Vuosi: 2022
Terveiset CIFAS: Producer’s Academy 2022:sta
Osallistuin toukokuussa 2022 Bryssellissä järjestettyyn 6. esittävien taiteiden tuottajille järjestettyyn Producer’s Academyyn, ja tässä blogikirjoituksessa kerron kokemuksestani hieman. Producer’s Academy on kerran vuodessa järjestettävä esittävien taiteiden tuottajille suunnattu opinto- ja verkostoitumistapahtuma, jota järjestää Cifas yhteistyössä Kunstenfestivaldesartsin kanssa. Tapahtuman tarkoitus on koota yhteen jo ammatissa toimivia ja työkokemusta omaavia tuottajia ympäri maailmaa tapaamaan toisiaan, jakamaan osaamistaan ja verkostoitumaan. Tämän vuoden akatemiassa oli yhteensä 20 tuottajaa ympäri maailmaa Euroopan lisäksi mm. Vietnamista, Thaimaasta, Chilestä, Brasiliasta, Yhdysvalloista sekä Tunisiasta. Uusia kansainvälisiä verkostoja Minulle syy lähteä matkalle oli ensisijaisesti tavata uusia ihmisiä eli verkostoitua ja tiesin, että akatemian yhtenä päätavoitteena on ”peer to peer learning”. Kollegoilta oppiminen on mielestäni jo ammatissa toimivan tuottajan paras tapa oppia uusia asioita omasta työstään enemmän. Mikä onkaan parempaa kun keskustella keisseistä ja jakaa työkaluja, ratkaisuja ja näkökulmia kollegojen kanssa. Vertaisoppiminen ja jakaminen toimii myös hyvänä itsereflektiopintana sekä mahdollisuutena saada tukea oman työn hankalienkin asioiden käsittelyyn ja omaan työssä jaksamiseen. Producer’s Academyssä on huomioitu myös kohtuullisen hyvin jo diversiteetti ja osallistujien maantieteellinen ja kulttuurinen jakautuminen on kohtuullisen laajaa, joten se on omiaan tuomaan lisää osaamista ja näkökulmia eurooppalaisen ja pohjoismaisen kontekstin ulkopuolelta. Olen itse toiminut suomalaisella vapaalla esittävien taiteiden kentällä nyt yli 10 vuoden ajan, joten koen että minulla on tämän kaltaisissa kohtaamisissa myös itselläni annettavaa omasta näkökulmastani käsin. Kiinnostavinta antia itselleni olikin käydä läpi omia keissejä Euroopan ulkopuolelta tulevien kollegojen kanssa, kuulla heidän kokemuksiaan esimerkiksi kansainvälisestä keikkailusta ja ajatuksia siitä miten esittävien taiteiden kenttä heidän näkökulmastaan tulee tulevina vuosina kehittymään. Yhteistoiminnan pelisäännöt luovat pohjan hyvälle yhteistyölle Tänä päivänä ammattitilaisuuksissa koen, että ihmisten erilaiset lähtökohdat otetaan aiempaa paremmin huomioon. Tapahtuman alussa käytettiin paljon aikaa yhteisten pelisääntöjen, turvallisemman tilan ja kaikille hyvien työskentelyolosuhteiden rakentamiseen. Myös kielelliset rajoitteet otetaan huomioon yhteisen työkielen ollessa usein Englanti eli muu kun suurimman osan osallistujista ensimmäinen kieli. Niin tapahtui tälläkin kertaa. Se tuntui hyvältä ja antoi kaikille mahdollisuuden alusta saakka olla itselle parhaalla mahdollisella tavalla osallistuja. Kansainvälisessä ympäristössä työskentely vaatii tuottajalta aina ensisijaisesti hyvää olemassa olevaa verkostoa sekä taitoa soveltaa omaa ammattitaitoa eri työkulttuurissa ja ympäristössä työskentelyyn. Producer’s Academyn kaltaiset tilaisuudet ovat oivallisia kasvattaa molempia, haastaa omaa osaamista turvallisessa ympäristössä ja kasvattaa itseluottamusta. Suosittelen omien kokemusten pohjalta lämpimästi kaikille mukaan hakemista kun seuraava Producer’s Adacemy tai vastaava tilaisuus tulee hakuun.
