Tikissä

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan sydämessä

Avainsana: tutkija

Viestinnän asiantuntijuus tukee tutkimustiedon yleistajuistamista
2.9.2021
Milla Åman Kyyrö

Tutkimus on kivijalka tieteen kehittymiselle. Vain tieteenalan hyväksymien käytänteiden ja eettisten periaatteiden mukaisesti toteutettu tutkimus voi olla luotettavaa ja merkittävää. Tutkimustyötä, sen kysymyksenasettelua, teoreettista viitekehystä, tutkimuksen toteuttamista, tuloksia ja johtopäätöksiä kyseenalaistetaan moneen otteeseen vertaisten joukossa. Kun tutkija on kulkenut onnistuneesti eri vaiheiden lävitse ja on aika saattaa tuore tutkimustieto laajempien yleisöjen ulottuville, tutkijan pitäisi astua ulos tieteellisen julkaisemisen raameista tietotulvan vallassa vellovaan maailmaan. Jotkut tutkijat ovat erinomaisia viestijöitä, eivätkä kaipaa ulkopuolisten neuvoja. Hyvä niin! Mutta kaikki eivät ole yhtä taitavia. Tässä blogimerkinnässä nostan esiin, miten viestinnän asiantuntijuutta edustava ammattilainen voi olla tutkijalle avuksi. Viestinnän asiantuntijuus ei ole nimikkeeseen sidottu Viestintä-käsitteen alle mahtuu koko inhimillisen ja älyllisen kanssakäymisen kirjo. Viestintä on vuorovaikutusta, tiedon jakamista ja vaikuttamista. Viestintää toteutetaan monissa muodoissa ja eri kanavissa. Työkenttänä viestintä on jatkuvassa muutoksessa ja erikoistumisaloja syntyy lisää teknologisen kehityksen edistyessä. Tieteenalana viestintä jakautuu moniin haaroihin (1). Tyypillisesti tutkijalle voi tulla tarve toimittaa tieteellisestä julkaisusta yleistajuinen tietokirja. Tutkija voi olla erinomaisen kykenevä tähän itse, jos tekstin tyylilajien vaihdos sujuu luontevasti (2). Jos näin ei kuitenkaan ole, voi viestinnän asiantuntijuudesta olla hyötyä. Jokaisella viestinnän asiantuntijuutta edustavalla on oma ydinosaamisensa, mutta myös käsitys viestinnän perusteista ja toteuttamisen mahdollisuuksista. Viestinnän asiantuntijuus elää eri tehtävänimikkeiden alla: tiedottaja, toimittaja, tuottaja. Lisätään vielä tarkempi erikoistumisala mukaan, niin saadaan ammattinimikkeitä kuten hanketiedottaja, kustannustoimittaja tai videotuottaja. Edellytykset viestinnän asiantuntijuutta edustavan ammattilaisen kanssa tehtävälle yhteistyölle ovat periaatteessa yksinkertaiset: kun pyytää neuvoa, saa kasan neuvoja. Loput ovat yleensä kiinni neuvojen soveltamiskyvystä tai yhteistyöhön vaadittavista aikaresursseista, joiden käytännön toteutumismahdollisuuksiin tässä blogimerkinnässä ei oteta kantaa. Yhteistyö vaatii molemminpuolista ymmärrystä Kun tutkimuksen tuloksia halutaan jakaa laajemmalle yleisölle kuin tutkijakollegoille, on asetetuttava erilaiseen ajatuskehikkoon. Kuka on yleisö? Kenelle tietoa halutaan jakaa? Mistä tutkimuksessa oli kyse? Mitä tuloksista voi päätellä? Miten ne