Tikissä

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan sydämessä

Avainsana: tuote- ja palveluvirittämö

Fasilitoitu tuotekehittäminen kannustaa onnistumaan
http://Vaiheittain%20etenevä%20kaavio,%20joka%20kuvaa%20Tuote-%20ja%20palveluvirittämön%20kehittämisprosessin%20kokonaisuuden%20ja%20vaiheittaisen%20etenemisen.
18.5.2021
Mari (Lehtori) Virtanen

Maailman muutosten kiihtyessä mikro-, pien- ja keskikokoisten (pk-) yrittäjien tukeminen on monella tavalla tärkeää. Asiakaskäyttäytyminen ja toimintaympäristöt muuttuvat. Liiketoiminta- ja ansaintamallit kehittyvät. Taloudellinen epävarmuus lisääntyy ja globaalit mahdollisuudet avautuvat. Covid-19 -pandemian aiheuttama yhteiskuntien laajamittainen sulkeutuminen, vahvat etätyösuositukset ja paikalliset rajoitukset ovat johtaneet asiakasvirtojen ja liiketoimintojen siirtymiseen digitaalisiin kanaviin, niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Lähes poikkeuksetta pienyritykset ovat kokeneet tarvetta etsiä ja tavoittaa yhä paremmin sekä uusia että jo olemassa olevia asiakkaita digitaalisissa kanavissa. Digitaalinen transformaatio (itewiki.fi) on käynnistynyt jo paljon ennen vallitsevaa Covid-19-tilannetta, mikä kuitenkin on omalta osaltaan edelleen vauhdittanut maailman siirtymistä etäkaiken aikaan, markkinoiden yhä vahvempaa siirtymistä digitaalisiin kanaviin ja yhteiskuntien siirtymistä kokonaisuudessaan kohti uutta normaalia. Kilpailu on monella tavalla kovaa ja kiristyy entisestään palveluntarjoajien siirtyessä vauhdilla verkkoon. Kivijalkamyymälät alkavat monella toimialalla olla erityistä arjen luksusta, jonka ylläpitämiseen monilla pienyrittäjillä ei ole enää varaa. Pienyrittäjän näkökulmasta on äärimmäisen tärkeää pysyä muutoksessa mukana, varsinkin silloin, kun työn lisäksi on kyse yrittäjän toimeentulosta. Pienyrittäjien keskuudessa on havaittu tarvetta uusien tuotteiden ja palveluiden ketterään ja innovatiiviseen kehittämiseen erilaisten ja uusien asiakasryhmien tavoittamiseen monikanavaiseen myyntiin ja markkinointiin. Yrittäjien keskuudessa vahvan uudistumishalun lisäksi on tunnistettu osaamisvajeita, tarvetta palvelumuotoilulle ja ydinliiketoimintojen uudistamiselle. Jo vuosia yrittäjäjärjestöt ovat tehneet kartoituksia jäsenistölleen. Niissä ovat erityisesti nousseet esiin digitaalisen liiketoiminnan kehittäminen ja siihen liittyvät laaja-alaiset haasteet. Tuotteiden ja palveluiden fasilitoitu virittäminen Yksi tapa tukea yrittäjiä tunnistettujen osaamisvajeiden osalta on erilaisten koulutusten järjestäminen. Tänä päivänä niitä tarjotaankin laajasti sekä yksityisten toimijoiden että oppilaitosten toimesta. Myös me Tuote- ja palveluvirittämö -hankkeessa toimivat asiantuntijat olemme halunneet antaa oman panoksemme tälle kentälle. Aloittaessamme vuonna 2018, emme arvanneet, kuinka merkitykselliseen arvoon tekemämme työ lopulta nousisi. Covid-19 -pandemia, sen suorat ja epäsuorat vaikutukset, välittyivät sekä koulutusorganisaatioiden että yrittäjien toimintaan. Tilanne haastoi toimintamallien nopeaan uudistamiseen täysin ennennäkemättömällä tavalla. Myös Tuote- ja palveluvirittämön koulutuskokonaisuus siirrettiin kokonaisuudessaan verkkoon keväällä 2020. Tuote- ja palveluvirittämöhankkeen ydinajatuksena on ollut sekä uusien että jo olemassa olevien tuotteiden ja palveluiden virittäminen seuraavalle tasolle. Hankkeeseen osallistuvat yritykset sitoutuivat yrityskohtaiseen tuotekehittämisprosessiin (PDF), jota tuettiin seuraavilla toimilla: moduulimuotoinen koulutus yrityskohtaiset kehittämisprojektit ja yritysten yksilöllinen sparraus ja fasilitoitu työskentely yrityskohtaisissa työpajoissa. Tätä koulutuksen, kehittämisen ja sparrauksen muodostamaa kokonaisuutta olemme laajasti kutsuneet yritysten fasilitoiduksi virittämiseksi. Tavoitteena on ollut antaa yrittäjille tietoa ja työkaluja ja kartuttaa heidän osaamistaan uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä. Tunnistettujen tarpeiden pohjalta olemme hankkeen aikana sisällöllisesti keskittyneet seuraaviin teemoihin: liiketoimintaympäristö ja strategiset valinnat asiakkuuksien hallinta ja segmentointi asiakastarpeiden tunnistaminen palvelumuotoilu myynti ja markkinointi digitalisaatio. Tavoitteena on ollut suunnitella, tuottaa, toteuttaa ja arvioida uusia ja innovatiivisia tuotteita valmiina markkinoille vietäväksi. Lisäksi tavoitteena on ollut tutustua toimintaympäristöjen muutoksiin nyt ja tulevaisuudessa sekä auttaa yrityksiä verkostoitumaan paikallisesti Uudellamaalla ja Päijät-Hämeessä. Vuosien 2018-2021 mukana on ollut 61 yritystä, joiden kehittämisprosessi on edennyt kuvassa 1 esitetyn polun mukaisesti. Jokaisen mukana olleen yrityksen kohdalla on tunnistettu yrityskohtaiset kehittämistarpeet valmisteltu