Tikissä

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan sydämessä

Avainsana: yrittäjät

Kuinka kommunikoida hankkeen hyödyt tehokkaasti
http://Työpöydän%20ääressä%20rivissä%20kolme%20henkilöä%20tuulettamassa%20kädet%20ylhäällä.
22.10.2024
vierailija

Huomattavan usein hanketyön haasteena on niistä kommunikointi. Tämä haaste syntyy usein siitä, että hankkeet ovat monitahoisia ja niiden ydinhyöty saattaa olla hankala tiivistää hankemaailman ulkopuolisille.  Sanoitukset ovat usein ilmavia ja saattavat sisältää ilmaisuja, jotka avautuvat lähinnä hanketyössä mukana oleville. Hankehakemukset ja rahoituspäätökset tulevat viranomaistaholta, mikä tuo mukanaan lisää ilmaisuja ja toimintatapoja, jotka eroavat yritysten käyttämästä kielestä. Yrityksen tärkein viestinnällinen tehtävä on kommunikoida tuottamaansa hyötyä mahdollisimman tehokkaasti. Erityisesti tämä pätee start up -toimintaan, jossa yritys luo omaa markkinaansa ja sitä kautta mahdollistaa oman liiketoimintansa. Tästä syystä start up -maailmassa on rakennettu hissipuheen käsitettä, jossa pitää tiivistää yrityksen tuottama arvo hissimatkan pituuteen. Ainutkertainen arvolupaus voi herättää yrityksen huomion Ash Maurya rakentaa kirjassaan Running lean Unique Value Proposition (UVP) käsitteen. Käsitteellä ei ole virallista käännöstä, mutta se voidaan kääntää ainutkertaiseksi arvolupaukseksi. Mauryan mukaan ennen kuin asiakas maksaa rahaa palveluistaan, hän on kiinnittänyt siihen huomiota. Tämän huomion herättämiseen ainutkertainen arvolupaus on olennaista. Se kertoo, millä tavoin tuotteesi on erilainen ja miksi siihen kannattaa kiinnittää huomiota. Toinen nimi tälle on kilpailuetu, mutta terminä se keskittyy liikaa toimijoiden väliseen ajatteluun, kun taas ainutkertainen arvolupaus on asiakaslähtöisen ajattelun tulos. Ainutkertaisen arvolupauksen muotoilu on haastava tehtävä, joten ensimmäinen versio on harvoin lopullinen. Tämä on yksi Leanstack mallin eduista: kaikkea voidaan muuttaa tarpeen mukaan ja iteroida paremmin tilannetta kuvaavaksi ja muuttuneesta tilanteesta lähteväksi. Kuinka ainutkertainen arvolupaus muotoillaan hanketyön kontekstissa? Ainutkertaisen arvolupauksen muotoilussa tulee keskittyä siihen etuun, mitä hanke tarjoaa, sen sijaan että kerrotaan hankkeen toiminnasta, jolla tätä etua tuotetaan. Hyvä ainutkertainen arvolupaus on lyhyt ja se pyrkii vastaamaan kysymyksiin mitä, kuka ja miksi. Tämän pohjalta voidaan rakentaa yleisen tason konseptikuvaus, jolla voidaan jakaa hankkeen ideaa mahdollisimman tehokkaasti eteenpäin. Olennaista on yhdistää ainutkertainen arvolupaus mahdollisimman tiukasti siihen haasteeseen, jota hankkeella halutaan ratkoa. Sillä tavoitellaan niitä yrityksiä, joiden tiedetään olevan kiinnostuneita hankkeesta. Tämä tieto