Tikissä

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan sydämessä

Avainsana: Yrittäjänaiset

Yrittäjänaisten ryhmätoiminnasta vahvuutta omaan yrittäjyyteen
http://Neljä%20eri-ikäistä%20naista%20pöydän%20ympärillä,%20kädet%20ojennettuna%20keskelle%20pöytää,%20hymyilevät.
25.5.2023
Outi Pyrhönen

 Yrittäjistä 35% on naisia (1). Naiset toimivat eniten hyvin pienissä mikroyrityksissä tai yksinyrittäjinä (73%) ja palvelualoilla (37%) (2). Yrityksen toiminnan jatkuvuus ja siitä saatava toimeentulo ovat erityisesti yksinyrittäjällä riippuvaisia hänen henkilökohtaisesta hyvinvoinnistaan. Hyvinvoinnin heikkeneminen tuottaa nopeasti ongelmia yrityksen toimintaan. Siksi on tärkeää tukea yrittäjän työkykyä ennaltaehkäisevästi panostamalla kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Ryhmätoiminnalla voidaan vahvistaa yrittäjänaisen hyvinvointia. Vertaisryhmätoiminnasta saatujen kokemusten mukaan säännölliset, teemoitetut tapaamiset ja vertaisilta saatu sparraus tukevat jaksamista. Myönteinen ja luottamuksellinen ilmapiiri ovat ryhmän toiminnan edellytyksiä. Hyvinvointiryhmä voi parhaimmillaan tukea taustaltaan hyvin erilaisia yrittäjänaisia. Yrittäjän ja yrityksen hyvinvointi Hyvinvointi on laaja käsite, jota määritellään monesta eri näkökulmasta. Yrittäjätoiminnassa hyvinvointi voidaan nähdä sekä yrittäjän omana, henkilökohtaisena hyvinvointina, että yrityksen ja liiketoiminnan riittävänä tasapainona. Henkilökohtainen hyvinvointi on työkyvyn perusta, ja vaikuttaa suoraan yrittäjyyteen. Työterveyslaitos kuvaa työkykyä työkykytalon muodossa, jonka kolmessa alimmassa kerroksessa sijaitsevat yksilön terveys ja toimintakyky, osaaminen sekä arvot, asenteet ja motivaatio. Nämä ovat henkilökohtaisia voimavaroja ja samalla yhteydessä talon neljänteen kerrokseen, jossa sijaitsevat varsinainen työ, työolot ja johtaminen. Työkyvyn vahvistamisen toimien tulee kohdistua kaikkiin näihin tasoihin. (3) Mallin työkykykäsitys on sovellettavissa myös yrittäjän työkyvyn tarkasteluun. Yrittäjän työkykyä tarkastellessa on tärkeää huomioida, että yrityksen liiketoiminnan vahvuudet ja haasteet heijastuvat yrittäjän työkykyyn, ja vaikuttavat myös koettuun hyvinvointiin. Mitä tiedetään yrittäjänaisten hyvinvoinnista? Tieto naisyrittäjien hyvinvoinnista on hajanaista, mutta siitä voidaan saada käsitystä esimerkiksi Yksinyrittäjäkyselyn (2022) tuloksista. Hiukan alle puolet kyselyyn vastanneista (46%) yksinyrittäjistä kokee jaksamisensa hyväksi, yli puolella on sen suhteen haasteita. Yksinyrittäjät ovat työhön sitoutuneita: yli puolet ilmoittaa työskentelevänsä yli 40 tuntia viikossa. Lomaa pidetään edelleen niukasti, mutta myönteistä muutosta aikaisempiin vuosiin nähden on nähtävillä. (4). Naisyrittäjien kokevat työssään stressiä, ja heitä kuormittavat yleisimmin työn epävarmuus ja kiire (5). Yrittäjänaisten hyvinvointia voidaan tukea