Katutanssia Vantaalla

Aaron Antonovsky loi salutogeneesin eli terveyslähtöisen terveyskäsityksen korvaamaan vajavuuslähtöistä työnotetta eli patogeneesia (1). Salutogeenisen terveyttä korostavan teorian yksi pääkäsite on koherenssin tunne. Kun ihmisellä on vahva ja hyvä koherenssin tunne, niin hän kokee maailman jäsentyneenä, käsiteltävä kokonaisuutena ja tarkoituksenmukaisena (2) Salutogeenisen teorian koherenssin tunnetta kuvataan ymmärrettävyyden (comprehensible), hallittavuuden (manageable) ja merkityksellisyyden (meaningful) tunteiden myötä (3). Salutogeneesin teoriaa on hyödynnetty useissa kansainvälisissä sekä suomalaisissa tutkimuksissa, niin terveydenhuollon kuin muiden alojen ympäristöissä kuten sairaaloissa, arkkitehtuurissa ja yliopistoissa. Teoriaa on hyödynnetty tutkimuksissa, jotka ovat koskeneet eri kohderyhmiä, ikääntyviä, lapsia, mielenterveyskuntoutujia ja terveydenhuoltoalan opiskelijoita (4). Miten markkinoida innovatiivista oppimisympäristöä? Ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalan tutkintoa suorittavien opiskeluun liittyvät käytännön harjoittelujaksot. Metropolia on avannut opiskelijoilleen vuoden 2020 alussa ohjatun käytännön harjoittelun oppimisympäristön nimeltään Hyvinvointia Myllypurosta, eli HyMy-kylän. Oppimisympäristössä harjoitellaan muun muassa asiakastyöskentelyn ammattikäytäntöjä. Opetusasiakkaiden tavoittamiseksi uuden palvelun markkinoiminen on tarpeellista. Metropolian opiskelijat suorittavat osana opintojaan innovaatioprojektin, jossa kehitetään  oivaltavia ratkaisuja työelämän ajankohtaisiin tarpeisiin. HyMy-kylän markkinointi on ollut yksi innovaatioprojektin kohde. Koska markkinoinnilla tavoiteltiin terveyslähtöistä ja hyvinvointia huomioivaa, eikä niinkään oirekeskeistä tai rajoituksia korostavaa näkökulmaa, mukaan kytkettiin salutogeeninen teoria. Opiskelijatiimin ratkaistavaksi annettiin seuraavat kysymykset: Miten luoda markkinointia HyMy-kylästä, joka lisäisi ihmisen koherenssin tunnetta?  Miten markkinoinnin voisi kokea terveyslähtöisesti?  Miten markkinointi näyttäytyisi merkityksellisenä, ymmärrettävänä ja hallittavana? HyMy-kylän markkinointia kehittänyt opiskelijatiimi oli monialainen. Sen jäsenistä vain muutama tiesi ennalta, mitä salutogeeninen tarkoittaa. Opiskelijatiimin jäsenet odottivat saavansa lisää tietoa ja taitoa markkinointiin, erityisesti sosiaaliseen markkinointiin.  Kaupallinen markkinointi tähtää tavaran tai palvelun myyntiin, kun taas sosiaalisen markkinoinnin tarkoitus on vaikuttaa ihmisen käyttäytymiseen. Tässä tapauksessa tavoiteltiin ihmisen käyttäytymisen muutosta, että ihminen kiinnittäisi huomiota omaan hyvinvointiinsa ja pitäisi hyvää huolta itsestään. Työkaluja innovointityöhön: tulevaisuuden muistelu Innovaatio-opintojen toteuttamisessa käytetään monenlaisia menetelmiä. Tulevaisuuden muistelu tai ennakointidialogi tunnetaan myös dialogisena verkostopalaverina5. Tulevaisuuden muistelua pidetään menestyksellisenä ennakoivana dialogityökaluna erilaisissa verkostotoimijoiden tapaamisissa. Menetelmä auttaa luomaan toiveikkuutta ja luottamusta omiin kykyihin sekä voimavaroihin. Menetelmää on tutkittu erilaisissa yhteisöissä ja