänsä. Messukävijälle – ja myös näytteilleasettajille – se tuo mukanaan elämyksiä, uusia kohtaamisia ja yksilöllisiä polkuja tapahtuman sisällä. Virtuaalitodellisuus (VR), lisätty todellisuus (AR) ja interaktiiviset alustat tekevät tapahtumista moniaistisia ja henkilökohtaisia. Ne eivät enää toimi vain yleisön viihdyttäjinä, vaan ovat osa tapahtuman ydinsisältöä. Osallistaminen muuttaa tapahtuman luonteen Messut eivät ole enää yksisuuntainen tiedon ja tuotteiden esittelykanava. Kävijät odottavat osallisuutta ja vaikuttamisen mahdollisuuksia. Digitaaliset kyselyt, live-äänestykset ja pelillistetyt sisällöt aktivoivat yleisöä tavalla, joka tekee heistä tapahtuman rakentajia. Myös etäosallistuminen on yleistynyt. Se tekee tapahtumista saavutettavampia ja laajentaa kohderyhmiä. Samalla se mahdollistaa uusien kansainvälisten yhteistyömuotojen syntymisen, mikä tuo tapahtuma-alalle arvokkaita synergiaetuja. Messukävijät etsivät nykyään enemmän kuin informaatiota – he etsivät merkityksiä. Tapahtumat, jotka huomioivat osallistujien arvot, tarjoavat mahdollisuuksia oppimiseen ja yhteisöllisyyteen, jäävät mieleen ja vaikuttavat syvemmin. Työpajat, keskustelutilaisuudet ja digialustat, jotka mahdollistavat vuorovaikutuksen, ovat nousseet keskeisiksi. Digitaalisuus mahdollistaa yksilöllisten kokemusten rakentamisen, jossa osallistuja voi valita juuri itselleen merkityksellisimmät sisällöt. Messutapahtumat tarjoavat yhä useammin mahdollisuuksia myös sidosryhmien, kuten kumppaneiden ja näytteilleasettajien, osallistamiseen suunnittelu- ja kehittämisprosesseihin. Tämä yhteiskehittämisen malli tukee pitkäaikaisia kumppanuuksia ja vastaa aidosti osallistujien tarpeisiin. Kestävä kehitys tapahtumatuotannon ytimenä Ekologisuus on noussut merkittäväksi teemaksi kansainvälisessä tapahtumatuotannossa. Ympäristövaikutukset huomioidaan jo suunnittelun alkuvaiheessa, ja digitaalisuus toimii tässä tärkeänä välineenä. Virtuaaliset ja hybridi-tapahtumat vähentävät matkustamisen tarvetta, digitaalinen viestintä korvaa painotuotteita ja reaaliaikainen data mahdollistaa energiankulutuksen seurannan. Osallistujat odottavat vastuullisia valintoja – niistä on tullut tapahtuman kiinnostavuuteen ja imagoon vaikuttavia tekijöitä. Opinnäytetyöni perusteella on selvää, että digitaalisuus tuo mukanaan paitsi elämysmaailmoja ja osallistumisen tapoja, myös mahdollisuuden rakentaa merkityksellisyyttä ja ekologista vastuuta. Tulevaisuuden tapahtumajärjestäjiltä vaaditaan uudenlaista osaamista. On osattava yhdistää teknologia inhimilliseen kokemukseen, kohdata osallistujat yksilöinä ja luoda sisältöjä, jotka todella puhuttelevat. Tärkeintä on luoda kokemuksia, jotka jäävät mieleen – ja sydämeen Kirjoittaja Susanne Hamarin opinnäytetyö Messutapahtuman teema-alueen asiakaskokemuksen kehittäminen : B2B ja B2C tarpeet ja toiveet huomioiden on luettavissa Thesuksessa osoitteessa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052113875 Susanne Hamari (juuri valmistuva kulttuurituottaja YAMK) on kiertotalouden innovatiivinen kehittäjä, yrittäjä ja materiaalien uusiokäytön asiantuntija. Hän kehittää messutapahtumia ja niiden teema-alueita sekä uusia messukonsepteja. Hamari on kulttuurialan moniosaaja ja myös koulutuksen sekä ohjaustoiminnan ammattilainen.
Näin rakensin PR-tapahtuman tyhjästä – ja opin samalla johtamaan itseäni
Miltä tuntuu järjestää meikkidemo, houkutella paikalle vaikuttajavieraita ja vastata yhteistyökumppaneiden odotuksiin – ilman budjettia? Vastaus: paljon stressiä, tarkkaa suunnittelua ja loputtomasti WhatsApp-viestejä. Ennen kaikkea se opetti minulle, mitä itsensä johtaminen tarkoittaa silloin, kun kukaan ei katso olan yli, mutta kaiken on silti oltava valmista ajallaan ja ammattimaisesti. Rohkea demo, tiukka aikataulu Tuotin maaliskuussa 2025 yhdessä Viveka Tiitolan kanssa MAC Cosmeticsin PR-tilaisuuden Spalt PR Helsinki -toimistolla. Tapahtuman nimi oli Bold & Beautiful Makeup Masterclass, ja se kokosi yhteen vaikuttajia, median edustajia ja meikkifaneja naistenpäivän etkojen hengessä. Suunnitteluaikaa oli vain kolme viikkoa. Sinä aikana loimme sisältökonseptin, laadimme aikataulut ja someohjeistukset, suunnittelimme visuaalisen ilmeen ja koordinoimme kaiken tilasta tarjoiluun ja mallista kuvaajaan. Kaikki toteutettiin ilman varsinaista budjettia – hyödynsimme tunnetun brändin vetovoimaa näkyvyyden ja portfoliohyödyn pohjana. Vastuuta ilman pomoa Oma roolini painottui kenttätyöhön ja tuotannon yksityiskohtien hallintaan. Vastasin muun muassa vieraiden vastaanotosta, somesisältöjen toteutuksesta ja tapahtuman aikataulutuksesta. Vaikka tuottajia oli kaksi, käytännössä jokaisen oli johdettava omaa työtään itsenäisesti. Siinä auttaa vain selkeä tapahtuman rakenne ja jatkuva tilanteen seuraaminen. Opin priorisoimaan: mikä on olennaista nyt, mikä voi odottaa. Opin myös sanomaan ääneen, kun tarvitsin apua – ja toisaalta luottamaan siihen, että olin oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Käytin tuotannon tukena Google Driveä, WhatsAppia ja vanhaa kunnon tehtävälistaa. Pienessä tuotannossa hyvät työkalut eivät ole luksusta vaan elinehto. Kiire kasvattaa, jos sen antaa PR-tuotannossa ei voi jäädä odottelemaan ohjeita. Jokainen tiimin jäsen oli mukana omasta tahdostaan – ei palkan, vaan kokemuksen ja näkyvyyden takia. Se vaatii kunnioitusta, läsnäoloa ja hyvää johtamista. Myös itsensä johtamista. Tämä projekti kirkasti minulle sen, mihin haluan tulevaisuudessa panostaa: olla osa tuotantoja, joissa tehdään tiimityötä ja pidetään kiire kulisseissa. Tuottajana haluan olla se, joka pitää langat käsissään, mutta ei sido muita niihin.