kiinnittämällä huomiota palautumisen kysymyksiin ja vahvistamalla henkilökohtaisia hyvinvointitaitoja. Hyvinvointitaitojen vahvistaminen Henkilökohtaisen hyvinvoinnin edistämiseen tarvitaan hyvinvointitaitoja. Hyvinvointitaidot, joihin luetaan muun muassa palautumiskyky (resilienssi), stressinsietokyky ja joustavuus, on nostettu yhdeksi tärkeimmistä tulevaisuuden työelämätaidoista (6). Näitä taitoja myös yrittäjä tarvitsee nopeasti muuttuvassa maailmassa. Yrittäjyyteen kuuluu vastuunkantoa ja riskinottoa, joissa joustavat ”mielen taidot” auttavat selviämään epävarmoista ja muuttuvista tilanteista. Hyvinvointitaitoja voidaan vahvistaa esimerkiksi parantamalla itsetuntemusta, tunnistamalla hyvinvointia uhkaavia ja tukevia tekijöitä, sekä kokeilemalla ja harjoittelemalla uusia toiminta- ja ajattelutapoja. Yrittäjänaisten hyvinvointiryhmässä kohdataan, pysähdytään ja harjoitellaan hyvinvointitaitoja  ”Ryhmässä voimaantuu, piristyy, saa kaikenlaista apua ja tukea omaan yrittäjyyteen” (osallistuja) Yrittäjänaisten hyvinvointiryhmän toiminnasta saatujen kokemusten mukaan ryhmä hyödyttää siihen osallistuvien hyvinvointia silloin, kun se huomioi osallistujan työkykyä kokonaisvaltaisesti ja vahvistaa hänen hyvinvointitaitojaan. Oivallukset tapahtuvat ryhmän osallistujien ja ohjaajien välisessä vuorovaikutuksessa. Tapaamisissa voidaan keskittyä työkyvyn ulottuvuuksiin, jolloin käsiteltäviä teemoja ovat henkilökohtaiset voimavarat: työskentelyä ja kokemusten jakamista terveyden ja toimintakyvyn aihepiirissä osallistujien tarpeiden mukaan osaaminen: yrittäjyystaitojen ja tarpeiden tunnistaminen, osaamisen sanoittaminen, viestintätaidot erilaisissa vuorovaikutustilanteissa omien arvojen, asenteiden ja motivaation selkiyttäminen työn hallinta ja itsensä johtamisen taidot Hyvinvointitaitoja voidaan vahvistaa ryhmän vuorovaikutuksessa vahvistamalla resiliessiä: kykyä kohdata haasteita ja selviytyä niistä mm. kokemusten jakamisen ja itsetuntemuksen avulla lisäämällä kykyä sietää epävarmuutta muun muassa löytämällä vaihtoehtoisia ratkaisumalleja ja vertaistukea Ryhmätapaamisten suunnittelussa on tärkeää joustavuus, joka mahdollistaa ryhmätapaamisen sisällön ja toiminnan suunnittelemisen osallistujalähtöisesti. Suunnitelmia voi olla tarpeen muuttaa myös toiminnan edetessä. Pienryhmätoimintaa kokeiltiin käytännössä Oona 2.0 - Yrittäjänaisten liiketoiminnan kasvua digitalisaation ja kumppanuusverkostojen kautta hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin pienryhmätoimintaa yrittäjätaustaisille naisille. Hyvinvoiva Yrittäjänainen - ryhmän osallistujat tulivat ryhmiin erilaisilta toimialoilta. Hyvin edustettuina olivat erilaiset hyvinvointialayrittäjät, mutta joukossa oli myös majoitus- ja ravitsemistoiminnan, IT-alan, viestintäalan ja muun palvelutoiminnan alalla työskenteleviä naisyrittäjiä.  