tulisi olla selvitettynä jo siinä vaiheessa, kun hanketta kirjoitetaan. Mikäli näin ei ole, joudutaan todennäköisesti iteroimaan enemmän, sillä ensimmäiset versiot ovat arvauksia siitä, mikä kohdeyrityksiä voisi kiinnostaa. Entä sitten käytännössä, millainen voisi olla hyvä hankkeen arvolupaus? Meillä Metropolian puhtaat ja kestävät ratkaisut innovaatiokeskittymässä teemme hanketoimintaa, joka pyrkii vastaamaan aikamme suuriin kysymyksiin ruokatuotannon, kiertotalouden, robotiikan ja tekoälyn kentillä. Teemme tätä työtä alustalähtöisesti sillä haluamme, että meillä on fyysiset tilat ratkaisuiden rakentamiseen ja niiden testaamiseen. Esimerkiksi, voisimme rakentaa hankkeen, jossa yhdistämme tekoälyn ja vertikaaliviljelytekniikan. Tämä olisi yhdistelmä, jossa meillä on tarjolla jotain ainutkertaista verrattuna muihin hanketoimijoihin. Vastaamalla kysymyksiin mitä, kuka ja miksi voisimme rakentaa seuraavan kaltaisen ainutkertaisen arvolupauksen: ”Tarjoamme yrityksellesi ainutkertaisen mahdollisuuden yhdistää vertikaaliviljelyteknologia tekoälyn tarjoamiin mahdollisuuksiin tiedonkeruussa ja analysoinnissa Metropolian UrbanFarmLabissa.” Voimme näin auttaa yritystäsi ymmärtämään ja validoimaan kehittämänne teknologian tuottamaa lisäarvoa omille asiakkaillenne. Tämä olisi lähtökohta, ensimmäinen iteraatio. Tämä voidaan huomata käytännössä toimimattomaksi. Se ei välttämättä ole se tarve, jota hankkeen kohdeyrityksillä on tai huomataan, että tarve on olemassa, mutta tämä muotoilu ei toimi. Tällöin, saadun palautteen kautta, voidaan kerätä tietoa ja muokata arvolupaus uudestaan siten, että se toimii paremmin. Tätä prosessia toistetaan niin pitkään, kunnes hanke löytää paikkansa yrityskentässä ja sen tavoitteet voidaan täyttää. Tässä prosessissa on mahdollista, että tekeminen muuttuu, kun huomataan, että tarve olikin jotain muuta kuin alun perin ajateltiin. Keskustelu tulee silloin viedä myös rahoittajan tietoon, jotta hanketta voidaan muokata paremmin toimivaan suuntaan ja mahdolliset muutokset esimerkiksi työnkuviin voidaan toteuttaa. Tässä artikkelissa on käsitelty ainutkertaista arvolupausta yritysyhteistyön kontekstissa. Hankkeella on usein muitakin sidosryhmiä, Metropolian tapauksessa usein opiskelijat. Heille arvolupaus olisi sitten jotain muuta. Kontekstisidonnaisuus on syytä ottaa huomioon myös hankeviestinnässä yleensä. Sama hanke voi tuottaa erilaista arvoa erilaisille sidosryhmille, ollen silti yhtä arvokas kaikille. Kirjoittaja Timo Nykopp toimii TKI-Tiimipäällikkönä Metropolian Puhtaat ja kestävät ratkaisut innovaatiokeskittymässä. Koulutukseltaan hän on Restonomi (AMK) ja kauppatieteiden maisteri. Lähde Ash Maurya: Running Lean: Iterate from Plan A to a Plan That Works. 3rd edition (2022), O’ Reilly Media

