Tikissä

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan sydämessä

Avainsana: teemakärki

Vaikuttava hanketoiminta edistää hyvinvointia – osa 5: Älykkäät, käyttäjälähtöiset ratkaisut ja palvelut
14.2.2022
Pekka Paalasmaa & Kaisa Puuronen

Metropolia Ammattikorkeakoulun Asiakaslähtöiset hyvinvointi- ja terveyspalvelut innovaatiokeskittymän toimiala on laaja ja se jakautuu neljään teemakärkeen. Tässä sarjassa esitellään innovaatiokeskittymän ja sen teemakärkien toiminnan lähtökohtia ja tuloksia käytännön hanketyöstä. Älykkäät, käyttäjälähtöiset ratkaisut ja palvelut -teema kokoaa yhteen toimijoita, jotka luovat ratkaisuja sosiaali- ja terveysalan kehittämiseksi hyödyntämällä digitalisaatiota ja korostamalla palveluja käyttävien ihmisten tärkeyttä heitä koskevien palvelujen yhteisessä kehittämisessä. Toimijoiden yhteistyötä luonnehtii kumppanuus, vastavuoroisuus ja verkostomainen työtapa ja kiinnostus älykkäistä ja käyttäjälähtöisistä ratkaisuista osana arkea hyödyntävinä, vaikuttavina palveluina. Sote-uudistuksen muutoksessa kentällä tarvitaan yhteisen tekemisen halua kehittää ratkaisuja ja palveluja.  Älykkyys nähdään useimmiten digitaalisina ratkaisuina, mutta emme saa unohtaa sosiaalisia innovaatioita!  Älykkäät, käyttäjälähtöiset ratkaisut ja palvelut -teemakärjen alla toteutettavien hankkeiden tavoitteet ja pääpainopisteet ovat käyttäjälähtöisyydessä ja älykkyydessä. Hanketyössä loppukäyttäjien tarpeet ovat tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) keskiössä ja lopputuotokset ovat älykkyyttä ilmentäviä ratkaisuja tai palveluita. Käyttäjien äly ajurina Käyttäjälähtöisyys on alkujaan 1600-luvulta teollisesta muotoilusta, jossa laitteita, ratkaisuja, tuotteita ja palveluja tarkastellaan ergonomian kautta. Ergonomia tutkimusalana kattaa fyysisen, kognitiivisen ja organisatorisen lähestymisen. Käyttäjälähtöisyyden keskeisimmät kriteerit ovat käytettävyys ja käyttäjäkokemus. Perusajatus on tutkia käyttäjien kokemuksia ja hyödyntää löydöksiä ratkaisujen ja palvelujen suunnittelussa. Sen metodit pohjautuvat käyttäjäkeskeiseen suunnitteluun. Käyttäjien osallisuuden myötä toteutuu oppimisprosessi, joka synnyttää uutta tietoa hyödynnettäväksi opetuksessa, tutkimuksessa, kehittämisessä ja innovoimisessa. Hankkeissa uutetaan älykkyyttä Teemakärjen toiminnassa älykkyys nähdään keinona parantaa käyttäjäkokemusta tehostamalla tiedon hyödyntämistä palveluissa. Ratkaisujen ja palveluiden kehittämisen keskeisenä lähtökohtana on käyttäjälähtöisyys, jolla