Monialaisen ja -kulttuurisen ryhmän toimintaa luotsattiin valmentavalla otteella (7), ja tapaamisten tarkoituksena oli tukea hyvinvointia laaja-alaisesti ja toiminnallisuuden kautta. Kirjoittaja Outi Pyrhönen työskentelee Metropolia ammattikorkeakoulun Kuntoutus ja tutkiminen – osaamisalueella lehtorina opiskelijoiden ohjaustehtävissä, erilaisissa koulutus- ja fasilitointitehtävissä sekä Oona 2.0 – hankkeen asiantuntijana. Taustaltaan hän on TtM, Terveydenhoitaja AMK ja psykoterapeutti, jonka sydän sykkii ihmisten välisen vuorovaikutuksen ymmärtämiselle ja aidoille kohtaamisille. Lähteet Yrittäjyystilasto 2019. PDF (yrittajat.fi) Sutela, H. & Pärnänen, A. 2018. Yrittäjät Suomessa 2017. PDF (stat.fi) Työkykytalo (ttl.fi) Yksinyrittäjäkysely 2022. (yrittajat.fi) J., Palmgren, H., Kaleva S., Kanste, O., Kaakinen P. & Pölkki, T. 2018. Naisyrittäjien työhyvinvointi. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 2018: 55: 130–142. The future of Jobs Report 2020. Infographics: Top 10 Skills of 2025. (weforum.org) Pyrhönen, O. 2021. Hyvinvointia naisyrittäjille valmentavalla työotteella.  

Lue lisää

Yrittäjänaisten digiosaamista tukemassa
http://Yksi%20nainen%20istuu%20työpöydän%20ääressä,%20läppäri%20auki,%20toinen%20nainen%20seisoo%20hänen%20takanaan,%20molemmat%20katsovat%20läppäriä.
19.12.2022
Kaarina Pirilä

Yritysten digitalisoitumisella on merkitystä yrityksen menestykselle. Digitalisoituminen on kuitenkin lisännyt osaamisvaatimuksia yrityksissä, ja tähän Covid-19 pandemia toi vielä yllättäen lisää painetta. Yksinyrittäjän on oltava oppimiskykyinen muuntautuja, sillä muuta henkilöstä yrityksessä ei välttämättä ole, eikä aina ole mahdollista palkata lisää osaajia tai käyttää ostopalveluja. Tässä blogitekstissä käsitellään erityisesti yksinyrittäjänaisten digiosaamisen kehittämisen näkökulmia. Yksinyrittäjien digitaitojen kehittäminen on kriittinen menestystekijä Oman osaamisen kehittäminen, kouluttautuminen ja uusien taitojen omaksuminen - erityisesti digiosaamisessa - voi olla yksinyrittäjällä jopa tärkeämpää kuin muilla yrittäjillä. Kokonaisvaltainen digikyvykkyys auttaa ennakoimaan ja mukautumaan muutokseen ja tukee liiketoiminnan kehittämistä ja kasvattamista. Erityisesti naisyrittäjien digitaitojen kehittämiseen on syytä jatkuvasti panostaa, sillä samalla tuetaan talouskasvua ja kilpailukykyä ja vähennetään eriarvoisuutta. Yrittäjien digiosaamisen ja uudistumisen tarpeita selvitetty Vastauksena pienyrittäjänaisten digiosaamisen ja -taitojen kehittämisen tarpeeseen Metropolia ammattikorkeakoulussa on toteutettu Oon@2.0 -”Yrittäjänaisten liiketoiminnan kasvua digitalisaation ja kumppanuusverkostojen kautta” -hanketta. Sen puitteissa on toteutettu kyselytutkimuksena osaamiskartoitus, jonka tuloksista käy ilmi yrittäjien käsityksiä digiosaamisensa nykytilasta ja kehittämistarpeista. Hankkeen toimintaan osallistuneille tehtiin osaamiskartoitus, jonka