asiakasryhmissä. Menetelmä kuuluu vaikutusten ja vaihtoehtojen tunnistamismenetelmiin, joilla voidaan kuvata tulevia vaikutuksia erilaisilla aikajanoilla, kuukausista vuosiin ja eläytyä mahdollisimman todenmukaisesti kuviteltuun tulevaisuuteen.6 Ohjasin työparini kanssa HyMy-kylän markkinointiin keskittynyttä ryhmää. Hyödynsimme yhdellä tapaamiskerralla Tulevaisuuden muistelu -menetelmää, jonka tarkoituksena on auttaa hahmottamaan sitä, miltä nykyhetken tekeminen näyttää muutaman vuoden päästä ja kuinka realistinen nyt tehty suunnitelma on.  Kerroimme ensin tilanteen alustukseksi: “Tapaamme kahden vuoden päästä tästä eli noin vuonna 2022. Pohtikaa hetki, miten muistelette tätä projektia ja sen toteutumista”.  Tämän jälkeen jokainen opiskelija mietti muutaman minuutin verran ja kirjoitti tyhjälle paperille asioita, joita ennakoi ja arvioi tapahtuvan seuraavan kahden vuoden aikana.  Sen jälkeen purimme yhdessä heidän paperille kirjaamia asioita. Lähes jokainen oli kirjoittanut, että oli mukava tutustua muiden alojen opiskelijoihin ja he muistelivat hyvällä ja kiitollisin mielin toteutunutta projektia ja sen mukanaan tuomia oppimiskokemuksia, joista on ollut heille hyötyä työelämässä. Meidän projektiryhmän muistelussa tuli esille myös mahdollisia pelkoja ja epäilyjä projektissa mahdollisesti eteen tulevien haasteiden voittamisesta. Purkutilanne mahdollisti näiden asioiden tuomisen käsiteltäväksi ja näin ennakoida myös asioita, joiden ei oltu ajateltu onnistuvan. Menetelmä koettiin voimaannuttavaksi ja sen koettiin aidosti lisäävän ennakoimisen kykyä.  Opiskelijat olivat pohtineet ja kirjoittaneet tulevaisuutta muistellessaan osittain samoja ja osittain täysin erilaisia näkökulmia. Muistelu koettiin voimaannuttava ja pelkoja vähentävänä, kun sai kirjoittaa jo toteutuneessa muodossa asioista, joiden toivottiin tapahtuvan. Jokainen toi omilla tulevaisuuden muisteluillaan keskusteluun jotain uutta, mikä auttoi laajentamaan toisten näkökulmaa asiaan. Onnistuneita lopputuloksia Innovaatioprojekti HyMy-kylän markkinoinnin parissa eteni hyvin ja odotetusti. Alku oli sekavaa ja hieman ahdistavaa, kunnes päästiin ideoinnista toteutukseen. Vastoinkäymisiä oli mm. henkilökemioissa ja vuorovaikutuksessa, niitä ratkottiin yhdessä opiskelijoiden kesken luottamuksellisessa ilmapiirissä.  Opiskelijat työskentelivät neljässä pienryhmässä. Heidän innovointityönsä tuotoksia olivat Opiskelijoille suunnattu Hetki itselle! rentoutumishetki, jonka tavoitteena oli lisätä opiskelijoiden tietoutta eri rentoutumis- ja stressinhallintamenetelmistä ja antaa opiskelijoille mahdollisuus päästä kokeilemaan niitä.  Metropolia Ammattikorkeakoulun sekä HyMy-kylän Facebook ja Instagram kanaville viiden arkipäivän mittaisen ”Viikon kampanjan”, joka koostui videomateriaalista, kuvista, sosiaalisen median tarinoista ja erilaisista aktivoivista kyselyistä HyMy-kylään liittyen. Esimerkkinä video, jossa esitellään toimintaa (aukeaa youtube.com). Myllypuro-seuran asukasyhdistyksen kanssa kehitetty Hetki hyvää -tapahtuma, jonka tavoitteena oli luoda pop-up-konsepti, jota olisi jatkossa mahdollista hyödyntää moniammatillisesti erilaisissa ympäristöissä eri ryhmille