Tikissä

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan sydämessä

Avainsana: taloudellinen kestävyys

Kestävä kehitys näkyväksi yrityksissä
http://Käsi%20pitelee%20hehkulamppua,%20jonka%20päälle%20piirretty%20graafisia%20elementtejä
13.10.2022
Salla Kivelä ja Marjatta Komulainen

Kestävän kehityksen perustana ovat maapallomme rajat. Aihe on erittäin ajankohtainen ja tärkeä, koska maailmanlaajuinen kulutus ja tuotanto vaarantavat luonnon ja ihmisen hyvinvoinnin. Maapallo ei ole pohjaton raaka-ainevarasto, vaan meidän tulisi sopeuttaa toimintamme luonnonvarojen ja luonnon kantokykyyn. (1.) Hyvinvointia on tavoiteltu tähän asti liikaa talouskasvun avulla, joka on kytkeytynyt ympäristöhaittojen lisääntymiseen ja ilmastonmuutoksen kiihtymiseen (2). Se, miten asioita tuotetaan, ostetaan ja kulutetaan on suuri vaikutus kestävään kehitykseen (3). Tässä blogikirjoituksessa teemaa tarkastellaan pienten ja keskisuurten (pk-)yritysten näkökulmasta. Moniulotteinen kestävä kehitys Kestävä kehitys tarkoittaa ympäristön, ihmisen ja talouden tasavertaista huomioimista päätöksenteossa ja toiminnassa, jotta nykyisille ja tuleville sukupolville turvattaisiin hyvät elämisen mahdollisuudet (4). Kestävää kehitystä tulisi tarkastella kolmen ulottuvuuden - ekologisen, taloudellisen ja sosiaalisen - kautta, jotka liittyvät vahvasti toisiinsa ja ovat riippuvaisia toistensa tasapainosta (5). Sosiaalisen kestävyyden nähdään olevan erityinen tulevaisuuden kehittämiskohde, sillä ympäristöasiat tiedostetaan jo hieman paremmin. Sosiaalisen kestävyyteen sisältyvien yhdenvertaisuussuunnitelmien ja tasa-arvon huomioiminen kytkeytyy myös hyvää johtamiseen, sekä työturvallisuuteen liittyvät kysymykset luovat sosiaalista kestävyyttä. Sosiaalisen kestävyyden perusta muodostuu eri näkökulmien huomioimisesta: perus- ja ihmisoikeudet, instituutiot, hyvinvointi, eriarvoisuus, tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja moninaisuus. (6.) Tavoitteena tunnistaa kestävä arki ja elämäntapa Lähes 70 % Suomen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä syntyy tavallisten ihmisten arjessa siitä, miten asumme, liikumme, syömme ja mitä ostamme. Tavallisilla arjen valinnoilla pienennetään päästöjä eli jokainen meistä on osa kestävän kehityksen ratkaisua. (7.) Arjen kestävä elämäntapa sisältää vastuullisia kulutus- ja toimintatapoja, sekä yhteiskunnallista vastuun ottoa (2). Tunnistatko, ovatko elämäntapasi arjessa kestävää kehitystä vahvistavia? Testaa oma hiilijalanjälkesi! Tuloksena saat sinulle räätälöityjä toimenpide-ehdotuksia kestävämpään ja vastuullisempaan arkeen. Sitran Elämäntapatesti Sitoumus 2050 Kestävät elämäntavat -testi Luonnon hyvinvoinnista huolehtiminen lisää myös ihmisten hyvinvointia ja elämän merkityksellisyyttä (2). Kohti kestävämpää pk-yritystoimintaa Vanha lineaarinen talousmalli, jossa tuotteita valmistetaan kertakäyttö periaatteella on kestämätön. Talouden tulee perustua kiertotalouteen eli materiaalien uusiokäyttöön, tuotteiden käyttöiän pidentämiseen ja vuokrauspalveluiden lisäämiseen. (8.) Kysyntä kestäville ja vastuullisille tuotteille sekä palveluille on nousussa, joten kestävän kehityksen osaamista tulee vahvistaa laajasti yrityksissä ja organisaatioissa. Kestäviä tuotteita ja palveluja luodaan yhteistyöllä, kärsivällisyydellä ja kohderyhmän tuntemisella. Yritysten on otettava uudet, verkostoitumisen, viestinnän ja markkinoinnin keinot käyttöön. (9.) Kestävyys onkin siirtynyt viime vuosina lähemmäksi yritysstrategian ydintä monien liiketaloustieteilijöiden tuottaman strategia-ajattelun tuella (10). Pk-yritysten merkitys on tärkeä onnistuneiden kiertotalouden liiketoimintamallien kehittämisessä, koska ne ovat joustavia, ketteriä ja hyviä tuotesuunnittelussa (11). Lisäksi pk-yritykset voivat olla kestävyyden näkökulmasta myös kiinnostavampia kuin isommat kilpailijansa, koska kestävien tuotteiden ja palveluiden rakentaminen voi olla niille