avulla muodostettiin kokonaisnäkemys osallistuneiden yrittäjien oman osaamisen nykytilasta ja kehittämistarpeista, mutta myös yrityksen nykytilasta ja kehittämistarpeista. Lisäksi kartoitettiin yrittäjien kasvuhalukkuutta ja kasvun keinoja, sekä käsityksiä yrityksen keskeisimmistä kasvun esteistä. Millaisille digitaidoille yrittäjänaiset kokevat tarvetta? Kyselytuloksissa selvisi yrittäjien käsityksiä digiosaamisensa nykytilasta ja kehittämistarpeista. Kysely toteutettiin syksyn 2020 ja kevään 2022 välillä. Kyselyyn vastasi 37 yrittäjää. Vastanneet olivat keski-iältään 56 vuotta. Vanhin vastaaja oli 70-vuotias ja nuorin 22-vuotias. Vastaajien yritysten keski-ikä oli nuori, 37 % oli perustettu vuonna 2019 tai sen jälkeen. Vanhin yritys oli 40-vuotias ja nuorin vuoden. Vastaajista 76 %:lla oli ammattikorkeakoulu- tai korkeakoulututkinto (alempi/ylempi/tohtorin tutkinto). 81 % yrityksistä toimi palvelutoimialalla Oman osaamisen arviointi auttaa kehittämistarpeiden tunnistamisessa Yrittäjänaisilta kysyttiin osaamiskartoitusta varten arviota oman osaamisen nykytilasta sekä oman osaamisen kehittämistarpeesta. Näitä näkökulmia yrittäjät arvioivat 11 digitaalisuuteen liittyvän teeman kautta. Teemat olivat: Digiosaamiseni nykytila yleisesti Markkinointi sosiaalisessa mediassa Hakukonemarkkinointi Muiden digitaalisten kanavien käyttö markkinoinnissa Verkkosivujen tekeminen Verkkosivujen päivittäminen/uudistaminen Digitaaliset työvälineet ja -ympäristöt Verkkokaupan tekeminen Verkkokaupan ylläpitäminen Myynti sosiaalisen median kanavissa Yrityksen tietoturva Yrittäjät arvioivat oman osaamisensa nykytilaa asteikolla 1-10. Numero 1 tarkoitti, ettei vastaaja osaa ollenkaan ja numero 10 merkitsi vastaajan kokevan osaavan todella hyvin tai olevansa asiantuntija. Mitä suuremman arvon yrittäjä ilmoitti, sitä paremmin hän arvioi osaavansa tai hallitsevansa kysytyn asian. Oman osaamisen kehittämistarpeen yrittäjät arvioivat samojen yhdentoista teeman kautta asteikolla 1-10. Numero 1 tarkoitti, ettei kehittämiselle ole tarvetta tai sitä ei koettu tärkeänä ja 10 tarkoitti, että kehittäminen oli todella tarpeellista tai koettiin tärkeänä. Mitä korkeamman pistemäärän yrittäjä antoi, sitä tärkeämmäksi tai tarpeellisemmaksi hän koki tämän teeman kehittämistarpeen. Valtaosa kokee digitaitojensa kehittämisen tärkeänä Naisyrittäjät arvioivat oman yleisen digiosaamisen nykytilan korkeimmalle kaikista 11 arvioituna olleesta teemasta (arvosana 7.0). Kuitenkin, vastaajat jakautuivat suhteellisen tasaisesti skaalan eri päihin: toiset ilmoittivat osaavansa hyvin ja jopa erinomaisesti, toiset eivät osaa ollenkaan tai vain hyvin heikosti. Mitä matalammaksi yrittäjä arvioi oman digiosaamisensa yleisen tason, sitä matalammat arvosanat osaamiselleen hän antoi myös kaikissa muissa teemoissa. Sama ilmiö päti myös toisinpäin. Joukossa oli siis