kohdennettuna. Posterit, joiden tarkoitus oli lisätä opiskelijoiden tietoutta HyMy-kylästä, jotta he voisivat parhaansa mukaan hyödyntää kylän oppimisympäristöä omassa opiskelussaan sekä oman hyvinvointinsa tukemisessa. Iso kiitos inno-ohjaaja kollegalleni Ulla Nikupaavolle panostuksesta, tuesta ja asiantuntijuudesta. Lähteet Kuntoutusportti. Koherenssin tunne ja kuntoutuminen (aukeaa kuntoutusportti.fi). Päivitetty 10.02.2012. Lindström, Bengt - Eriksson, Monica 2008. Salutogeneesin teoria nostaa hyvän elämän voimavarat esiin. Suomen Lääkärilehti 63(6), 517-519. Mittelmark, MB -  Bauer, GF 2017: The Meanings of Salutogenesis. Teoksessa Mittelmark MB, Sagy S, Eriksson M, Bauer GF, Pelikan JM, Lindströ, B & Espnes GA.: The Handbook of Salutogenesis. Springer, Switzerland. Mittelmark, MB – Sagy, S – Eriksson, M - Bauer, GF – Pelikan, JM - Lindström, B - Espnes GA. 2017. The Handbook of Salutogenesis. Springer, Switzerland. Hyvönen M. 2011. Tulevaisuuden muistelulla kohti yhdessä näkemistä: Tutkimus dialogisten menetelmien käytöstä työyhteisöjen kehittämisessä (aukeaa PDF osoitteessa core.ac.uk) Pro gradu- tutkielma. Itä-Suomen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta, Yhteiskuntatieteiden laitos. Kokko R.-L. 2007. Tulevaisuuden muistelu -palaveri – toiveikkuutta tuottava yhteistyömenetelmä (aukeaa urn.fi). Yhteiskuntapolitiikka 72 (2007):2:166-174.  Kirjoittaja Mirka Peththahandi on osteopatian lehtori Metropoliassa. Hän on vastavalmistunut terveyden edistämisen YAMK tutkinto-ohjelmasta ja kiinnostunut salutogeneesin tarjoamasta näkökulmasta, joka sopii lähes joka paikkaan. Hän on ollut useissa innovaatioprojekteissa mukana ja innostuu herkästi ihmisen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämisestä.

Yhteiskunnassa vanhat valtarakenteet ja toimintatavat natisevat liitoksistaan, kun ihmiset haluavat ottaa itselleen aiemmin edustukselliselle julkiselle vallalle kuuluneita tehtäviä, muuttavat kuluttajakäyttäytymisellään markkinarakenteita ja perustavat jakamistalouteen ja omatoimiseen palvelujen vaihtoon liittyviä demokraattisia toimintoja. Muuttuva yleisökäyttäytyminen ja uudenlaisen kaupunkiaktivismin nousu haastavat myös perinteisen tapahtumatuotannon mallin ja kulttuurituottajien työnkuvan. Yhdistystoiminnan ulkopuolelle jäävä kansalaisaktivismi, eli neljäs sektori, hyödyntää usein varsin löyhiä ihmisten yhteenliittymiä, jotka toimivat some-ympäristössä, painottavat itse tekemistä, yhteisöllisyyttä, avointa jakamista ja ovat usein myös vain hetkellisiä yhteisöjä jonkin asian valmiiksi saamiseksi. Osa toiminnasta on tee-se-itse toimintaa, jolla vaikutetaan esimerkiksi oman asuinympäristön viihtyisyyteen (oman alueen FB-kirpputorit, oman auton tai asunnon vuokraus, ympäristömummo- tai vaaritoiminta päiväkodeissa ja kouluissa), osalla toimintaa pyritään vaikuttamaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja systeemin muuttamiseen (varjokaavoitukset, adressit päättäjille, ei-laiteta-pakasteita-pieneen-pussiin -kampanja). (1) Yleisön uudet roolit Ihmisten halu osallistua ulottuu myös tapahtumatuotannon alueelle. Enää osallistuminen kulttuuririentoihin ei tarkoita sitä, että mennään kulttuurilaitokseen ja