hyvinkin tuottoisaa (10). Business Finlandin teettämän kyselyn (2022) mukaan vain joka kolmannen yrityksen liiketoiminta strategia perustui kestävälle kehitykselle. Yritysten kestävyystoimenpiteet liittyvät yleisimmin tuote- tai palveluinnovaatioihin, asiakastiedon ja yksityisyyden varmistamiseen sekä kestävyyskriteereihin hankintatoimenpiteissä. (12.) Yritysten kestävyystoimien strategiset valinnat Sitran tilaaman keskisuurten yritysten tapauskuvauksesta ilmeni, että yritysten strategisissa oli yhteneväisyyksiä kestävyystoimien valinnoissa, jotka jakaantuivat kolmeen pääryhmään (10): 1. Riskienhallintastrategia Kuluttajat, sijoittajat tai ostajat vaativat yritykseltä vastuullista toimintaa ja haluavat yrityksen välttävän negatiivisia vaikutuksia. Esimerkkejä vahvistaa riskienhallintastrategiaa: Läpinäkyvät tuotantoketjut, vastuulliset alihankinnat, vastuullisempien materiaalien käyttö tai investoiminen yritysvastuujärjestelmiin ja riskienhallintastrategioihin. (10.) 2. Kustannustehokkuusstrategia Vahvistaa luonnon- ja henkilöstöresurssien viisaampaa käyttöä ja luo tuotanto ja kustannussäästöjä. Esimerkkejä vahvistaa kustannustehokkuusstrategiaa: Energian käytön vähentäminen, uusiutuvan energian käyttö, luonnonvarojen kulutuksen vähentäminen materiaaleissa tai pakkausjätteen määrän vähentäminen. (10.) 3. Erottautumisstrategia Yritykset haluavat erottautua uusilla tuotteilla huomioiden megatrendien tuomat kuluttajien tarpeet, mm. ilmastonmuutokseen, väestön ikääntymiseen tai digitalisoitumiseen. Tämän strategian avulla yritys muuttaa toimintansa painopistettä nykyisen toiminnan sijasta tulevaisuuteen, jotta yritys voi tarjota jotain sellaista, jota kukaan sen kilpailijoista ei ole aiemmin kyennyt tarjoamaan. Esimerkkejä vahvistaa erottautumisstrategiaa: Uusien markkinoiden laajentaminen eri kohderyhmään tai ulkomaille, yhteistyö tutkimuslaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa. (10.) Yrityksen kestävän kehityksen tavoitteet näkyväksi Yrityksille on tärkeää saada kestävän kehityksen tavoitteet näkyväksi ja lisätä näkyvyyttä toimintaympäristössä. Sitoumus2050 -palvelussa yritykset voivat asettaa sitoumuksen tekemällä mitattavia tavoitteita omalle työlleen kestävän kehityksen edistämiseksi. Palvelu innostaa yrityksiä tarttumaan toimeen ja saamaan sitoumukseensa näkyvyyttä. (13.) Tutustu sitoumuksiin ja tee oma sitoumus (sitoumus2050.fi). Kirjoittajat Salla Kivelä (TtT, sh, kätilö) on Metropolia ammattikorkeakoulussa Kuntoutus ja tutkiminen -osaamisalueella, Metropolia Masters´ tutkinnoissa tutkimuksen ja kehittämisen asiantuntija-lehtori. Hänellä on monipuolista kokemusta kehittämisestä ja kouluttamisesta. Marjatta Komulainen (VTM, MBA) on Metropolia ammattikorkeakoulussa Kuntoutus ja tutkiminen -osaamisalueella, Metropolia Masters´ tutkinnoissa johtamisen asiantuntija-lehtori. Lisäksi hän on väitöstutkija, joka työskentelee yrittäjyyden ja palvelujen johtamisen parissa. Hänellä on monipuolista kokemusta johtamisesta, kehittämisestä ja kouluttamisesta. Lähteet Suomen YK-liitto: kestävä kehitys. (ykliitto.fi) Suomen kestävän kehityksen toimikunta 2022. PDF. (julkaisut.valtioneuvosto.fi) Kestävä kehitys. Mitä on kestävä kehitys? (kestavakehitys.fi) Sitra tulevaisuussanasto. (sitra.fi) Ympäristöministeriö. Mitä on kestävä kehitys? (ym.fi) THL 2021. Sosiaalisesti kestävä kehitys. (thl.fi) Sitra. Kestävä arki. (sitra.fi) Cord D.J. 2021. Kiertotalous herättää toivoa ja tarjoaa mahdollisuuksia kriisien aikakaudella (sitra.fi) Sitra. Rimon S & Zillacus T. 2021. Kestäviä tuotteita ja palveluja luodaan yhteistyöllä (sitra.fi) Kaskinen T. 2013. Kolme kestävän kehityksen polkua yrityksen menestykseen (sitra.fi) Sitra 2021.World Circular Economy Forum 2021 Summary Report. PDF. (sitra.fi) Business Finland. 2022. Kysely: Pk-yrityksissä kolmanneksella liiketoimintastrategia perustuu kestävän kehityksen ympärille. (businessfinland.fi) Sitoumus2050.fi        