Gaalatunnelmaa Riihimäen Nuorisoteatterissa
Tuotin marraskuussa 2021 Riihimäen Nuorisoteatterin 30-vuotisjuhlagaalan. Illan tarkoituksena oli juhlistaa Riihimäen Nuorisoteatterin uskomatonta taivalta muutaman aktiivisen teatterilaisen temmellyskentästä valtionosuuden turvaamaksi laajaa taiteen perusopetusta tarjoavaksi teatterioppilaitokseksi. Juhlassa nähtiin muistoja matkan varrelta puheiden, kertomusten, tervehdysten ja esitysmaistiaisten kautta. Ohjelma oli Nuorisoteatterin näköinen. Se toi hienosti esiin palasia historiasta nykypäivään, taide-elämyksiä sekä Riihimäen Nuorisoteatterista alkukipinän saanutta osaamista. Gaalasta toteutettiin hybridimuotoinen eli ohjelma streamattiin YouTubeen. Hybriditapahtuma takasi mahdollisuuden osallistumiseen mahdollisimman monelle Riihimäen Nuorisoteatterin ystävälle. Striimin äärelle löysi yhteensä noin 300 katsojaa ja virtuaalinen osallistumismahdollisuus niitti kiitosta. Koska rahatilanne oli loppuvuodesta tiukka, gaalaa rahoitettiin myös ulkopuolisin sponsorivaroin. Juhla toteutettiin yhteistyössä viiden riihimäkeläisen yrityksen kanssa. Paikalle kutsuttiin Riihimäen Nuorisoteatterin entisiä ja nykyisiä jäseniä sekä historiaan vaikuttaneita henkilöitä 30 vuoden matkan varrelta. Lisäksi paikalla oli Riihimäen kaupungin ja kulttuuritahojen edustajia. Juhla oli kaikin puolin onnistunut. Niin ohjelma kuin tarjoilutkin toimivat tarkoituksessaan loistavasti. Vieraista huokui koronaerakoitumisen jälkeinen jälleennäkemisen ilo ja lämpö. Rakas teatterikoti sai arvoisensa juhlan ja herkisti vieraat palaamaan tärkeiden muistojen äärelle, yhdessä. Olen itse aloittanut pienenä harrastajana Riihimäen Nuorisoteatterissa vuonna 2007. Tieni talossa on edennyt viidentoista vuoden aikana aina hallituksen pöytään asti ja pitänyt sisällään laajan taiteen perusopetuksen päättötodistuksen sekä paljon rakkaita muistoja, oppeja, ihmisiä ja kokemuksia. Tuntui henkilökohtaisesti tärkeältä päästä suunnittelemaan ja toteuttamaan tämä merkkipaalu talolle. Koin arvokkaaksi sen, että tulin kummisetäni, showtaiteen arvostetun tekijän, niin ikään Riihimäen Nuorisoteatterin kasvatin esittelemänä lavalle tuottajan roolissa jakamaan kunniamainintoja. Tuntui siltä, että muutuin sekä omissa että monen muun silmissä puuhastelijasta varteenotettavaksi tekijäksi. Näin tärkeän yleisön edessä onnistuminen loi uskoa omaa osaamista ja kasvavaa ammattilaisuutta kohtaan.
Vulvasta on vaikea puhua – etenkin poikkeusaikana
Viime vuonna Ylioppilasteatterissa ensi-iltansa saanut yleisömenestys Kielletty Hedelmä keräsi paljon kiitosta sekä valtamediassa että teatterikentällä. Jenni Korpelan ohjaus oli Suomen kantaesitys Liv Strömquistin sarjakuvateoksesta. Esitys käsitteli römpsän riivaamia miehiä, häpyhuulia, orgasmia, kuukautisia ja häpeää. Järjestimme Kielletty Hedelmä -esityksen teemoja käsittelevän paneelikeskustelun Ylioppilasteatterissa lauantaina 12.2.2022. Olimme varautuneet pelkkään streamattuun paneelikeskusteluun, mutta koronarajoitusten hellitettyä paneelikeskustelu saatiin onneksemme toteutettua myös Ylioppilasteatterin studiossa. Vulva pois marginaalista - miksi vulva hävettää ja hihityttää? -nimeä kantavassa paneelikeskustelussa puitiin vulvasta puhumisen vaikeutta, häpeää ja huumoria keinona käsitellä hankalia aiheita. Panelisteina toimivat toimittaja Ina Mikkola, seksuaalikasvattaja Katja Välikangas, feministinen stand up -koomikko Eve Kulmala ja Kielletty Hedelmä -esityksen ohjaaja Jenni Korpela. Paneelin vetäjänä toimi Mona Huczkowski ja moderaattorina Maaria Sainio. Tapahtuman toteuttamiseen osallistui myös Ylioppilasteatterin tuottaja Tommi Kokkonen. Paneelikeskustelun tavoitteena oli löytää Ylioppilasteatterille uusia yleisöjä sekä kehittää Ylioppilasteatterin yleisötyötä. Paneeli järjestettiin esityksen yhteydessä ja sitä markkinoitiin teatterin sosiaalisen median kanavissa sekä Facebook-tapahtumassa. Paneelikeskustelu keräsi studioyleisöön 45 katsojaa ja Facebookin kautta lähetettyyn live-streamiin 30 katsojaa. Koronarajoitusten takia tapahtuman toteutuminen oli epävarmaa koko projektin