seurataan taiteilijan työtä katsomosta. Nyt yleisö hakee aktiivista osallistumista tapahtumien ja kulttuuripalveluiden tuotantoon. Uudenlaisessa kulttuurituotannossa puhutaan joukkoistamisesta, jolla tarkoitetaan yleisesti hajautettua ongelmanratkaisu- ja tuotantomallia, jossa toimeksiantaja hyödyntää yhteisön osaamista rajattua tehtävää varten. Yleisö voi joukkoistamisessa toimija: 1. ideoijana luoville sisällöille (joukkoluovuus, engl. crowd creation), 2. rahoittajana (joukkorahoitus, engl. crowd funding) 3. päättäjänä, kuinka prosessi etenee (joukkoäänestys, engl. crowd voting) 4. ratkaisijana kysymyksiin (joukkoviisaus, engl. crowd wisdom). Varsin yleistä on myös, että yleisö haluaa levittää tietoa tuttavilleen ja toimii näin tuotantojen tehokkaimpina markkinointikanavina. Toisinaan yleisö saa mahdollisuuden jopa itse olla osa taideteosta. (2) Daren C. Brabhamin määritelmän mukaan, kaikki osallistaminen verkkoympäristössä ei ole joukkoistamista. Brabham on määritellyt, että ollakseen joukkoistamista, toiminnan käynnistää organisaatio, jolla on tehtävä, joka tulisi toteuttaa. (3) Näin on myös Metropolian Höntsä - silta eteenpäin! -hankkeen joukkoistetussa tapahtumatuotannossa, Höntsä-Festissä. Nuoret toteuttavat Höntsä-Fest -tapahtuman joukkoistamalla Tapahtuman nimestä löytyvä höntsäily tarkoittaa leikkimielistä, ei niin vakavissaan tehtävää toimintaa, josta puuttuu kilpailu ja auktoriteettijohtoinen toiminta. Höntsä-toiminta on iloa tuottavaa, kaikille avointa, osaamisesta riippumatonta toimintaa, joka jää elämään houkuttelevuutensa ja helppoutensa vuoksi. Höntsäklubit ovat nuorten toisilleen vetämiä harrastetyöpajoja leikkimielisillä kulttuuri- ja/tai liikuntasisällöillä. Höntsä-Fest toteuttaa suurella volyymilla hankkeen toimenpiteitä. Helsingin Jäähalliin tuotetaan nuoria toisen asteen oppilaitosten ja ammattikorkeakoulun opiskelijoita sekä nuorisoverkosto The Movementin työpajanuoria osallistamalla, tusinan verran hankesuunnitelman mukaisia Höntsäklubeja ja myös yksi Höntsä coach-koulutus. (4) Brabhamin määritelmä vaatii myös, että joukkoistamisessa mukaan lähtee ryhmä tai joukko, joka osallistuu toimintaan vapaaehtoisesti. Höntsä-Festiä toteuttavat nuoret tulevat mukaan omasta halustaan ja usein ”rakkaudesta lajiin”. Joukkoistamistoiminnassa käytetään apuna online-ympäristöä, jossa toteutus tapahtuu. Höntsä-Festin tuotantoprosessi etenee pitkälti sähköisten välineiden; yhteisten nettialustojen, some-kanavien ja viestipalvelujen välityksellä. Läheskään kaikki Höntsä-Fest -tuotannon tekijät eivät ole koskaan tavanneet reaalimaailmassa, vaan toimimme on-line-ympäristöissä ja tapaamme pienissä tehtäväkohtaisissa työryhmissä. (5) Tärkein asia joukkoistamisessa on, että prosessi tai tulokset hyödyttävät sekä organisaatiota että joukkoa. Höntsä-Fest esimerkiksi toteuttaa suoraan Metropolian hankkeen tavoitteita, mahdollistaa useiden oppilaitosten opiskelijoiden opintojen integroinnin hankkeen tuotantoprosessiin, antaa työkokemusta, työtodistuksen ja verkostoja nuorille, luo tapahtumaan osallistuville nuorille 16-25 -vuotiaille mahdollisuuden kokeilla uusia harrastelajeja ja innostaa mukaan syksyn Höntsäklubeihin. Höntsä-Festin