Tikissä

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan sydämessä

Avainsana: tulokset

Muotoiltu ammattilaisten käyttöön – vaikuttava julkaiseminen, osa 2
http://Kirjahylly%20taustalla,%20edustalla%20läppäri%20ja%20kameran%20näyttö%20jotka%20kohdistuneet%20kirjahyllyn%20kirjoihin.
25.5.2021
Riikka Wallin

Tämä on toinen teksti kolmiosaisessa blogimerkintöjen sarjassa, jossa julkaisuasiantuntija Riikka Wallin käsittelee vaihtoehtoja perinteiselle hankkeen loppujulkaisulle. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) tulosten pitää olla saatavilla ja hyödynnettävissä avoimesti. Se on useimpien rahoittajien tahto, ja siihen ovat myös korkeakoulut sitoutuneet Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistuksessa [1]. Tässä kirjoituksessa pureudun erityisesti ammattilaisille suunnattuihin julkaisuihin ja materiaaleihin. Itse ajattelen, että kun tähtäämme avoimuuteen, hankkeessa tuotettu uusi tieto on julkaistu ja löydettävissä maksutta verkossa julkaistu sellaisessa muodossa, että tieto on helppo omaksua ja hyödyntää. On tärkeää miettiä mitä tietoa julkaistaan, miksi ja kenelle. Kysymykset auttavat valitsemaan sopivimman julkaisumuodon. Tehtiin hankkeessa sitten opas, työkirja, korttipakka, peli tai monimediainen verkkojulkaisu, kaiken ytimessä on sen käyttäjä. Tuotteen muotoilussa on tärkeää ymmärtää käyttäjän tarpeet ja toiveet. Tähän olemme Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisutoiminnassa panostaneet, ja sitä työtä onkin hyvä jatkaa Tutkitun tiedon teemavuotena 2021. Erilaiset julkaisut ja materiaalit kiteyttävät hankkeessa tehtyä tutkimusta tai kehittämistä. Tulosten hyödyntäminen ja levittäminen on mutkattomampaa, kun ne on muotoiltu konkreettiseksi tuotteeksi tarkasti määritellyn ammattilaisryhmän käyttöön [2]. Oppaat ja käsikirjat Yksi perinteinen tapa tuotteistaa hanketulokset julkaisun muotoon on tehdä opas, käsikirja tai työkirja. Hyvä opas tai käsikirja innostaa perehtymään aiheeseen tiivistää taustalla olevan tiedon tarjoaa välineitä kyseisen tiedon viemiseksi työarkeen. Työkirjassa käyttäjän oppimista tukevat lisäksi pohdintakysymykset, tehtävät ja vaikkapa työpohjat. Näiden avulla käyttäjä soveltaa käsillä olevan asian omaan työhönsä. Työkirjan voi myös tehdä oppaan tai käsikirjan kaveriksi. Metropoliassa on viime vuosina julkaistu oppaita, käsikirjoja ja työkirjoja esimerkiksi toisen asteen ja korkeakoulujen opetukseen, nuorten kanssa työskenteleville, uusien teknologioiden hyödyntämiseen, yhteistyöskentelyn fasilitointiin sekä hanketyöhön. Tässä muutama nosto: Katri Halonen: Projekti loppuu, mitä jää? Sosiaalisten innovaatioiden juurruttaminen (Theseus) Päivi Rahmel: Kerro, katsotaan! Opas tarinateatteriin ja narratiiviseen pedagogiikkaan (metropolia.fi) Anna Muukkonen ja Emmi Putkonen: Virtuaalimaailmassa tapahtuu: Käsikirja VR-tapahtuman tuotantoon (Theseus) Niina Torkko: Kehittämistyön tuotteistaminen – Opas hanketyön näkyväksi tekemiseen (Theseus) Korttipakat ja infografiikat Hanketuloksia voi jalostaa vielä pidemmälle erilaisiksi tuotteiksi, jotka ammattilainen voi ottaa käyttöön omassa arjessaan. Tällaisia tuotteita ovat esimerkiksi korttipakat, infografiikat, pelit sekä pelillisistä tehtävistä tai harjoitteista koostuvat kokonaisuudet. Yhtä tärkeitä kuin itse tuote on sen käyttöön liittyvät ohjeet ja vinkit. Ne kertovat ammattilaiselle tuotteeseen liittyvistä arvoista sekä taustalla olevasta tutkimus- ja kehittämistyöstä. Viime vuonna Metropolia julkaisi Laura-Maija Heron väitöstutkimukseen pohjautuvat InnoKortit Creathon-hankeessa. Kortteja voi hyödyntää opiskelijoiden kanssa kun he pohtivat omaa innovaatio-osaamista ja sen kehittymistä. Hyvinvoinnin tilat -hankkeessa Raili Honkanen-Korhonen teki ryhmän ohjaajille avuksi Virityskortit ryhmän yhteisen työskentelyn vahvistamiseen. Laura-Maija Hero: InnoKortit (Theseus) Laura-Maija Hero: InnoCards (Theseus) Raili Honkanen-Korhonen: Virityskortit (Theseus) CONNEXT for inclusion -hankkeessa on tehty Suomen koulutusjärjestelmää kuvaavat infografiikat uraohjaukseen. Materiaali soveltuu erityisen hyvin, kun työskennellään maahanmuuttajataustaisten nuorten kanssa. Sen avulla uraohjaaja voi virittää keskustelua yksittäisen nuoren kanssa tai sitä voi käyttää ryhmissä. Saman hankkeen Liikettä opetukseen -materiaalissa on koottu harjoitteita ammatilliseen opetukseen. Tarkat ohjeet on koottu verkkomateriaaliksi ja lisäksi harjoitteet on tiivistetty helposti mukana kulkevaksi tai seinälle kiinnitettäväksi ideatauluksi. Opettajan arjessa nämä toimivat parhaiten yhdessä. Nea Kaila & Mai Salmenkangas: Kohti sopivaa opiskelupaikkaa – Infografiikka Suomen koulutusjärjestelmästä (Theseus) Nea Kaila & Mai Salmenkangas: Towards a suitable study place – An infographic on the Finnish education system (Theseus) Irene Dimitropoulos & Mai Salmenkangas: Liikettä opetukseen -harjoiteohjeet (verkkojulkaisu avautuu metropolia.fi) Irene Dimitropoulos & Mai Salmenkangas: Liikettä opetukseen -ideataulut (Theseus) Metropolian julkaisuista suurin osa toteutetaan nykyisin vain sähköisessä muodossa, mutta kun kyseessä on tuotteeksi jalostettu julkaisu, niin sen painaminen voi olla perusteltua. Lisäksi julkaisemme tällaiset myös verkossa. Niin varmistamme saatavuuden laajasti, myös painoksen loputtua. Monimediaiset verkkojulkaisut Jos hanketulokset julkaistaan vain sähköisenä on monimediainen verkkojulkaisu hyvä vaihtoehto. Tiedon omaksuminen ja oppiminen on tehokasta, kun sitä voi sisäistää monin eri tavoin [3]. Verkkosivulla voi tekstiin helposti yhdistää kuvaa, videota ja ääntä. Kun sama asiaa käsitellään eri tavoin, voi jokainen valita oman oppimisen kannalta sen mielekkään tavan. Tätä ajatusta on erityisesti sovellettu verkko-opetuksen puolella [4], mutta sama pätee myös meihin ammattilaisiin ja asiantuntijoihin. Verkkopedagogista osaamista kannattaakin hyödyntää monimediaisten verkkojulkaisujen tekemisessä. Metropoliassa verkkojulkaisemisen monipuolisia mahdollisuuksia on hyödynnetty etenkin Oiva – Oman osaamisen tunnistaminen ja soveltaminen uusissa ammattikonteksteissa -hankkeen käsikirjassa sekä HIPPA – Hyvinvointia ja parempaa palveluasumista digitalisaation avulla -hankkeen verkkomediassa. Näissä molemmissa on myös luotu erilaisia oppimispolkuja eri käyttäjäryhmille. Terhi Eskelinen, Pirita Juppi ja Jussi Kareinen (toim.): Uraloikkarin käsikirja (verkkojulkaisu) Minna Kilpeläinen (päätoimittaja), Toini Harra, Kirsi Jokinen, Tarja Heinonen, Suvi Hagström ja Riikka Wallin: TUTTU net (toimitettu verkkomedia) Käyttäjää kuunnellen Hanketyössä yhteiskehittäminen ja kumppanuusajattelu ovat kohderyhmäajattelun sijasta jo arkipäivää. Kehittäjäkumppanuus on vähitellen tulossa myös luonnolliseksi osaksi tieteellistä tutkimusta [5]. Pitkin hankkeen matkaa erilaisten materiaalien tarpeellisuutta voi varmistaa niiltä  ammattilaisilta, joiden toivotaan käyttävän hankkeiden tuotoksia työssään. Niitä voi lähteä suunnittelemaan ja toteuttamaan yhdessä. Tällöin saavutamme toivotun lopputuloksen: valmis julkaisu muodosta riippumatta vastaa käyttäjän tarpeita ja on helppo ottaa käyttöön. Tutustu vaikuttavan julkaisemisen sarjan ensimmäiseen osaan, jossa kerroin miten TKI-toiminnan tuloksia voi julkaista päätöksenteon tueksi Kirjoittaja Riikka Wallin on Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisukoordinaattori. Hän on kulttuurituottaja (YAMK), joka haluaa edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta ja joka innostuu saavutettavuudesta, asiakas- ja käyttäjälähtöisestä toiminnasta sekä viestinnästä. Työssään hän auttaa tuomaan esiin metropolialaista asiantuntijuutta korkeakoulun julkaisutoiminnan avulla. Tärkeintä hänelle on ihmisten kokonaisvaltainen hyvinvointi ja sitä hän edistää myös Nia-ohjaajana. Lähteet Avoimen tieteen koordinaatio, Tieteellisten seurain valtuuskunta 2020. Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistus 2020-2025. (PDF) Torkko, N. 2020. Kehittämistyön tuotteistaminen – opas hanketyön näkyväksi tekemiseen. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja. OIVA-sarja. Helsinki: Metropolia Ammattikorkeakoulu. (Theseus) Löfström, E., Kanerva, K., Tuuttila L., Lehtinen, A. & Nevgi, A. 2010. Laadukkaasti verkossa. Verkko-opetuksen käsikirja yliopisto-opettajalle. Helsingin yliopisto/ Tutkimuksen ja opetuksen toimiala. (Helda) Virtanen, M. 2020.Mitä pedagogisen käsikirjoituksen jälkeen? Hiiltä ja timanttia -blogi. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Sipari, S. 2021. Oletko kohde vai kumppani tieteellisessä tutkimuksessa? Video. TEDx MetropoliaUniversity. (YouTube)