ajan. Hankaluuksista huolimatta tapahtuma onnistui hyvin ja se keräsi yleisöltä runsaasti kiitosta. Kielletty Hedelmä -paneelikeskustelun avulla käynnistimme perinteen, jota toivottavasti jatketaan osana Ylioppilasteatterin toimintaa tulevaisuudessakin. Kolme vinkkiä toimivaan paneelikeskusteluun Tee taustatyö huolellisesti. Tutustu panelistien viimeisimpiin ulostuloihin ja pyri välttämään kliseet suunnitellessasi keskustelun sisältöjä. Kysymykset on hyvä rakentaa paneelin aiheen ympärille niin, että puhujat pääsevät tuomaan esille omia kokemuksiaan aiheesta. Panosta ulkoiseen ja sisäiseen viestintään. Mitä selkeämpi, sen parempi. Varmista, että yleisöllä on riittävästi informaatiota tapahtumasta hyvissä ajoin ennen tapahtumaa. Kiinnitä huomiota itse tapahtuman informaation lisäksi esimerkiksi saavutettavuustietoihin ja mahdollisiin turvallisemman tilan periaatteisiin. Sisäisen viestinnän toimivuus sujuvoittaa tapahtumapäivän kulkua. Aktiivinen ja informatiivinen viestintä myös tapahtumaan osallistuville puhujille on tärkeää. Mahdollisimman avoimella viestinnällä parannat jokaisen osallistujan, tekijän ja kokijan kokemusta. Suunnittele aina Plan B (ja korona-aikaan myös C ja D). Projektit muuttavat usein muotoaan alkuperäisestä suunnitelmasta. Erityisesti epävarmoina aikoina vaihtoehtoisten toteutustapojen suunnittelu on tärkeää. Vaihtoehtojen olemassaolo lievittää stressiä nopeasti muuttuvissa tilanteissa. Tutustu toteuttamaamme paneelikeskusteluun Ylioppilasteatterin Facebook-sivuilta: https://www.facebook.com/ylioppilasteatteriHKI/videos/1971395453047199 Mona Huczkowski ja Maaria Sainio / Kulttuurituotannon opiskelijat 18
Tarinat kulttuurituottajan taikavoimana
"Olipa kerran… Sen pituinen se." Näiden sanojen väliin mahtuu kaikkea sankaruudesta suruun ja menetykseen, kauniista rakkaudesta sielua riipivään tuskaan. Asioita, jotka tuntuvat joltain. Asioita, jotka jäävät mieleen. Mitä jos voisit valjastaa tämän voiman omaan työhösi? Oli kyse sitten pöytäroolipeliharrastuksestani tai elokuviin, sarjoihin ja kirjoihin uppoutumisesta, tarinoiden luominen ja niistä nauttiminen on olennainen osa elämääni. Vuosina 2019–2020 pääsin lähestymään aihetta kulttuurituotannon näkökulmasta, kun tein Suomen perinteistä inspiroituneelle musiikkiyhtyeelle markkinointisuunnitelman. Keskeinen osa suunnitelmaa oli niin sanottu tarinaidentiteetin käsikirja, juonellisempi versio perinteisestä brändikäsikirjasta, jonka laadin Anne Kalliomäen tarinalähtöisen palvelumuotoilun periaatteiden mukaan. Kuten hän määrittelee Tarinallistaminen – Palvelukokemuksen punainen lanka -teoksessaan (2014, Talentum), kyse on yrityksen toiminnan tarinalähtöisestä suunnittelusta, jossa palveluille käsikirjoitetaan juoni, joka sitoo kaiken yhteen. Ja näin todella tapahtui: tilaaja piti työtäni antoisana, minä pääsin leikkimään luovuudella työelämän kontekstissa. Klassinen win-win-tilanne, joka määritteli uudelleen, mitä haluan kulttuurituottajana tehdä. Sinäkin, rakas lukija, pääset osaksi juhlia. Olet itse asiassa jo matkalla, kulkenut yli 150 sanan pituista askelmaa. Muutama harppaus vielä, niin tarinoiden voima on sinun! Tässä kohtaa joudun kertomaan juonenpaljastuksen: juoni ei lopu ikinä. Näillä kuudella vinkillä* voit kuitenkin päästä alkuun tarinallistamisessa tai arvioida uudelleen jo olemassa olevia käytäntöjä: 1. Aitous. Jokainen uskottava brändäyksen teoria rakentuu sen varaan, että tuotetta tai palvelua markkinoidaan sellaisena kuin se oikeasti on. Haluan kuitenkin mainita tämän erikseen, sillä olen huomannut erityisesti musiikkipiireissä asenteen, että tietoinen brändäys tarkoittaa aina sielun myymistä. 2. Kiteytä. Mieti, mitkä ovat juuri teidän toiminnassanne olennaisia ja kiinnostavia asioita. Miksi organisaationne on alun perin perustettu? Entä mikä on sen merkitys kohderyhmällenne? Liittyykö nimeenne jokin erityinen tarina tai hyödynnättekö kenties jonkinlaista symboliikkaa? Onko historiassanne kiinnostavia käänteitä, joissa on kaikki hyvän tarinan ainekset? Mitä ikinä kirjoitatkaan ylös tässä kohtaa, olet päässyt lähemmäs brändinne ydintä. 