Lue lisää

Seniorien vaikuttajaryhmät – uusi tapa vaikuttaa yksityisiin palveluihin asiakkaita ja yrittäjiä hyödyttäen
http://Kolme%20kypsempää%20naishenkilöä%20istumassa%20pöydän%20äärellä.
27.4.2023
Hannele Hokkanen & Arto Tiihonen

Miten toteuttaa aitoa asiakaslähtöisyyttä liikunta- ja hyvinvointipalvelujen kehittämisessä? Kun uusia ajatuksia kaivataan palvelujen kehittämisen tueksi, tarvitaan tuoreita näkökulmia. Seniorien vaikuttajaryhmä on toimintaa, jonka kehittämiseen ovat osallistuneet niin ammattikorkeakoulun opiskelijat kuin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeen (TKI) asiantuntijat. Ohjatussa toiminnassa vaikuttajaryhmän edustajat ovat välittäneet alan yrittäjille näkemyksiään palveluista, joita iäkkäiden liikuntaan ja hyvinvointiin kaivataan. Tässä blogitekstissä kerromme, miten kehittämistyössä onnistuttiin yhdessä. Innovaatio-opinnoissa opiskelijat kehittävät uudenlaisia ratkaisuja Ajatus vaikuttajaryhmästä syntyi, kun annoimme Metropolian innovaatioprojekti opintojaksolla opiskelijatiimille haasteen ideoida sitä, miten saadaan aidosti asiakaslähtöisyyttä toteutettua liikunta- ja hyvinvointipalvelujen kehittämisessä. Haasteen tavoitteena oli löytää keinoja, joiden avulla saataisiin esiin iäkkäiden näkemykset palveluista, joita ei ole tai, joita pitäisi kehittää enemmän heitä palveleviksi ja heidän näköiseksi. Opiskelijatiimiltä syntyi ajatus senioreista muodostettavan vaikuttajaryhmän muodostamisesta. TKI-hankkeessa voi testata hyviä ideoita käytännön kokeiluina Opiskelijoiden innovaatio-opinnoissa syntynyt idea oli hyvä. Metropolia, Haaga-Helia ja Laurea ammattikorkeakoulujen yhteisesti toteuttamassa Dallaten-hankkeessa (Dallaten.fi) vaikuttajaryhmätoimintaa innovoitiin ja kehitettiin edelleen. Dallaten-hankkeen keskeisenä tavoitteena oli auttaa liikunta- ja hyvinvointipalveluja tarjoavia yrityksiä ymmärtämään eläkeläisväestön tarpeita näiden palveluiden kuluttajina. Tähän pyrimme tekemällä selvitystyötä ja tuottamalla aiheesta runsaasti julkaisuja eli artikkeleita, blogeja, webinaareja ja podcasteja (Dallaten.fi), aiemman tietämyksen ja hankkeessa opitun pohjalta. Kysyimme hankkeen käynnistyessä siihen mukaan tulleilta yrittäjiltä heidän toiveistaan. Niissä tuli esille myös toiveet yhteiskehittämisestä ja palveluiden testaamisesta (1, 2). Senioriymmärrykselle ja kohtaamisille oli siis tilausta. Vaikuttajaryhmä muodostettiin vapaaehtoisista eläkeläisistä Helsingistä, Espoosta ja Vantaalta. Ryhmään saatiin yksitoista eläkeläistä, kaksi miestä ja yhdeksän naista. Suurin osa vaikuttajaryhmäläisistä oli helsinkiläisiä, viidestä eri kaupunginosasta. Vaikuttajaryhmäläisistä nuorin oli 65- ja iäkkäin 82-vuotias. Vaikuttajaryhmän toiminta toteutui onnistuneesti Vaikuttajaryhmätoiminta on suhteellisen kevyt ja vaikuttava tapa saattaa palvelujen tuottajat ja kuluttajat kumpiakin osapuolia hyödyttävän, ja kokemuksemme mukaan jopa innostavan yhteiskehittämisen pariin. Dallaten-hankkeessa järjestetty vaikuttajaryhmätyöskentely toteutettiin kolmena iltapäivänä. Näissä tapaamisissa vaikuttajaryhmäläiset ja yritykset kohtasivat yhteisen työskentelyn merkeissä. Tilaisuudet alkoivat yhteisellä lounaalla ja työskentelyaikaa oli varattu kolme tuntia. Vaikuttajaryhmä-tapaamisten tavoitteena oli tukea yrityksiä asiakaslähtöisessä palvelujen kehittämisessä. Vaikuttajaryhmäläisille tavoitteena oli tarjota mahdollisuus vaikuttaa heille suunnattujen palvelujen kehittämiseen. Työskentelyssä hyödynnettiin palvelumuotoilun menetelmiä (3, 4). Yhteinen ymmärrys