Ekologisen näyttelymatkan suunnittelu
Sain mahdollisuuden toimia suomalaisen kuvataiteilijan assistenttina näyttelymatkalla ulkomaille, ja olin tästä luonnollisesti kovin innoissani! Osana tehtäviäni taiteilijan assistenttina kuului budjetin valmistelu avustushakemukseen. Budjettia varten kartoitin mahdollisimman ekologisia ja taloudellisia tapoja matkustaa näyttelykohteeseen. Kestävien tuotantojen toteuttamisessa matkustamisesta ja kuljetuksista aiheutuvat päästöt ovat yksi suurimmista haasteista, joten oli kiinnostavaa perehtyä siihen tarkemmin. Tässä kirjoituksessa jaan havaintojani ja vinkkejäni ekologisen näyttelymatkan suunnittelusta. Ensimmäisenä niistä se, että kestävässä matkustamisessa on hyvä muistaa, että täydellisyyttä on turha tavoitella, mutta parempia valintoja voi aina tehdä. 1. Onko matkalle todella tarvetta? Kulttuurituottajana tiedostan, että taiteen tekeminen ja esittäminen eivät ole irrallisia ympäristöstä. Matkustaminen taiteen ja kulttuurin vuoksi voi siis olla hyvin perusteltua. Näyttelyn järjestelyitä suunniteltaessa on kuitenkin hyvä miettiä etukäteen mikä on matkustamisen todellinen tarve. Olisiko esimerkiksi mahdollista lähettää pelkät teokset näyttelyyn ja taitelijan itse osallistua vain etänä videotervehdyksen tai kirjeen kautta. Vaikka läsnäolo koettaisiinkin tärkeäksi näyttelyn onnistumisen kannalta, pelkästään vaihtoehtojen miettiminen auttaa pohtimaan matkan merkitystä ja tarpeellisuutta tarkemmin. 2. Valitse kestävin mahdollinen matkustusmuoto Kun päätös matkasta on tehty, seuraava askel on etsiä vähäpäästöisin kulkutapa. Junalla matkustaminen on moottorikäyttöisistä kulkuneuvoista ekologisin tapa matkustaa, joten sitä kannattaa suosia bussin tai lentämisen sijaan. Maata pitkin matkustaminen vie kuitenkin huomattavasti enemmän aikaa kuin lentäminen, joten matka tulee suunnitella tarkoin projektin aikataulu huomioiden. Hyödynnä matkustamiseen käytetty aika esimerkiksi työskentelyyn. Voisiko matkasta tuottaa sisältöä näyttelyyn tai näyttelyn markkinointiin? 3. Huomioi kestävyys myös teoslogistiikassa Selvitä onko mahdollisuuksia yhteiskuljetuksiin muiden taiteilijoiden kanssa, mikäli kyseessä on yhteisnäyttely. Hyödynnä teosten pakkaamisessa kierrätettyjä ja uusiokäytettäviä materiaaleja. Suosi teoskuljetuksia tarjoavista toimijoista niitä, jotka ovat sitoutuneet kestäviin toimintatapoihin. Ekologisista ratkaisuista kannattaa myös suoraan kysyä toimijoilta tarjouspyyntöä tehdessä. Vaikka vaihtoehtoja ei nyt olisi tarjolla on kysynnän lisääntyminen houkutin tehdä muutoksia yrityksen toimintaan. 4. Majoitu vastuullisesti, ajattele paikallisesti Kartoita majoitusta etsiessäsi toimijat, jotka ovat sitoutuneet ympäristöystävällisiin toimintatapoihin, kuten uusiutuvan energian käyttöön, kierrätykseen ja kasvisruokaan. Huomioi matkustamisessa ekologisen kestävyyden lisäksi myös muut kestävyyden ulottuvuudet ja suosi paikallisia toimijoita kansainvälisten ketjuhotellien ja -ravintoloiden sijaan. 5. Viesti valinnoista avoimesti ja inspiroivasti Ole muutoksen edelläkävijä! Kerro ekologisista ratkaisuista, ole valmis juttelemaan ja neuvomaan muita, vie kestävyyden ilosanomaa eteenpäin. Vastuullisuuden ei tarvitse olla vain tuotannollinen taustatekijä vaan sen voi nivoa osaksi näyttelyn tarinaa. Näyttelymatkan toteuttaminen lopulta kuitenkin kariutui, kun siihen haettua avustusta ei myönnetty. Opin kuitenkin paljon jo pelkästä suunnitteluvaiheesta ja pääsin projektin myötä olemaan mukana myös Suomessa järjestetyissä näyttelyissä. Ekologinen matkustaminen vaatii tarkkaa suunnittelua, kompromisseja ja välillä myös epämukavuutta. Mutta se tuo myös syvyyttä ja merkityksellisyyttä työhön. Kulttuurituottajana haluan olla mukana rakentamassa alan uutta suuntaa. Sellaista, jossa kulttuuria ja taidetta tuotetaan, mutta ei planeetan kustannuksella. Jokainen valinta on mahdollisuus vaikuttaa.