vastaajia, jotka arvioivat oman yleisen digiosaamisensa nykytilan hyväksi tai erinomaiseksi, mutta silti kokivat suhteellisen paljon yleistä kehittämistarvetta. Mielenkiintoista oli, että tämä kahtiajakautuneisuus ei näkynytkään niin voimakkaasti, kun yrittäjät arvioivat oman yleisen digiosaamisen kehittämistarvettaan. Oman osaamisen kehittämisen arvioi tärkeäksi tai todella tärkeäksi jopa 78 % vastaajista. Verkkokauppa, digi- ja hakukonemarkkinointi sekä sosiaalisen median myynti haastavimmat osa-alueet Yksimielisimpiä osaamisestaan vastaajat olivat verkkokauppaan liittyvissä teemoissa "tekeminen" ja "ylläpitäminen". Tässä yrittäjät arvioivat oman osaamisen nykytilan matalimmaksi kaikista 11 teemasta. Peräti 38 % yrittäjistä vastasi näihin molempiin teemoihin arvosanalla 1 eli ”en osaa ollenkaan”. Arvosanalla 1-5 (en osaa ollenkaan – osaan heikosti) vastasi n. 75 % vastaajista näihin molempiin teemoihin. Hyväksi tai erinomaiseksi arvioi osaamisensa vain muutama yrittäjä. Markkinointi on keskeisessä osassa yrityksien toiminnassa. Sen avulla haetaan uusia asiakkaita, mutta myös koetetaan houkutella jo olemassa olevia asiakkaita pysymään asiakkaina ja tekemään uusia ostoksia. Kuluttajat käyttävät ostoksia tehdessään aina enemmän digitaalisia kanavia ja verkkokauppoja. Yrittäjän kannattaa seurata sitä, mitä kuluttajat tekevät. Myös digitaalisen markkinoinnin hallitsemiseen kannattaa panostaa. Kyselyssä oli neljä myyntiin ja markkinointiin liittyvää teemaa: hakukonemarkkinointi muiden digitaalisten kanavien käyttö markkinoinnissa myynti sosiaalisen median kanavissa markkinointi sosiaalisessa mediassa. Näistä neljästä teemasta kolmeen ensimmäiseen yrittäjät arvioivat tarvitsevansa osaamisensa nykytilaan nähden eniten lisäosaamista ja kehittymistä. Näissä yrittäjät arvioivat oman osaamisen ja kehittämistarpeen välisen eron suurimmaksi. Noin 60 % vastaajista koki kehittämisen todella tarpeelliseksi. Yrittäjät olivat myös aika yksimielisiä teemojen kehittämistarpeesta: vain muutama vastaajista arvioi osaamisensa nykytilan hyväksi, mutta kuitenkin niin, että kehittämistarvetta edelleen oli. Myös neljännen teeman ”markkinointi sosiaalisessa mediassa” osaamisen kehittämistarve oli vastaajista noin 70 % mielestä todella tärkeää. Tämän teeman osaamisen yrittäjät arvioivat kuitenkin hallitsevansa näistä neljästä parhaiten. Verkkosivut on kerran laitettu kuntoon, mutta riittääkö se? Teemojen ”verkkosivujen tekeminen" ja ”verkkosivujen päivittäminen tai uudistaminen” kohdalla keskiarvojen mukaan tarkasteltuna kehittämistarvetta osaamisen nykytilasta ei ollut. Kun tarkasteltiin yksittäisten vastaajien antamia arvosanoja, todettiin, että noin kolmasosa vastaajista ilmoitti, että eivät osaa tällä hetkellä ollenkaan tai hyvin heikosti verkkosivujen tekemistä tai päivittämistä. Molempien teemojen kehittämistarve koettiin myös todella