vaikuttavat yhteiskuntaan, ihmisiin, ympäristöön, talouteen? Miksi lukijan pitäisi välittää asiasta? Näitä kysymyksiä esittämällä syntyy käsitys, mikä on tutkimustekstistä löytyvää tietosisältöä. Tutkijan ja viestinnän ammattilaisen yhteistyön käynnistyttyä on tärkeää löytää yhteinen ymmärrys tavoitteista, yleisöistä, merkityksistä ja taustoista. Ne auttavat hahmottamaan kokonaiskuvaa, johon tutkimus kytkeytyy. Ammattilaisten välinen yhteistyö on hedelmällistä, mikäli viestinnän asiantuntijuutta edustava saavuttaa ymmärryksen tutkimuksen merkityksestä tutkija saavuttaa ymmärryksen periaatteista, joihin yleistajuistaminen perustuu Ei ole tarkoituksenmukaista, että tutkija ulkoistaisi kokonaan tietokirjan tai edes tiedotteen sisällönluonnin vastuun, sillä aina voi jäädä väärinymmärryksen riski. Viestinnän asiantuntijuutta on asettua eri yleisöjen asemaan Tutkimuksesta voidaan viestiä muullakin tavalla kuin toimittamalla tietokirja. Tutkimustuloksista viestimiseksi laajemmalle yleisölle valitaan toimivimmat vaihtoehdot riippuen tavoitteista, aiheesta ja yhteiskunnallisen merkityksen laajuudesta. Voidaan esimerkiksi toteuttaa mediaviestintää, lähettää tiedotteita ja antaa haastatteluja, kirjoittaa yleistajuinen blogikirjoitus tai julkaista infografiikkaa verkkosivuille. Perusperiaatteena on, että mitä laajempi yleisö, sen yleistajuisemmin laadittu ja selkeämpi viesti tarvitaan. Kysymys on ensisijaisesti tekstilajin ja tiedon esittämisjärjestyksen vaihtamisesta, alakohtaisen sanaston vaihtamisesta yleiskieliseen, sekä tieteellisessä kirjoittamisessa välttämättömien elementtien karsimisesta. (3,4) Verkossa on saatavilla runsaasti aineistoa ja ohjeita tiedeviestinnän asiantuntijoilta. Tekipä tutkija itse tai yhteistyössä viestintäammattilaisen kanssa, tutkijan vastuulle jää sisällön oikeellisuuden arviointi. On tärkeintä, että aineistoihin ei eksy yleistajuistamisen vuoksi virheellisiä tai ristiriitaisia tietoja, joista voisi vetää vääriä johtopäätöksiä. Samalla tutkijan on hyvä tiedostaa, että laajasti yleisöä tavoittavissa median uutisjutuissa päätösvalta on journalisteilla, joilla voi olla tarve yksinkertaistaa tietoa entisestään. Tutkijan on siis altistuttava sille epämiellyttävälle mahdollisuudelle, että tiedon kerran lähdettyä maailmalle siitä voi tulla vastaan muuntuneita ja vinoutuneita variaatioita. Lähteet Waaramaa, T., Kääntä, L., Koskela, M. & Isohella, S. (toim.) (2021) Monialainen viestintä - puheesta peleihin. Vaasan yliopiston raportteja 21 (PDF) [Vaasa]: Vaasan yliopisto. Nyqvist, S. (2020) Tutkimuksesta yleistajuiseksi tietokirjaksi (vastuullinentiede.fi -sivusto)  Vaattovaara, J. & Strellman, U. 2013. Tieteen yleistajuistaminen. [Helsinki]: Gaudeamus. Raevaara, T. (2016) Tajuaako kukaan? Opas tieteen yleistajuistajalle.[Tampere]: Vastapaino.