tarkoitetaan ihmisten kokonaisvaltaista yksilöllistä huomioimista ja yhdessä inspiroitumista. Älykkyyden toinen painopiste on sidoksissa hyvinvointi- ja terveysalan tietojenkäsittelyä tai teknologiaa hyödyntäviin hankkeiden tuloksiin eli digitaalisiin ratkaisuihin. Näiden hankkeiden tuloksien vaikuttavuus yhdistyy monialaisuuteen teknologian ja hyvinvointi- ja terveyden edistämisen alan (hyte) asiantuntijoiden kesken sekä kerätyn tiedon hyödyntämiseen uusien ratkaisujen ja palvelujen kehittämiseksi, jossa hyödynnetään esimerkiksi tekoälyä, robotiikkaa, esineiden internetiä (IoT) ja laajennetun todellisuuden (XR) keinoja. Älykkyyden avulla saatetaan olemassa olevia ratkaisuja ja palveluja ajanmukaisiksi, innovoidaan uutta tai tehdään tutkimusta, jonka pohjalta nykytilaa tai tulevaisuutta voidaan arvioida. Älykkyys tehostaa ja nopeuttaa tiedonkäsittelyä tai sen avulla parannetaan asiakas- ja käyttäjäkokemusta. Lisäksi se vahvistaa asiantuntijuutta lisäämällä tuottavuutta, luotettavuutta, turvallisuutta ja laatua. Hanketyön tuloksia Hankkeissa tehdyn työn ansiosta on luotu uutta yhteistyötä eri toimijoiden välille tulevaisuuden tarpeisiin varautumiseksi, esimerkiksi kehitetty älykkään palveluasumisen tuotteita ja palveluja yhteistyössä yritysten kanssa HIPPA – Hyvinvointia ja parempaa palveluasumista digitalisaation avulla -hankkeessa: Verkkopalvelu TUTTU net -Tuotekehittäjän testi- ja tukiverkosto, johon on koottu tietoa ja oivalluksia HIPPA-hanketyön tuloksista. Luotu siltoja palveluntarjoajiin, joiden kanssa käyttäjälähtöinen tuotteiden ja palveluiden kehittäminen on mahdollista jatkossakin. aloitettu rakentamaan työelämän ja oppilaitosten välille kehittäjäkumppanuutta opintojen työelämälähtöisyyden vahvistamiseksi, Hyvissä handuissa himassa- kehittäjäkumppanuutta ja tulevaisuuden työelämävalmiuksia vahvistamassa -hankkeessa: Kehittäjäkumppanuus tukee opiskelijoiden moniammatillisen osaamisen kehittymistä ja työelämäverkostoissa toimimista sekä sujuvoittaa opintojen suorittamista ja siirtymistä työelämään. Tavoitteena on lisätä kotihoidossa tehtävän työn kiinnostavuutta. Hankkeessa luodaan uusia tuotteita ja palveluita ja lisätään yrittäjyyttä. Kehittämistoiminnassa huomioidaan digitalisaation ja teknologian mahdollisuudet. Kirjoittajat Pekka Paalasmaa (FT) toimii Metropolia Ammattikorkeakoulun Kuntoutuksen tiimissä yliopettajana ja projektipäällikkönä. Kaisa Puuronen (muotoilija YAMK). Hän on toiminut Metropoliassa projektipäällikönä ja tuotekehitysasiantuntijana.