tärkeäksi, ”tekeminen” noin 32% ja ”päivittäminen” noin 43 % vastaajista. Kyselyyn vastanneiden yrittäjien heterogeenisuus näkyi siis myös tässä. Tietoturvan tärkeys tunnistetaan, vaikkei osaamista itsellä olisikaan Yrityksen tietoturvan kohdalla yrittäjät arvioivat oman osaamisen suhteellisen matalaksi (5.7), mutta kehittämistarvetta koettiin matalasta keskiarvosta huolimatta aika vähän. Yksittäisten vastaajien tuloksia tarkasteltaessa tilanne kuitenkin muuttuu ja vastaajien heterogeenisuus nousee esille: Noin 30 % vastaajista arvioi tietoturvaosaamisensa nykytilan hyväksi. Yli 43 % vastaajista arvioi tietoturvaosaamisensa heikoksi (ei osaa ollenkaan tai osaa heikosti). Noin 50% yrittäjistä tunnisti kuitenkin tämän teeman kehittämistarpeen tärkeäksi tai todella tärkeäksi. Vastattiinko hankkeen koulutuksilla aidosti yrittäjien tarpeisiin? Kartoitukseen ja Oon@2.0-hankkeessa järjestettyihin koulutuksiin osallistuneet yrittäjät olivat monen teeman kohdalla hyvin eri tasolla digiosaamisen nykytilan ja kehittämistarpeen suhteen. Heillä on luonnollisesti silloin myös erilaisia oppimistarpeita. Koulutukseen hakeutuneilla yrittäjillä juuri verkkokauppatoimintaan, myyntiin ja markkinointiin liittyvät arviot omasta osaamisen nykytilasta saivat heikoimmat arvosanat. Näissä teemoissa kehittämistarve oli myös suurin. Yrittäjän iällä, digiosaamisen nykytilalla ja kehittämistarpeen välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää riippuvuutta. Digitaalisen osaamisen taso ja kehittämistarve ovat siis siinä mielessä universaali ilmiö, eivätkä riipu iästä. Haastetta koulutuksen sisältöihin ja järjestämistapoihin tuo se, että toiset osaavat ja haluavat lisää ja toiset osallistujat ovat vielä perusteissa. Sisältöä pitää tällaisessa tapauksessa hajauttaa, ja niin hankkeessa tehtiinkin: osallistujille järjestettiin lisäpajoja tarpeen mukaan. Näyttäisi sille, että koulutuksen sisältö vastasi osallistujien kehittämistarpeita. Kirjoittaja Kaarina Pirilä työskentelee Metropoliassa yliopettajana Kuntoutus ja tutkiminen -osaamisalueella. Hän on koulutukseltaan kasvatustieteen tohtori ja optikko. Kaarina on kokenut tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan kehittäjä sekä opinnäytetyön ohjaaja. Monipuolinen hanke- ja tutkimustyöskentely innoittaa Kaarinaa ja hän toimiikin parhaillaan Oon@2.0-hankkeessa sekä Metropolian testaus- ja tutkimuspalveluita tarjoavassa Metropolia Proof Healthissä. -- Oona 2.0 – yrittäjänaisten liiketoiminnan kasvua digitalisaation ja kumppanuusverkostojen kautta on Euroopan sosiaalirahaston (ESR) osarahoittama hanke, jota Metropolia Ammattikorkeakoulu toteuttaa Uudenmaan alueella. Hankkeessa pyritään vahvistamaan yrittäjänaisten digiosaamista, tukemaan yrityksen kehittämiseen tähtääviä digitekoja sekä vahvistamaan yrittäjien hyvinvointia ja verkostoja. Hankkeen toiminta-aika on 1.4.2020-30.6.2023.    