Lue lisää

Kannattaisiko minunkin ottaa käyttöön ORCiD-tunniste?
1.9.2020
Susanna Näreaho & Seliina Päällysaho

Oletko turhautunut syöttämään samoja tietoja yhä uudelleen? Uuden työnantajan uusiin järjestelmiin, uusiin rahoitushakemuksiin, uusiin artikkelikäsikirjoituksiin? Vai onko kunnian työstäsi saanut joku toinen samanniminen henkilö? Tai onko nimesi kenties vaihtunut? Jos vastasit kysymyksiin kyllä, ongelman ratkaisuksi on tarjolla ORCiD-tutkijatunniste. Sen luvataan: ratkaisevan nimenvaihdoksiin, samannimisiin tutkijoihin tai nimien erilaisiin kirjoitusasuihin liittyviä sekaannuksia mahdollistavan myös tutkimustuotosten automaattisen linkittämisen toisiinsa vähentävän ajan mittaan tarvetta syöttää henkilö- ja julkaisutietoja moneen kertaan eri järjestelmiin Mitä, jos et ole ”oikea tutkija”? Työskenteletkö esimerkiksi ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan hallintotehtävissä? Voitko silloin saada tutkijatunnistetta? Olisiko siitä sinulle hyötyä tai iloa? Mikä on ORCiD-tunniste? ORCiD-tutkijatunniste eli Open Researcher and Contributor ID on digitaalinen, kansainvälinen, pysyvä ja yksilöivä numerosarja, joka erottaa sinut muista tutkijoista. Maailmanlaajuisesti ORCiD-tunnisteita oli toukokuussa 2020 käytössä noin 8,5 miljoonaa. Käyttäjistä yli 33 000 oli Suomeen viittaava .fi-päätteinen sähköpostiosoite. Opetus- ja kulttuuriministeriö, tutkimusorganisaatiot, kustantajat ja tutkimusrahoittajat hyödyntävät yhä enemmän ORCiD-tunnistetta järjestelmissään. Useiden tutkijatunnisteiden joukosta juuri ORCiDia suositellaankin Suomessa toimiville tutkijoille. Jotkut ulkomaiset rahoittajat ja kustantajat voivat edellyttää ORCiD-tunnisteen käyttöä. Alla upotettuna englanninkielinen video "What is ORCID? ORCID on Vimeo." Kuka tai mikä on ORCiDin takana? ORCiD on riippumaton ja voittoa tavoittelematon yhdistys, joka on rekisteröity Yhdysvaltoihin. Se on avoin, julkinen, kansainvälinen ja tieteenalasta riippumaton. Tutkijalle ORCiD-tunnisteen käyttö on maksutonta. Organisaatioiden on mahdollista hankkia maksullinen ORCiD-jäsenyys. Organisaatiojäsenyydestä hyötyvät ne organisaatiot, jotka haluavat kytkeä tunnisteen omiin tietojärjestelmiinsä ja kehittää tutkijoille suunnattuja sähköisiä palveluita. CSC (Tieteen tietotekniikan keskus) koordinoi Suomen ORCiD-konsortiota. Konsortion kautta tutkimusorganisaatiosta tulee kansainvälisen ORCiDin jäsen, ja se pääsee hyödyntämään kaikkia ORCiDin tuomia etuja. Vuoden 2020 alussa Suomen ORCiD-konsortiossa oli mukana 17 tutkimusorganisaatiota, kuten yliopistoja, tutkimuslaitoksia ja sairaanhoitopiirejä. Ammattikorkeakouluja konsortiossa ei vielä silloin ollut. ORCiD ja henkilötietojen luovutus ORCiDia siis ylläpitää yhdistys, joka on rekisteröity Yhdysvaltoihin. Epäilyttääkö henkilötietojen luovutus EU:n ulkopuolelle? Tutkijoilla voi olla syitä, miksi he eivät halua näkyä täällä tutkimusmaailman verkostossa. Esimerkiksi tietyillä voimakkaita tunteita herättävillä tutkimusaloilla tutkijoita