pohjana onnistuneelle palvelutuotekehitykselle Ensimmäisen vaikuttajaryhmäpäivän aikana tutustuttiin ja luotiin yhteinen ymmärrys vaikuttajaryhmätoiminnan jatkosta. Tilaisuudessa käytiin Learning cafe -menetelmää, joka on tapa ideoida yhdessä ja oppia toisilta. Se on keskusteluun, tiedon luomiseen ja siirtämiseen tarkoitettu yhteistoimintamenetelmä (5). Yrittäjistä ja vaikuttajaryhmäläisistä muodostetuissa pienryhmissä käytiin keskustelua seuraavien teemojen ympärillä: Miten seniorit valitsevat palvelun, jota käyttävät? Mistä seniorit saavat tiedon palveluista? Mitkä olisivat parhaimmat viestintä ja markkinointikanavat, kun halutaan saavuttaa senioreita? Minkä kanavan kautta seniorit haluaisivat saada tietoa palveluista? Millaista tietoa palveluista toivotaan? Minkälaista markkinointia toivotaan? Vaikuttajaryhmäläiset kokivat keskustelut ja ajatustenvaihdon yritysten kanssa mielenkiintoisina. Hyvänä he kokivat myös monien ihmisten tapaamisen. He kokivat tilaisuuden hyväksi ja uusia virikkeitä antavaksi. Tutuksi tuleminen syventää asiakasymmärrystä Toisessa vaikuttajaryhmäpäivässä yritysten ja vaikuttajaryhmäläisten yhteistyötä jatkettiin työskentelemällä empatiakartta menetelmää hyödyntäen.  Empatiakartan tarkoituksena oli auttaa keskustelemaan asiakkaan tarpeista, tunteista, toiveista ja peloista, jotka liittyvät palvelun kehittämiseen (5).  palvelun idean edelleen kehittämiseksi. Vaikuttajaryhmäläiset kokivat tilaisuuden paljon ajatuksia herättäväksi ja mielenkiintoiseksi. Yritysten kanssa työskentely ja ryhmätyöt koettiin mieluisina. Tulevaisuuden palvelujen kehittäminen vaatii vuorovaikutusta Kolmannessa tapaamisessa tutustuttiin palvelupolkuun (5) yhtenä palvelumuotoilun menetelmänä. Palvelupolku voidaan kartoittaa olemassa olevasta palvelusta, jotta palvelun rakenne saadaan ymmärrettäväksi ja siihen muotoon, että sitä voidaan tarkastella kriittisesti. Palvelupolku toimii myös konseptoidessa täysin uutta palvelua, sillä sen avulla saadaan hahmotettua ja konkretisoitua palvelun tuotantotapa, rakenne ja päävaiheet, vaikka palvelua ei olisi vielä olemassa (5). Tässä tapaamisessa yhteiskehittämistä tukivat yritysten omat tapaamispisteet, joissa heillä oli mahdollisuus keskustella vaikuttajaryhmäläisten kanssa omasta palvelustaan ja saada kommentteja oman palvelun edelleen kehittämiseksi. Vaikuttajaryhmäläiset kokivat keskustelut yrittäjien kanssa antoisiksi ja pääsivät paneutumaan yrityksen palvelun kehittämisen eri vaiheisiin. Yritysten kokema hyöty vaikuttajaryhmätoimintaan osallistumisesta ylitti odotukset Kohderyhmäymmärrys on palveluiden tuottajille olennaisen tärkeä asia. Vaikuttajaryhmä-toiminnassa tuo ymmärrys muuttui yhteisiksi kokemuksiksi ja kohtaamisiksi. Tapaamiset toimivat sekä yrittäjien että vaikuttajaryhmäläisten mielestä erinomaisina kokeilupaikkoina, joissa yrittäjät saattoivat esitellä tuotteitaan ja palveluitaan senioreille. Yrittäjät saivat vaikuttajaryhmältä suoraa palautetta ja myös kehittämisehdotuksia palveluihinsa. Osa yrittäjistä muuttikin palveluitaan näiden vaikuttajaryhmätapaamisten pohjalta. Yrittäjien antamissa palautteissa toistui vahvana viesti, että vaikuttajaryhmätoimintaan osallistuminen oli hyödyllistä. Tilaisuudet toivat yrittäjille tärkeää tietoa asiakaskunnan toiveista ja tarpeista. "Hienoa, että päästiin keskustelemaan kohderyhmän ihmisten kanssa." "Tarkentui asiakaskunnan toiveet ja sain lisätietoa erilaisista verkostoista." "Hyviä vinkkejä jatkoon!" Yrityksistä 9 osallistui tapaamisiin, hieman eri kokoonpainoin. Pyydetyn