Lue lisää

Vaikuttava hanketoiminta edistää kestävää hyvinvointia – osa 4: Yrittäjyys- ja johtamisosaamisen edistäminen ja kehittäminen hyvinvointi- ja terveysalalla
10.2.2022
Heikki Hyvärinen & Kaarina Pirilä

Metropolia Ammattikorkeakoulun Asiakaslähtöiset hyvinvointi- ja terveyspalvelut innovaatiokeskittymän toimiala on laaja ja se jakautuu neljään teemakärkeen. Tässä sarjassa esitellään innovaatiokeskittymän ja sen teemakärkien toiminnan lähtökohtia ja tuloksia käytännön hanketyöstä. Yrittäjyys- ja johtamisosaamisen edistämisen ja kehittämisen teemakärjen alla toteutettavien hankkeiden toiminnan tavoitteena on luoda ja kehittää mahdollisimman laajaa yhteistoimintaa korkeakoulujen, yritysten ja opiskelijoiden kesken. Hyvinvointi- ja terveyssektorin yksityinen yritystoiminta laajenee jatkuvasti. Julkinen sektori ei näillä näkymin kykene yksin tuottamaan tarvittavia hyvinvointi- ja terveyspalveluja kokonaisuudessaan. Julkinen sektori tulee kuitenkin olemaan järjestämisvastuussa näiden osalta. Hyvinvointi- ja terveyssektorilla on tulevaisuudessa kiinnitettävä enenevässä määrin huomiota liiketoimintaosaamiseen, toiminnan tehokkaaseen organisoimiseen ja toiminnan laadukkaaseen johtamiseen kilpailuolosuhteissa. Nämä puolestaan luovat otolliset olosuhteet hanketoiminnalle, jossa voidaan kehittää näitä toimintoja laajalla rintamalla samalla, kun se kytketään osaksi opetustoimintaa. Johtamisosaamisen tarve kasvaa Jatkuvasti muuttuvassa yhteiskunnassa ja hyvinvointi- ja terveyssektoriin kohdistuvien paineiden myötä myös johtamisosaamisen edistäminen on merkittävä osa teemakärjen toimintaa. Hyvinvointi- ja terveysalan johtaminen on usein hyvin haasteellista olosuhteissa, joissa on niukat resurssit ja pitää yhdistää julkista ja yksityistä toimintaa. Yrittäjyys- ja johtamisosaamisen edistämisen ja kehittämisen teemakärjen hankkeet pyrkivät pureutumaan ja vahvistamaan yrittäjyysosaamisen kehittämisen lisäksi myös tätä osaa yrittäjyydestä. Soteuudistus tuo mukanaan suuria haasteita erityisesti yksin- ja pienyrittäjille, joiden yritystoiminnan tukeminen, uusien palvelu- ja toimintamallien kehittäminen sekä laadun kehittäminen ovat teemakärjen hankkeissa erityisenä huomionkohteena. Innovatiivisia ratkaisuja yritystoiminnan tueksi Teemakärjen alla toteutettavien tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeiden tavoitteena on tuottaa uutta näkemystä ja osaamista yritystoiminnan mahdollisuuksista luoda innovatiivisia ja laadukkaita tuotteita (palveluita ja/tai tavaroita) hyvinvointi- ja terveyssektorille. Samalla näiden hankkeiden kytkentä opetustoimintaan on tärkeää, jotta: aikaansaadaan oppimista projektitoiminnasta ja yritystoiminnasta saadaan kehitettyä opetusta tuotetaan uusia oppisisältöjä. Monialaisuus on hankkeiden läpileikkaava teema. Metropoliassa monialaisuudella tarkoitetaan paitsi yhdellä koulutusalalla toimivien eri tutkintojen välistä yhteistyötä, niin myös koulutusalojen rajat ylittävää yhteistyötä. Teemakärjen hanketyön hedelmiä Teeman piirissä parhaillaan toteutettavia tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeita ovat Kestävä Keikkatyö -hanke, jossa kehitetään työhyvinvointia, -turvallisuutta ja -terveyttä yhdessä. Päämääränä on parantaa työhyvinvointia, työturvallisuutta ja työterveyttä ja siten vahvistaa yritysten tuottavuutta ja kilpailukyvyn vahvistumista. Toiminta kohdistuu keikkatyötä hyödyntäviin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin sekä keikkatyötä välittäviiin yrityksiin. Katse tulevaisuuteen -hankkeen tavoitteena on vahvistaa sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan yrittäjien, yritysten ja työntekijöiden muutoskyvykkyyttä sekä antaa konkreettisia työkaluja yrityksen kestävän menestystarinan rakentamiseen. Hankkeeseen osallistuvat yritykset käyvät läpi noin 9-12 kuukauden mittaisen yksilöllisen kehityspolun, jonka aikana kirkastetaan yhdessä yrityksen tulevaisuuden visio ja rakennetaan konkreettinen suunnitelma tämän saavuttamiseksi. Oon@2.0-hankkeen tavoitteena on vahvistaa Uudellamaalla toimivien yrittäjänaisten valmiuksia hyödyntää digitalisaation mahdollisuuksia. Yrittäjänaiset tekevät yrityksen kehittämiseen tähtääviä digitekoja uutta digiosaamista hyödyntäen. Lisäksi yrittäjänaisten vahvistuneet kumppanuusverkostot edistävät yritysten kasvua ja yrittäjän hyvinvointia. Kirjoittajat Kaarina Pirilä (KT) työskentelee Metropoliassa yliopettajana Kuntoutus ja tutkiminen -osaamisalueella. Hän on koulutukseltaan kasvatustieteen tohtori ja optikko. Hänen kiinnostuksen kohteitaan verkko-opetuksen kehittämisen lisäksi ovat mm. tutkimus- ja kehittämistyö sekä yrittäjyys-, ja innovaatiotoiminta, joita hän on ollut kehittämässä Metropoliassa jo 2000-luvun puolivälistä. Heikki Hyvärinen (oik.kand) toimii Metropoliassa juridiikan lehtorina, liiketalouden innovaatio-opintojen MINNO-koordinaattorina sekä Hymykylän agenttina.

Lue lisää

Vaikuttava hanketoiminta edistää kestävää hyvinvointia – osa 3: Osallisuuden ja toimijuuden vahvistaminen
http://Kaksi%20henkilöä%20istuu%20penkillä%20kasvotusten
8.2.2022
Eija Raatikainen