maalitetaan tai heihin kohdistuu suoranaisia turvallisuusuhkia. Siksi Suomessa suositellaan, että kotiorganisaatiot eivät luo tunnisteita tutkijoiden puolesta ja tunnisteen käyttö on tutkijoille vapaaehtoista. Tutkijana luot tunnisteen itse. ORCiD-järjestelmässä olevien tietojesi omistusoikeus säilyy sinulla. Voit määrittää itse: mitkä tiedot ovat julkisia ja mitkä jaetaan vain sinun nimeämien luotettujen organisaatioiden kanssa. Luotettu organisaatio voi olla esim. työnantajasi tai kustantaja, jolle teet vertaisarviointeja Jos kotiorganisaatiosi on Suomen ORCiD-konsortion jäsen, voit antaa luvan tietojesi siirtoon automaattisesti oman organisaatiosi tutkimustietojärjestelmästä ORCiDiin ja päinvastoin. Tutkijatunniste rakentaa henkilökohtaista tutkijaprofiiliasi Onko tunnisteesta hyötyä, jos työnantajasi ei ole Suomen ORCiD-konsortion jäsen? Riippumatta siitä, onko kotiorganisaatiosi ORCiD-konsortion jäsen vai ei, tutkijatunniste rakentaa sinun tutkijaprofiiliasi sekä parantaa sinun näkyvyyttäsi ja vaikuttavuuttasi tiedeyhteisön jäsenenä. Voit liittää omaa ORCiD-profiilisi tietoja esim. koulutuksesta, työpaikoista, aiemmista julkaisuista ja oman tutkimuksen aihealueista ja asiasanoista. Kun laitat tunnisteesi uusien julkaisujen tekijätietoihin, niiden tiedot siirtyvät kustantajalta ja esimerkiksi VIRTA-tietokannasta profiilisi. Jos toimit vertaisarvioijana, kustantaja voi luvallasi laittaa ORCiD-profiiliin merkinnän suoritetusta vertaisarvioinnista. Profiilisi siis ylläpitää ansioluettelotietojasi ja voit tulostaa niitä tai siirtää suoraan rahoitushakemuksiin. Valtakunnallisessa tutkimustietovarannossa käytetään tutkijan tunnisteena ORCiD-tunnistetta. Eli ORCiD-tunnisteen avulla voit parantaa näkyvyyttäsi myös tiedejatutkimus.fi -sivustolla (lue lisää @SeAMKin verkkolehdestä Tutkimustietovaranto avaa tiedettä ja tutkimusta). ORCiD-tunnisteen on kuvattu olevan kuin tutkijan nimikirjoituksen tai sormenjäljen. Tunnistetta voi hyödyntää kotiorganisaation nettisivuilla, blogeissa, sosiaalisessa mediassa, ansioluettelossa ja sähköpostin allekirjoituksessa. ORCiD-sivullasi voit myös liittää oman tunnuksesi koneluettavana QR-koodina esimerkiksi postereihin. Vaikka ORCiD-tunniste on vapaaehtoinen, osoittaa sen käyttö, että haluat olla vakavasti otettava toimija tutkimuskentällä. Käy sinäkin luomassa oma tutkijatunnisteesi ja näy tutkimusyhteisön jäsenenä! https://orcid.org/ Lähteet Tutkijatunniste.fi (29.6.2020) Gabriela Mejias (ORCiD) tilaisuudessa: "ORCiD in Finland” webinaari, järjestäjät ORCiD ja CSC, 29.5.2020. Kirjoittajat Susanna Näreaho (FT) on entinen ympäristöalan tutkija, joka työskentelee tällä hetkellä erityisasiantuntijana Metropoliassa. https://orcid.org/0000-0002-1015-9176 Seliina Päällysaho (FT, KTM) työskentelee Seinäjoen ammattikorkeakoulussa tutkimuspäällikkönä ja toimii Ammattikorkeakoulujen avoin TKI-toiminta, oppiminen ja innovaatioekosysteemi -hankkeen projektipäällikkönä. https://orcid.org/0000-0002-3554-7773