3. Tee taustatutkimusta. Valitse kolme edellisessä kohdassa listaamaasi tarinaelementtiä ja pyydä niistä palautetta sekä kohderyhmän edustajilta että organisaationne sisältä. Selvitä muutenkin, millainen viestintä puhuttelee kohderyhmäänne. Kun tarinaelementit ovat saaneet vihreää valoa, hanki niistä taustatietoa. Itse esimerkiksi tutkin, miten luonto on koettu suomalaisesta kansanuskosta käsin. Huolellinen taustatyö antaa pelivaraa brändäykseen ja edistää sitä, että brändi puhuttelee kohderyhmää toivotulla tavalla. 4. Muuta asiakaskokemus vertauskuvaksi. Millaista kokemusta tavoittelette tarinanne kontekstissa? Käveleekö asiakas paratiisin porttien läpi vai auttavatko metsänhenget löytämään unohdetun luontoyhteyden? Millainen vertauskuva syntyy juuri teidän tarinaelementeistänne? 5. Juonellisuus. Se on jo merkittävä askel, jos teillä on selkeä ja kohderyhmää kiinnostava teema. Vielä parempi on, jos muutatte sen oikeaksi tarinaksi. Kirjoita fiktiota ja draaman keinoja hyödyntäen ainakin, miten kaikki alkoi, millainen käänne matkan varrella tuli ja miten tämä johtaa edellisessä kohdassa kuvattuun kokemukseen. Tässä hatusta heitetty esimerkki: "Kuu hohtaa kauniimpana kuin koskaan ja verhoaa planeettamme loisteeseensa. Meret ja järvet paljastavat todellisen luontonsa, kun kuu heijastaa niiden pintaan houkuttelevan polun. Seuraat sitä, mutta et uppoa veteen. Et, kunnes askeleesi lipeää ja olet aaltojen armoilla. Mutta ei hätää: olet kohdellut vedenhaltijoita ystävällisesti. He estävät sinua hukkumasta, ja huomaat voivasi hengittää pinnan alla. Olet palannut luonnon aalloille." Tällä tarinalla voisi markkinoida ekologisesti tuotettuja sukellusvarusteita, joiden avulla voi palata elämänlähteelle olematta sille haitaksi. 6. Vie tarina käytäntöön. Tarinaa ei tarvitse tai välttämättä edes kannata julkaista sellaisenaan. Sen sijaan se on ohjenuora, joka sitoo kaiken yhteen aina tuotteista ja palveluista palveluympäristöön ja markkinointiin. Tässä joitakin keinoja, joilla esimerkkitarinan voisi tuoda näkyväksi: Vedenhaltijat ovat tarinan keskeisiä hahmoja ja siten esillä markkinoinnissa ja tuotteissa. Kotisivut näyttävät kuun hohdon peittämältä vesistöltä. Täydenkuun aikana järjestetään yhteisiä sukellustapahtumia, joissa on vedenhaltijoiksi pukeutuneita maskotteja esittelemässä uusia tuotteita. Kivijalkaliikkeen pinnoille heijastetaan aaltoilevaa vettä ja kuun hohtoa, nauhalta kuuluu luonnon ääniä ja veden kohinaa. Kun tarina on rakennettu juuri teidän organisaationne näköiseksi, teillä on loputtomat mahdollisuudet persoonalliseen viestintään ja muihin ratkaisuihin. Tarinan lupaus tulee tietysti olla mahdollista lunastaa, eikä käytännön toimien kannata olla ristiriidassa sen kanssa. Jos koet, että tarinasi jäi kesken tai kaipaisi seuraavaa mullistavaa käännettä, voit jättää alle kommentin tai lukea tarinallistamisesta lisää osoitteessa: https://tarinakone.fi/tarinallistaminen/. Onnea menestystarinasi kirjoittamiseen! – Teemu Esko / Tuottajat 18 * Laadittu Anne Kalliomäen teoksesta Tarinallistaminen – Palvelukokemuksen punainen lanka (2014, Talentum) sekä projektini tulosten pohjalta.
Sometusta lasten ja nuorten urheilutapahtumassa
Stadi Cup on Euroopan suurin tyttöjen jalkapalloturnaus. Turnaus järjestetään yhdistyspohjalla, pääsääntöisesti vapaaehtoisten avulla. Tämän vuoksi heillä on vuosittain useampia opiskelijoita mukana toteuttamassa tapahtumaa. Olin mukana tuottamassa sosiaalisen median sisältöjä turnaukselle työparini kanssa. Pesti oli jaettu kahdelle opiskelijalle. Koska Stadi Cupin organisaatio ei ole kovin suuri, tarvitsivat he apukäsiä Instagramin, Facebookin ja nettisivujen päivittämiseen. Suurin tarve postaamiselle oli tapahtuman aikana, kun haluttiin jakaa paljon aitoa fiilistä pelaajista sekä muista turnaukseen osallistuvista. Mutta toki tekemistä oli myös ennen ja jälkeen turnauksen. Saimme työtehtäviin melko vapaat kädet. Näin saimme luotua oman näköistämme sisältöä, jolloin tekeminen tuntui hyvin mieluisalle ja luontevalle. Pääsin suunnittelemaan esimerkiksi Instagramiin leikkimielisen