Näin ruokit satapäisen työryhmän helposti, vaivattomasti ja ilmaiseksi*! – 5 vinkkiä
*sponsorin tukemana Oletko juuri päätynyt tilanteeseen, jossa sinun täytyy saada ruokittua satapäinen vapaaehtoistyöryhmä puolen vuoden kuluttua järjestettävässä tapahtumassa, ja ainoa aseesi horisontissa siintävää nälkää vastaan on sponsorihankinta? Se on yleisempää kuin voisi luulla, sillä olen itsekin ollut samassa tilanteessa! 1. Mmm, eli Makustele, (bench)markkaa ja mahtipontisoi Ruokasponsorin hakeminen kannattaa aloittaa ihan vain pohtimalla, että minkälaista ruokaa tapahtumasi vaatii. Hyödynsin itse tässä pohdinnassa tapahtuman muuta tuotantotiimiä ja kävi ilmi, että vapaaehtoistyöryhmä kaipaa tapahtumapäivään eritoten helppoa välipalaa. Mikäänhän ei ole helpompi välipala, kuin leivänkannikka, ja leipäala tuottaa myös hävikkiä, joten siinäpä täydellinen kohde tuotesponsorin tavoitteluun. Mikäli tapahtumasi ei ole täysin uniikki (jos on, niin laittakaa kutsu, haluan kokea!), on mahdollista, että samankaltaisia on järjestetty aiemminkin. Jos vertailukohtia voi löytää, niin kannattaa tutustua vastaavanlaisiin tapahtumiin ja niiden mahdollisiin sponsoreihin. Jos sponsorien joukosta löytyy leipäfirmoja, on mahdollista, että heitä voisi kiinnostaa tukea sinunkin tapahtumaasi – toki näkyvyyttä ja muita etuja vastaan! Ennen ensimmäistä yhteydenottoa on myös edukasta miettiä, miten leipähanat voisi saada aukeamaan. Jos tapahtumasi on keräämässä monipäisen yleisön, siitä kannattaa mainita. Mikäli yleisössä on aiempana vuonna ollut tai tulee nyt olemaan julkimoita, kannattaa heilläkin mehustella oikein kunnolla. Suosittelen kertomaan kaikista meriiteistä mahdollisimman mahtipontisesti, kunhan sanoista on löydettävissä myös totuuden taikinajuuri. Sosiaalisen median näkyvyys on myös pienintä mitä tarjota voi, ja mikäli tapahtumaan tulee sponsorien logoilla varustettu kuvausseinä, on leipädiili jo lähes taattu! 2. Laita sähköpostilaatikko laulamaan Vaikka mielessäsi olisi yksi tietty täydellinen leipäfirma, kannattaa sponsorihankintasähköposteja laittaa vähintään kymmeneen muuhunkin. Vastauksen saaminen on nimittäin hyvin epätodennäköistä, ja myöntävän vastauksen saaminen sitäkin haastavampaa. Mutta ei hätää! Minäkin sain ensimmäistä kertaa sponsorihankintaa tekevänä juniorituottajana aivan oivallisen leivontayrityksen yhteistyökumppaniksi! Kun sopiva yhteistyökumppani löytyy, on verrattain tärkeää sopia muutamista yksityiskohdista. Paljonko leipää ja muita leipomotuotteita on mahdollista saada? Mistä ne voi hakea, vai voiko yritys jopa kuljettaa ne perille? Opin nimittäin oman sponsorihankkijan urani aikana, että jos tapahtuma järjestetään Helsingissä, ei välttämättä kannata sopia leipomotuotteiden hakemista Suomen Turusta. Onneksi löytyi kuitenkin yritys, joka oli valmis jopa postittamaan muutaman paketillisen leipomotuotteita tapahtumaamme, ihanaa! 3. Panikoi Vaikka leipäkuljetus olisi sovittu monta kuukautta etukäteen ja sen varmuus varmistettu tasaisin väliajoin ennen tapahtumaa, on silti mahdollista, että kaksi päivää ennen h-hetkeä käy ilmi, että kiireistä arkea viettävä leivontafirma on yksinkertaisesti unohtanut lähettää lupaamaansa leipäset, hupsis! Apua, mikä neuvoksi? 4. Soittele ja sympatisoi Tässä kohtaa huippuluokan tuottaja ei luovuta, vaan keksii luovia ratkaisuja! Ensin kannattaa soitella läpi kaikki tuntemansa leipomot ja kertoa samalla koskettava nyyhkytarina tarmokkaasta työryhmästä ja siitä, kuinka leipomolla on mahdollisuus näyttäytyä erittäin edustavassa valossa vatsat tyhjäksi jättäneen kilpailijansa rinnalla. Jos leipomoihin soittelu ei auta, voi vielä viimeisenä oljenkortena kokeilla uutta sähköpostittelukierrosta leipäalan yrityksiin, jotka eivät aiemmin vielä syystä tai toisesta ehtineet reagoida huippuluokan sponsoritarjoukseesi. Voihan olla, että paikallinen leipomoketju toteaakin, että he ovat kilpailijaansa merkittävästi parempia ja ylipäätään todella hyviä tyyppejä, ja koko tapahtumaa edeltävän päivän hävikki säästetään tapahtumaasi varten, miten upeaa! 5. Nauti työsi leivistä Nyt voit hakea leipäkuorman tapahtumapäivän aamuna, ja tepastella polleana pitkin takahuoneita leipäkoreinesi päivinesi, tarjoten maksutonta mannaa jokaiselle sitä kaipaavalle. On tärkeää myös muistaa mainita, kenen ansiosta leivät ovat pöytään päätyneet. Pidemmässä kahvileipäkeskustelussa voi myös kertoa, kuinka tuottajan työssä tärkeintä on valmistautua ajoissa, ja kuinka leivätkin on neuvoteltu jo hyvissä ajoin – edellisenä iltana. Kulttuurituottaja 2022 Sponsorihankinnan projektityö Esa Hynynen
Luova johtaja – yhteisöjen vahvistaja!