kartoitettu suunniteltu ja ideoitu edetty konkreettiseen kehittämisen vaiheeseen tehty ja tuotettu pilotoitu ja lanseerattu arvioitu tulokset suunniteltu jatkotoimenpiteet ja suljettu kehittämisprojektit. Koko kehittämisprosessin ajan Tuote- ja palveluvirittämön henkilökohtainen fasilitaattori on toiminut yrittäjän työparina. Henkilökohtaisella sparrauksella kohti korkeuksia Erityisen tästä hankekokonaisuudesta tekee yrityksille tarjottu henkilökohtainen sparraus ja fasilitoitu työskentely, johon kokonaisuudessaan on panostettu paljon resursseja, kuten asiantuntijoiden aikaa ja osaamista. Henkilökohtainen apu on koettu kultaakin kalliimmaksi, ja sitä on koko hankkeen ajan kehuttu vuolaasti. Mukana olleet yrittäjät ovat kuvanneet kokemuksiaan seuraavasti: “Aivan uusi muoto jakaa tietoa. Henkilökohtainen tuki oli ratkaiseva ja paras mahdollinen.” “Monen vähän vastaavan koulutuksen läpikäyneenä tämä oli mielestäni paras, koska tässä oli tarpeeksi yksilöllistä sparrausta.” “Parasta mitä minulle on tapahtunut oppimisen saralla sitten vuoden 2012, jolloin perustin yritykseni.” Myös hankehenkilökunta koki yritysten kanssa työskentelyn mielekkääksi ja anteliaaksi. Kehittämisprojektien aikana on koettu monenlaisia tunteita innostumisesta onnistumiseen, ajankohdan aiheuttamista haasteista ja monen pienyrityksen vaikeasta tilanteesta huolimatta. Voimaa verkostoista Vaikka yrittäjäjärjestöjen tutkimukset (yrittajat.fi) osoittavat selkeitä kehittämistarpeita monen pienyrittäjän arjessa, niihin tarttuminen yksin voi osoittautua haastavaksi. Silloin viisasta on etsiytyä vertaisten seuraan ja etsiä tukea verkostoista. Se oli yksi myös tämän kokonaisuuden tavoitteista. Verkostojen merkitys nousee suureen arvoon erityisesti silloin, kun työskentelee yrityksessään yksin. Verkostojen avulla yrittäjä voi vaihtaa ajatuksia muiden samassa tilanteessa olevien kanssa, laajentaa ja jakaa osaamistaan ja kehittää liiketoimintaansa. Verkostoista voi löytyä samassa vaiheessa tai saman haasteen kanssa painivia vertaisia, joiden kanssa kehittäminen voi olla helpompaa, hauskempaa ja tuloksellisempaa. Hanke sai kiitosta myös verkostoitumisen mahdollistamisesta, vaikkakin nopeasti levinnyt Covid-19-pandemia asetti uusia haasteita myös tälle toiminnalle. “Ilman koronaa tämä olisi ollut upea koulutus. Yksinyrittäjänä juuri muiden seura ja osallisuus olisivat antaneet vielä todella paljon enemmän.” “Valitettavasti korona-pandemia tuhosi sen arvokkaimman osan, kasvokkaisen kohtaamisen, niin opettajien kuin muiden kurssilaisten kesken.” Kaikesta huolimatta, ja kokemustemme perusteella, uskomme verkostojen vankkumattomaan voimaan myös tulevaisuuden hankkeissamme. Yhdessä tekeminen on ehdottomasti parasta, jonka vuoksi myös me toivomme tämän mahdollisuuden nopeasti palaavan! Omatoimisesti vai fasilitoidusti? Hankkeen aikana (2018-2021) olemme kuunnelleet mukana olleiden yrittäjien tarpeita herkällä korvalla. Olemme kehittäneet ja muokanneet toimintamallia koko työskentelymme ajan. Olemme lisänneet webinaareja ja pienryhmätyöpajoja, tuottaneet video-ohjeita ja työskentelyä tukevia videosisältöjä, koko ajan yrittäjien tarpeita kuunnellen. Koska olemme havainneet yrittäjien moninaisuuden, olemme halunneet tuottaa kehittämisen tueksi myös omatoimimallin. Sen avulla myös kiireisimmät ja itsenäisesti mieluummin työskentelevät pääsisivät kehittämisessään vauhtiin. Omatoimimalli noudattelee samaa kaavaa fasilitoidun mallin kanssa, kuitenkin sillä erolla, että yksilöllinen asiantuntijasparraus ja järjestelmälliset verkostot puuttuvat. Sen avulla yrittäjä voi kuitenkin miettiä ja tutkailla oman yrityksensä tilannetta. Omatoimimallin tavoitteena on auttaa mikro- ja pk-yrittäjiä kehittämisprosessissa alkuun, itse valitsemallasi ja sinulle parhaiten sopivalla tyylillä 👍. Tervetuloa mukaan joko omatoimisesti tai fasilitoidusti sparraten 😊 Kirjoittaja Mari (Lehtori) Virtanen toimii Metropoliassa ylemmän ammattikorkeakoulun yliopettajana, erityisesti digitalisaatioon liittyvien aiheiden parissa. Koulutukseltaan hän on terveystieteiden tohtori ja ammatillinen opettaja, jota kiinnostaa teknologian soveltaminen mielekkäällä, innostavalla ja vaikuttavalla tavalla. Vapaa-ajallaan hän harrastaa graafista suunnittelua, kankaiden digipainantaa, ompelua ja verkkokauppayrittämistä. Tämän tekstin hän kirjoitti Tuote- ja palveluvirittämöhankkeen työryhmän Elina Förster, Pekka Jalava, Mari Virtanen, Eero Kokko, Marja Orpana-Niitlahti ja Vesa Rinne puolesta. Tuote- ja palveluvirittämö on Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) osarahoittama hanke, jota Metropolia Ammattikorkeakoulu ja Koulutuskeskus Salpaus toteuttavat yhteistyössä Uudenmaan ja Päijät-Hämeen alueella. Hankkeen toiminta-aika on 1.10.2018-30.4.2021.