Metropolia Ammattikorkeakoulun Asiakaslähtöiset hyvinvointi- ja terveyspalvelut innovaatiokeskittymän toimiala on laaja ja se jakautuu neljään teemakärkeen. Tässä sarjassa esitellään innovaatiokeskittymän ja sen teemakärkien toiminnan lähtökohtia ja tuloksia käytännön hanketyöstä. Osallisuuden ja toimijuuden vahvistamisen teemakärjen hankkeiden tavoitteena on tukea yksilön ja yhteiskunnan välistä suhdetta, yksilön kokemusta joukkoon kuulumisesta ja yhteisön mukaan kutsuvuutta. Teemasalkun hankkeiden tavoitteena on tuottaa näitä edistäviä toimintamalleja, -menetelmiä ja uusia ratkaisuja sekä tutkimustietoa. Osallisuuden ja toimijuuden vahvistamisen teemakärjen hankkeet edistävät yhteisöllisyyttä tarjoten mielekkäitä, merkityksellisiä ja yhteenkuuluvuutta mahdollistavia osallistumisen tapoja. Toimijuus myötävaikuttaa osallistumisen ja osallisuuden mahdollisuuksiin, ehkäisee eriarvoistumista, osattomuutta ja näköalattomuutta. Kulttuurihyvinvointi on läpileikkaava teema. Osallisuuden käsite on moninainen Osallisuuden käsite on moninainen ja sitä lähestytään eri tieteenaloilla eri tavoin. Osallisuuden juuret ovat yhteiskunnallisessa keskustelussa (1), ja sitä on sittemmin pidetty myös tärkeänä tekijänä osana aktivoivaa ja osallistavaa sosiaali-, terveys- ja työpolitiikkaa (2). Osallisuuden kokemiseen liittyy merkityksellisyys ja kokemus oman elämään vaikuttamisesta (3). Osallisuuden käsite on laajasti käytössä eri konteksteissa. Osallisuuden yhteydessä puhutaan myös osallistumisesta. Osallisuus nähdään yläkäsitteenä ja määritellään tunteeksi, jota osallistuminen toimintana voi saada aikaan (4). Osallisuus voidaan paikantaa esimerkiksi nuoren mahdollisuuksiin päätöksenteossa tai ikäihmisen (5) osalta. Sosiaalinen osallisuudella (social inclusion & exclusion) (1) tavoitellaan, laajasti ajatellen, yhteiskunnallista koheesiota, ihmisten mahdollisuutta yhteiskunnalliseen osallistumiseen, kansalaisoikeuksien vahvistamiseen sekä toisaalta myös köyhyyden, eriarvoistumisen ja syrjäytymisen ehkäisyä. Jotta ihmisen osallisuus mahdollistuisi, vaaditaan yhteisöltä kykyä tunnustaa yksilö ainutlaatuisena ja arvokkaana yhteisön jäsenenä. Tällöin yhteisön on tarjottava jäsenilleen mahdollisuus toimia yhdessä muiden kanssa (6). Kun ihminen kokee olevansa omassa elämässään osallisena, hän ihminen tuntee olevansa arvostettu, kohdattu ja ymmärretty sekä hän pystyy ennakoimaan elämäänsä (7). Työelämäosallisuudella edistetään yksilön työllistymisvalmiuksia, kuntoutumista työmarkkinoille ja osallisuuteen sekä työmarkkinoiden toimintaan vaikuttamista (8). Kulttuurihyvinvointi tukee osaltaan ihmisen osallisuuden kokemusta osana moniammatillista yhteistyötä (9). Osallistuva tutkimuskumppanuus puolestaan tarjoaa tutkimuksessa mukanaoleville yhdenvertaisen mahdollisuuden osallistua tutkimusprosessin eri vaiheisiin (10). Mitä toimijuus tarkoittaa? Toimijuus on aloitteellista toimintaa, tunnetta ja tietoa, mutta myös kykyjä ja resursseja saada omassa elämässä muutosta aikaan. Toimijuus tarkoittaa myös mahdollisuuksia tehdä valintoja ja toimia niiden mukaan tietyssä ympäristössä, sen rakentuessa suhteessa ympäristöön (11). Yksilön omaa toimijuutta tarkastellaan osana ihmisen elämää monesta eri näkökulmasta, kuten esimerkiksi osana oppimisvaikeuksia (12). Toimijuutta tarkastellessa siihen kietoutuu myös ajallinen ja yhteiskunnallisen tilanteen ulottuvuus ja ihanteet (13). Esimerkiksi työelämäkontekstissa puhutaan tunnetoimijuudesta (14) tai ammatillisesta toimijuudesta (15). Ohjauksen kontekstissa toimijuus voidaan huomioida osana ohjattavan elämänkulkua (16), sen ollessa yhtä aikaa yksilöllistä ja yhteiskunnallista (17). Osallisuus ja toimijuus kietoutuvat toisiinsa. Teemakärjen hanketyön hedelmiä Teeman hankkeissa on esimerkiksi Tuotettu uusi työmarkkinoille pääsyn malli nykyisten, tuettujen työllistämismuotojen ja avoimien työmarkkinoiden välimaastoon Puuttuva Pala -hankkeessa, tutustu myös Tuettu keikkatyö -verkkojulkaisuun. Kehitetty kaupunkisuunnistukseen pohjautuva oppimispeli, jota jota sovelletaan suomalaisissa oppilaitoksissa ja muissa kumppaniorganisaatioissa, esimerkiksi nuoren koulutuspolun löytämiseen ja hyvinvoinnin