Johtajuus on murroksessa ja luovien alojen osaajilla jo paljon kokemusta ja ymmärrystä vallalla olevaan murrokseen. Luovan alan työsuhteiden laatu ja pituus on jo pitkään vaihdellut virkasuhteista freelancer-toimintaan ja tehtäviensesonkiluonteisuus on tuttua. Olemme oppineet näkemään ihmiset ja tavoitteet työsuhteiden sijaan. Niinkuin luovilla aloilla usein, olemme myös johtajuudessa suunnan näyttäjiä. Muutosjohtaminen nojaa motivaatioiden ymmärrykseen ja arvoihin Jatkuvasti muutoksessa olevissa yhteisöissä johtajuudelta vaaditaan joustavuutta ja kykyä ymmärtää yhteisön ja sen sisällä toimivien tiimien yhdistäviä motivaatiotekijöitä. Yksi motivaatiotekijä, jota yritysmaailmassa usein nostetaan esille on työyhteisön ja yrityksen yhteiset arvot. Yhteisön (organisaatio, työyhteisö, ryhmä) arvojen integroituminen yhteisön jäsenten (työntekijät tai vapaaehtoisen toiminnan tekijät) henkilökohtaisiin arvoihin on erinomainen ensiaskel luottamuksen syntymiseen ja liittymiseen: tahtoon kuulua osaksi yhteisöä. Arvot eivät riitä osallisuuden tunteen takaajaksi Arvot yksinään eivät sitouta yhteisön jäseniä osaksi yhteisöä. Sitoutumista voi edistää syventämällä yhteisön jäsenten osallisuuden kokemusta. Johtaja voi syventää osallisuutta jo kuuntelemalla ja kannustamalla yhteisön jäseniä keskusteluun ja vuorovaikutukseen. Luottamuksen ja yhteisten toimintatapojen kirkastuessa yhteisön jäsenet voivat olla mukana tekemässä yhteisön päätöksiä tai tehdä esimerkiksi nopeaa päätöksentekoa vaativia toimenpiteitä itsenäisesti. Johtaja voi osallisuuden ja vastuun jakamisen kautta lisätä yhteisöön kuulumisen merkitystä ja tahtoa. Osa osallisuutta on jakaminen. Jakaminen on parhaimmillaan yhteisiä kokemuksia, elämyksiä ja oppimista. Kokemukset syntyvät kohtaamisissa ja vuorovaikutuksessa dialogeissa tai yhteisön yhteisissä tilanteissa. Kulttuurilla on jo itsessään jakamista ja elämyksiä toteuttava intentio. Kulttuurin tehtävä on myös avartaa näköalojamme sekä selittää ja tehdä näkyväksi ajankohtaisia ilmiöitä. Kulttuuriala antaa johtajalle näin tärkeitä työkaluja liittymäpintojen madaltamiseksi ja yhteisöjen yhteenkuuluvuuden vahvistamiseksi. Yhteisöt siis muuttuvat. Johtajuus luovalla alalla on vaativa tehtävä Luovien alojen johtajuuden osaaminen ja kokemus on tärkeää ja tarpeellista toimia-alasta riippumatta. Luovat johtajat ovat ketteriä ja katsovat pintaa syvemmälle pelkäämättä kohtaamista. Luovalla johtajuudella on myös iso yhteiskunnallinen rooli. Yhä nopeammin muuttuvat yhteiskunnalliset tilanteet vaativat nopeaa ja joustavaa reagointia ja yhä uudelleen ja uudelleen luottamuksen rakentamista uusissa ryhmissä ja yhteisöissä. Luovalla alalla osataan luoda yhteisöihin struktuuria ja kohdata ihmisiä. Voimme olla näistä taidoistamme ylpeitä ja nostaa ne rohkeasti esille! Kirjoittaja: Taina Arjanne on toiminut pitkään erilaisissa vastuu- ja johtotehtävissä sekä pienissä yrityksissä että suurissa konserneissa. Hän haki kulttuurituottaja YAMK tutkinnosta ajatuksia osallistavan johtajuuden polulle toimiessaan Tommy Hellsten -instituutti Oy:n toimitusjohtajana. Taina valmistui kulttuurituottaja YAMK:iksi Metropolian Ammattikorkeakoulusta keväällä 2024. Lue lisää opinnäytetyöstä: Arjanne, Tanja (2024). Osallisuuden johtaminen. Metropolia ammattikorkeakoulu, kulttuurituottaja (YAMK) opinnäytetyö.
Perheet etsivät taidemuseosta virkistystä arkeen
Millainen mielikuva meillä on taidemuseosta? Onko se hiljainen temppeli, joka on pyhitetty taiteeseen syventymiselle ja sen herättämien kokemusten pohtimiselle? Museossa on mahdollista sammuttaa tiedonjanoaan lukemalla taustatietoa teoksista ja niiden tekijöistä tai kuuntelemalla asiantuntevaa opasta. Jossain mielikuvissa taidemuseo voi olla myös paikka, jossa keskustellaan vilkkaasti, osallistutaan taidetyöpajoihin ja tapahtumiin. Näyttelysaleissa kuuluu puheensorinaa ja kuvataiteen rinnalla läsnä on vaikkapa musiikkia tai tanssia. Pohdin Ateneumin taidemuseon tilaamassa opinnäytetyössä sitä, miten erilaiset museoasiakkaat ja museon tehtävät sopivat saman katon alle. Yhtäältä museo on kansallinen muistiorganisaatio, jonka tehtävä on säilyttää kokoelmaansa kuuluvat teokset tuleville sukupolville. Toisaalta museoiden tehtävä on tarjota monipuolisia oppimisen, ilon, pohdinnan ja tiedon jakamisen kokemuksia. Jo se, että teokset asetetaan esille näyttelyyn, on periaatteessa ristiriidassa niiden turvallisen säilyttämisen kanssa. Kun tähän yhtälöön tuodaan mukaan pienet lapset perheineen, niin luvassa on sekä iloa että oppimista, mutta myös neuvottelua teosturvallisuuden ja eri asiakasryhmien odotusten kanssa. Museoon perheen kanssa - Taidemuseo erityisenä toimintaympäristönä Haastattelin 0-3-vuotiaiden lasten vanhempia, jotka luettelivat joukoittain tapoja, joilla taidemuseovierailut lisäävät heidän hyvinvointiaan. Erityisesti perhevapaalla olevat vanhemmat arvostivat museoiden tarjoamia palveluita ja kokivat niiden jopa paikkaavaan sukulaisten tukiverkkoa silloin, kun esimerkiksi isovanhempia ei asunut lähistöllä. Vanhemmat kertoivat, että retki museoon oli hyvä syy lähteä liikkeelle kotoa ja tarjosi sekä lapsille että aikuisille virkistystä jo matkalla. Kaupungin hyörinä, museon kahvila ja kaunis museorakennus tekivät retkestä elämyksen. Lapsia Ateneumissa kiinnostivat kaikuva tila, pitkät portaat, joissa kiivetä ja ihan pienemmille näyttelysaliin vievät liukuovetkin oli kiinnostava asia, jota voi oman aikuisen