tietovisan ja luomaan spontaaneita haastatteluita pelaajien turnausfiiliksiä. Työskentely yhdessä toisen opiskelijan kanssa oli antoisaa, sillä hommia ei tarvinnut tehdä yksin vaan ajatuksia sai jakaa helposti myös työparinsa kanssa. Saimme jaettua työtehtävät hyvin sutjakkaasti, ja molemmat saivat vastuulleen osa-alueet, jotka tuntuivat luonnollisilta itselle. Turnauksen aikana päivät olivat pitkiä, mutta palkitsevia. Turnaus jouduttiin perumaan kesällä 2020 koronan tuomien rajoitteiden takia, joten oli ihana nähdä lasten ja nuorten iloa, kun turnaus taas järjestettiin. Myös sää oli turnauksen aikana mitä parhaimmillaan, ja aurinkorasvan käytöstä sekä veden juonnista tuli muistuttaa myös somen puolella. Ensimmäisen vuoden opiskelijalle projekti oli oikein sopiva. Hommia pääsi tekemää toden teolla. Hymyissä suin muistelen kohtaamisia osallistujien sekä muiden työntekijöiden kanssa. Tytti Holopainen, Tuottajat 20
Markkinointialan kilpailujen kultaa metsästämässä
Tapahtumasuunnittelu Kulttuurituotannon opiskelijana olen suuntautunut viimeisten vuosien ajan tapahtumien suunnitteluun. Aloitin työt harjoittelun merkeissä Tapauksella, Pohjoismaiden suurimmassa tapahtumatoimistossa, jossa myöhemmin lunastin paikkani suunnittelutiimissä. Tapahtumien suunnittelu on tärkeä osa tapahtumaa ja oma vaiheensa ennen tuotantoa. Kaikilla tapahtumilla on tarkoitus, miksi niitä järjestetään. Ammattitaitoisen suunnittelun ja onnistuneen tuotannon kautta saavutetaan tapahtumien tavoitteet. Tällöin tapahtumista toivottu lisäarvo toteutuu ja siihen käytetty taloudellinen satsaus on ollut kannattavaa. Töissä ollessa olen oppinut laajemman kokonaisuuden ymmärtämistä ja nähnyt, miten prosessi etenee suunnittelusta tapahtumatuotannon kautta mitä erilaisempiin live- hybridi tai virtuaalitoteutuksiin. Tapahtumien suunnittelua lähestytään aina yksilöllisesti huomioiden tapahtuman luonne, oli kyseessä sitten messut, henkilöstö-, BtoB-, tai kuluttajatapahtumat tai jokin muu tilaisuus. Tapahtumien konseptia miettiessä keskiössä on aina asiakas, heidän toiveensa ja tavoitteensa. Uutena tuttavuutena markkinointialan Awards -kilpailut Suunnittelun lisäksi olen päässyt työssäni tutustumaan mainosalalla toimiviin Awards -kilpailuihin. Kilpailuja on lukuisia mm. Campaign Experience Awards, Grand One ja Effie. Awardseissa kilpaillaan erilaisissa kategorioissa esim. paras virtuaalinen tapahtuma, vuoden luova tapahtuma, vaikuttajamarkkinointi tai brändikokemus. Kilpailuissa mittelöidään luovista ideoista, toteutuksesta ja tuloksellisuudesta alan muiden huipputekijöiden kanssa. Tuomaristo arvioi ja pisteyttää kilpailuun osallistuneet työt. Usein kilpailut huipentuvat juhlalliseen gaalaan, jossa julkaistaan ja palkitaan voittajat. Menestymisen myötä yritykset saavat näkyvyyttä ja tunnustusta onnistuneesta lopputuloksesta. Tunnustus voi toimia tulevaisuudessa yrityksen asiakkaille ‘laatutakuulappuna’ ja sisäisesti boostata yrityksen itsetuntoa ja lisätä entisestään kunnianhimoa. Kilpailuihin osallistuminen on yritykseltä aina iso päätös ja siitä seuraa suuri määrä eri ammattilaisten työpanosta ja yhteistyötä. Usein kilpailuissa kirjoitetaan tapahtuman prosessikulku projektin lähtöpisteestä, ideasta, suunnittelusta ja tuotannosta aina tapahtuman tuloksiin asti. Tekstin tukena käytetään casevideoita ja kuvia. Lisäksi on listaus mukana olevista yrityksistä ja tekijöistä. Menestymiseen vaaditaan hyvää ideaa, selkeitä tavoitteita ja oivaltavaa luovaa toteutusta. Kilpailuissa parhaat voittavat ja siihen jokainen osallistuja tähtää. Oma polku Olen kulttuurituottajaopiskelija, joka on kiinni työelämässä ja opintojen viime metreillä. Päädyin opiskelemaan kulttuurituotantoa, koska moni asia kiinnosti ja tuntui, että tapahtuma-alalla pääsen yhdistämään erilaisia asioita, oppimaan jatkuvasti uutta ja käyttämään taitojani monipuolisesti. Lisäksi sisäisenä drivenä on ollut halu luoda tapahtumia, jossa ympärillä olevat ihmiset saisivat kokea jotain ainutlaatuista ja tuntea onnellisia hetkiä, joista rakentaa muistoja tulevaan. Kohti luovia ja tuloksellisia toteutuksia!