lisäämiseen CONNEXT for Inclusion -hankkeessa Luodaan pedagoginen viitekehys ja käsikirja Transversaalien taitojen oppimiseksi ja opettamiseksi monialaisesti sosiaali- ja terveysalan työkentällä ITSHEC -hankkeessa. Analysoidaan kaupunkisosiaalityötä ja sosiaalisen tuen rakenteita ja yhteisöjä edistääkseen kestäviä ratkaisuja kaupungeille ja sen asukkaille Urban SOS - Kohti monialaista, osallistavaa, kestävää tulevaisuutta -hankkeessa. Tutkitaan emotionaalista-, psykologista- ja fyysistä turvallisuutta sosiaali-, terveys- ja opetusaloilla Tiitu -tutkimushankkeessa. SOPIVA - henkilökohtaisen budjetoinnin hankkeessa tehtiin alueellista työtä Etelä-Savon vammaispalveluissa ja kehitettiin valtakunnallisesti yhteisiä henkilökohtaisen budjetoinnin periaatteita ja toimintatapoja. Hankkeessa luotiin muun muassa uusi palveluntuottajan roolikartta (PDF / etela-savo.fi) Lue osallisuuden ja toimijuuden vahvistamisen teemakärjestä tarkemmin innovaatiokeskittymän sivulta. Kirjoittaja Eija Raatikainen (KT) on yliopettaja, projektipäällikkö ja Osallisuuden ja toimijuuden vahvistaminen teemavastaava. Hän työskentelee yliopettajana Metropolian sosiaalisen hyvinvoinnin osaamisalueella. Työnkuvaan kuuluu myös kansallinen ja kansainvälinen hanketyö sekä projektityöntekijänä että projektipäällikkönä. Lähteet Leemann, L., Kuusio, H. & Hämäläinen, R.-M. (2015) Sosiaalinen osallisuus. Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke (Sokra). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Keskitalo, E. & Karjalainen, V. (toim.) (2013) Kaikki työuralle! Työttömien aktivointipolitiikkaa Suomessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Suomen yliopistopaino. Tampere. Kukkonen, M. & Isola, A.-M. (2021). Osallisuuden kokemus – ensimmäisiä koko aikuisväestöä koskevia tuloksia näkymä (journal.fi) Gerontologia, 35(1), 103–106. Isola, A-M., Kaartinen, H., Leemann, L., Lääperi, R., Schneider, T., Valtari, S. & Keto-Tokoi, A. (2017) Mitä osallisuus on? Osallisuuden viitekehystä rakentamassa (julkari.fi) Helsinki. THL. Työpaperi 33/2017, 23–31. (haettu 2.9.2021). Kukkonen, M. & Isola, A.-M. (2021) Osallisuuden kokemus – ensimmäisiä koko aikuisväestöä koskevia tuloksia näkymä (journal.fi) Gerontologia, 35(1), 103–106. Ryynänen, S. (2021) Osallisuus, toimijuus ja yhteisöllisyys. Puheenvuoro Innovaatiokeskittymän kehittäjäverkostossa “Osana ja mukana. Sosiaalipedagogiikka näkökulmana osallisuuteen ja yhteisöllisyyteen” 4.2021. Nivala, E. & Ryynänen, S. (2019) Sosiaalipedagogiikka. Kohti inhimillisempää yhteiskuntaa. Helsinki: Gaudeamus, 60–70, 141–143. Työelämäosallisuus - THL. Huhtinen-Hilden, L. (2021) Kulttuurihyvinvoinnin yhteistä ymmärrystä rakentamassa. (Tikissä). Lehtonen, K., Vänskä, N., Helenius, S., Harra , T., & Sipari, S. (2020). Osallistuva tutkimuskumppanuus kuntoutuksen soveltavassa tutkimuksessa. Kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Kuntoutus, 43(3), 6–19. Nivala, E. (2020) Maahanmuuttajaopiskelijoiden sosiaalipedagoginen ohjaus vapaassa sivistystyössä (journal.fi) Sosiaalipedagoginen Aikakauskirja, 21, 135–140. Korkeamäki, J. (2021). Oppimisvaikeudet, toimintavalmiudet ja toimijuus elämänkulussa: Tapaustutkimus aikuisten oppimisvaikeuksista (journal.fi) Aikuiskasvatus, 41(1), 6–17. Eteläpelto, A., Heiskanen, T. & Collin, T. Vallan ja toimijuuden monisäikeisyys (2011). Valta ja toimijuus Aikuiskasvatuksessa, 11-31. Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö. Tampereen yliopisto. Vallan ja toimijuuden monisäkeisyys (PDF) Hökkä P., Ikävalko H., Paloniemi S., Vähäsantanen K. &  Rantanen J. (2020) teoksessa Hökkä P., Ikävalko H., Paloniemi S., Vähäsantanen K. & Nordling, A. (toim.) (2020). Tunnetoimijuus ja sen tuki työssä (jyu.fi) Vähäsantanen, S., Hökkä, P., Paloniemi, K. & Eteläpelto, A. (2017) Ammatillinen toimijuus: Rakenne, mittari ja tuki. (jyu.fi) Vanhalakka-Ruoho, M. (2014) Toimijuus elämänkulussa – ohjaustyön perusta? (journal.fi) Aikuiskasvatus, 34(3), 192–201. Vehviläinen, S., Souto, AM (2021) How does career guidance at schools encounter migrant young people? Interactional practices that hinder socially just guidance (springer.com). Int J Educ Vocat Guidance.