palautteen perusteella toimintaan osallistuneet yrittäjät kokivat tapahtumien olleen heille hyödyllisiä tai erittäin hyödyllisiä. Suurin osa yrittäjistä olisi valmis suosittelemaan vastaavia tapahtumia yrityskollegoilleen. Senioritietämyksen siirtyminen liikunta- ja hyvinvointipalveluita tuottaville yrittäjille vaikuttajaryhmätoiminnan avulla Näimme hyvinkin selvästi, miten seniorivaikuttajaryhmämme pystyi siirtämään senioriymmärrystä hankeyrittäjillemme yhteisissä tapahtumissamme. Yrityksillä oli mahdollisuus hyödyntää vaikuttajaryhmäläisiä myös itse järjestämin tapaamisiin. Hankkeen puolesta yhdistimme vaikuttajaryhmäläiset ja yrittäjät esiin tulleen kiinnostuksen mukaan. Osa yrityksistä hyödynsi tätä mahdollisuutta ja osa vaikuttajaryhmäläisistä pääsi myös testaamaan palveluja. Dallaten-hankkeen loppuseminaarissakin (Dallaten.fi) senioreiden ja yrittäjien kohtaamiset ja toiminnan muutos olivat keskiössä. Vaikuttajaryhmätoimintaa kehittämään ja levittämään Dallaten-hankkeen myönteisten kokemusten pohjalta me kirjoittajat olemmekin valmiita suosittelemaan vaikuttajaryhmätoimintaa yksityisten ja myös julkisten palveluiden kehittämiseen.  Konseptia tulee edelleen kehittää eli meillä ei ole valmista, monistettavaa mallia vaikuttajaryhmätoiminnalle. Olisi erinomaista, jos vaikuttajaryhmäkokeiluja tehtäisiin lisää eri palveluiden suhteen ja eri kohderyhmien piirissä. Opinnäytteitä, tutkimus- ja kehittämishankkeita kaivattaisiin. Tavoitteenahan ovat paremmat palvelut kullekin kohderyhmälle. Kirjoittajat Hannele Hokkanen on koulutukseltaan terveystieteiden maisteri (TtM), sisätauti-kirurginen sairaanhoitaja ja tuotekehittäjä EAT. Hän työskentelee Dallaten hankkeessa vanhustyön asiantuntijana, vastuualueenaan erityisesti senioreista muodotetun vaikuttajaryhmän kehittäminen. Hän työskentelee Metropolia Ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveystalalla lehtorina, vanhustyön kehittäjänä, innovaayioprojekti koordinaattorina ja TKI-hanketoimijana. Arto Tiihonen on liikuntasosiologi (FT) ja toimii hankeasiantuntijana Laureassa. Dallaten-hankkeessa Arto on vastannut liikkumiseen liittyvästä monipuolisesta senioriymmärryksen tuottamisesta liikunta- ja hyvinvointipalveluyrittäjien tarpeisiin. Lähteitä Tiihonen A. 2022c. Testausta, palveluiden muotoilua, yhteistyötä ja pallottelua – Mitä liikunta- ja hyvinvointipalveluyrittäjät odottavat Dallaten-hankkeelta ja miten hanke vastaa toiveisiin? Osa 1. (journal.laurea.fi). Laurea Journal, 16.6.2022. Tiihonen A. 2022d. Toimintakykyä, sosiaalista inkluusiota, yhteistyötä – Mitä liikunta- ja hyvinvointipalveluyrittäjät odottavat Dallaten-hankkeelta? Osa 2. (journal.laurea.fi). Laurea Journal, 30.8.2022. Tuulaniemi, J. 2011. Palvelumuotoilu. 4.painos. Talentum Media Oy Espoon kaupunki. 2023. Sivistystoimen Interaktiivinen Työkalupakki palvelumuotoiluun (docplayer.fi) (luettu 22.4.2023) Innokylä.fi. Työkalut. (luettu 16.4.2023) Tiihonen A. 2022a. Tekemällä oppimisella aitoja muutoksia yrittäjien ja senioriasiakkaiden toimintaan (journal.laurea.fi) Laurea Journal 28.11.2022. Tiihonen A. 2022b. Seniorit kuluttajina – lisää ikäpolvi- ja sukupuolitietoista tarjontaa. (journal.laurea.fi). Laurea Journal 8.11.2022. Wilska T-A, Mikkonen H, Tiihonen A 2022. Dallaten-webinaari senioreiden liikunta- ja hyvinvointipalveluiden käyttämiseen liittyvistä tekijöistä. (video.haaga-helia.fi). Tallenne, 13.10.2022. Tiihonen A. Hokkanen, H. 2023, Dallataan yhdessä: Seniorina palveluja kehittämässä. Metropolian ammattikorkeakoulun Podcast -sarja.