Aurinkoenergialla tuotettu bisse? – Ympäristö tarvitsee kulttuurituottajan osaamista
Tiia Ryynänen Kulttuurituottaja 2018 Itsenäinen projekti: Ekokyselyn toteuttaminen TV-tuotantoyhtiön henkilöstölle - blogi Tein ensimmäisen työharjoitteluni kesällä 2021 TV-tuotantoyhtiössä tuotantoharjoittelijana. Kuvauspaikalla huomioni kiinnittyi toistuvasti puolityhjiin vesipulloihin, jotka elivät omaa elämäänsä. Suretti katsoa, kuinka niiden omistajat olivat unohtaneet niitä eteiseen, auton takapenkille, kannon nokkaan tai puiston penkille. Hylkäsivät ja tarttuivat toiseen. Nämä puolityhjät, muoviset vesipullot ovat symbolinen kuvaus siitä, kuinka ympäristöasiat voidaan ottaa, tai olla ottamatta tuotannoissa huomioon. Kuitenkin fakta on, etteivät muoviset vesipullot itsessään ole niin järkyttävä teko ympäristöämme kohtaan. Suomessa me tykkäämme ansaita hieman taskurahaa viemällä pullot pullonkierrätyspisteelle. Työharjoittelun jälkeen sovin tuotantoyhtiön kanssa, että voisin kartoittaa heidän puolestaan, kuinka toimistolla ja kuvauspaikoilla ekologisuus toimii tuotantoyhtiön työntekijöiden mielestä. Suunnittelin ja tein kyselylomakkeen, lähetin sen työntekijöille ja analysoin saamani vastaukset. Vastausten pohjalta tein tuotantoyhtiölle kehitysehdotuksia, kuinka he voisivat kehittää ekologisia tekijöitä tuotantoyhtiönä. Tapahtumat, festivaalit ja tv-tuotannot ovat mahtavia tilaisuuksia, jotka tarvitsevat entistä enemmän kestäviä tuotantotapoja, ekologisia palveluita sekä materiaaleja toteutuksessaan. Kulttuurituottajilla on oivallinen mahdollisuus hyödyntää koulutusohjelmastamme saatuja taitoja myös ympäristöteemojen edistämiseksi. Pohdi näitä, kun suunnittelet ekologisempaa tuotantoa: Millä saadaan merkittävin vaikutus aikaiseksi? Mitä ekologisia palveluita tai yhteistyökumppaneita voimme hyödyntää? Miten logistiikka hoidetaan? Miten jätehuolto hoidetaan tapahtuman aikana? Miten jälkituotannossa saadaan kierrätys tehokkaaksi? Kuinka viestimme ekoasiosta vaikuttavasti ja innostavasti? Kuvittele festivaali, jonne ihmiset kuljetetaan hybridi-busseilla. Ravintolakojuissa edustavat kotimaista lähiruokaa tarjoilevat yritykset. Bisse kädessäsi on sellaisen panimon tuottama, joka hyödyntää tuotantolinjassaan aurinkoenergiaa. On paljon asioita, joilla voidaan vaikuttaa ilmaston hyväksi, isompia ja pienempiä tekoja. Tärkeintä olisi, että ympäristö huomioitaisiin tekemisessämme. Se, että tuotannoissa pystyttäisiin minimoimaan eniten päästöjä aiheuttava tekijä, on iso askel oikeaan suuntaan. Ekologisten toimintatapojen selvittäminen vaatii aikaa, suunnittelua ja käytännön organisointia. Nämä taidot ovat meillä hallussa. Mikäli ekologisuus kiinnostaa, ehdota, että voisit ottaa harteillesi vaikkapa ekologisuuden koordinoinnin. Katso mitä tapahtuu! Hyödyllisiä linkkejä haltuun otettavaksi: https://ekokompassi.fi/ https://www.hsy.fi/jatteet-ja-kierratys/ https://www.sitra.fi/blogit/vinkkeja-kestavien-tapahtumien-toteuttamiseen-hiihtokilpailuista-kokouksiin/
Terveisiä- näyttelyn tuotanto
Terveisiä- näyttelyiden tuotanto Eetu Oranen Kulttuurituottaja 2019 Julkaisin ensimmäisen kirjani, ”Terveisiä”, hiljattain artistinimellä Eetu Orvokki. Kyseessä on teos, joka sisältää niin runoutta, filmivalokuvia kuin abstraktia akryylimaalaustakin. Teos keskittyy omaperäiseen tunteiden tulkintaan. Tapahtumakaari alkaa ahdistuksen kuvaamisesta ja päättyy tunteesta vapautumiseen ja suunnan löytämiseen. Kirjaa painettiin 70 kappaletta ja se on julkaistu omakustanteena. Helsingin näyttely järjestettiin Lapinlahdessa, hävikkikukkakauppa Kukkiksen tiloissa. Nelipäiväisessä näyttelyssä esiintyi paikallisia muusikoita sekä taiteilijoita. Vierailevana valokuvaajana teoksiaan oli esittelemässä myös valokuvaaja Daniel Zautner. Projektin tavoitteena oli matalan kynnyksen kulttuuritoiminnan lisääminen ja mahdollistaminen Helsingin, etenkin Lapinlahden alueella. Yläkaupungilla sijaitseva tunnelmarikas kahvila, Teeleidi valikoitui Jyväskylän näyttelyn sijainniksi. Valinta oli mitä mahtavin, ja Teeleidin