Lue lisää

Työelämäyhteistyö luo työhyvinvointia
16.10.2018
Anna-Maria Vilkuna

Piakkoin julkaistaan Crazy Town Oy:n tekemä selvitys ”Korkeakoulujen yritysyhteistyön tilannekuva”. Sain tilaisuuden tutustua etukäteen tähän selvitykseen, jonka havainnot ja tulokset ovat Metropolia Ammattikorkeakoulussa hyvin ajankohtaisia. Toimeksianto selvitykselle tuli työ- ja elinkeinoministeriöltä (TEM) ja opetus- ja kulttuuriministeriöltä (OKM). Jotta mukaan saatiin näkökulmia erilaisista ympäristöistä, koottiin tietoa Tampereella, Kuopiossa ja Kotkassa. Yhteensä yli 1000 korkeakoulujen henkilökunnan ja heidän työelämäkumppaniensa (sisältäen yritykset sekä julkisen ja kolmannen sektorin) edustajaa jakoi aiheesta näkemyksiään. Tavoitteena selvityksessä oli tuoda työelämäyhteistyön tarkastelu yksilöiden eli korkeakoulujen tutkijoiden ja muun henkilöstön tasolle – miten he tekevät yhteistyötä, mikä heitä motivoi, kannustaa ja millaisia ovat mielletyt yhteistyön esteet. Millainen on työelämäyhteistyötä tekevä korkeakoulun työntekijä Selvityksen tulokset muodostavat moninaisen kuvan työelämäyhteistyötä tekevästä korkeakoulun työtekijästä: Hän tekee työelämäyhteistyötä monin eri tavoin ja ymmärtää, kuinka työelämäyhteistyö tukee opetusta ja tutkimus- ja kehitystoimintaa. Työelämäyhteistyössä häntä motivoi etenkin yhteiskunnallinen vaikuttaminen, osaamisen soveltaminen käytäntöön ja asiantuntiajana kehittyminen. Tämä siitäkin huolimatta, että hän ei koe työelämäyhteistyön juuri parantavan hänen omaa asemaansa korkeakoulussa. Hänellä on usein työkokemusta myös korkeakoulun ulkopuolelta. Merkittävimpinä esteinä työelämäyhteistyölle hän kokee ajan ja rahoituksen puutteen, mutta ei anna niiden lopulta estää yhteistyötä, sillä hän osaa yhdistää työelämäyhteistyön osaksi pääasiallista työtään. Hän näkee, että korkeakoulun työelämäyhteistyö hyödyntää monia eri tahoja, myös häntä itseään. Hän puhuu työelämäkumppaneiden kanssa samaa kieltä ja osaa muotoilla yhteiset tavoitteet, ja häneen luotetaan. Innovaatiokeskittymät uudistamassa työelämäyhteistyötä Metropoliassa teemme suurta uudistusta, jonka keskeinen tavoite on työelämäyhteistyön vahvistaminen. Uudistumisen ytimessä ovat innovaatiokeskittymät, jotka rakentuvat yhteiskunnallisesti merkittävien ilmiöiden ympärille. Innovaatiokeskittymissä eri alojen ja sektoreiden toimijat yhdessä Metropolian opiskelijoiden ja henkilöstön tekevät ilmiöön liittyvissä ekosysteemeissä monipuolista yhteistyötä haasteiden ratkaisemiseksi. Verkostomaisessa ja moninäkökulmaisessa yhteistyössä syntyy tutkimustietoa, uutta osaamista, uusia ratkaisuja ja uutta liiketoimintaa. Näin otamme yhä vahvemman roolin yhteiskunnan kestävän kasvun ja uudistumisen vauhdittajana yhteistyössä työelämän kanssa. Työelämän ja korkeakoulun yhteistyön muodot Innovaatiokeskittymät uudistavat merkittävästi korkeakoulumme toimintatapoja. Korkeakoulujen yritysyhteistyön tilannekuva -selvityksessä on tunnistettu opetuksen, tutkimuksen, osaamisen siirron ja hallinnon tasoilla 14 erilaista työelämän ja korkeakoulun välistä yhteistyön muotoa. Nämä antavat kiinnostavan viitekehyksen, kun kehitämme Metropoliassa innovaatiokeskittymiin perustuvaa toimintamallia.   