sylistä tutkia. Taideteosten tutkiminen tarjosi perheille mahdollisuuden arkisista jutuista poikkeaviin keskusteluihin. Teoksista saatettiin etsiä tuttuja asioita, mutta ne herättivät myös keskustelua tunteista ja tunnelmista. Vaikka haastattelemani vanhemmat kävivät mielellään lastensa kanssa taidemuseossa, he kuvailivat kokemusta myös stressaavaksi. Moni mietti häiritsevätkö he muita asiakkaita tai onko olemassa vaara, että heidän lapsensa vahingoittaa esineitä. Samaa asiaa pohdittiin myös Ateneumin henkilökunnan kanssa käymässäni keskustelussa. Henkilökunnalla oli selvästi ymmärrystä pientenkin lasten tarpeista ja siitä, että lapset oppivat maailmasta kaikin aistein ja erityisesti koskettelu on lapsille tärkeää. Ateneumin työntekijät arvelivat, että lapset nauttivat siitä, että he osaavat kävellä, juosta ja hyppiä, eikä hiljaa paikallaan katselu ja kuuntelu ole heille tyypillinen tapa toimia ja osallistua. Perheyleisötyötä yhdessä kehittäen Ateneumin henkilökunta kuvaili sitä, miten heidän tavoitteenaan on tarjota lapsille ja perheille mukava ja turvallinen tapa olla museossa esimerkiksi järjestämällä lapsiperheille suunnattuja tapahtumia. Samaan aikaan keskusteluun hiipi huoli siitä, miten kohtaamiset arvokkaiden teosten keskellä sujuvat. Teoksiin ei voi koskea, ja museon henkilökunta pitää siitä huolen, mutta vähintään yhtä hyvää huolta halutaan pitää suhteesta museokävijöihin. Jos lapsiasiakasta pitää kieltää koskemasta teokseen, miten se osataan tehdä mahdollisimman mukavasti, niin että lapselle tai hänen vanhemmalleen ei tule kurja olo? Keskustelussa Ateneumin henkilökunnan kanssa esiin nousi toive, että kaikki ovat onnellisia Ateneumissa käynnin jälkeen. Vanhemmat puolestaan toivoivat, että museo toivottaa heidät lapsineen tervetulleiksi museoon. Tavoitteet ovat siis yhtäläiset, ja se lupaa hyvää perheille suunnattujen palvelujen kehittämistyölle, jota Ateneumissa jatketaan tulevina vuosina. Tutkielman tulokset lyhyesti Opinnäytetyön tulokset korostavat perheyleisötyön merkitystä ja sen kehittämistarpeita taidemuseoissa. Vanhemmat kokevat museon tärkeäksi vapaa-ajan viettopaikaksi, jossa yhdistyvät sekä perheen yhteinen tekeminen että lasten oppiminen. Toisaalta museokäyntiin liittyy myös jännitteitä, kuten huoli teosturvallisuudesta ja siitä, miten muut asiakkaat suhtautuvat lapsiin. Ateneumin henkilökunta jakaa pitkälti samat näkemykset ja pitää tärkeänä perheiden huomioimista. Museon palveluiden kehittäminen edellyttää sekä saavutettavuuden lisäämistä että uusien kävijöiden tutustuttamista museoympäristön käytäntöihin. Tärkeimpiä kehityskohteita ovat perheille sopivien tilojen ja toimintojen tarjoaminen, henkilökunnan koulutus lapsiasiakkaiden kohtaamiseen sekä selkeän viestinnän kehittäminen museokokemuksen sujuvoittamiseksi. Kirjoittaja:Mari Jalkanen on kulttuurielämysten saavutettavuudesta ja kulttuurihyvinvoinnista kiinnostunut yleisötyön ammattilainen. Hänen tiensä taidemuseoiden yleisötyön ja kulttuurikasvatuksen pariin on kulkenut varhaiskasvatuksen ja taidehistorian opintojen kautta. Jalkasen työhistoria koostuu ryhmien ohjaamisesta, palvelujen kehittämisestä ja tuotannollisista tehtävistä. Hän on täydentänyt osaamistaan Kulttuurituottaja YAMK -opinnoilla ja valmistunut Metropolian Ammattikorkeakoulusta keväällä 2024. Lue lisää opinnäytetyöstä: Jalkanen Mari (2024). Perheyleisötyön johtaminen : Ateneum-kokemus 0–3-vuotiaan kanssa. Metropolia ammattikorkeakoulu, kulttuurituottaja (YAMK) opinnäytetyö.
Nykyaikaista oppilaitosviestintää: viestinnän sähköiset työkalut taiteen perusopetuksessa
Tässä blogikirjoituksessa käsitellään erilaisia sähköisiä menetelmiä, joilla oppilaitoksen viestintää voidaan virtaviivaistaa ja kehittää. Teknologia on edennyt valtavia harppauksia eteenpäin 2000-luvun alusta ja se näkyy myös taiteen perusopetuksen oppilaitoksen viestinnän kehittämisen piirissä. Taiteen perusopetuksen oppilaitoksia on Suomessa useita kymmeniä, ja taiteenlajit vaihtelevat esimerkiksi arkkitehtuurista ja sirkuksesta musiikkiin. Kaikille oppilaitoksille on kuitenkin yhteistä se, että jokaisessa on tarve viestinnälle ja sen kehittämiselle. Pelkästään sosiaalisesta mediasta on tullut oppilaitokselle päivittäinen työkalu, jonka avulla tavoitetaan oppilaat ja vanhemmat. Se ei kuitenkaan itsessään välttämättä ole riittävä viestinnän toimenpide, mikäli sen ominaisuuksia ei hyödynnetä. Lisäksi sisällön luomiseen voidaan hyödyntää lukuisia muita työkaluja. Onnistunut viestintä vaatii suunnitelmallisuutta Viestinnän seuranta ja arviointi ovat avainasemassa viestinnän rakentamisessa. Jokainen julkaisu Facebookissa, TikTokissa, Googlessa tai Instagramissa voidaan analysoida jälkikäteen. Tuolloin käydään läpi esimerkiksi julkaisun tavoittavuus jaminkälaista kohderyhmää tavoitetut ihmiset ovat. Lisäksi voidaan tarkistaa, miten eri avainsanat ovat lisänneet julkaisun suosiota. Kun tämä analyysi on tehty, tuloksia voidaan hyödyntää seuraavissa julkaisussa ja samalla tehdä mahdollisia korjausliikkeitä. Jokainen taiteen perusopetuksen oppilaitos on oma yksilönsä, joten menestyksen mittarit ja kohderyhmät on analysoitava itse. Ilman kohderyhmien määrittelyä ja onnistumisen seurantaa viestintä on pitkälti hakuammuntaa. Visuaalinen ilme ei aina vaadi kalliita työkaluja Viestinnän visuaaliseen rakentamiseen voidaan hyödyntää lukuisia eri työkaluja, eikäkaikkeen tarvita erillisiä graafisia palveluita, kalliita kuvankäsittelyohjelmia