tuotantotiimin tehtävänä on tuottaa elämyksiä ja virkistävä höntsäpäivä pimenevän syksyn iloksi helsinkiläisille nuorille. Pidemmän aikavälin tavoitteina ovat omatoimisen harrastetoiminnan mahdollistaminen, osallistumisen ja hyvinvoinnin tukeminen sekä yhteiskuntaan kuuluvuuden ja osallisuuden lisääminen. Metropolian tuottajat valmistautuvat tulevaisuuden työelämän vaatimuksiin Yleisön osallistuminen tuotannon eri osiin aktiivisina toimijoina, muuttaa kulttuurituottajan työnkuvaa. Kulttuurituottajan työn perustaitoja toki tarvitaan myös jatkossa, mutta painopiste ”tuottaja pitää kaikki langat käsissään” -ajattelusta, siirrytään kohti pidempiä ja haaroittuvia lankoja, joihin jokainen mukaan tulija kutoo oman osallistumisensa ja osaamisensa tuomia sävyjä. Elina Ala-Nikkola ja Katri Halonen ovat käyttäneet osuvasti kulttuurituotantojen joukkoistamisesta puhuttaessa, tuotantoon osallistuvasta yleisöstä prosumerit -käsitettä (prosumer + consumer). (5) Alkujaan 1980-luvulla Yhdysvaltalainen tulevaisuudentutkija Alvin Toffler lanseerasi tämän käsitteen samanaikaisesti tuottajana ja kuluttajana toimivasta ihmisestä The Third Wave-teoksessaan. Toffler on julistanut tulevaisuuden työelämän tärkeimmiksi osaamisalueiksi sosiaalisen innostamisen taidot, verkostotyöskentelyn ja verkkoympäristössä toimimisen organisoimisen ja sosiaalisen median hyödyntämisen tuotantojen koordinoinnissa. Tulevaisuus lienee siis fasilitoivien mahdollistajien ja aktiivisten prosumerien yhteistyötä ja siihen Metropolia valmentaa tulevia kulttuurituottajiaan kehityksen etunenässä. Höntsä-Fest- tapahtuma Helsingin Jäähallissa 3.10.2018, on joukkoistettu tapahtumatuotanto-opintojakson käytännön työelämäprojekti, jossa opiskelijat pääsevät uusia tuottajataitojaan kehittämään. (6) Kirjoittaja Terhi Dahlman on pitkän linjan kulttuurituottajien kouluttaja, Höntsä - silta eteenpäin! -hankkeen projektipäällikkö ja Höntsä-Fest -tapahtuman vastaava tuottaja.   Lähteet (linkit ohjaavat ulkopuolisille sivuille): 1. Mäenpää Pasi ja Faehnle Maija. 2017. Kuntademokratiaverkosto 7.6.2017. 2. Ollila Harri. 2012. Joukkoistaminen ja sen hyödyntämiseen liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia. Jyväskylän yliopisto. s.24-26. 3. Joensuu Mika. 2014. Joukkoistaminen ja verkon parvet nuorisotyön välineinä: HypeCon-toiminta ja Impulssi-toimintamalli. Humanistinen ammattikorkeakoulu YAMK opinnäytetyö. 4. Höntsä - silta eteenpäin! -projektisuunnitelma. 5. Halonen Katri & Ala-Nikkola Elina. 2016. Kurkistuksia festivaalituotannon joukkoistamiseen. Artikkeli teoksessa Silvanto Satu (toim.) 2016. Festivaalien Suomi. s. 90-95. 6. www.hontsa.metropolia.fi/hontsafest

Huhtikuussa 2017 Helsingissä pidettiin seminaari, jossa Metropolian ja Humanistisen ammattikorkeakoulun kulttuurituotannon ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittavat opiskelijat esittelivät valmistuneita opinnäytetöitään. Seminaarin nimenä oli ”Kulttuurikohtaamisia”. Nimeen sisältyvä ajatus kulttuurin tekijöiden ja kokijoiden, yleisön vuorovaikutuksesta kuvastaa hyvin esitelmiin ja kyseisiin töihin sisältyvää tavoitetta ja arvolatausta. Onhan kulttuurituottajan tehtävänä huolehtia kulttuurin ja