Lue lisää

Vaikuttava hanketoiminta edistää kestävää hyvinvointia – osa 2: Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
3.2.2022
Arja Liinamo & Kristiina Heinonen

Metropolia Ammattikorkeakoulun Asiakaslähtöiset hyvinvointi- ja terveyspalvelut innovaatiokeskittymän toimiala on laaja ja se jakautuu neljään teemakärkeen. Tässä sarjassa esitellään innovaatiokeskittymän ja sen teemakärkien toiminnan lähtökohtia ja tuloksia käytännön hanketyöstä. Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen teemakärjen hankkeiden tavoitteena on vastata yhteiskunnalliseen haasteeseen terveyden ja toimintakyvyn ongelmien ennaltaehkäisemiseksi. Sitä toteutetaan tukemalla ihmisten oman ja yhteisönsä terveyden ja toimintakyvyn edistämisen mahdollisuuksia sekä omahoitoa (1,2). Terveyttä ja toimintakykyä edistetään hankkeissa tutkimus- ja kehittämistyöllä, jolla parannetaan ihmisten terveysosaamista, kehitetään arkiympäristöjä sekä terveyspalveluita, mukaan lukien ammattihenkilöstön osaaminen, jotta mahdollisimman hyvä terveys, toimintakyky ja elämänlaatu mahdollistuvat (3). Ihmisten voimavarojen, aktiivisen toiminnan ja osallistuminen lisääminen on teemakärjen tavoite. Se on myös menetelmällinen lähtökohta, sillä asiakaslähtöisessä kehittämisessä ihmiset ovat palveluiden ja ratkaisujen aktiivisia kehittäjiä muiden kehittäjäkumppaneiden rinnalla. Terveys ymmärretään kokonaisvaltaisena ja dynaamisena fyysisen, sosiaalisen ja henkisen hyvinvoinnin tilana ja voimavarana, jonka avulla myös monet muut hyvinvoinnin osatekijät ja hyvä elämä voivat toteutua. Kansainvälisessä Maailman terveysjärjestö WHO:n määrittelyssä (4) toimintakyvyn osa-alueet, ihmisen kehon toiminnot ja rakenteet sekä suoritukset ja osallistuminen, ovat vuorovaikutuksessa keskenään kontekstuaalisten, kuten sosiaalisten ja ympäristöllisten, tekijöiden kanssa. Promootiolla ja preventiolla lisätään terveyttä ja toimintakykyä sekä parannetaan niitä mahdollistavia olosuhteita Ihmisten osaamisen ja voimavarojen sekä aktiivisen toiminnan ja osallistuminen lisääminen oman ja yhteisönsä terveytensä ylläpitämiseen ja edistämiseen on teemakärjen tavoite. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen voi kohdistua ennaltaehkäisevillä eli preventiotoimilla kolmella eri tasolla: Primaariprevention keinoin terveeseen väestöön vahvistamalla ihmisten terveysosaamista, kuten motivaatiota ja taitoja, jotta sairauksia tai toimintakyvyn ongelmia ei syntyisi. Sekundaaripreventiolla pyritään vaikuttamaan sellaisten henkilöiden elintapoihin, joilla on sairauksien riskitekijöitä, sekä estämään varhaisessa vaiheessa todetun sairauden tai sen esiasteen kehittyminen edelleen, jotta terveys ja toimintakyky