Tikissä

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan sydämessä

Avainsana: striimaus

Kuinka rakentaa Twitch-striimauskanava ja -studio? Osa 2: Striimauskonsepti
http://Piirretty%20kuva,%20jossa%20teksti%20Turbiini%20Broadcast,%20striimin%20“odotusaulan”%20taustakuva,%20jossa%20näkyy%20Helsingin%20kaupungissa%20sijaitsevia%20korkeakouluja%20Metropoliasta%20Helsingin%20yliopistoon%20sekä%20startupekosysteemin%20toimijoita,%20kuten%20Urban%20Tech%20Helsinki%20ja%20Maria01.
8.3.2024
Hannes Jesar

Twitch- tai Youtube-striimauskonseptin luominen, suunnittelu ja rakentaminen on erittäin mielenkiintoista, hauskaa ja jännittävää. Tässä blogisarjan toisessa osassa käsitelään striimauskonseptia ja miten rakentaa se omannäköiseksi. Alla on joitain askelia, joita seuraamalla voit päästä alkuun. Rutiini, toistuvuus ja johdonmukaisuus toimivat striimauskonseptin vahvistajina. Sarjan ensimmäisessä osassa mainittiin Twitch-striimaajan Hasanabin avanneen oman IP-oikeuksiensa käytön muille. Hasanabin striimauskonsepti onkin toiminut inspiraation lähteenä, jonka vuoksi hänen konseptiaan tullaan soveltamaan Turbiini-striimin rakentamisessa. Valitse aihe, joka sytyttää Ensimmäiseksi, striimiä varten on hyvä valita aihe, josta olet todella hyvin perillä tai jota kohtaan olet todella intohimoinen. Aiheet voivat liittyä esimerkiksi harrastuksiin, pelaamiseen, työhön tai päivittäisiin aktiviteetteihin. Nämä tekijät helpottavat yleisöä samaistumaan sinuun ja auttamaan sinua vuorovaikuttamaan läheisemmin heidän kanssansa sekä tuottamaan merkityksellistä sisältöä. Riippuen pelaatko pelejä, luotko taidetta tai puhutko ja keskusteletko tietystä aiheesta, tämä valinta määrittää striimauksen formaatin. Brändää striimisi Toiseksi, pohdi myös minkälaisen teeman tai brändin haluat striimauskonseptillesi. Valitse jokin koukuttava nimi, logo ja graafinen ilme, joka edustaa striimauskonseptiasi ja itseäsi. Internetyhteisöissä meemit ja kaikenlaiset vitsit ovat jo vahvasti edustettuina, mutta uusille tuoreille tyyleille on aina kysyntää. Turbiini-striimissä aiheet tulevat käsittelemään yrittäjyyttä. Striimi tehdään Turbiinille, joten kaiken kattava teema pyörii siis yrittäjyyden, esihautomo- ja startup toiminnan ympärillä. Lisäksi formaatti on koulutuksellinen, keskusteleva ja dialogimainen, mikä tarkoittaa, että sisältönä on sivistävän tiedon jakamista eri tavoin. Turbiini on jo valmist brändi, joten teemassa näkyy Turbiinin graafisen ilmeen osia, komponentteja ja elementtejä. On hyvä huomioida, että mikään ei tietenkään poissulje mahdollisuutta, että monia toisistaan irrallaan olevia asioita voisi käsitellä striimissä. Hasan Piker esimerkiksi pelaa aina striiminsä lopussa, kun päivän tärkeimmät uutiset ovat käsitelty. Tätä osuutta striimissä voisi kutsua vaikka ”outroksi”. Turbiinin striimissä yksi idea on tuoda mukaan ulkopuolisia vieraita, jotka toimivat yrittäjyyden skenessä enemmän tai vähemmän, substanssiasioiden käsittelyn lisäksi. Tarkoitus on tutustuttaa vieraat Turbiinin seuraajille, ulkopuolisille katsojille ja yleisölle, jotta he voivat olla vieraisiin yhteydessä, kun elämäntilanne sitä vaatii tai tarvitsee, koska he toimivat pääkaupunkiseudun yrittäjyysekosysteemissä. Kolmanneksi striimin mainostaminen on olennaista. Livestriimin