Lue lisää

Omatoimimalli pienyrityksen tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen
29.4.2021
Mari (Lehtori) Virtanen

Tänä päivänä monen pienyrityksen elinehtoina voidaan nähdä asiakaslähtöinen ketterä kehittäminen, muuntautumiskyky ja sopeutuminen. Tämä edellyttää yrittäjältä uudistumiskykyä ja uudenlaista osaamista, jota ei ehkä vielä käytännössä ole. Pienyrittäjän kehittyminen Yrityksissä havaitut osaamistarpeet ja -vajeet voivat olla suuria ja ne voivat kohdentua eri osa-alueisiin, kuten esimerkiksi asiakkuuksien hallintaan asiakastarpeiden tunnistamiseen palvelumuotoiluun myyntiin markkinointiin digitalisaation laaja-alaiseen hyödyntämiseen. Tämän osaamisvajeen kaventamiseksi yrittäjille tarjottavaa koulutusta löytyy runsaasti eri koulutusasteilta ja yksityisten toimijoiden tarjonnasta. Omatoimimalli yrityksen kehittämisen työvälineenä Kymmenvaiheisessa palveluiden ja tuotteiden kehittämiseen tarkoitetussa omatoimimallissa kuvataan konkreettisia työvälineitä tukemaan itsenäisesti toteutettavaa kehittämisprosessia. Omatoimimalli on tarkoitettu kaikille mikro-, pienille ja keskikokoisille yrittäjille, jotka haluavat kehittää omaa toimintaansa. Mallia voi hyödyntää etenemällä numeroidussa järjestyksessä tai hyödyntää sisältöjä soveltuvin osin. Malli tukee yrityksen kehittämistarpeiden tunnistamista kehittämisen valmistelua konkreettisen kehittämisprosessin toteuttamista saavutettujen tulosten raportointia ja arviointia. Mallin avulla voi ennakoida, suunnitella, kehittää, toteuttaa ja arvioida omaa kehittämistoimintaa. Ennakointi Tuotesuunnittelu Tuotekehitys Tulokset ja arviointi Jatkokehittäminen Ennakointi (ideoi ja suunnittele) Vaihe 1. Kehittämisprosessia käynnistäessäsi on hyvä pysähtyä tarkastelemaan omalla toimialallasi tapahtuvia muutoksia ja niiden mahdollisia vaikutuksia toimintaasi. Mitä paremmin olet tilanteen tasalla, sitä paremmin voit valmistautua tulevaan. Vaihe 2. Tässä vaiheessa on hyvä kartoittaa yrityksesi ydintoiminnot ja niissä ilmenevät kehittämistarpeet. Tunnista mahdollisuutesi tai tarpeesi virittää yrityksesi palveluita. Kuinka hyvin onnistuvat asiakkuuksien hallinta, palveluiden toteutus, myynti ja markkinointi? Kuinka hyvä on liiketoiminnan nykytila, missä tilassa sen jatkuva kehittäminen on? Vaihe 3. Ennakointivaiheessa ideoit ja selvität myös kehittämisen edellytyksiä. Mikä on tuotteesi ydin? Ketkä ovat tärkeimmät asiakkaasi? Lisäksi on hyvä selvittää, onko kehittämiseen tarpeeksi resursseja, innostusta, motivaatiota ja jaksamista? Tuotesuunnittelu (suunnittele ja tarkenna) Vaihe 4. Tuotesuunnitteluvaiheessa valitset ja tarkennat keskeiset asiakasryhmät. Apuna voit käyttää edellisen vaiheen toimialan muutokseen liittyviä pohdintoja. Ne voivat johdatella sinut uudenlaisten toimintamallien, tuotteiden tai palveluiden kehittämiseen. Vaihe 5. Valitse kehitettävä tuote tai palvelu, jonka haluat toteuttaa. Usein yrittäjällä on monta rautaa tulessa yhtä aikaa, joten keskittyminen yhteen asiakokonaisuuteen kerrallaan voi tuntua haastavalta ja vaatia päättäväisyyttä. Tavoitteiden saavuttamisen kannalta on kuitenkin helpompaa keskittyä yhteen kehitettävään tuotteeseen tai palveluun kerrallaan. Vaihe 6. Kun olet tarkentanut asiakasryhmät, valinnut kehitettävän tuotteen ja asettanut kehittämiselle tavoitteet, suunnittele vaiheittainen etenemissuunnitelma. Mitä yksityiskohtaisempia ja selkeämpiä toimenpidesuunnitelmia saat tehtyä, sitä helpompaa on konkreettisen kehittämisvaiheen toteuttaminen. Tuotekehitys (kehitä ja kokeile, toteuta ja pilotoi) Vaihe 7. Tuotekehitysvaihe keskittyy varsinaisen kehittämisprojektin toteuttamiseen, joka on hyvä toteuttaa vaiheittain. Myös tässä vaiheessa muista tehdä tarvittavat toimenpidesuunnitelmat. Tuotekehitysvaiheessa ensin kehität ja kokeilet, sen jälkeen pilotoit. Kerää palautetta kaikissa vaiheissa ja hyödynnä sitä herkästi. Miten tuotteesi voisi olla parempi? Miten sitä olisi hyvä asiakaslähtöisesti kehittää? Mikä vaatii välittömiä muutoksia? Miten tuotteestasi tulisi tosi hyvä, jopa asiakkaasi kannalta täydellinen? Mikäli edelleen mietit sopiiko omatoimimalli sinun yrityksesi tarpeisiin, tutustu videoon Youtubessa (tekijä Marja Orpana-Niitlahti): Tulokset ja arviointi (julkaise ja arvioi) Vaihe 8. Ansiokkaasti maaliin vedetyn tuotekehittämisprosessin tuloksena syntyy markkinoille uusi tuote tai palvelu. Ennen maailmanvalloitusta tuote on kuitenkin vielä julkistettava ja lanseerattava ansiokkaasti. Mistä asiakkaasi tuotteen löytää? Miten aiot sitä markkinoida, missä kanavissa ja miten? Mitä tavoitteita sinulla on ja paljonko varaat resursseja tuotteen lanseeraamiseen? Vaihe 9. Tärkeä osa onnistunutta tuotekehittämisprosessia on sen arviointi, jota voit oman toimintasi arvioimisen lisäksi mitata asiakastyytyväisyydellä. Arviointitoimien avulla voit tarkastella myös asiakaslähtöisyyden toteutumista. Mikäpä yrittäjälle tärkeämpää voisi olla kuin tyytyväinen asiakas? Oma onnistuminen? Asetettujen tavoitteiden saavuttaminen? Jatkokehittäminen Vaihe 10. Toimintaympäristöjen, asiakaskäyttäytymisen ja ansaintalogiikoiden jatkuvasti muuttuessa yrittäjän ei sovi jäädä kehittämistyössään paikoilleen. Kun olet onnistuneesti saattanut loppuun valitsemasi tuotteen tai palvelun kehittämisen, on aika suunnata ajatukset seuraavana jonossa olevaan. Sanotaan, että vierivä kivi ei sammaloidu. Se pitää yrittäjien kohdalla erityisen hyvin paikkansa. Yrittäjälle tarkoitettu omatoimimalli perustuu Metropolia Ammattikorkeakoulun ja koulutuskeskus Salpauksen Tuote- ja palveluvirittämö -yhteistyöhankkeessa vuosina 2018-2021 tehtyihin havaintoihin. Hankkeessa on yhdistetty ammattikorkeakoulun ja toisen asteen oppilaitoksen toimijoiden asiantuntijuus, käytännön osaaminen ja teoreettinen tieto yritysten kehittämisen tueksi. Hankkeen avulla on pyritty nostamaan Uudellamaalla ja Päijät-Hämeessä toimivien mikro- ja pk-yritysten osaamista tuotteiden ja palvelujen kehittämisessä sekä niiden digitaalisessa myynnissä ja markkinoinnissa. Lisää tietoa voit etsiä Tuote- ja palveluvirittämöhankkeen kotisivuilta. Omatoimimalli yrityksen käyttöön Thinglink-sivustolla. Kirjoittaja Mari (Lehtori) Virtanen toimii Metropoliassa ylemmän ammattikorkeakoulun yliopettajana, erityisesti digitalisaatioon liittyvien aiheiden parissa. Koulutukseltaan hän on terveystieteiden tohtori ja ammatillinen opettaja, jota kiinnostaa teknologian soveltaminen mielekkäällä, innostavalla ja vaikuttavalla tavalla. Vapaa-ajallaan hän harrastaa graafista suunnittelua, kankaiden digipainantaa, ompelua ja verkkokauppayrittämistä. Tämän tekstin hän kirjoitti Tuote- ja palveluvirittämöhankkeen työryhmän Elina Förster, Pekka Jalava, Mari Virtanen, Eero Kokko, Marja Orpana-Niitlahti ja Vesa Rinne puolesta. Mallin tekijät Omatoimimallin koostivat Mari Virtanen, Marja Orpana-Niitlahti ja Vesa Rinne. Marja Orpana-Niitlahti on Koulutuskeskus Salpauksen lehtori ja toimii pääasiassa Tuotekehitystyön erikoisammattitutkinnon opettajana ja ohjaajana, erityisesti innovaattorina toimiminen on lähellä sydäntä. Koulutukseltaan hän on filosofian maisteri ja tästä taustasta vieraat kielet ja kulttuurit sekä viestintä ovat ammatillisen kiinnostuksen kohteita. Vapaa-aikana hän harrastaa valokuvausta ja kielellisten ilmiöiden tutkimista. Vesa Rinne on Koulutuskeskus Salpauksen lehtori työskennellen tällä hetkellä pääosin Lähiesimiestyön ja Yrittäjän ammattitutkintojen vastuuohjaajana. Vesa opettaa digitaalisten työvälineiden käyttöä ja digitaalista viestintää. Koulutukseltani Vesa on yhteisöpedagogi ja AmO eli ammatillisen opettajankoulutuksen suorittanut opettaja. Tuote- ja palveluvirittämö on Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) osarahoittama hanke, jota Metropolia Ammattikorkeakoulu ja Koulutuskeskus Salpaus toteuttavat yhteistyössä Uudenmaan ja Päijät-Hämeen alueella. Hankkeen toiminta-aika on 1.10.2018-30.4.2021. Lähteet Ediste (2018.) Palvelun pilotointi: 10 kysymystä ja vastausta. JAMK (2010-2021.) Palvelumuotoilun työkalupakki (Service Design Toolkit) (pdf) Hautala, E. (2018.) SoLKI – uusi työkalu sosiaali- ja terveysalan yrittäjille. ePooki - asiantuntijablogi. SurveyMonkey. 6 tapaa tehokkaaseen asiakaskokemuksen mittaukseen. Tuote- ja palveluvirittämö (2018-2021.) Omatoimimalli yrittäjälle Virtanen, M. (2020.) Digi digi digi… Miksi pienyrittäjän kannattaa olla ajan hermolla? Tikissä-blogi. Vuori, M. (1999.) Käyttäjäkeskeisen tuotekehityksen peruslomakkeet pienelle yritykselle (pdf) Yrittäjänaisen kasvukirja (2019.) Metropolia Ammattikorkeakoulu ja Työterveyslaitos (pdf)

