Tikissä

Korkeakouluilla on merkittävä rooli aluekehityksen tukemisessa. Viime aikoina on tuotu enemmän esiin yrittäjyysmyönteisen ajatusmaailman, toiminnan, instituutioiden ja pääoman kehittämistä sen sijaan, että tarkastellaan vain teknologisten innovaatioiden kehittymistä ja niiden siirtymää kaupalliseen toimintaan. Yrittäjyyskorkeakoulu toimii moottorina kehitykselle Pittz ja Hertz (2017) rakentavat mallin yrittäjyyskorkeakoulusta. Mallissaan he esittävät alueellisen yrittäjyysekosysteemin kehittymisen tukemisen tapoja. Näitä voivat olla esimerkiksi tutkimuksen siirtymä korkeakoulusta sen ulkopuolelle, yrittäjyyden opettaminen ja yrittäjyyteen kannustavan ympäristön luominen. Näin ollen yrittäjyyskorkeakoululla voidaan nähdä olevan kolme tehtävää, opettaminen, tutkiminen ja yrittäjyyden kehittäminen. Tutkimusten mukaan on tarvetta oikeassa elämässä tapahtuvalle kokemiselle ja toiminnalle yrittäjyyden tukemiseen. Yrittäjyyskorkeakoulu tarjoaa näitä koko opintopolun matkalla, kasvattaakseen yrittäjiä sekä innovatiivisia työntekijöitä. Yrittäjyyskorkeakoulu luo kokemuksia yrittäjyydestä priorisoimalla koulutukseen liittyvät tavoitteet. Näin se eroaa yrityshautomoista ja -kiihdyttämöistä. Yrittäjyyskeskus yrittäjyysyliopiston sisällä luo yrittäjämäistä inhimillistä pääomaa opintokokonaisuuksien sisällä. Se ottaa hoitaakseen inkubaattori- ja kiihdyttämötoimintojen kehittämisen ja tukee näin innovaatioita koko opintopolun ajalla. Lisäksi yrittäjyyskeskus luo yrittäjyyden kulttuuria, joka luo suosiollisempia asenteita, liiketoiminnan kehittämistä, yrittäjähenkisiä tiimejä sekä mahdollisuuksien tunnistamista. Se myös tarjoaa fyysisen tilan ja resursseja yhteistyölle ja rohkaisee roolimalleja tarjoamaan malleja yrittäjyydestä haaveileville. Mallit yrittäjyyskeskusten toiminnan analysointiin Pittz ja Hertz (2017) tuovat esiin yrittäjyyskeskusten, joko erillisten yksiköiden tai spesifien oppilaitosten, kasvun lisääntymisen osana yrittäjyysekosysteemiä ja sen kehittämistä. Usein nämä keskukset ovat vastuussa yrittäjyyskasvatuksen, -tuen ja -kulttuurin sekä korkeakoulun yrittäjyyteen liittyvien toimijoiden yhteen saattamisesta. Yrittäjyyskeskuksen rakenteiden ja funktioiden tarkastelu osana laajempaa yrittäjyysekosysteemiä on olennaista, jotta voidaan maksimoida yrittäjyyskeskuksen toiminnan tehokkuus. Artikkelissaan Pittz ja Hertz (2017) vievät yrittäjyyskeskuksen konseptin kehittämistä eteenpäin. Yrittäjyyskeskuksen olennaisin tehtävä on toimia ekosysteemin fasilitaattorina ja tässä roolissa madaltaa ekosysteemin toimijoiden kynnystä osallistua toimintaan. Lisäksi sillä on rooli ekosysteemin kartoittamisessa. Tunnistamalla ja luomalla lista ekosysteemin toimijoista ja siitä, kuinka ne liittyvät toisiinsa, voidaan kehittää ekosysteemikartta, josta tulee tärkeä työkalu osallistamisen kehittämisessä. Parhaimmillaan yrittäjyyskeskuksella on erityinen funktio siinä, että se tekee töitä kaikkien koulun muiden osastojen, kuten hallinnon tukipalveluiden, osaamisalueiden, tiedekuntien ja yhteistyöalustojen kanssa. Se voi rakentaa siltoja osien välillä ja yhdistää niitä yrittäjyyden tukemiseen. Kirjoittajat tuovat esiin useita malleja, joiden perusteella voidaan tarkastella yrittäjyysekosysteemin toiminnan edellytyksiä. Eräs tapa listata nämä ovat: hallitus korkeakoulu epävirallinen verkosto virallinen verkosto ammatillinen tuki lahjakkuudet pääoma. Toinen tapa tarkastella edellytyksiä ovat toimivat paikalliset ja kansainväliset markkinat saatavilla oleva inhimillinen sekä taloudellinen pääoma, mentorointi sekä tukirakenteet, vahva lainsäädäntö sekä merkittävät korkeakoulut. Tämän lisäksi on systeemiset tekijät, joita ovat verkostot johtajat rahoitus lahjakkuudet osaaminen tukipalvelut. Kulttuuriset tekijät, joita ovat historialliset menestystarinat ja tuki sosiaalisia attribuutteja, joita ovat pääoma, verkostot, mentorit sekä lahjakkuudet materiaaliset ominaisuudet eli politiikat, korkeakoulut, avoimet markkinat, tukipalvelut ja fyysiset rakenteet Kaikkia näitä malleja yhdistää ajatus siitä, että yrittäjyyskeskukselle olennaista ovat relationaaliset suhteet, jotka tukevat yrittäjyyttä. Lisäksi kaikki nämä mallit ovat olennaisia luotaessa kuvaa siitä monimutkaisuudesta, missä