paranisivat tai säilyisivät hyvinä. Tertiaaripreventio toteutuu sairauden hoidon yhteydessä, pyrkimyksenä estää sairauden tai toimintavajeen eteneminen tai niistä johtuvat haitat esimerkiksi hyvällä hoitotasapainolla, omahoidolla ja kuntoutuksella. Kehittämistyöhön tarvitaan monialaista osaamista ja -yhteistyötä. Terveyttä edistävien ympäristöllisten ja yhteisöllisten olosuhteiden kehittäminen liittyy kaikkien prevention tasoihin. Niillä voidaan tukea ihmisten edellytyksiä toimia terveyttä edistävästi, esimerkkinä sosiaalinen tuki, turvallinen kasvuympäristö sekä arkiympäristöjen suunnittelu siten, että terveyttä edistävät valinnan ja mahdollisuudet tulevat kaikille saavutettaviksi ja helpoiksi. (5,6,7). Teemakärjen hanketyön hedelmiä Teeman hankkeissa on esimerkiksi kehitetty Nuorten miesten terveys- ja hyvinvointipalveluita Niko -97 ja Miesten vuoro, 2018-2021 (Innokyla.fi-sivusto) Ammattilaisten rokotusosaamista kansainvälisessä yhteistyöhankkeessa Educating Vaccination Competence, 2018-2021 (Eduvac.eu-sivusto) Sotealan jatkuvan joustavan ammattilaisen oppimisen toimintamalli ja tiekartta osaamisen päivittämisen tulevaisuuden osaamistarpeisiin kansallisessa, ammattikorkeakaoulujen yhteistyössä toteuttamassa Sotetie-hankkeessa, 2019-2021 (Sotetie.fi-sivusto) Lasten ja perheiden terveyden edistämistä kehittämällä hoitomallia vanhemmille testaamalla vyöhyketerapian ja osteopatian vaikutuksista koliikkivauvojen oireisiin ja vanhempien koettuun hyvinvointiin Kosketus osana luonnomukaista lastenhoitoa -hankkessa (Vauvan koliikki koskettaa -sivusto). Kirjoittajat Arja Liinamo  (TtT) on Terveyden edistämisen yliopettaja, tutkintovastaava (Terveyden edistäminen, YAMK) sekä tutkimus -, kehittämis - ja innovaatiotoiminnan koordinaattori Asiakaslähtöiset hyvinvointi ja terveyspalvelut Innovaatiokeskittymässä. Kristiina Heinonen (FT, TtM) on toiminut lehtorina Metropolia Ammattikorkeakoulussa, tutkijana ja pitkän linjan terveyden edistäjänä erityisesti perhehoitotyössä. Hän toimii kansallisissa ja kansainvälissä yhteistyössä ja Monikkoperheet ry:n asiantuntijana. Lähteet WHO: Health promotion WHO: Health promotion and disease prevention through population-based interventions, including action to address social determinants and health inequity. Metropolia: Asiakaslähtöiset hyvinvointi- ja terveyspalvelut innovaatiokeskittymä, Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen teemakärki. WHO: ICF 2021. International Classification of Functioning, Disability and Health (ICF). Agenda 2030, 2021. Kestävän kehityksen globaali toimintaohjelma (kestavakehitys.fi) THL, 2021. ICF-luokitus.  THL, 2021. Hyvinvointi- ja terveyserot. Keskeisiä käsitteitä.