Lue lisää

Kyky innostua, ilo onnistua – työhyvinvoinnista voimaa kehittämiseen!
4.3.2021
Mari (Lehtori) Virtanen

Viime kuukausien aikana hyvinvoiva työntekijä on ollut monessa mediassa esillä, organisaatioiden ja yhteiskunnan toimintojen kriittisenä voimavarana. Hyvinvoiva ja innostunut työntekijä on työn tuottavuuden kulmakivi, josta on syytä pitää hyvää huolta. Hän on monella tapaa tehokkaampi ja tuottavampi kuin huonosti voiva kollegansa. Työhyvinvoinnin näkökulmasta tärkeää on työ itsessään ja se, että sitä ylipäätään on. Valitettavan monella toimialalla näin ei tällä hetkellä ole, jolloin myös työhyvinvointinäkökulma tuntuu osittain kornilta. Covid-19 -pandemian hallinta ja hillintä vaikuttavat lähes poikkeuksetta jokaisen suomalaisen työikäisen arkeen. Sen etenemisen ehkäisyyn liittyvät suositukset ja rajoitukset pureutuvat monen pienyrittäjän arkeen hyvin hankalalla tavalla. Vaikutukset ulottuvat yrittäjän itsensä lisäksi hänen perheensä ja läheistensä yleiseen hyvinvointiin. Hankalasta ajasta huolimatta yritän tässä tekstissä pureutua työhyvinvoinnin positiiviseen voimaan ja sen hyödyntämiseen yrittäjän voimavarana. Pienyrittäjän hyvinvointi tänään Hyvinvoivalla yrittäjällä on nähty olevan paljon positiivisia vaikutuksia toimeentulo- ja työllistämiskyvykkyyden lisäksi myös muihin yrittäjyyden yleisiin mittareihin, kuten yrityksen tuottamaan voittoon asiakkaiden kokemaan tyytyväisyyteen sairauspoissaolojen ja tapaturmien määrään (Rajander-Juusti, 2017). Selkeää on, että hyvinvoivan ja huonosti voivan yrittäjän välillä on ero, samoin kuin hyvinvoinnin ja tuottavuuden välillä. Koettu hyvinvointi kytkeytyy vahvasti positiiviseen energiaan ja sen leviämiseen. Työn imussa Työn imua voidaan pitää vahvasti positiivisena työhyvinvointia tuottavana ilmiönä. Sillä tarkoitetaan työhön uppoutumista ja omistautuneisuutta, joka tuottaa tekijälleen vahvaa onnistumisen ja innostumisen tunnetta ja ylpeyttä tehdystä työstä, lisäten edelleen koettua hyvinvointia. Työn imu koetaan usein kokonaisvaltaisena hyvinvointina, jota on vaikea erottaa yksilön hyvästä olosta muilla elämän osa-alueilla. Työn imun on kuvattu löytyvän useista eri lähteistä, useilla eri tavoilla. Vahvaa työhyvinvointia ja koettua työn imua voivat saada aikaan: uuden oppiminen ja osaamisen täysimääräinen hyödyntäminen itsensä ylittäminen ja rutiinien rikkominen työn merkityksen kirkastaminen ja selventäminen työn vaihtelevuuden lisääntyminen, uudet haasteet ja mahdollisuudet merkityksellisyyden kokeminen, aikaansaamisen tunne onnistunut yhteistyö, merkityksellisinä koetut kohtaamiset myönteinen palaute ja kannustus onnistumisen ilo ja vaativan työn loppuun saattaminen. Työn imua voi tuoda sellaisten asioiden tekeminen, joista on aiemmin vain haaveillut. Uudenlainen innovatiivisuus, luovuus ja uuden oppiminen voivat myös osaltaan auttaa. Vastaavasti kuormittavaksi koettu työ kuluttaa energiaa, leipäännyttää ja uuvuttaa. Pitkään jatkuessaan kuormitus voi sairastuttaa ja laskea työn tuottavuutta merkittävästi. Innostuminen ja onnistuminen käytännössä Innostumista ja onnistumista, myös pienyrittäjän näkökulmasta voi tukea monella eri tavalla. Onnistuvan työnteon perustana on toimiva arki ja työarjen hyvät käytänteet. Yleisen hyvinvoinnin ylläpitäminen luo perustaa myös hyvinvoinnille työssä. Yksinyrittäjältä tämä kysyy vahvaa itsensä johtamisen taitoa. Luovuuden, avoimuuden ja rohkeuden ruokkimisella voi saavuttaa hyviä tuloksia työhyvinvoinnin saralla, teki sitten töitä yksin tai yhdessä. Ideoiden pallottelu, ajatusten vaihto ja yhteisöllinen työskentely voivat vahvistaa onnistumisen mahdollisuuksia. Merkityksellistä on, että oikeat ihmiset kohtaavat ja voivat tehdä työtä yhdessä. Pienyrittäjän arjessa tämä ominaisuus löytyy usein yrittäjäverkostoista. Yhteinen onnistumisen tunne ja me-henki vahvistavat positiivisia tuntemuksia, jossa jokaisella yhteisön jäsenellä on tärkeä rooli. Pienyrittäjän näkökulmasta yhteisölliseen kehittämiseen ja yhteiseen työskentelyyn vaaditaan resursseja, kuten aikaa, rahaa ja osaamista. Vastineeksi voi saada lisää mielekkyyttä työhön ja kokea onnistumisen tunteita. Vertaisyhteisöissä saatu rakentava palaute toimii positiivisena kehittämisen ajurina. Tärkeää, yhteisen työskentelyn onnistumiseksi, on pysähtyä, antaa tilaa uusille ajatuksille, vuorovaikutukselle ja aidolle läsnäololle. Metropolia Ammattikorkeakoulun ja