Lue lisää

Päätöspyörteissä
28.6.2017

  Kaksivuotinen CoINNO-hanke on päättymässä, ja on aika katsahtaa, millaisia asioita onkaan tapahtunut vaiherikkaalla matkalla. Hankkeen tavoitteena oli saada yhteistyön voimalla virtaa vapaa-aikasektorin pk-yrityksille niiden kasvu-uralle siirtymisessä, erityisesti Arabian ja Pasilan alueilla. Hankkeessa yhteiskehittelijöinä olivat yrittäjät, opiskelijat ja ammattikorkeakoulujen asiantuntijat. Paljon saatiinkin aikaan - tässä kirjoituksessa joitakin nostoja pyörteiden keskeltä. Hankkeessa kaksi ammattikorkeakoulua, Metropolia ja Haaga-Helia, tekivät tiivistä yhteistyötä. Erityinen tavoite oli synnyttää innovaatioita opiskelijoiden ja yritysten yhteiskehittelyllä innovaatioprojektein. Niiden toteuttamisessa oli haasteita erilaisten aikataulujen ja henkilövaihdosten vuoksi. Mutta loppu hyvin, kaikki hyvin: yhteistyö saatiin sujumaan ja sen myötä tehdyt projektit rikastuivat merkittävästi. Projekteissa syntyi uusia ratkaisuja, joista monet otettiin yrityksissä ja yhteisöissä myös käyttöön. Esimerkiksi Arabian alueella taitelijoista muodostui yhteisö ArT, ja he synnyttivät yhteiskehittelyn lopputuloksena taidelainaamon, ArT lainaamon. Yrittäjille kasvuvoimaa Yrittäjät olivat hankkeessa keskipisteenä alusta loppuun. Heitä kohdattiin kasvotusten ja yhdessä pohdittiin muun muassa yrittäjien arkea ja yrittäjille suunnattua palvelutarjontaa ja neuvontaa. Metropoliassa projektipäällikkö Salla Mikkonen toteutti keväällä 2017 innovatiivisen podcast-kurssin, jossa tekijöinä olivat kahden korkeakoulun opiskelijat. Teema oli luonnollisestikin yrittäjyys, ja podcastien tekemisen aikana yrittäjät sparrasivat opiskelijoita. Innovatiivista talousajattelua saralla syntyi myös hankkeen propellipään, yliopettaja Katri Halosen hatussa. Hän selvitti paikallisvaluutan mahdollisuuksia nimenomaan vapaa-aikasektorin yrittäjiin sovellettuna. CoINNOn tulokset - yhteistyö jatkuu Päätöspyörteessä ollaan juuri nyt. Hankkeen ansiokkaat tulokset, julkaisut ja raikkaat tuotokset ovat koottuina kaikki yhdelle sivulle metropolia.fi/coinno. Esimerkiksi hankkeen artikkelijulkaisua lukemalla voit tutustua syvemmin hankkeen tuloksiin.  Arkiseen hankkeen toimintaan voit uppoutua CoINNOn uutisblogissa. Hankkeessa toimineiden puolesta kiitän kaikkia yhteistyökumppaneita ja hankkeeseen osallistuneita yhteistyön pyörteistä. Yhteiskehittelyssä on kaiken alku ja juuri, tästä on hyvä jatkaa eteenpäin!     CoINNO - Palvelukehittämisellä sykettä vapaa-aikasektorille on kaksivuotinen Uudenmaan liiton EAKR-hanke. Hanke on päättymässä kesän 2017 aikana. Hankkeen julkaisuja ja pääomaa esitellään koontisivulla: metropolia.fi/coinno. Tekstin kirjoittaja on ollut hankkeessa tiedottaja-tuottajana.

Lue lisää