Ystävänpäivänä helmikuisella Ylä-Malmin torilla tapahtui jotain poikkeuksellista. Paikalliset toivat kassikaupalla maitopurkeissa pakastettuja jääpaloja ja rakensivat yhdessä sydämenmuotoisen jäälinnan.
Tapahtuma oli nimeltään Malmin sydän, kulttuurikeskus Malmitalon järjestämä yhteisöllinen tapahtuma, joka toteutettiin Helsingin kaupungin OmaStadi-hankkeen osana. OmaStadi on osallistavan budjetoinnin muoto, jossa kaupunkilaiset ehdottavat ja äänestävät oman alueensa kehittämistoimia. Tällä kertaa toiveena oli tehdä karuna pidetystä torista viihtyisämpi, ja siinä myös onnistuttiin.
Yhteisöllisyys luo turvaa
Torille kohonneen valaistun jäälinnan ympärille rakentui lämminhenkinen kulttuuritapahtuma, jossa oli runoilua, livemusiikkia, ilmainen kahvitarjoilu sekä kohtaamisteltta, jossa kaupunkilaiset pääsivät juttelemaan kaupungin toimialojen edustajien kanssa.
Vaikka pakkanen paukkui, torilla vallitsi lämmin tunnelma: ihmiset hymyilivät, juttelivat iloisesti ja rakensivat yhdessä jäälinnaa, niin tutut kuin tuntemattomat, nuoret ja vanhat.
Erityisesti jäälinnan yhteyteen veistetty MALMI-kirjaimista koostuva jääteos nousi ilmiöksi. Se sai ihmiset pysähtymään, ihastelemaan ja jakamaan kuvia sosiaalisessa mediassa vielä pitkään tapahtuman jälkeen. Malmi-Facebook-ryhmä täyttyi kiitoksista ja ylistyksistä tapahtuman tunnelmasta ja päivityksistä jääveistoksen tilasta. Teos toimi torilla kuin hiljaisena vartijana tai rauhan symbolina. Malmilaiset ihmettelivät, miten teosta ei vandalisoitu levottomasta torista huolimatta vaikka se seisoi siellä viikkoja vailla valvontaa sekä yöt että päivät. Se toi mukanaan toivon siitä, että ehkä tämä alue ei olekaan niin turvaton.
Osallistavan tapahtuman onnistuminen lähiössä
Seuraavaksi nostan esiin projektissa oppaana käyttämäni, Arto Lindholmin Lähiöiden osallisuuskirjan mainitsemia oppeja, ja kuinka ne näkyivät Malmin sydän tapahtuman tuotannossa.
1. Toimiva konsepti
Selkeä, houkutteleva ja erottuva konsepti madaltaa osallistumisen kynnystä etenkin, jos kohderyhmänä on vähemmän kulttuuripalveluja käyttävä yleisö.
Malmin sydämessä tämä näkyi jäälinnan ideassa: se oli helposti lähestyttävä mutta uteliaisuutta herättävä ja maksuton tekeminen yhdisti eri-ikäisiä ja -taustaisia osallistujia. Jääteoksen ympärille rakennettu tapahtumasisältö sitoi kaiken yhteen ja teki kokemuksesta elämyksellisen.
2. Ajoitus
Kesän lisäksi myös kevättalvi ja loka-marraskuu ovat usein hyviä aikoja tapahtumalle, koska silloin tarjontaa on vähemmän ja ihmiset etsivät harmauteen piristävää tekemistä.
Malmin sydän järjestettiin ystävänpäivänä helmikuussa, jolloin vuodenaika oli rauhallinen ja aihe tarjosi luontevan syyn kokoontua yhteen. Perjantai-ilta loi viikonlopun tunnelmaa, ja aurinkoinen pakkaspäivä sai ihmiset lähtemään ulos.
3. Paikalliset kontaktit ja alueen tuntemus
Lähiöiden osallisuustyö vaatii paikallistuntemusta. Asukasyhdistykset, kirjastot, koulut ja aluekoordinaattorit tuntevat ihmisten tarpeet ja osaavat levittää tietoa tehokkaasti.
Malmitalon laajat paikalliset verkostot auttoivat merkittävästi markkinoinnissa ja järjestelyissä. Niiden avulla saatiin esim. jäälinnan rakentamisen ohjaajat ja esiintyjien taukotilat, sekä markkinointia suoraan alueen koulukoordinaattorien kautta. Alueen tuntemus helpotti tekemään parhaat järjestelyratkaisut torille.
4. Paikkaan sopiva markkinointi
Markkinoinnissa selkeys ja visuaalinen ilme ovat keskeisiä. Somen lisäksi on suositeltavaa yhdistää rinnalle myös painettuja materiaaleja, paikallisten toimijoiden verkostoja ja kasvokkain tapahtuvaa viestintää.
Malmin sydämessä flyereita vietiin alueen leikkipuistoihin, nuorisotaloille, kauppoihin ja kahviloihin. Myös kauppakeskuksessa tapahtunut flyerinjako herätti yllättävän paljon kiinnostusta. Somea hyödynnettiin erityisesti Malmin kaupunginosaryhmissä ja Malmitalon kanavissa, joissa paikalliset ovat jo valmiiksi aktiivisia.
Projekti inspiroi minua pyrkimään tuottajana jatkossakin saavutettavuus- ja osallisuustyön pariin kulttuurialalla. Kulttuurin ja tapahtumien laaja-alaisen positiivisen vaikutuksen voi huomata erityisesti paikoissa kuten lähiöissä, jossa kulttuuritarjontaa ei ole niin yltäkylläisesti kuin muilla alueilla. Kulttuurin voima tuo valoa hämärtyneisiin paikkoihin ja toimii voimakkaana työkaluna ihmisten ja alueiden hyvinvoinnin edistämisessä.
Aniisa Mikander, Kulttuurituotannon vuosikurssi 21
Kommentit
Ei kommentteja