koulutuskeskus Salpauksen yhteistyöhankkeessa, Tuote- ja palveluvirittämö (2018-2021) on tuettu, Uudellamaalla ja Päijät-Hämeessä toimivien, mikro- ja pk-yritysten innovaatiotoimintaa ja tuotteiden ja palveluiden kehittämisprosessia ja mahdollistettu pienyrittäjien verkostoitumista. Hankkeessa on tiiviisti työskennelty yrittäjien ja koulutusorganisaatioiden edustajien muodostamassa vertaisyhteisössä. Yrittäjänaisilta, Mira Kivistö (Conte Oy), Piritta Peuranen (Lahden suolahuone), Katrina Berg (Parantajakoulu) ja Anna-Liisa Uskalilta (Ideanna), itseltään kysyttäessä positiivista energiaa, iloa ja hyvinvointia työhön tuottavat erityisesti yrittämisen vapaus ja vastuu omasta tekemisestä asiakkaiden kohtaamiset asiakkaiden auttaminen ja oivalluttaminen uuden oppiminen itsensä haastaminen suunnittelu, kehittäminen ja innovoiminen yhteistyökumppaneiden kanssa mahdollisuus tehdä työtä ajasta ja paikasta riippumatta, itselle sopivana ajankohtana, itselle sopivissa määrin. Kaiken hyvinvointia tuottavan tekemisen yhteydessä yrittäjänaiset nostivat esiin innostumisen positiivisen voiman, joka vahvimmillaan voi johtaa työssä koettuun flow-tilaan ja työn imuun. Innostumisen sivuvaikutuksista Yleisesti ajatellaan, että työssä innostuminen tuo automaattisesti positiivisia vaikutuksia. Työn imussa eteenpäin porhaltava voi kuitenkin häilyä ylikuormittumisen rajamailla, tehdessään innostuksissaan ylipitkää päivää. Tämä ajatus osunee helposti monen yrittäjän arkeen. Liiketoiminnan kiitäessä ylämäkeen, on helppo kiihdyttää sen mukana. Kassavirran kiihtyessä oman jaksamisen tarkkailu jää helposti taka-alalle. Kaiken positiivisen voiman ohella yrittäjänaiset, Mira, Piritta, Katrina ja Anna-Liisa, näkivät innostumisella myös negatiivissävytteisiä vaikutuksia. Innostumisen sivuvaikutuksina nostettiin esiin esimerkiksi tilanteet, joissa innostuu monesta asiasta niin, että fokus hetkittäin katoaa ja aloitettuja projekteja on haastavaa saattaa loppuun. Innostuminen saattaa häiritä ajankäyttöä ja projektit tunkeutua elämän eri osa-alueille, varsinkin silloin kun työ on mielekästä ja sitä on kiva tehdä. Uupumisen orastavat merkit saattavat jäädä huomioimatta, kun työtä tehdään suurella sydämellä, kaikkia asiakkaita palvellen. Lisäksi huomioitiin etteivät innostuneet ihmiset välttämättä herätä ympäristössään pelkkiä positiivisia väreitä, varsinkin jos aika on itselle haastava. Kohti hyvinvoivaa työarkea Edellisten näkökulmien yhteenvetona voi todeta, että työhyvinvointi ja työn imu sen vahvimpana muotona vaativat aktiivisia toimia. Näin ollen ehdotankin, että kokeilet seuraavia asioita työnilon löytämiseksi, vaikka keskittyen yhteen aktiiviseen toimeen viikoittain: Hengitä. Anna itsellesi ja ajatuksillesi aikaa. Luovuus, uudet ideat ja innovaatiot eivät asu kireässä ja kiireisessä mielessä. Löysää aikataulua ja lopeta häslääminen. Keskity ja saa oikeasti enemmän aikaiseksi. Verkostoidu ja etsi ympärillesi positiivista energiaa antavia ihmisiä. Anna ja saa vastavuoroisesti. Opiskele ja opi uutta. Jatkuva oppiminen on suurinta pääomaa, jota voit itsellesi antaa. Levitä hyvää, jaa osaamistasi. Auta jokaista kysyvää. Edelleen anna ja saa. Yritä ja erehdy. Innostu ja onnistu. Toista tarpeen mukaan. Ole rohkea ja etsi uusia polkuja. Kurkkaa aidan taakse ja laatikon ulkopuolelle. Löydä uutta ja voimaannu. Innostumisen positiivisen voiman jakamiseksi voit lähettää verkostoitumiskutsun Mari Lehtori Virtaselle LinkedInin kautta. Innostun ja onnistun mieluusti myös sinun kanssasi 👍. Lähteet Lerssi-Uskelin, J. , Vanhala, A. Työterveyslaitos & Vähätiitto, H. Dazzle Oy. 2011. Kohti innostunutta työyhteisöä (PDF). Harju, L., Aminoff, M., Pahkin, K. & Hakanen, J. 2015. Inspistä! Työn tuunaajan inspiraatiokirja (PDF). TTL. Lundberg, T. 2008. Työn iloa, iloa elämään. Positiivarit Ky & Advisor Finland Pro Oy. Rajander-Juusti, R. 2017. Yrittäjän hyvinvointi on pohja yrityksen menestykselle (aukeaa yrittajat.fi) Kirjoittaja Mari (Lehtori) Virtanen toimii Metropoliassa ylemmän ammattikorkeakoulun yliopettajana, erityisesti terveydenhuollon ja terveysalan koulutuksen digitalisaation parissa. Koulutukseltaan hän on terveystieteiden tohtori ja opettaja, jota kiinnostaa teknologian soveltaminen mielekkäällä, innostavalla ja vaikuttavalla tavalla. Vapaa-ajallaan hän harrastaa graafista suunnittelua, kankaiden digipainantaa, ompelua ja verkkokauppayrittämistä.