tai edeserillistä tiedottajaa. Sähköisiä graafisen suunnittelun apuvälineitä löytyy lisäksipelkästään selainversioina, eikä siihen vaadita kuin perusmuotoinen tietokone. Tästä yhtenä esimerkkinä on Canva-kuvankäsittelyohjelma, joka on lisäksi saatavilla oppilaitoslisenssillä veloituksetta. Sieltä voidaan löytää tuhansia valmispohjia, joistavoidaan muokata oman brändin näköisiä napin painalluksella. Tiesitkö että käytät jo tekoälyä arjen toimintojesi tukena? Tekoäly herättää monissa erilaisia tunteita innostuneisuudesta aina pelkoon asti.Tekoäly on kuitenkin jo monilla päivittäisessä käytössä heidän tietämättään. Kunkäännät esimerkiksi tiedotetta selaimen kääntäjällä eri kielelle, hyödynnättodennäköisesti tekoälyä. Pienissä taiteen perusopetuksen oppilaitoksissa tekoälyolisi hyödynnettävissä oleva ketterä uusi kollega esimerkiksi somepostaustentekoon, vieraskielisten viestinnän tueksi sekä selkokielisyyden määrittelyyn. Yhtenäesimerkkinä tällaisesta ohjelmasta on ChatGPT. Oppilashallinnon ohjelmistot tukemassa kohdennettua viestintää Useammassa oppilaitoksessa on nykyään käytössään myös erillinenoppilashallinnon ohjelma, johon kerätään ilmoittautumiset. Tämän tyyppinenohjelmisto mahdollistaa kohderyhmien analyysin ennen viestinnän rakentamista.Oma asiakasrekisteri onkin monella tapaa organisaation tärkein viestinnän kohde.Tämän tyyppisiä palveluita tarjoaa esimerkiksi Eepos ja Hobiver. Saavutettavuus - Monipuolisia työkaluja tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa Yhteiskunnan rakenne muuttuu jatkuvasti ja esimerkiksi vieraskielisten määräkasvaa. Tämän mukana kasvaa myös tarve selkokieliselle viestinnälle. Viestintäätulisi lisäksi tehdä muillakin kielillä kuin sillä tutulla kotimaisella. Samalla voidaanmyös ajatella, ettei pelkkä perinteinen viestintä ole riittävää. Tätä varten jokaisen oppilaitoksen tulisi ottaa käyttöönsä mahdollisimman laaja kirjo erilaisia työkaluja,jotta tavoittavuus pysyy yhdenvertaisena eri vastaanottajille. Asiaa tulisi myös ajatella siltä kantilta, että kehityksessä on pysyttävä mukana. Kim Kronman on Metropoliasta vuonna 2024 valmistunut kulttuurituottaja (YAMK). Hän on aiemmin valmistunut Noviasta kulttuurituottajaksi (AMK). Työurallaan hän on työskennellyt taiteen perusopetuksen hallinto- ja viestintätehtävissä erityisesti tanssin ja musiikin parissa. Tällä hetkellä hän työskentelee Estrada Musiikki- ja Tanssikoulussa Espoossa sekä Vuosaaren Musiikkiopistossa. Lisäksi hän toimii freelance-muusikkona. Lue lisää opinnäytetyöstä: Kronman, Kim (2024). Taiteen perusopetuksen oppilaitoksen viestinnän toimintamalli : avaimet tehokkaampaan kouluviestintään. Metropolia ammattikorkeakoulu, kulttuurituottaja (YAMK) opinnäytetyö.
Tunteiden johtaminen muutoksessa – Kuorolaulun non-parlamentaarinen vaikuttaminen
Mitä tulee huomioida, kun kuorolaulua käytetään taiteellisena vaikuttamisen välineenä? Miten huomioida ja johtaa tunteita ja tunnelmia pysyvän muutoksen aikaansaamiseksi? Miten tarinallista viestintää voi hyödyntää muutosjohtamisessa huomioiden erityisesti tunteet? Millaisia asioita tulee vaikuttamisen käytännön toteutuksessa huomioida pysyvän muutoksen aikaansaamiseksi? Voiko kuorolaulu toimia yhtenä kansalaisvaikuttamisen taiteellisena välineenä? Let´s Change the Rules – Choirs for Ecocide Law on kansainvälinen projekti, jonka ydinryhmä on työskennellyt projektin parissa noin 2,5 vuotta. Ydintrioon kuuluu Merzi Rajala (FI), Peder Karlsson (SWE) ja minä, Kirsi Kaunismäki-Suhonen (FI). Projektin tavoitteena on levittää luonnontuhontalakitietoisuutta taiteen keinoin. Projektissa on kyse maailmanlaajuisesti ilmaisesta kuorokonserttikonseptista, mikä sisältää 15 pop-tyyliin sävellettyä laulua, harjoitus- ja tuotantoehdotuksia, media- ja mainosmateriaalia sekä ChoirMate -sovelluksen kappaleiden harjoittelemista varten. Konseptin poikkitaiteellista ja -tieteellistä pilotointia Jyväskylässä Konsertti pilotoitiin Jyväskylässä 15.4.2023. Konsertissa esiintyivät sekakuoro Harjun Laulu, Happy Voices Päikkärit ja Lapset, lauluyhtye Aves ja bändinä Trio Ohoi!. Konsertin aikana kolme kuvataiteilijaa live-maalasivat kuulemaansa musiikkia ja työt huutokaupattiin tilaisuuden lopuksi. Konsertin ja huutokaupan välissä järjestettiin paneelikeskustelu, jota moderoi Jyväskylän yliopiston luonnonsuojelubiologi Panu Halme. Keskusteluun osallistuivat europarlamentaarikko Mauri Pekkarinen, sisäministeri Krista Mikkonen, emeritus suurlähettiläs Mikko Pyhälä, Allianssin luontodelegaatti Alli Pylkkö sekä Choirs for Ecocide Law -projektin taiteellinen johtaja, Sibelius-Akatemian Global Music -aineryhmän lehtori Merzi Rajala Tutkimusaineiston keräsin konserttiin osallistuneilta Harjun Laulun laulajilta. Fasilitoin kuorolle asiantuntijavierailuja (ydintyöryhmän jäsen Peder Karlsson, Panu Halme JY), ryhmähaastattelun, havainnoin aktiivisesti kuoroharjoituksia, pidin työpäiväkirjaa ja lopuksi teetin laulajille kyselyn konsertin jälkeen. Sain arvokasta tietoa prosessista paitsi opinnäytetyöhöni, myös koko kansainvälisen projektin kehittämisessä huomioitaviin asioihin. Kuoronjohtaja tunteita johtamassa Tutkimuksessani kävi ilmi, että turvallisen tilan, psykologisesti turvallisen ilmapiirin luominen myöskin – ja ehkä erityisesti – tilapäisyhteisössä on erittäin tärkeää. Kaikilla osallistujilla tulee olla kuulluksi tulemisen tunne ja heidän täytyy tuntea uskaltavansa aidosti kertoa omista tunteistaan ja tunnelmistaan