Lue lisää

Hyvinvointia naisyrittäjille valmentavalla työotteella
23.12.2021
Outi Pyrhönen

Valmentava työote on valmennettavan voimavaroja ja vahvuuksia hyödyntävä, sekä vuorovaikutteinen ja ratkaisukeskeinen työtapa. Valmentavan työotteen taustalla vaikuttavat positiivisen psykologian periaatteet. Positiivisessa psykologiassa ollaan kiinnostuneita siitä, mikä saa ihmisen kukoistamaan ja kokemaan optimaalista toimintakykyä tilanteessaan (1). Näitä tekijöitä tunnistamalla, hyödyntämällä ja vahvistamalla voidaan lisätä hyvinvointia ja kokemusta elämän mielekkyydestä. Valmentavassa työotteessa on mukana ratkaisukeskeisyyttä: se on enemmän ratkaisuihin kuin ongelmiin keskittyvä tapa työskennellä. Positiivinen psykologia ei unohda ongelmien ja vaikeuksien olemassaoloa, eikä ratkaisukeskeinen ajattelu pyri ongelmien kieltämiseen. Se on ajattelutapa, jossa ongelmien sijaan tutkitaan mahdollisuuksia ja sitä mikä toimii (2). Mahdollisuuksien näkeminen voi lisätä toiveikkuutta ja kasvattaa sinnikkyyttä ja luottamusta tulevaisuuteen. Mahdolliset ongelmat ovat siis tosiasioita ja olemassa olevia, mutta niiden yli kurotetaan asettamalla sopivan kokoisia ja konkreettisia tavoitteita, tunnistamalla mahdollisuuksia ja voimavaroja, sekä tunnistamalla jo tällä hetkellä toimivia asioita elämässä (2). Valmentavaa vuorovaikutusta Valmentava ote vuorovaikutuksessa on rinnalla kulkemista ja mahdollisuuksia avaavien, ratkaisukeskeisten kysymysten esittämistä (2). Kysyminen ja ihmettely on tärkeämpää, kuin valmiiden vastausten tarjoaminen. Valmentavassa vuorovaikutuksessa on elementtejä dialogisuudesta, jossa ymmärrystä rakennetaan yhdessä, kaikkien keskusteluun osallistuvien välillä. Jokainen dialogisessa kohtaamisessa mukana oleva on keskustelussa läsnä ja tasaveroisessa suhteessa muihin osallistujiin. Ymmärrys ilmiöistä rakentuu yhteisessä keskustelussa, ja myös vastakkaiset kokemukset saavat kuulua (3). Dialogisuuden avulla pyritään ymmärtämään toisen käsityksiä myötäelävän kuuntelun ja tarkentavien kysymykset avulla (4). Valmentava vuorovaikutus on hyväksyvää läsnäoloa, jossa luottamuksellinen kohtaaminen on mahdollista. Luottamusta vahvistavat aito kuunteleminen sekä osallistujan kokemusten, ideoiden ja arvojen kunnioittaminen (5). Näillä tekijöillä on yhteys koettuun turvallisuuteen, joka on olennaista sosiaalisen liittymisen ja dialogisuuden näkökulmista. Yrittäjänaisten voimavaroja vahvistavat ryhmät Oona 2.0 -hankkeen Hyvinvoiva yrittäjänainen - pienryhmiä suunnitellessamme pohdimme, miten lähestyä ryhmään osallistuvia eri alojen ammattilaisia siten, että ryhmätoiminta olisi sekä osallistavaa ja yhteisöllistä, että yksilöllisiin tarpeisiin vastaavaa. Pienryhmätyöskentelyn tavoitteena on tunnistaa omaan hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä ja kannustaa osallistujia tekemään hyvinvointia edistäviä, myönteisiä valintoja arjessaan. Ryhmän työotteeksi valittiin keskusteleva ja rohkaiseva, valmentava lähestymistapa. Valmiiden ratkaisujen sijaan ryhmässä jaetaan kokemuksia oivalluksista ja muutoskokeiluista, tunnistetaan omia taitoja ja harjoitellaan itselle sopivien tavoitteiden asettamista. Henkilökohtainen työskentely tapahtuu omien, yksilöllisten tavoitteiden suuntaisesti. Valmentavalla otteella vahvistetaan erityisesti kokemusta omasta