Lue lisää

Pienyrittäjän uusi normaali?
28.1.2021
Mari (Lehtori) Virtanen

Viime kuukausien aikana yhdeksi suosituksi jaksamiseen kannustavaksi lausahdukseksi on noussut viittaus tulevaisuudessa häämöttävään uuteen normaaliin. Tällä uudella normaalilla viitattaneen aikaan maailmanlaajuisesti riehuvan Covid-19 pandemian jälkeen, jolloin pahasti haavoittuneet yhteiskunnat ja yhteisöt alkavat rakentua uudelleen. Mutta mikä on uusi normaali ja miten siihen on pienyrittäjän hyvä valmistautua? Uuden normaalin käsitettä hyödynnetään mediassa hyvin monipuolisesti. Koronapandemian ensimmäisen aallon aikaan, kevättalvella 2020, pääministeri Sanna Marin viittasi uuteen normaaliin, tarkoittaen sillä tilannetta, jossa ei paluuta pandemiaa edeltävään aikaan enää ole (HS 5.5.2020). Siihen on useasti viitattu niin opetuksen, kuin lisääntyneen etätyönkin yhteydessä, tarkoittaen sillä lähinnä uudenlaisia teknologiaa monipuolisesti hyödyntäviä käytänteitä, joustavia ratkaisuja, tehostettua siivousta, käsienpesua, maskien käyttöä ja hyvää yskimishygieniaa. Laajemmin ajateltuna uusi normaali tuntuu olevan hämärä aukko, jota kohti matkaamme, halusimmepa taikka emme. Kulkua tätä hämärää aukkoa kohti yritän tässä tekstissä ajatella erityisesti pienyrittäjän näkökulmasta. Pienyrittäjän tulevaisuus Yrittäjyyden ja pienyrittäjien näkökulmasta uudessa normaalissa on helppo tunnistaa monenlaisia ilmiöitä, joita nostan tässä esiin. Ajatukset perustuvat aiempaan osaamiseeni digitaalisen transformaation ja yritysten digitaalisen liiketoiminnan kehittämiseen liittyen. Taloudellinen epävarmuus ja tulevaisuuden epävarmat näkymät vaikuttavat pienyrittäjiin lähes kaikilla toimialoilla. Osalla se on tarkoittanut asiakasvirtojen merkittävää kuihtumista, osalla jopa koko toimialan,  tuotteiden, palvelumallien häviämistä tai merkittävää muuttumista. Taloustieteilijöiden näkemysten mukaan pandemian vaikutukset voivat vaikuttaa pitkälle tulevaisuuteen. Maailmanlaajuisesti riehuva pandemia on nimetty suurimmaksi taloudelliseksi sekasorroksi vuoden 1930 talouslaman jälkeen. Suurin syy tähän on työn tuottavuuden aleneminen, joka käytännössä tarkoittaa tehtyjen työtuntien suhdetta bruttokansantuotteeseen. Koska käytännössä työn määrä ei Suomessa kasva, kaikki potentiaali on työn tuottavuuden kasvun varassa. Tämä voi tapahtua esimerkiksi koulutuksen, investointien, uusien tuotteiden, innovaatioiden, menetelmien tai työvoiman uudelleen kohdentamisen avulla. (HS 16.11.2020) Etätyöhön ja etäkaikkeen siirtyminen vaikuttavat myös yrittäjien arkeen. Etäkaikella tarkoitan elämän kaikkia muita osa-alueita kuin työtä, harrastuksia, kulttuuririentoja ja sosiaalisia tapahtumia, jotka ovat myös lähes poikkeuksetta siirtyneet verkkokokousyhteyksien päähän. Vaikka yksinään yrittäminen ja siihen liittyvä yksinäisyys ovat monelle pienyrittäjälle tuttuja asioita, poikkeuksellisen siitä tällä hetkellä tekee myös asiakkaiden puuttuminen. Maailman muutoksesta ja sen kummallisuudesta kertoo mielestäni hyvin Saksassa Deutsche Bankin ehdottama etätyövero, joka maksettaisiin kaikilta niiltä päiviltä, jolloin henkilö olisi etätyössä. Ehdotuksen taustalla on ajatus jo rakennetun infrastruktuurin, kuten julkinen liikenne ja työmaaruokalat, ylläpitämisestä (Tekniikka ja talous, 16.11.2020). Samalla logiikalla voisi ajatella myös verkkokauppaveroa, joka auttaisi ylläpitämään rakennettujen kauppakeskusten infrastruktuuria. Niin yrittäjien kuin meidän kaikkien muidenkin näkökulmasta pysyvä muutos on enemmän kuin varmaa. Onkin sanottu, että yksi osa yrittäjyyden uutta normaalia on epävarmuus, johon me ihmiset suhtaudumme hyvin eri tavoilla. Toiset suuntaavat uutta ja epävarmaa kohden jännittyneenä ja innostuneena, kun taas toiset kokevat lamauttavaa ahdistusta maailman muuttumisesta. Varmaa on, että suhtauduimmepa muutokseen tavalla tai toisella, me kaikki koemme jatkuvan muutoksen jollain tavalla kuormittavaksi. Muutoksen pelkkä mekaaninen johtaminen ei johda parhaaseen mahdolliseen lopputulemaan, vaan erityisen tärkeäksi nousee myös hyvinvoinnin johtaminen. Jotta muutos voi onnistua, on oltava halu muuttua. Niin myös Covid-19 pandemian aiheuttamien muutosten kohdalla. Havaittua on, että mitä paremmin muutoksessa voi olla mukana, sen vähemmän se pelottaa. Valitettavasti tätä on hankala soveltaa tämänhetkiseen tilanteeseen. Mahdollisuus vai uhka? Työn irtoaminen edelleen vahvemmin ajasta ja paikasta antaa yrittäjälle edelleen enemmän mahdollisuuksia tehdä työtä itselle sopivana aikana, itselle sopivalla tavalla, itselle sopivassa laajuudessa. Yrityksen digitaaliseen maailmaan laajenemisen myötä on yrittäjän saavutettavissa myös globaalit markkinat, kansallisten markkinoiden ohella. Yrityksen tuotteiden ja toimintojen kehittämiseen keskittyminen on nähty yhtenä pandemia-ajan positiivisena ilmiönä. Monella on ollut enemmän aikaa uuden innovointiin, testaamiseen ja kehittämiseen, kuin ehkä koskaan ennen. Lisäksi osaamisen vahvistaminen ja laajentaminen on nähty yhtenä etäkaiken ajan hyötynä. Liiketoiminnallisten hyötyjen lisäksi uuden oppiminen vahvistaa hyvinvointia työssä ja toimii avainroolissa tulevaisuuden markkinoilla. Väitän, että moniosaaminen ja ketterä oppiminen korostuvat tulevaisuudessa entisestään. Sosiaalinen media ja sen hyödyntäminen ovat osa yrittäjän uutta normaalia - vai ovatko? Mielestäni sosiaalisen median rooli on jo pitkään ollut nousujohteinen ja yksi yrityksen elinkelpoisuuden mittareista. Väistämätön tosiasia monen yrittäjän kohdalla on se, että asiakas on jo siirtynyt verkkoon ja on valmis uudenlaisiin toimintamalleihin ja ostomahdollisuuksiin, vaikka yrittäjä ei vielä olisikaan. Näen, että