prosessin aikana. On hyvä keskustella, että tunteet ovat tärkeitä ja sallittuja, mutta myös sopia, millainen tunteiden ilmaiseminen on hyväksyttävää.. Tunteiden johtaminen vaatii kuoronjohtajalta tunneälykkyyttä ja positiivista johtajuutta. Kuoronjohtajan tulee herkällä korvalla kuulla laulajia, lukea ilmeitä ja aistia asenteita. Tunteista ja ajatuksista tulee olla aikaa puhua joka harjoituskerralla, jotta luodaan yhteisöllistä ja avointa ilmapiiriä. On hyvä kuulla muiden ajatuksia ja sitä kautta vahvistaa koko ryhmän yhteisymmärrystä. Kuoronjohtajan tulee varmistaa, että laulajilla on riittävä projektin sisältöön perustuva tietopohja. Tieto poistaa epävarmuutta ja vähentää ennakkoluuloisuutta. Epävarmuuden ja ennakkoluulojen kohtaaminen harjoituksissa on ensiarvoisen tärkeää ja vaatii johtajalta itseltään hyvää perehtyneisyyttä asiaan. Tässä tapauksessa tieto ei lisää tuskaa. Choirs for Ecocide Law -projektin keskiössä on laulaja itse Kun kuoro alkaa työstää vaikuttamiseen tähtäävää projektia, on kasvatettava laulajien osallisuuden ja omistajuuden tunnetta. Laulajalle on tultava tunne, että hänen mielipiteitään ja ajatuksiaan kuullaan, hänen läsnäolollaan on merkitystä, ja hän on tärkeä projektin osa. Osallisuuden ja omistajuuden vahvistaminen sitouttaa laulajaa projektiin, kasvattaa me-henkeä, innostaa harjoittelemaan ja puhumaan projektista myös lähiympäristöönsä. Choirs for Ecocide Law -projektin keskiössä on laulaja itse, joka konserttiprosessin aikana syventää omaa ajatteluaan ja jakaa ajatuksiaan läheistensä ja lähiympäristöönsä kuuluvien ihmisten kanssa. Kun laulaja on projektista innostunut, hän vie sanomaansa innostuneena myös eteenpäin. Tarinoista tunteisiin - kuorolaulusta non-parlamentaariseen vaikuttamiseen Tarinalla on merkittävä rooli laulajan sitouttamisessa. Kun tehdään konserttikokonaisuutta, on siihen syytä miettiä houkuttava ja koukuttava draaman kaari: tunteisiin vetoavia elementtejä, intensiteetin nousuja ja laskuja ja loppua kohti nousevaa tunnelmaa. Tarinat vetoavat tunteisiin ja tunteet liikuttavat ihmistä. Tunteet auttavat myös muistamaan ja tunteiden liikutuksen takia tilanteisiin ja tunnelmiin voidaan palata vielä vuosienkin jälkeen.Pysyvä muutos saadaan aikaan huomioimalla tunteet ja vahvistamalla laulajan omistajuutta prosessiin. Laulamisessa on mukana tunteet ja tunteiden kautta voidaan vaikuttaa. Kuorolaulu on siis mainio taiteellinen kansalaisvaikuttamisen väline! Kirjoittaja: Kirsi Kaunismäki-Suhonen on luokanopettaja, musiikin opettaja, rehtori, integratiivinen muutosvalmentaja ja kuoronjohtaja. Kirsi on työskennellyt monien eri-ikäisten ja -tasoisten ryhmien kanssa koulutuksen ja taiteellisen työskentelyn parissa. Hän työskentelee aktiivisesti kansainvälisen Choirs for Ecocide Law -projektin ydinryhmässä, jonka tavoitteena on luonnontuhontalakitietoisuuden levittäminen taiteellisen vaikuttamisen kautta. Kirsi valmistui Kulttuurituottajaksi (YAMK) 2024 ja aloitti Metropolian Kulttuuripalveluiden ja musiikin osaamisaluejohtajana syyskuussa 2024. Lue lisää opinnäytetyöstä: Kaunismäki-Suhonen, Kirsi (2024) Tunteiden johtaminen muutoksessa: Kuorolaulun non-parlamentaarinen vaikuttaminen – Theseus, Metropolia ammattikorkeakoulu, kulttuurituottaja (YAMK) opinnäytetyö
Tee yhteisöstäsi kilpailuetu – Yhteisömanageroinnin strategiset hyödyt
Yhteisömanagerointi ei ole sitä, että pyörittelet sosiaalisen median päivityksiä samalla kun juot kolmatta kahvikupillistasi. Se on aito strateginen voimavara, joka rakentaa siltoja brändisi ja asiakkaidesi välille. Ydintavoite? Pitää huolta, että yhteisössä ei ainoastaan viihdytä, vaan rakennetaan kestävää sitoutumista. Aidon yhteisöllisyyden ja aktiivisen vuorovaikutuksen avulla asiakkaat pysyvät tyytyväisinä ja antavat mielellään positiivista palautetta. Kun asiakaskokemus hiotaan huippuunsa, huomaat pian, ettei palautteeseen vastaaminen ja palveluiden räätälöinti olekaan vain ”pakollista hallinnointihumppaa”, vaan oivallinen tapa kasvattaa asiakastyytyväisyyttä. Ei mikään somepirkko, vaan strateginen toiminnankehittäjä Yhteisömanagerit ovat paljon muutakin kuin sisällöntuottajia. He vaikuttavat suoraan brändin, tuotteen tai palvelun ympärille rakentuvan yhteisön sydämeen. CMADFI:n tekemä tutkimus osoittaa, että yhteisömanagerin roolissa voi toimia lähes kuka tahansa – tuottajasta viestintäpäällikköön tai vertaisopastajaan. Tämä monipuolinen osaajajoukko yhdistää ainutlaatuisella tavalla erilaisia taitoja ja toimintaympäristöjä, mikä tekee heistä korvaamattomia organisaation menestyksen rakentajia. Yhteisömanagerit keräävät jatkuvasti tietoa siitä, miten jäsenet käyttäytyvät ja mitä he haluavat. Tämä data on puhdasta kultaa strategisessa suunnittelussa. Se auttaa yritystä kohdentamaan markkinointinsa tarkasti ja optimoimaan tuotekehityksensä vastaamaan asiakaskunnan toiveita. Tämän ansiosta yhteisömanageri on enemmän kuin asiakassuhteiden ylläpitäjä. Hän on liiketoiminnan kehittäjä, joka ymmärtää niin ihmisiä kuin numeroita. Yhteisömanageroinnin strategiset edut ovat kiistattomat Yhteisömanageroinnin hyödyt ovat kiistattomia, ja sen rooli nousee jatkuvasti tärkeämmäksi. Sijoittamalla yhteisömanagerointiin ja kehittämällä sitä aktiivisesti voit parantaa asiakassuhteitasi, rakentaa vahvemman ja innovatiivisemman organisaation sekä erottua kilpailijoistasi. Sen sijaan, että vain seuraisit markkinoiden liikkeitä, voit myös ennakoida ja vaikuttaa niihin. Joten, miksi