Lue lisää

Hanketulokset kaikkien käyttöön
18.12.2018
Seliina Päällysaho & Susanna Näreaho

Oletko koskaan miettinyt, miten voisit hyödyntää ammattikorkeakouluissa toteutettujen hankkeiden tuloksia ja osaamista? Suomen 25 ammattikorkeakoulussa on vuosittain käynnissä yli 2 000 tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio (TKI) -hanketta, jotka keskittyvät mitä moninaisempien ongelmien ratkaisemiseen ja tuottavat uranuurtavaa osaamista. Välillä tuntuu kuitenkin, että tietoa näiden hankkeiden tuottamista tuloksista on hankalaa, jopa mahdotonta, löytää. ”Ammattikorkeakoulujen avoin TKI-toiminta, oppiminen ja innovaatioekosysteemi” –hankkeen tavoitteena on helpottaa tätä ongelmaa. Hanketta koordinoi Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja siinä on Metropolian lisäksi mukana myös yhdeksän muuta ammattikorkeakoulua sekä Aalto-yliopisto. Hankkeen tärkeimpänä tavoitteena on löytää uudenlaisia menetelmiä ja toimintatapoja, joiden avulla ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnassa syntyneet tulokset ja uudenlainen osaaminen ovat kaikkien, myös ns. tavallisten kansalaisten saatavilla. Julkaisut ovat tärkeä tiedonvälityskanava Ammattikorkeakoulujen henkilöstö kirjoittaa joka vuosi noin 8 000 julkaisua. Niissä kerrotaan mm. hankkeiden toiminnasta ja saavutetuista tuloksista. Suurin osa julkaisuista on vapaasti luettavissa esim. ammattikorkeakoulujen omien verkkosivujen kautta. Esimerkiksi Metropolian julkaisuihin voit tutustua täällä. Osa kirjoituksesta julkaistaan tieteellisissä tai ammatillisissa lehdissä, joihin kaikilla ei ole vapaata pääsyä. Tavoitteena onkin tallentaa näistä kaikista artikkelin kopio eli niin sanottu rinnakkaistallenne kaikille avoimeen julkaisuarkistoon, kuten Theseukseen. Theseus on ammattikorkeakoulujen yhteinen palvelu, jossa voit tutustua opinnäytetöihin ja henkilöstön kirjoittamiin artikkeleihin - maksutta. Juuri kymmenen vuotta täyttänyt Theseus-palvelu on Suomen suurin avoin julkaisuarkisto, ja lähes 150 000 tallenteen kautta se tarjoaa hyvän kuvan ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnassa saavutetuista tuloksista. Theseus-palvelun osoite on: http://www.theseus.fi/ Kuitenkin vasta n. 70% ammattikorkeakoulujen julkaisuista on vapaasti kaikkien saatavilla. Tavoitteenamme on, että vuoteen 2020 mennessä kaikki ammattikorkeakouluissa tehdyt julkaisut ovat avoimesti saatavilla, joten vielä on tarvetta uudenlaisille ratkaisuille, joita hankkeessamme kehitämme. Avoimet aineistot tarjoavat monenlaisia mahdollisuuksia Olet varmasti joskus vastannut kyselyyn tai haastatteluun? Kiinnostaisiko sinua tietää, mitä muut ovat vastanneet tai millaisiin johtopäätöksin näissä kyselytutkimuksissa on päästy ja miksi? Haluaisitko mahdollisesti käyttää kehitystyössä, opetuksessa, opiskelussa tai opinnäytetyössä laajalta vastaajajoukolta kerättyjä vastauksia tai mittausdataa, mitä sinun ei ole mahdollista kerätä itse? Erilaisia aineistoja kerätään nykyään valtavasti. Jos kerätyt aineistot avataan myös muiden käyttäjien hyödynnettäviksi, voidaan säästää paljon työtä, aikaa ja rahaa. Jos aineistot säilyvät tallessa ja käyttökelpoisina tulevaisuutta varten, on mahdollista myös palata menneisyyteen ja verrata nykyhetkenä saatuja vastauksia aikaisemmin