Lue lisää

Johtajuuden kestävyysnäkökulmat ihmisten johtamisessa 
http://Kolme%20ihmistä%20istuu%20rinnakkain%20työpöydän%20äärellä%20rennoissa%20vaatteissa%20ja%20edustalla%20on%20avonainen%20läppäri.
29.3.2022
Marjatta Komulainen

Työelämän kehittämisessä on mahdollista luoda kestävän kehittämisen ja työn kulttuuri, joka avaa ihmisille mahdollisuuden laadukkaaseen elämään. Siksi kestävyyden näkökulmia on tärkeää tarkastella kokonaisvaltaisesti - myös ihmisten johtamisen näkökulmasta. Kestävyyteen kuuluu ennakoimattomienkin asioiden hallinta, esteiden voittaminen ja kestävyyden jatkuva kehittäminen. Kestävä johtajuus linkittyy hyvään ihmisten johtamiseen organisaatioissa ja yrityksissä. Sosiaaliseen ja inhimillisesti kestävään johtamiseen linkittyy tuottavat ja hyvinvoivat työyhteisöt sekä eettinen sidosryhmätyö. Hyvä johtaminen nähdään aidoksi johtajuudeksi, jossa huomioidaan ihminen kokonaisvaltaisesti tunteineen, kokemuksineen ja tarpeineen. Myös moninaisuuden johtaminen työyhteisöjen johtamisessa korostuu, sillä jokaisella työntekijällä on ”erilainen tarina kerrottavanaan.” Ekologisesti kestävä johtaminen työyhteisöissä Ekologisuus työyhteisöjen johtamisessa ja esihenkilötyössä linkittyy digitalisaation tuomiin mahdollisuuksiin, kuten etä- ja hybridityön yhdistämiseen; hiilijalanjäljen pienentämiseen työn tekemisessä ja jätehuollon kilpailutukseen. Myös kierrätystä tukevat tavoitteet edistävät ekologisen kestävyyden tavoitteita. Organisaatiot ja työyhteisöt vaihtelevat ekologisesti kestävän johtamisen suhteen. Toiset työyhteisöt ovat kehittämisessään pidemmällä kuin toiset. Hiilijalanjäljen pienentämisen vuoksi etä- ja hybridityö on toisissa organisaatioissa enemmän perusteltu, sillä niiden nähdään olevan toisinaan ilmastoteko. Taloudellinen ja tuottava lähijohtaminen Taloudellisten mahdollisuuksien ja resurssien turvaaminen tukee kestävää työtä. Työntekijät voivat olla toisinaan hämmentyneitä, miten organisaation tuottavuuteen voi vaikuttaa. Siksi työntekijät kannattaa ottaa organisaation toiminnan kehittämiseen kiinteästi mukaan. Tärkeää on keskustella organisaation talouteen vaikuttamisen keinoista ja tunnusluvuista, joihin työntekijät voivat vaikuttaa. Taloudellinen kestävyys linkittyy myös osaksi ekologista kestävyyttä, sillä yritysten on entistä vaikeampaa menestyä taloudellisesti, elleivät ne huomioi toiminnassaan ekologisia asioita (1, 2). Vaikka kestävyyden näkökulmia on useita, ne linkittyvät siis toinen toisiinsa. Kestävässä johtajuudessa taloudellinen näkökulma korostuu siksi, että toimintaympäristön haasteiden vuoksi organisaation ja työyksikön toimintaan on oltava riittävät resurssit, mutta taloutta sopeuttavia valintojakin on yhteisesti osattava tehdä. Taloudellinen näkökulma linkittyy myös yrityseettisyyteen, sillä ilman riittävää taloudellista mahdollisuutta, voi työyksikön toiminta olla uhattu eikä toimintaa kyetä