Lue lisää

Vaikuttava hanketoiminta edistää kestävää hyvinvointia – osa 1: mikä ihmeen innovaatiokeskittymä?
http://Neljä%20ihmistä%20istumassa%20kulmasohvalla,%20läppäreitä%20sylissä,%20keltainen%20taustaväri,
1.2.2022
Minna Elomaa-Krapu & Eija Raatikainen

Metropolia Ammattikorkeakoulun Asiakaslähtöiset hyvinvointi- ja terveyspalvelut innovaatiokeskittymän toimiala on laaja ja se jakautuu neljään teemakärkeen. Tässä sarjassa esitellään innovaatiokeskittymän ja sen teemakärkien toiminnan lähtökohtia ja tuloksia käytännön hanketyöstä. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja -hankkeiden periaate on avoimuus ja osaamisen sekä erilaisten ratkaisujen kehittäminen kestävän hyvinvoinnin mahdollistamiseksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiossa 2030 tuodaan esille, että avaintekijä tulevaisuuden osaamisen vahvistamiseksi on koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan keskinäinen integroiminen toisiinsa. Integroiminen edellyttää yhdessä kehittämistä, tiedon ja asiantuntijuuden jakamista sekä vahvaa verkottumista ammatti- ja tiede sektorirajat ylittäen. (1). Metropolia Ammattikorkeakoulun asiakaslähtöiset hyvinvointi- ja terveyspalvelut innovaatiokeskittymän TKI-hankkeissa tavoitellaan moninaisia uusia palvelu- ja toimintamalleja sosiaali- ja terveysalan (sote) -integraation edistämiseksi sote-palveluiden monialaisuuden ja laadun kehittämiseksi sote-alan yrittäjyyden vahvistamiseksi sekä uusien käyttäjälähtöisten tuotteiden, toimintamallien ja sovellusten kehittämiseksi. Kestävään hyvinvointiin ja terveyteen vaikutetaan kutsumalla hanketoimintaan mukaan alueen asukkaita, yhteisöjä sekä eri organisaatioiden asiantuntijoita. Innovaatiokeskittymän hankkeiden tavoitteena on myötävaikuttaa ihmisten elämään kokonaisvaltaisesti heidän elämänlaadun kohentamiseksi luoden uusia ratkaisuja, toimintamalleja ja -menetelmiä sekä tuottaa tutkittua tietoa. Hankkeiden avulla edistetään ihmisten hyvää elämää, hyvinvointia, terveyttä ja elämän mielekkyyttä kokonaisvaltaisesti. Toiminnan onnistuminen ja merkityksellisyys todentuvat elämäänsä tyytyväisten ihmisten myötä. Metropolia ammattikorkeakoulu edistää osaltaan hankkeiden avulla myös työelämää, alueen elinkeinorakennetta ja aluekehitystä uudistavaa tutkimus-, kehittämis-, innovaatio- ja taiteellista toimintaa. Asiakaslähtöiset hyvinvointi- ja terveyspalvelut innovaatiokeskittymän teemakärjet ovat: Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Osallisuuden ja toimijuuden vahvistaminen Yrittäjyys- ja johtamisosaamisen edistäminen ja kehittäminen hyvinvointi- ja terveysalalla Älykkäät, käyttäjälähtöiset ratkaisut ja palvelut hyvinvointi- ja terveysalalla Innovaatiokeskittymän teemakärjet perustuvat kansallisiin, Uudenmaan alueellisiin, Euroopan Unionin ja Maailman terveysjärjestö WHO:n suosituksiin, lausuntoihin ja ohjelmiin. Vaikuttavan TKI:n mahdollistamiseksi katse Suomen rajojen ulkopuolelle on myös tärkeää. Kestävä hyvinvointi edellyttää monialaista ja kansainvälistä TKIO-yhteistyötä Jatkuvassa muutoksessa oleva maailma ja sen mukana tuomat haasteet vaativat ennakoivaa kehittämistä, mutta myös ajankohtaista reagointia erilaisten haasteiden ratkaisemiseksi. Tietointensiivisyys, teknologiavälitteisyys ja globalisaatio muuttavat ihmisten välistä vuorovaikutusta ja työnorganisointia (2). Monialaiset ja kansalliset- ja kansainväliset verkostot ja alustat tarjoavat aikaisempaan ketterämmin mahdollisuuden kohtaamiseen ja sitä kautta myös kehittämiseen, vaikkakin vastaavasti kasvokkaiset kohtaamiset puoltavat paikkaansa verkostojen vahvistamiseksi ja yhteistyön sujuvoittamiseksi. Vaikuttavalla monialaisella kansallisella ja kansainvälisesti verkottuneella tutkimus- ja hanketoiminnalla voidaan löytää ja luoda uusia ratkaisuja ajankohtaisiin ja tulevaisuuden kompleksiin globaaleihin haasteisiin. Kuitenkin, kestävän hyvinvoinnin turvaaminen edellyttää myös ennakkoluulotonta poikkitieteellistä ja monialaista kansainvälistä yhteistyötä. Kirjoittajat Minna Elomaa-Krapu (TtT) on asiakaslähtöiset hyvinvointi- ja terveyspalvelut -innovaatiokeskittymän johtaja Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Innovaatiokeskittymä keskittyy monialaisiin hankkeisiin, innovaatioihin sekä rakentaa yhdessä asiantuntijoiden, yritysten ja asiakkaiden kanssa monialaista hyvinvoinnin ekosysteemiä sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämiseksi. Eija Raatikainen (KT) on yliopettaja, projektipäällikkö ja Osallisuuden ja toimijuuden vahvistaminen teemavastaava. Hän työskentelee yliopettajana Metropolian sosiaalisen hyvinvoinnin osaamisalueella. Työnkuvaan kuuluu myös kansallinen ja kansainvälinen hanketyö sekä projektityöntekijänä että projektipäällikkönä. Lähteet OKM: Korkeakoulutus ja tutkimus 2030-luvulle vision tiekartta. Blomqvist, K. (2018) Luottamus murroksessa. Työn tuuli-lehden julkaisu 2/2018.  

Lue lisää