yrittäjyyskeskukset toimivat. Yrittäjyyskeskusten tehtävä on usein linkittää moninaiset sidosryhmät yhteen tukemaan uusien yritysten kasvua. Elinvoimaisessa yrittäjyyskeskuksessa on vähän raja-aitoja yrittäjien välillä, siellä tapahtuu mentorointia, siellä jaetaan menestystarinoita, siellä kritisoidaan liiketoimintamalleja ja aloittavat yritykset tukevat toisiaan. Tämän lisäksi tästä yrittäjyyskeskuksesta onnistuneesti kasvaneet ja yrityksensä myyneet yrittäjät toimivat tukihenkilöinä ja sijoittajina. My Business Hub -hanke yrittäjyyskorkeakoulun toimijana Metropolia Ammattikorkeakoulun yrittäjyys- ja innovaatiotiimi toimii My Business Hub -hankkeen kotipesänä. Innovaatiotoiminta ja yrittäjyys -tiimi vastaa osittain Pittzin ja Hertzin (2017) esittelemää yrittäjyyskeskusta, sillä myös sen tehtäviin kuuluu yrittäjyyskasvatuksen ja yrittäjyyden kulttuurin luominen. Meillä tiimin tehtäviin kuuluu myös lisätyn ja virtuaalitodellisuuden aiheen parissa toimivan XR-Centerin ylläpitäminen, joka antaa toimivan mallin myös tilojen toiminnan kehittämiseen osana yrittäjyyden tukemista. My Business Hub -hankkeessa meillä oli tehtävänä myös kehittää tilojen ja erikoistilojen käyttöä tukemaan vantaalaisten yritysten toimintaa. Eräs hankkeemme tavoitteista oli luoda myös fyysinen ulottuvuus yrittäjien kanssa toimimiseen ja paikallisen yrittäjäekosysteemin käyttöön. Tämä tarve oli noussut esille johtuen Myyrmäen kampuksen laajoista ja monipuolisista erikoistiloista ja tutkimuslaitteistoista, joita voitaisiin hyödyntää laajemmin yritysten käytössä. Lisäksi tehtäväksemme annettiin yritysyhteistyötilojen tarpeen selvittäminen ja kehittäminen. Hankkeen alussa teimme kyselyn siitä, kaivataanko Myyrmäen alueelle lisää yhdessä työskentelyyn tarkoitettuja co-working tiloja. Kyselyn kautta selvisi, että Myyrmäen alueella on jo olemassa olevia co-working tiloja, joilla on oma erityinen profiilinsa ja omat tyytyväiset käyttäjänsä. Vaikka suoranaista co-working -tilojen tarvetta ei tunnistettu, hankkeen aikana rakensimme kuitenkin infrastruktuuria ja palveluita yritysyhteistyön sujuvoittamiseen. Tämän toiminta kulminoitui kampukselle hankittuihin uusin ja liikuteltaviin toimistoyksiköihin, jotka jätettiin tarkoituksella auki niin yrittäjille kuin Vantaan kaupungin toimijoille. Näin tarjosimme tilaa ekosysteemin käyttöön. Luovuudelle teimme tilaa kampuksella rakennuttamalla sinne kampusgalleria M -kokonaisuuden. Tämän työn teimme yhteistyössä Vantaan taiteilijaseuran kanssa. Olemme saaneet kunnian esittää kahden taiteilijan teoksia kampuksellamme. Lisäksi olemme tehneet yhteistyötä XR-design opettajien ja opiskelijoiden kanssa ja sekä yhdistäneet toiminnan kautta kampuksiamme, mutta myös luoneet vantaalaisille taiteilijoille mahdollisuuden tutustua taiteen uuteen, digitaaliseen maailmaan. Lisäksi avasimme ovemme Vandance tanssifestivaalille, joka toteutti meille tanssiteoksen osana ohjelmaansa. Kampuksen erikoistiloista keskityimme kehittämään Urbanfarmlabia, kampuksemme sisäviljelyn ja sen tekniikan kehittämiseen erikoistunutta ympäristöä. Otimme toiminnan kehittämiseen lähtökohdaksi palvelun, eli mietimme miten voimme tarjota palveluitamme mahdollisimman helposti ja sujuvasti. Saimme kehitettyä kolme kokonaisuutta tukemaan siirtymää kohti kestävämpää tulevaisuutta. Metropolian innovaatiot ja yrittäjyys -tiimin tehtävänä on varmistaa yrittäjyyden koulutuksesta ja mahdollisuuksien luomisesta. Käytännössä tämä tapahtuu Turbiini-kampushautomo-ohjelman kautta. Lisäksi tiimi rakentaa yrittäjämyönteisempää Metropoliaa. Yrittäjämyönteinen Metropolia toteutuu myös hankkeiden, kuten My Business Hubin myötä - sen avulla kehitettiin Myyrmäen kampuksen toimintaa suuntaan, jossa se voi toimia vantaalaisen yritysekosysteemin sydämessä, yritysten tarpeita mahdollisimman hyvin ja luovasti palvellen. Hankkeen avulla saatiin rakennettua uutta yhteistyötä yrityksiin, löydettyä kiinnostavia oppimishaasteita opiskelijoille ja kehitettyä yrittäjämyönteisyyttä kampuksella. Lähde Pittz T, Hertz G, A relational perspective on entrepreneurial ecosystems, The role and sustenance of entrepreneurship center, Journal of enterprising communities, people and places in the global economy vol 12, no 2, 2018, pp230-231.