et antaisi yhteisömanageroinnille ansaitsemaansa paikkaa osana strategisia suunnitelmiasi? Kun integroit sen liiketoimintastrategiaasi, annat organisaatiollesi mahdollisuuden reagoida nopeasti asiakkaiden tarpeisiin – ja ennen kaikkea ennakoida ja muokata niitä. Näin yhteisöstäsi kasvaa organisaatiosi sykkivä sydän, joka rakentaa siltoja, luo merkityksellisiä yhteyksiä ja pitää liiketoimintasi elinvoimaisena. Kirjoittaja Johanna Lohiluoma on tuottaja ja yhteisömanageri, joka auttaa organisaatioita rakentamaan sitoutuneita yhteisöjä sekä tukee liiketoiminnan kasvua luovilla ja strategisilla ratkaisuilla. Hän työskentelee B2B-yhteisöissä ja uskoo vahvasti siihen, että aito yhteisöllisyys kumpuaa ihmisten välisestä luottamuksesta ja vuorovaikutuksesta. Tällä hetkellä Johanna kehittää Excellence Finlandilla jäsenpalveluita ja yhteisöä – varmistaen, että jokainen jäsen saa täyden hyödyn ja parhaan mahdollisen kokemuksen. Kulttuurituottaja (YAMK) -tutkinnon hän suoritti vuonna 2024. Lue lisää opinnäytetyöstä: Lohiluoma, Johanna (2024) Yhteisömanageroinnin strategiset edut – Theseus. Metropolia ammattikorkeakoulu, kulttuurituottaja (YAMK) opinnäytetyö
Company Kate & Pasi: Kansainvälistä nykysirkusta
Kuva Company Kate & Pasin teoksesta Kulinaarikaaos. Kuva sekaisesta keittiöstä, jossa Kate seisoo käsillään pöydällä Pasi häntä tukien. Akrobaatiella on kokinvaatteet päällä. Kuva: Kai Kuusisto. Company Kate & Pasi on helsinkiläinen, Suomen mittakaavassa hyvin paljon kansainvälisesti esiintyvä nykysirkusryhmä. Viralliselta nimeltään KP Cirque Production Oy perustettiin vuonna 2016 pariakrobaattien Katerina Repponen sekä Pasi Nousiainen toimesta kasvavan kiertuetoiminnan rinnalle. Alun perin ryhmä on esiintynyt yhdessä jo vuodesta 2010. Viimeisen viidentoista vuoden aikana ryhmä on Suomen lisäksi esiintynyt 26 maassa, ja viime vuonna 2024 heidän esityksensä keräsivät yli 23 000 katsojaa. Esityskertoja oli yhteensä 101, joista Suomessa 25 ja ulkomailla 76. Ryhmä on toiminut koko viisitoistavuotisen taipaleensa kahdestaan, ilman tuottajaa. Työtahti on ollut huimaa, kun esiintymisten lisäksi taiteilijoiden arkeen kuuluu muun muassa myynti, markkinointi, laskutukset, avustushakemukset, treenitilojen metsästäminen ja residenssihaut. Halusin hypätä ryhmän avuksi osa-aikaisena tuottajana, sillä uskon heidän tekevän valtavan merkityksellistä työtä suomalaisen nykysirkuksen ja ylipäänsä esittävän taiteen eteen, etenkin viemällä sitä ulkomailla. Ryhmä myös tekee sitä äärimmäisen saavutettavasti, sillä suurin osa heidän keikoistaan on katuesityksiä. Suomessa he ovat myös järjestäneet jo useamman vuoden suuren suosion saavuttanutta leikkipuistokiertuetta, jossa he kiertävät esiintymässä leikkipuistoissa kesäisin. Työnkuvani tuottajana Projektini alkaessa olin kerennyt työskennellä ryhmän jo satunnaisesti puolen vuode ajan. Nyt projektin tavoitteena oli tehdä työstäni suunnitellumpaa sekä huolitellumpaa. Isoimpana kokonaisuutena tein ryhmän kotimaan sekä ulkomaiden myyntiä. Uutena tuottajana kentällä tämä näyttäytyi äärimmäisen vaikeana. Nykysirkuksen myynti perustuu käytännössä vain ja ainoastaan luotuihin suhteisiin. Vaikka markkinointi olisi kuinka toimivaa, aiemmat suhteet ja yhteistyöt ovat avain asemassa. Pyrin siis luomaan kontakteja sähköpostitse ja puhelimitse samalla toivoen, että joku haluaisi ostaa palveluitamme. Esittävän taiteen myynnissä tiedon välittäminen potentiaaliselle ostajalle täytyy tapahtua jouhevasti ja tiiviisti, joten laadin ryhmälle myös jaettavia PDF-dokumentteja heidän eri teostensa teknisistä ja mainonnallisista vaatimuksistaan. Esittävä taide ei toimi Suomessa, eikä käytännössä missään muuallakaan omavaraisesti. Täten siis avustushakemusten tekeminen kuuluu Company Kate & Pasi:n laisen ryhmän arkeen. Näitä sain kirjoitella kyllästymiseen asti, ja niistä onneksi muutama menikin läpi. Oppimiseni Opin projektin aikana aivan valtavasti. Pääsin kurkistamaan, miltä aktiivisesti ulkomailla kiertävän nykysirkusryhmän arki näyttää, ja mitä kaikkia asioita heidän työhönsä liittyen tulee huomioida. Kiinnostukseni alaa kohtaan oli jo erittäin korkealla ennen projektia, mutta takuu varmasti kasvoi entisestään. Opin minkälaista ammattimaisen sähköpostiviestinnän tulee olla, ja minkälaisia eri sidosryhmiä tämän kaltaisella ryhmällä voi olla. Opin kuvaamaan nykysirkusta taidemuotona uudenlaisilla tavoilla tehdessäni avustushakemuksia. Olen valtavan kiitollinen Katelle ja Pasille, että sain toteuttaa projektini heidän kanssaan. Toteutin projektini ollessani 2.–3. vuotinen kulttuurituotannon opiskelija, ja koin tähän ajankohtaan mennessä saaneeni koulusta kaiken sen tiedon, jota tarvitsin projektin aikana. Eemeli Auvinen, kulttuurituottajat 2022
Arabian katufestivaali artistituotanto cultural management festivaali festivaalituotanto hanke itsensä johtaminen itsenäinen projekti johtaminen kansainvälisyys Kansallismuseo Kulttuurialan projektityö kulttuurintuotanto kulttuurituotanto Kulttuurituottaja Kulttuurituottaja 2016 kulttuurituottaja 2017 kulttuurituottaja 2019 kulttuurituottaja 2020 kulttuurituottajat kulttuurituottaja YAMK Kutu15 kutu16 Kutu17 kutu18 markkinointi Metropolia metropolia ammattikorkeakoulu näyttely vartissa opastusvideo opiskelija projekti projektityö some sosiaalinen media tanssi tanssitaide tapahtumatuotanto Tuottajat18 Tuottajat20 tv-tuotanto vapaaehtoisten johtaminen vapaaehtoistyö viestintä yhteishaku