uudessa normaalissa kaikilla yrityksillä tulee olla jonkinlainen näkyvyys verkossa. Laajenevan verkkotarjonnan myötä tuotteiden ja palveluiden hankintaa voi tehdä kotisohvalta käsin, jonka seurauksena kilpailu kiristyy yritysten siirtyessä rytinällä verkkoon asiakkaan ostopolut yksinkertaistuvat mahdollisuuksien lisääntyessä tarjoomien välinen vertailu helpottuu. Moni yrittäjä on vuoden 2020 aikana havahtunut digitaalisen kehittämisen tärkeyteen. Pienyrittäjät ovat oivaltaneet, että esimerkiksi verkkokaupan avaaminen voi tuoda uudenlaista turvaa. Pandemiaa hillitsevät rajoitukset ovat puskeneet kivijalkaliikkeiden asiakkaat poikkeuksetta verkkoon. Kehittämiseen kuluneet ponnistelut kantavat kuitenkin pitkälle tulevaisuuteen. Rajoitusten poistuttua on todennäköistä, että monien ostokäyttäytyminen on muuttunut iäksi, eikä kauppoihin tai suuriin keskuksiin olekaan enää niin kovaa tunkua. Moni on löytänyt korona-arjessa elämäänsä muunlaisia arvoja, esimerkiksi kiinnostus maaseutua ja maalle muuttamista kohtaan on ollut nousussa. (Yle Uutiset 9.11.2020) Uudessa normaalissa on mahdollisuuksien lisäksi helppo nähdä paljon myös uhkia, liiketoiminnan kuihtumista, konkurssiaalto, yrittäjien pahoinvointia, epävarmuutta. Onneksi ajan kanssa epävarmuudella on tapana normalisoitua ja äärimmäisten uhkakuvien himmentyä. Mennäkö uuteen vai palatako vanhaan? Ihmisellä näyttää olevan luontainen tarve tehdä rutiinia kaikesta siitä, mikä on mahdollista. Sanotaan, että rutiinit vapauttavat energiaa, samalla auttaen kohdentamaan resursseja optimaalisesti. Rutiineista irtipäästäminen ja ylipäänsä niiden tunnistaminen vaatii kuitenkin aiheen aktiivista työstöä. Sama pätee muutokseen ylipäänsä ja siihen liittyvään muutosvastarintaan. Turvallisemmalta tuntuu, kun vanhoista samanlaisina toistuvista toimintamalleista voi pitää kiinni. Muutosvastarinta tuntuukin olevan yksi maailman vahvimmista voimista, joka pyrkii vetämään ihmisiä takaisin vanhoihin toimintamalleihin. Mutta miksi keskittyä vastarintaan, muutosvoiman sijasta? Miksi jarruttaa neljällä raajalla vanhasta tottumuksesta, kun voisi avoimesti tarkastella uusia mahdollisuuksia. Voiko ajatella, että vanha on aina parempi kuin uusi vai pitäisikö objektiivisesti tarkastella vaihtoehtojen hyviä ja huonoja puolia, nyt kun siihen on osittain pakotettu mahdollisuus? Mitäpä jos kokeilisit mennä kohti uutta normaalia seuraavien vinkkien avulla? Pyri kehittämään yrityksesi digitaalista liiketoimintaa, etsi uusia mahdollisuuksia, toimintamalleja ja tapoja. Kehitä, toteuta ja testaa. Suunnittele liikevaihtoa. Mistä raha kassaan tulee ja milloin? Paljonko sitä tarvitaan yrityksen pyörittämiseen, paljonko elinkelpoisuuden ylläpitämiseen. Aseta tavoite ja ponnistele sitä kohti. Tee sisältö- ja julkaisusuunnitelma digitaaliseen mediaan. Aseta tavoitteet somenäkyvyydelle, toteuta kampanja, kerää dataa ja analysoi toimiesi vaikutuksia. Toimi systemaattisesti ja väsymättömästi tavoitteen saavuttamiseksi. Yritä, erehdy ja onnistu. Verkostoidu ja työskentele ryhmissä. Yhteisöissä on voimaa, jaettu ilo on paras ilo. Jaa ja anna, niin aina myös saat. Tee kaikki se, minkä osaat, jaksat ja pystyt. Opettele väsymättömästi uutta, keskittyen mielenkiintoisiin ja energiaa tuottaviin sisältöihin. Pidä pää kylmänä, luota tulevaisuuteen, unelmoi, visioi. Paremmat ajat aina palaavat. Voi hyvin 👍 Metropolia Ammattikorkeakoulun ja koulutuskeskus Salpauksen yhteistyöhankkeessa, Tuote- ja palveluvirittämö (2018-2021) on tuettu, Uudellamaalla ja Päijät-Hämeessä toimivien, mikro- ja pk-yritysten innovaatiotoimintaa ja tuotteiden ja palveluiden kehittämisprosessia ja mahdollistettu pienyrittäjien verkostoitumista. Tämä teksti nostaa esiin hankkeen aikaisia ajatuksia, pienyrittäjän haastavaa nykyhetkeä tukien. Kirjoittaja Mari (Lehtori) Virtanen toimii Metropoliassa ylemmän ammattikorkeakoulun yliopettajana, erityisesti terveydenhuollon ja terveysalan koulutuksen digitalisaation parissa. Koulutukseltaan hän on terveystieteiden tohtori ja opettaja, jota kiinnostaa teknologian soveltaminen mielekkäällä, innostavalla ja vaikuttavalla tavalla. Vapaa-ajallaan hän harrastaa pienyrityksen digitaalisen liiketoiminnan kehittämistä, multimediasisältöjen tuottamista ja verkkokauppayrittämistä. Lähteet HS 16.11.2020 Pinnan alla tapahtuu nyt jotain sellaista, mitä tilastot eivät vielä kerro: Tutkijat varoittavat Suomen talouden pitkästä piinasta https://www.hs.fi/talous/art-2000007620070.html Tekniikka ja talous 16.11.2020 Deutsche Bank ehdottaa 5 prosentin lisäveroa etätyöntekijöille – ”Eivät osallistu yhteiskunnan kustannuksiin” https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/deutsche-bank-ehdottaa-5-prosentin-lisaveroa-etatyontekijoille-eivat-osallistu-yhteiskunnan-kustannuksiin/3c743abc-fb8c-4ea4-adcb-e94d9e94f88f (Etelä-Suomen Sanomat 12.8.2020). (Bonfire 3.9.2020) https://www.hs.fi/junkkari/art-2000006497209.html https://www.ess.fi/paakirjoitus-mielipide/2401967 https://www.bonfire.fi/taydellinen-etatyo-utopiaa-vai-koronan-jalkeinen-uusi-normaali/ https://ellunkanat.fi/nakemys/artikkelit/pelosta-muutosvoimaan-nain-syntyi-tulevan-kirjamme-kansi/ https://www.microentre.fi/some-on-yrittajan-uusi-normaali-vai-onko/ https://www.yrittajat.fi/uutiset/636398-verkkokauppa-tuo-turvaa-uuteen-normaaliin-tuo-korona-mita-tahansa-mausteita-verkko https://www.sjl.fi/paikalliset/2952515 Yle Uutiset 9.11.2020 https://yle.fi/uutiset/3-11631748 https://www.sjl.fi/paikalliset/2952515 Edessä uusi normaali https://www.tivi.fi/kumppaniblogit/check-point/edessa-uusi-normaali-nama-ovat-yritysten-tarkeimmat-tietoturvahuolet/77165430-9313-4744-8cb6-f0cd8b7621f3  