Opiskelijat työelämäyhteistyön lähettiläiksi Työelämäyhteistyölle saatavilla olevan työajan sekä rahoituksen puute koetaan korkeakouluissa yhteistyön suurimmaksi esteeksi. Selvityksen huomio on kuitenkin myös se, että kokeneet työelämäyhteistyön tekijät osaavat yhdistää yhteistyön osaksi opetus- ja tutkimustehtäviä. Aikaa järjestetään sellaiselle tekemiselle, joka on merkityksellistä. Vastaavasti kokemattomille työelämäyhteistyö näyttäytyy opetus- ja tutkimustehtävistä erillisenä asiana. Etenkin ammattikorkeakouluissa opiskelijavetoinen yritysyhteistyö on vahvaa: opiskelijoiden tekemät projektit, opinnäytteet ja harjoittelut ovat volyymiltään selvityksen mukaan suurin yhteistyön muoto. Metropoliassa opiskelijoiden käynnistämiä työelämäsuhteita syntyy runsaasti myös innovaatioprojekteissa. Opetukseen kytkeytyvä yhteistyö voisi toimia monelle henkilökunnan jäsenelle luontevana väylänä myös muuhun yhteistyöhön. Meidän tulee nykyistä systemaattisemmin hyödyntää opiskelijoiden harjoittelun aikana tai opinnäytteessään aukaisemia väyliä ja keräämiä havaintoja yritysten kehittämistarpeista. Mitä vahvemmat suhteet opettajilla ja muulla korkeakoulun henkilöstöllä on korkeakoulun ulkopuolella, sitä parempi on ymmärrys työelämän tarpeista ja sitä enemmän on yhteistä toimintaa. Onnistumiset jossakin yhteistyön muodossa ruokkivat henkilöstön muuta yhteistyötä työelämän kanssa. Henkilökunnalle kannustimia työelämäyhteistyöhön Työelämäyhteistyötä aktiivisesti tekevät eivät usko sen parantavan heidän asemaansa korkeakoulun sisällä. Tämä on yksi selvityksen havainnoista ja paljastaa sen, kuinka vähän suoria kannustimia työelämäyhteistyön tekeminen yksilön näkökulmasta tällä hetkellä tarjoaa. Yhteistyötä tehdään ennen kaikkea siksi, että se nähdään itselle ja muille hyödylliseksi ja merkitykselliseksi. Näin on mahdollisuus vaikuttaa yhteiskuntaan, olla mukana ratkaisemassa ongelmia sekä soveltaa ja kehittää omaa osaamistaan. Työelämäyhteistyön tekeminen ja työn merkityksellisyys liittyvät toisiinsa, joten korkeakoulun johdon tulee luoda henkilökunnalle kannustimia työelämäyhteistyöhön. Rahallisten kannustimien lisäksi halukkaille työelämäyhteistyön tekijöille tulee ammattikorkeakoulussa tarjota akateemisesta urasta poikkeavia urapolkuja. Myös henkilöstön liikkuvuus ja yrittäjyys ovat mielenkiintoinen ja vielä hyödyntämätön yhteistyön muoto. Esimerkiksi työelämävaihtoon on jo periaatteessa luotu rakenteet, mutta periaatteet eivät ole riittävät selkeät ja niitä ei tunneta. Yrittäjyys ei vielä näy henkilöstöpoliittisena tai strategisena valintana. Innovaatiokeskittymissä tavoitteena onkin luoda henkilöstölle vaihtoehtoisia työelämäyhteistyötä painottavia polkuja ja niitä tukevia kannustimia korkeakoulun sisällä.  

Lue lisää