toteuttamaan. Työntekijöiden mahdollisuudet kehittää organisaation toimintaa kollektiivisesti yhteiskehittämisen periaattein on tärkeää. Toistuvan yhteiskehittämisen avulla työntekijät tulevat kuulluiksi arvoineen, joka vahvistaa työn merkityksellisyyttä ja tukee kestävää työtä. Sosiaalisesti ja inhimillisesti kestävä lähijohtaminen Organisaatioiden lähijohtamisessa on mahdollisuus vaikuttaa sosiaalisiin ja inhimillisiin kestävän kehityksen tavoitteisiin. Erityisesti esihenkilötyössä on mahdollista luoda vaikutusmahdollisuuksia myös työyhteisöille ja työntekijöille. Työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet ja niiden vahvistaminen työyhteisöissä onkin tärkeä näkökulma sosiaalisesti ja inhimillisesti kestävässä johtamisessa (3). Vaikutusmahdollisuuksien vahvistuminen edistää tunnetta oman työn hallinnasta, joka heijastuu työntekijöiden elämänhallintaan ja hyvinvointiin (3). Esihenkilötyössä on mahdollisuus vahvistaa työntekijöiden työn ja perhe-elämän yhteensovittamista vahvistamalla työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia erityisesti suhteessa omaan työhönsä. Työntekijöiden saatavuus ja riittävyys on organisaatioille tärkeä, koska se heijastuu sosiaaliseen ja inhimilliseen kestävyyteen. Henkilöstön riittävyyttä tukee myös työntekijöiden mahdollisuudet jatkuvaan ammatilliseen kehittymiseen. Työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja jakamiseen ovat näin ollen osa kestävän työn peruspilareita (4). Työturvallisuuden kysymykset kuuluvat myös kestävään työhön, johon työlainsäädäntökin tähtää. Työntekijöiden tulee voida tehdä työtään turvallisissa olosuhteissa, joka tarkoittaa johtajuuden ja työyksiköiden arvoina oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoisuutta, yhteisöllisyyttä ja psykologisesti turvallista työilmapiiriä. Sosiaalinen ja inhimillinen kestävyys tarkoittaa esihenkilötyössä myös työyksiköiden eettisten arvojen edistämistä, työilmapiiriin vaikuttamista ja hyvinvoinnista huolehtimista (4). Kirjoittaja Marjatta Komulainen, Metropolia ammattikorkeakoulu, Kuntoutus ja tutkiminen -osaamisalue, Metropolia Masters´ tutkinnot, johtamisen asiantuntija-lehtori, VTM, MBA, väitöstutkija, työskentelee yrittäjyyden ja palvelujen johtamisen parissa. Hänellä on monipuolista kokemusta johtamisesta, kehittämisestä ja kouluttamisesta. Lähteet Kasvio, A. 2014. Kestävä työ ja hyvä elämä. Gaudeamus, Helsinki. Räikkönen, T & Kasvio, A. 2010. Kohti kestävää työelämää. Työterveyslaitos. Multiprint. Kautto, M & Metso, L. 2008. Sosiaalinen kestävyys – uusi poliittinen horisontti. Yhteiskuntapolitiikka 73 (2008), 411–220. STM 2022. Ensimmäiset ehdotukset sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön saatavuuden ja riittävyyden varmistamiseksi. 14.1.2022. https://stm.fi/-/ensimmaiset-ehdotukset-sosiaali-ja-terveydenhuollon-henkiloston-saatavuuden-ja-riittavyyden-varmistamiseksi  

Lue lisää