Lue lisää

Yrittäjää digittää – tukea tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen
28.1.2020
Mari (Lehtori) Virtanen

Viimeisten kuukausien aikana olemme viettäneet markkinoiden suurimpia ostopäiviä ja meille kaikille tuttuja kulutusjuhlia, kuten Single's Day, Black Friday ja joulu. Me olemme tilanneet ja toimittaneet, kuljettaneet ja noutaneet sekä maasta että maailmalta saapuneita tuotteitamme.  Ostokäyttäytymisessämme on helppo nähdä vähittäiskaupassa tapahtuvia muutoksia, jonka myötä monen pienyrittäjänkin markkina-alue on muuttunut globaaliksi. Verkkokaupan markkinaosuus kasvaa huikeaa tahtia ja yhä useampi ostos tehdään asiakkaan kotisohvalla. (Yle 2019.) Kivijalkaliikkeiden ohelle perustetaan uusia verkkokauppoja, kiihtyvällä nopeudella. Liiketoiminnan vieminen verkkoympäristöön on monelle pk-yrittäjälle (mikro-, pienet ja keskisuuret yritykset) elinehto, jossa keskiöön nousevat asiakaslähtöisyys asiakkaan ketterä huomioiminen positiivinen asiakaskokemus ja korkeaksi koettu tyytyväisyys.  Asiakassuosittelun, eli asiakkaan halu suositella tuotetta tai palvelua, merkitys korostuu ja voi muodostua yrityksen kriittiseksi menestystekijäksi.   Muuttuva yrittäjyys Monet tämän päivän pienyrittäjät elävät muuttuvaa arkea, kokevat digitalisaation ja globaalin markkinatalouden ja ostokäyttäytymisen aiheuttamat muutokset. Kivijalkaliikkeet vaihtuvat verkkokaupoiksi, mainoslehtiset sosiaalisen median virroiksi, paikalliset hankinnat maailmanlaajuisiksi.  Kassavirroista päätellen muutoksen mukana on pysyttävä, jos mielii liiketoiminnan kasvavan tai edes monesti pysyvän ennallaan. Liiketoimintamalleja ja yrityksen strategiaa on arvioitava uudella tavalla. On huomioonotettava uusia trendejä, kartoitettava asiakaspotentiaaleja, tunnistettava asiakkaiden unelmia ja tarpeita.  On mietittävä uusia vaikuttavia digitaalisia ratkaisuja ja otettava haltuun verkko-, media- ja graafisen tuotannon perusteita,  sosiaalisen median myynti- ja markkinointikanavia datan keräämiseen, analytiikkaan ja kertyvän tiedon hyödyntämisen perusteita osana liiketoiminnan kehittämisestä. Haastavaksi tämä muodostuu erityisesti meille, jotka ovat perustaneet yrityksensä ennen tietokoneiden, älylaitteiden ja pakettiautomaattien keksimistä, sosiaalisesta mediasta ja sen toiminnallisuuksista puhumattakaan. Meneillään oleva kehityssuunta on monen pienyrittäjän näkökulmasta valtava asia, joka pakottaa jokaisen yrittäjän kehittymään ja kehittämään. Tärkeät digi-ilmiöt pienyrittäjän näkökulmasta Digitaalisilla markkinoilla yrittäjän on hallittava ja tarvittaessa opeteltava paljon uutta, joista nostan esiin viimeisten vuosien aikana merkityksellisiksi osoittautuneita asioita. Kokemukseni sekä digitaalisten palveluiden että pienyrittäjien parissa ovat osoittaneet seuraavaa:  Yrityksen graafinen ilme ja visuaalinen yrityskuva ovat asiakkaalle ja ostokäyttäytymiselle tärkeitä. Visuaalinen yhtenäisyys, niin digitaalisissa kuin perinteisissäkin materiaaleissa, luo yrityksestä asiantuntevan ja luotettavan kuvan. Kotisivut muodostavat yrityksen digitaalisen kodin. Ilman kotisivuja ei ole näkyvyyttä digitaalisilla markkinoilla. Keskity selkeän rakenteen kehittämiseen ja laadukkaiden sisältöjen tuottamiseen. Näin teet samalla erittäin tärkeää hakukoneoptimointia.   Brändi on mielikuva yrityksestä, joka muodostuu vuorovaikutuksessa asiakkaan kanssa. Brändin vahvistaminen on pitkäjänteistä työtä, joka muodostaa yrityksen sielun ja yrittäjän tarinan.  Asiakkaan polun visualisointi ja käytettävyyden testaus on tärkeä osa kehittämistä, joka lisää ymmärrystä asiakkaan/ asiakasryhmien toimista ja valinnoista digitaalisissa ympäristöissä: Missä kanavissa asiakas liikkuu?  Mitä tietoa hän etsii ja tarvitsee ostopäätöksensä tueksi?  Miten hän sivustolla liikkuu, mitä aineistoja lukee tai katsoo?  Paljonko hän käyttää aikaa ennen mahdollista ostopäätöstä?  Löytääkö hän kaiken tarvitsemansa ostopäätöstä varten? Asiakkaan polun määrittämiseen ja käytettävyyden testaamiseen kannattaa panostaa. Pienillä toimilla voi saada merkittäviä parannuksia aikaan!  Sosiaalisen median hyödyntäminen ja monikanavainen strategia lisäävät asiakkaan tyytyväisyyttä ja sitoutumista palveluun. Parhaimmillaan homma toimii yhdistelemällä useita ostokanavia, esimerkiksi verkkokauppaa ja kivijalkaa. Tällöin asiakas saa haluamansa itselle sopivassa paikassa, itselle sopivaan aikaan, itselle sopivalla tavalla.  Monikanavainen strategia toimii hyvin sekä palveluiden, tuotteiden että tietosisältöjen markkinoimiseen.  Visuaaliset sisällöt, videot ja audiot ja niiden hyödyntäminen lisääntyvät räjähdysmäisesti. Video on tällä hetkellä yksi käytetyimmistä sosiaalisen median sisältötyypeistä ja niiden määrien ennakoidaan edelleen lähivuosien aikana kasvavan. Monien kanavien algoritmit suorivat videosisältöjen näkymistä uutisvirroissa. Monen yrittäjän potentiaalinen asiakas katsoo videoita mielellään, vaikkei tekstien merkityksen ja printtimedian katoamiseen uskokaan.  Verkkokauppa on monelle mikro- ja pienyrittäjälle kehittämisen pakollinen ja suuri haaste, joskin samalla valtava mahdollisuus. Lähes kuka tahansa voi perustaa kaupan verkkoon, ilman suuria kustannuksia. Kuten maailmalla toimivien yrittäjien markkina on globaali, se on myös meidän suomalaisten.  Erilaisten liiketoiminnallisten tavoitteiden, kuten esimerkiksi kävijämäärät, ostot, konversiot, uutiskirjeiden tilaajat tms.), mittaaminen digitaalisten kanavien analytiikan avulla auttaa kohdentamaan digitaalisen sisällöntuotannon- ja markkinoinnin toimia. Se auttaa ymmärtämään asiakkaan ostokäyttäytymistä kuten liikkumista eri kanavissa, sivustolla käytettyä aikaa ja asiakkaan sivustolla tekemiä toimia. Analytiikan avulla voidaan määrittää ja kehittää ostoprosessin vaiheita, joissa lopullinen ostopäätös jää tekemättä. Osa-alueena analytiikka on edelleen kiivaasti kehittyvä, jonka hyötyjä emme osaa vielä täysimääräisesti hyödyntää.  Apua tuote- ja palveluvirittämöstä Digitaalisen liiketoiminnan ja siihen liittyvien osa-alueiden haltuunotto on monelle yrittäjälle iso työ, joka vaatii osaamista, sitoutumista, motivaatiota ja aikaa. Tämän tukemiseksi Metropolia ammattikorkeakoulun Tuote -ja palveluvirittämössä eri alojen asiantuntijat auttavat Uudenmaan ja Päijät-Hämeen alueen mikro- ja pienyrittäjiä näiden kehittäishaasteiden konkreettisessa ratkaisemisessa.   Hankkeessa on vuoden 2019 aikana ollut mukana kymmeniä pienyrittäjiä, jotka ovat kehittäneet markkinoille uusia tuotteita ja virittäneet onnistuneesti jo olemassa olevia palveluitaan. Viimeinen ryhmä innokkaita yrittäjiä aloittaa kevään 2020 aikana. Hanke on Euroopan aluekehitysrahaston, EAKR, rahoittama ja toimii 31.12.2020 saakka, yhteistyössä Koulutuskeskus Salpauksen kanssa.  Lähteet Komulainen, M. 2018. Menesty digimarkkinoinnilla. Kauppakamari.  Saarelainen, A. 2019. Muotoilua meillekin! Muotoilu- ja brändiopas yrittäjille. Yhteistyössä Artranta ry:n kanssa. Painopalvelut Yliveto. Tuote- ja palveluvirittämö 2018-2020, Metropolia Ammattikorkeakoulu. Yle. 2019. Entistä useampi ostaa kotisohvalta: Vuosikasvu jo 20 prosenttia –vähittäiskaupalla edessä suuri myllerrys, linkki avautuu Ylen verkkosivulle. Kirjoittaja Mari (Lehtori) Virtanen toimii Metropoliassa ylemmän ammattikorkeakoulun yliopettajana, erityisesti terveydenhuollon ja terveysalan koulutuksen digitalisaation parissa. Koulutukseltaan hän on terveystieteiden tohtori ja opettaja, jota kiinnostaa teknologian soveltaminen mielekkäällä, innostavalla ja vaikuttavalla tavalla. Vapaa-ajallaan hän harrastaa graafista suunnittelua, kankaiden digipainantaa, ompelua ja verkkokauppayrittämistä. - Jos asia on sinulle ajankohtainen ja haluat mukaan (digi)kehittyvään joukkoon, lue lisää ja ilmoittaudu mukaan sivustolla https://tuotejapalveluvirittamo.metropolia.fi/ 

Lue lisää