kerättyihin vastauksiin. On siis erityisen arvokasta, että kaikki TKI-toiminnassa tuotettu tieto jää hyödynnettäväksi myös yksittäisen hankkeen loppumisen jälkeen. Kaikkia aineistoja ei ole mahdollista avata julkiseen tarkasteluun. Esimerkiksi aineistot, jotka sisältävät henkilötietoja, luottamuksellista tai muuta arkaluonteista tietoa tai vaikkapa liikesalaisuuksia, pidetään suljettuna. Joskus aineisto on mahdollista avata anonymisoituna. Tämä tarkoittaa sitä, että aineistosta poistetaan kaikki henkilötiedot ja muut tunnistetiedot. Anonymisoinnin jälkeen edes kyselyyn tai haastatteluun osallistunut ei pysty enää tunnistamaan itseään muiden vastaajien joukosta. Kun aineisto luovutetaan arkistoitavaksi ja jatkokäytettäväksi, sille sovitaan käyttöehdot. Ne voivat koskea esim. sitä, mihin käyttötarkoituksiin aineistoa saa käyttää tai miten siihen tulee viitata. Tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun käytettäviä sähköisiä aineistoja välittää mm. Tietoarkisto (https://www.fsd.uta.fi/fi/) Ammattikorkeakoulujen vuosittaisesta yli kahdesta tuhannesta TKI-hankkeesta on tähän mennessä avattu vain vajaat 600 aineistoa. Siksi kehitämme hankkeessamme toimintamalleja, millä jatkokäyttöön soveltuvat aineistot tunnistetaan, anonymisoidaan ja avataan muiden käyttöön. Esimerkiksi osaan Seinäjoen ammattikorkeakoulun projekteissa kerätyistä aineistoista voit tutustua Aineistot-tietokannassa (www.seamk.fi/aineistot). Tutkitaan, kehitetään ja innovoidaan yhdessä Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnassa on mukana henkilökunnan ja opiskelijoiden lisäksi vuosittain n. 13 000 yhteistyökumppania (yrityksiä, yhdistyksiä, koulutusorganisaatioita, kaupunkeja ja kuntia sekä viranomaisia). Tyypillisiä yhteistyömuotoja ovat laajoihin haasteisiin pureutuvat, pääosin julkisella rahoituksella toteutettavat soveltavan tutkimuksen hankkeet, yhteistyökumppanin tietyn yksittäisen ongelman ratkaisuun tähtäävät kehityshankkeet ja villimmät ja vapaammat innovaatioprojektit. Tuottavatko nämä perinteiset yhteistyömallit parhaan mahdollisen tuloksen kaikkien osapuolten kannalta? Päästäänkö niillä tiedon vapaaseen liikkumiseen ja osaamisen lisääntymiseen parhaalla mahdollisella tavalla? Parhaillaan käynnissä olevassa hankkeessa kehitetään uusia kumppanuusmalleja ja testataan tapoja, miten ideat etenevät TKI-toiminnaksi ja tiedon hyödyntäjät saadaan mukaan hankkeisiin jo niiden suunnitteluvaiheessa. Onkin tärkeää huomata, että tiedon vapaa liikkuvuus ei ole pelkästään tulosten avaamista, vaan etenkin yhdessä tekemistä! - Ammattikorkeakoulujen avoin TKI-toiminta, oppiminen ja innovaatioekosysteemi –hanke on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama korkeakoulutuksen kärkihanke. Hanke toteutetaan 1.1.2018-31.12.2020 välisenä aikana. Hankkeeseen voit tutustua tarkemmin sen omilta sivuilta. Kirjoittajat: Seliina Päällysaho (FT, KTM) työskentelee Seinäjoen ammattikorkeakoulussa tutkimuspäällikkönä ja toimii Ammattikorkeakoulujen avoin TKI-toiminta, oppiminen ja innovaatioekosysteemi -hankkeen projektipäällikkönä. Susanna Näreaho (FT) on ympäristöalan tutkija, joka työskentelee nykyään Metropolian TKI-palveluissa keskittyen TKI-toiminnan laatuun, etiikkaan ja avoimuuteen liittyviin kysymyksiin  

Lue lisää