näyttely oli kestoltaan noin kuukauden mittainen. Näyttelyt sujuivat mainiosti ja sain niin tuottajana kuin taiteilijanakin positiivista palautetta työstäni. Isoimpia haasteita työssä oli ajanhallinta, sillä oli tärkeää erottaa aika, jota käytin projektiin taiteilijana ja aika, jota käytin projektiin tuottajana. Koen oppineeni projektin aikana paljon ajanhallinnasta sekä projektinhallinnasta. Tuottavana osapuolena oli todella tärkeää olla jatkuvasti kontaktina niin taiteilijoille, kutsuvieraille kuin tilojen vastaaville johtajillekin. Ollessani itse tilaavana osapuolena sekä tuottajana projektille, oli erittäin tärkeää, että motivaationi pysyi korkealla. Olin ainut henkilö, joka oli vastuussa aikataulun etenemisestä sekä näyttelyiden tapahtumisesta. Onnekseni aihealue oli minulle henkilökohtaisesti todella tärkeä niin tuottajana kuin taiteilijanakin. Mielenkiintoni ansiosta motivaation puuttuminen ei koitunut ongelmaksi missään vaiheessa, vaikka ajoittain koin painetta siitä, että motivaationi loppuu kesken. Näyttelyiden järjestäminen oli minulle uusi aluevaltaus, mutta sellainen, jota olen jo pitkään tahtonut tehdä. Tämä projekti mahdollisti uusia kokemuksia sekä uusia kontakteja sekä lisäsi alakulttuuritoimintaa niin Yläkaupungilla kuin Lapinlahdessakin. Tahdon jakaa kolme vinkkiäni tuotantoihin, jossa henkilö on sekä tuottavana osapuolena, että taiteilijana. Pidä huoli, että erotat mielessäsi milloin olet paikalla taiteilijana ja milloin tuottajana, sillä näkökulmat ja tavoitteet saattavat erota runsaasti molemmilla osapuolilla. Tee selväksi itsellesi mitkä ovat tavoitteesi projektilta ja esitykseltä niin esiintyjänä kuin tuottajanakin. Valitse työryhmääsi henkilöitä, joihin voit tarvittaessa luottaa. Minun tiimissäni oli henkilöitä, joihin henkilökohtaiset suhteeni olivat kasvaneet kirjan tekovaiheessa. Oli todella tärkeää, että he olivat osa julkaisutilaisuuksia. Näyttelyt sujuivat mainiosti ja palaute oli hyvää kaikin puolin. Eetu Orvokki työstää parhaillaan uutta projektia ja jatkaa työtään matalan kynnyksen taiteen eteen. Toivon oman jatkoni etenevän vielä kirjatuotannossa ja saavani mahdollisuuksia yhdistää kirjailijoiden sekä tapahtumatuottajien välistä sidettä. Kiitos, että luit blogini. Eetu Orvokki
Suuretkin tuotannot rakentuvat pienistä osista
Työskentelin ensimmäisen Helsinki Biennaalin tuotantoassistenttina ennen tapahtuman avautumista yleisölle. Opin hahmottamaan, millaisista osista tapahtuma koostuu. Helsinki Biennaali on kahden vuoden välein toistuva korkeatasoinen kuvataidetapahtuma, joka järjestettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2021. Suurin osa Biennaalin taidesisällöstä sijoittuu Vallisaaren historiallisiin rakennuksiin ja ulkotiloihin ja loput mantereelle Helsinkiin. Tapahtumaan kuului myös digitaalista sisältöä. Vuoden 2021 Helsinki Biennaalissa esiteltiin teoksia 41 taiteilijalta ja taiteilijaryhmiltä sekä Suomesta että maailmalta. Helsinki Biennaalin tuottajaorganisaatio on Helsingin taidemuseo HAM. Helsinki Biennaali on kokoluokaltaan erittäin suuri ja ympäristö erikoinen, joten työkokemukseni oli ainutlaatuinen. Monet asiat opin, kun niistä kerrottiin minulle, mutta myös sivusta seuraaminen oli tärkeä tapa oppia. Tein paljon käytännön työtehtäviä, jotka auttoivat suuren kokonaisuuden rakentamisessa. Tein työtehtäviä HAMissa, muun muassa taiteilijoiden tervetuliaiskassien koostamista. Samalla pääsin tutustumaan museon toimintaan. Vietin kuitenkin suurimman osan työajastani kauniissa Vallisaaressa, jossa piti esimerkiksi valmistella teospaikkoja. Opin, miten käytännönläheistä kulttuurituottajan työ voi olla, kun keräsimme kiviä ja keppejä saarelta eräälle teospaikalle tapahtuman tuottajan kanssa. Pääsin hyödyntämään aiempaa sisustusartesaaniin koulutustani, kun maalasin tapahtuman kauppakonttia. Lisäksi järjestin projektin aikana karonkan Biennaalin rakennustiimille, kokosin materiaaleja teospaikoille ja kirjoitin muistiinpanoja. Kaunis Vallisaari muuttui paljon, kun kevät vaihtui kesäksi. Oli hienoa nähdä, miten Helsinki Biennaali rakentui yhdeksi kokonaisuudeksi kaikista niistä liikkuvista osista. Se oli todella inspiroivaa, ja huomasin, että haluan todella tehdä kulttuurituottajan työtä tulevaisuudessa. Haluan olla mukana luomassa jotain vastaavaa. Seuraava Helsinki Biennaali järjestetään vuonna 2023. Tässä linkki tapahtuman sivulle: https://helsinkibiennaali.fi/ Roosa Lehikoinen / Kulttuurituotannon opiskelija 19