kyvykkyydestä, joka avulla muutosten tekeminen myöhemmin mahdollistuu. Osallistujien vahvuuksia ja voimavaroja tunnistetaan ja sanoitetaan laaja-alaiseen vahvuusnäkemykseen perustuvalla Voimakehätyöskentelyllä. Sen avulla voidaan tunnistaa luonteenvahvuuksia kyvykkyyksiä ja osaamista arvoja, kiinnostuksen kohteita ja käytössä olevia resursseja (6). Tunnistettuja vahvuuksia tutkitaan oman yrittäjyyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta esimerkiksi pohtimalla, millä tavoin nämä voimavarat ovat tällä hetkellä käytössä. Työskentelyn avulla voi myös tarkastella sitä, mitä vahvuuksia olisi hyödyllistä kehittää tai mitä resursseja olisi tarpeen vahvistaa oman hyvinvoinnin näkökulmasta. Yrittäjänaisten ryhmän valmentavan työotteen periaatteiksi muotoutuivat voimavaralähtöisyys: jokaisella osallistujalla on käyttöön otettavia voimavaroja, jotka tulevat ryhmässä tunnistetuksi ja vahvistetuiksi vahvuusperustaisuus: opimme tunnistamaan laaja-alaisesti vahvuuksiamme ja kykyjämme, sekä saamme tuoda ne näkyväksi ryhmässä vuorovaikutteisuus: tasa-arvoisuus, pyrkimys ymmärrykseen ja kuulluksi tulemiseen luottamukseen perustuva ja sitä vahvistava työskentelytapa: ryhmän keskinäinen kunnioitus, erilaisuuden arvostaminen ja itsemääräämisen kunnioittaminen ratkaisukeskeisyys: omien hyvinvointiin liittyvien sopivankokoisten tavoitteiden asettaminen ja voimavarojen valjastaminen niiden saavuttamiseksi ryhmän ja valmentajien rohkaisemina, jo tapahtuneen muutoksen tunnistaminen ja onnistumisten huomaaminen Oona 2.0 hankkeessa Hyvinvoivia yrittäjänaisia Näistä rakennusaineista syntyi valmentava ja voimavaraistava työote Wellbeing groups for Female Entrepreneurs, Hyvinvoiva yrittäjänainen - pienryhmiin jotka käynnistyivät syksyllä 2021. Ryhmien tarkoituksena on vahvistaa naisyrittäjien hyvinvointia ja verkostoitumista. Toiminta jatkuu syyslukukauden 2022 loppuun. Lähteet Uusitalo-Malmivaara, L. (2014.) Positiivinen psykologia - mitä se on? Teoksessa Uusitalo-Malmivaara, L. (2014) toim. Positiivisen psykologian voima. PS-kustannus, Juva. S. 18-29. O'Connell, B., Palmer, S., & Williams, H. (2012). Solution focused coaching in practice. Taylor & Francis Group. Mönkkönen, K. (2002.) Dialogisuus kommunikaationa ja suhteena. Vastaamisen, vallan ja vastuun merkitys sosiaalialan asiakastyön vuorovaikutuksessa. Akateeminen väitöskirja, Kuopion yliopiston julkaisuja, s. 63. Holm, R., Poutanen P. & Ståhle P. (2018.) Mikä tekee dialogin - Dialogisen vuorovaikutuksen tunnuspiirteet ja edellytykset. Sitra, artikkelit. Sarvela K & Auvinen E. (2020.) Yhteinen kieli, traumatietoisuutta ihmisten kohtaamiseen. Basam Books. Wenström S. (2019.) Luonteenvahvuudet, mitä ne ovat? LinkedIn-sivustolla Oona 2.0 - yrittäjänaisten liiketoiminnan kasvua digitalisaation ja kumppanuusverkostojen kautta on Euroopan sosiaalirahaston (ESR) osarahoittama hanke, jota Metropolia Ammattikorkeakoulu toteuttaa Uudenmaan alueella. Hankkeen toiminta-aika on 1.4.2020-28.2.2023. Kirjoittaja Outi Pyrhönen on TtM, Th AMK, ratkaisukeskeinen terapeutti & valmentaja ja psykoterapeuttiopiskelija. Hän työskentelee Metropolia ammattikorkeakoulun Kuntoutus ja tutkiminen - osaamisalueella tuntiopettajana opiskelijoiden ohjaustehtävissä, sekä monipuolisissa koulutustehtävissä ja Oona 2.0 - hankkeen asiantuntijana.

Lue lisää