taiteen asemasta yhteiskunnassa ja vahvistaa sekä kehittää niitä toimenpiteitä, joiden avulla kulttuurisia kohtaamisia rikastutetaan, syvennetään ja laajennetaan. Kulttuurituotannon ylemmän tutkinnon opinnäytetyön tavoitteena on tuottaa uutta osaamista sekä kehittää työelämää ja alaa innovatiivisella tavalla. Tavoitteet ovat haastavia, mutta onnistuessaan työ palkitsee niin tekijänsä kuin tilaajansa. Tutkimuksellisen kehittämisen työotetta soveltaessaan opiskelija hyödyntää ammatillista osaamistaan vaativassa asiantuntijatyössä. Kulttuurituotannon opinnäytetöissä näkyy se, mitä kulttuuri ja taide merkitsevät tänään ja miltä pohjalta se muotoutuu tulevaisuudessa. Huhtikuun kaksipäiväisessä seminaarissa kuultiin asiantuntijaesityksiä monista keskeisistä nykytilaa määrittävistä haasteista. Yritys- ja verkostoyhteistyötä, uusien yleisöjen osallistamista ja kokeilukulttuuria lähestyttiin niin teattereiden, museoiden, festivaalien kuin varhaiskasvatuksenkin tarpeista. Kehittämistöiden aiheet käsittelivät erityisryhmille, maahanmuuttajille, lapsille ja aikuisillekin suunnattuja kulttuuripalveluita. Kehittämiskohteina olivat myös yksityisellä, kolmannella tai julkisella sektorilla toimivat erikokoiset organisaatiot ja säätiöt. Työn kärki ulottui rahoituslähteiden, markkinoinnin, yhteistyömallien ja -verkostojen kehittämisestä tulevaisuusorientoituneeseen organisaation strategiseen työhön. ”Kehittämistyö oli YAMK-opintojen isoin ponnistus, jonka toteuttaminen antoi mahdollisuuden (ja toisaalta velvollisuuden) tarkastella syvästi, laajasti ja analyyttisesti oman työni aiheita. Kulttuurikohtaamisia-tilaisuudessa oli hienoa kuulla YAMK-opiskelijoiden tekemiä loistavia kehittämistöitä ja nähdä kaikkien opiskelijoiden puolentoista vuoden aikana tekemä työ. Alun hämäristä aihioista oli tässä ajassa syntynyt kirkkaita ja teräviä kokonaisuuksia. Jokainen sai osaltaan kehitettyä opinnäytetyöprosessissaan jotain uutta ja kiinnostavaa oman työkenttänsä puitteissa”, kuvailee Metropoliasta keväällä 2017 valmistunut kulttuurituottaja (YAMK) Ia Pellinen. Seminaarissa kuullut puheenvuorot ja niiden taustalta löytyvät tutkimukselliset kehittämistyöt osoittavat sen, miten keskeisesti ja laaja-alaisesti kulttuurituotannon ammattilaiset ovat osaltaan vaikuttamassa yhteiskuntaan sen taloudellisia, sosiaalisia ja poliittisia rakenteita myöten. Kulttuurituottaja on yhä useammin se taho, jonka välittämänä moni ilmiö konkretisoituu ja ihmiset löytävät toisensa. Seminaarin nimen sisältämä näkemys vuorovaikutuksen tärkeydestä peilautuu kulttuurituottajan ammattikuvaan ja sen myötä meitä ympäröivään ja muotoutumassa olevaan todellisuuteen. Kohtaamisen tematiikkaa jatkaa myös Metropolian ja Humakin tuore yhteisjulkaisu Kulttuurituotannosta kirjoitettua 2017, jossa on sekä laajempia tutkimuksellisia näkökulmia valottavia, opinnäytetöihin pohjautuvia artikkeleita että lyhempiä ja tiiviitä katsauksia kirjoittajien omiin aiheisiin. Pia Strandman, kulttuurituotannon lehtori, Metropolia Ammattikorkeakoulu Pekka Vartiainen, kulttuurituotannon yliopettaja, Humanistinen ammattikorkeakoulu Kulttuurituottaja (YAMK) opinnot ovat haussa syksyn 2017 yhteishaussa 5.9.-20.9.2017