Palvelumuotoilu tapahtumatuottajan työkaluna
Tapahtumatuottajalla on käytössään erilaisia työkaluja, ja jo opintojen alusta asti meille Metropolian kulttuurituottajille on puhuttu tapahtumatuottajan työkalupakista. Työkalupakki sisältää paljon tuottajalle tärkeitä asioita, jotka auttavat rakentamaan onnistuneen tapahtuman. Haluaisin lisätä tähän työkalupakkiin yhden uuden asian: nimittäin palvelumuotoilun. Palvelumuotoilu on yksinkertaisuudessaan asiakaskokemuksen tarkastelua ja parantamista. Apuna voidaan käyttää esimerkiksi palvelupolkua, johon merkitään kaikki mahdolliset kontaktipisteet, eli hetket, jolloin asiakas on suoraan tekemisissä tapahtuman kanssa. Kontaktipisteiden kohdalla voidaan pohtia, miten tätä kohtaamista voidaan tehdä asiakkaalle esimerkiksi helposti lähestyttävämmäksi, helpommin ymmärrettäväksi, tai helpommin löydettäväksi. Palvelumuotoilu toimi isona apuna oman itsenäisen projektini kanssa. Tuotin Ernubileet-nimisen tapahtuman yhteistyössä Tiivistämön kanssa. Tapahtumassa soitettiin japanilaista rock-musiikkia sekä kävijöille tarjottiin teemaa sopivaa aktiviteettia esimerkiksi pukukisan ja cover-bändin muodossa. Bändi soitti genren tunnettuja kappaleita. Projektissani keskeisenä ideana toimi valmiin tapahtumaidean kehittäminen. Oli oleellista miettiä, mitä aikaisemmista tapahtumista voitaisiin oppia ja miten asiakaskokemusta voitaisiin parantaa. Olin itse ollut kävijänä aikaisemmissa tapahtumissa, joten minulla oli valmiiksi itselläni selkeä kävijän näkökulma siitä, mitä olin jäänyt kaipaamaan lisää, mutta myös siitä, mikä tapahtumassa oli onnistunutta. Aloitin tapahtuman rakentamisen pohtimalla, mitä aikaisemmista tapahtumista oli jäänyt mieleen niin hyvässä kuin pahassa. Tapahtumaa työstäessä pyrin pitämään mielessäni sen, miten tapahtuma olisi mahdollisimman kävijäystävällinen, oli sitten kyse viestinnästä, tapahtuman aikataulusta tai pienistä asioista, kuten tapahtuman drinkkilistasta. Kesäopintoina käymäni kurssi palvelumuotoilusta toimi hyvänä apuna yleisellä tasolla, sillä se oli tarjonnut minulle lisätietoa palvelumuotoilusta. Sieltä saatu tieto tuli vaan soveltaa tapahtumatuotantoon sopivaksi. Pidin mielessä palvelupolun rakenteen. Pohdin kaikkia mahdollisia tapoja, miten potentiaalinen asiakas tulisi olemaan tekemisissä tapahtuman kanssa. Mietin myös sitä, miten tapahtumasta voisi tehdä mahdollisimman houkuttelevan. Tapahtuma oli mielestäni koronan aiheuttamiin olosuhteisiin nähden hyvin onnistunut. Uskon että asiakaslähtöisyyden korostaminen auttoi suunnittelussa paljon. Haluankin kannustaa muita tuottajia tutustumaan palvelumuotoiluun –perustasonkin tietämys aiheesta voi viedä pitkälle. Vaikka asiakaslähtöisyys voi tuntua itsestään selvältä asialta pitää mielessä, asian syvempi pohtiminen esimerkiksi palvelupolun avulla voi tuoda esiin asioita, jotka eivät olisi muuten välttämättä nousseet puheenaiheeksi.
Arabian katufestivaali artistituotanto cultural management festivaali festivaalituotanto hanke itsensä johtaminen itsenäinen projekti johtaminen kansainvälisyys Kansallismuseo Kulttuurialan projektityö kulttuurintuotanto kulttuurituotanto Kulttuurituottaja Kulttuurituottaja 2016 kulttuurituottaja 2017 kulttuurituottaja 2019 kulttuurituottaja 2020 kulttuurituottajat kulttuurituottaja YAMK Kutu15 kutu16 Kutu17 kutu18 markkinointi Metropolia metropolia ammattikorkeakoulu näyttely vartissa opastusvideo opiskelija projekti projektityö some sosiaalinen media tanssi tanssitaide tapahtumatuotanto Tuottajat18 Tuottajat20 tv-tuotanto vapaaehtoisten johtaminen vapaaehtoistyö viestintä yhteishaku