elinkaaren alkuun on aina vaikea saada suurta massaa liikkeelle. Alussa yleisön saamisessa tulee muna-kana-efekti vastaan. Siksi Turbiini-striimin taktiikka perustuu sille, että jokaisesta livestriimin tallenteesta tehdään editoituja 15–50 minuutin lyhytvideoita, jotka ladataan Turbiinin Youtube-kanavaan. Ajan myötä Youtubeen kertyy valtavasti sisältöä, kun monien tuntien livestriimeistä saadaan paljon editoituja videoita tehtyä. Mainostettavia kanavia tulee olemaan siis kaksi. Ajatus tämän takana on se, että Youtubeen on aina helpompaa johdattaa seuraajia. Kun seuraajat pääsevät sisällön makuun, alkavat he sitten siirtymään livestriimeihin. Tämän lisäksi lyhyille, tiivistetyille videotallenteille on aina kysyntää, joita katsojat mielellään kuluttavat, kun heille itselleen ajallisesti sopii. Alla on kuva, mikä havainnollistaa Twitchin ja Youtuben suhdetta striimauksen tuotantoketjussa Hasan Pikerin mukaan. Yleisön kerryttyä livestriimeihin, sen sitouttamista voi lisätä vuorovaikuttamalla: vastaamalla chatissa esiintyviin kysymyksiin, kommentteihin ja ajatuksiin. Näillä perusvuorovaikuttamisen keinoilla on mahdollista rakentaa lojaalia yhteisöä ja seuraajien yleisöä. Katsojien muuntauduttua seuraajiksi, seuraava tavoite on pitää seuraajat otteessa. Tämän voi toteuttaa monella tapaa, mutta yleisin keino monen striimaajan keskuudessa on käyttää esimerkiksi Discordia eli chat- ja videopuhelutyökalua. Discordiin on mahdollista rakentaa yhteisöjä, jolle voi suoraan viestiä seuraavasta livestriimistä tai uutisisoida aikataulumuutoksista, jos jotain esteitä on tullut vastaan. Lisäksi Discordin kautta on mahdollista tehdä yhteistyötä muiden striimaajien kanssa. Rutiinit palvelevat striimaajaa ja yleisöä Lopuksi: rutiini, toistuvuus, johdonmukaisuus ja pitkäjänteisyys on avain onnistuneeseen striimauskonseptin rakentamiseen, varsinkin Twitch-alustalla. Twitchin toimitusjohtaja Emmett Shearin sanoi taannoin Slush-konferenssissa 2022, että alusta poikkeaa muista sosiaalisista medioista, koska alustalla ei voi mennä “viraaliksi” toisin kuin Youtubessa, TikTokissa, Twitterissä tai Instagramissa. Tämä johtuu algoritmin suunnittelusta ja alustan muotoilusta, mikä kuuluu siis palvelun ominaisuuksiin - “it’s by design”. Siksi on hyvä yrittää striimata aina samaan kellonaikaan joka päivä, jotta kyetään rakentamaan säännöllistä yleisöä. Jos et pysty joka päivä striimaamaan niin vähintään tiettynä aikana päivästä ja tiettynä päivänä viikosta. Toivon, että nämä ajatukset auttavat rakentamaan hyvää striimauskonseptia. Jos sinulle tulee kysymyksiä, niin ole allekirjoittaneeseen yhteydessä! Seuraavaksi blogisarjan kolmannessa osassa on striimausstudio käsittelyssä. Vertaile muihin Viimeinen vinkki: seuraa mahdollisimman monia erilaisia striimejä, podcasteja ja Youtube-kanavia, jotta voit muodostaa oman käsityksen eroista ja yhtäläisyyksistä, hyvistä ja huonoista ominaisuuksista, joita näillä striimaajilla ja striimauskonsepteilla on. Hasanabin konseptia on jatkuvasti pyritty soveltamaan Turbiinin striimauskonseptin suunnittelussa. Kirjoittaja Hannes Jesar on kaikkien suomalaisten lempiturkulainen ja Helsingin startup ekosysteemin Bruce Lee, joka työskentelee Metropolian Innovaatiotoiminta ja yrittäjyystiimissä projektipäällikkönä. Hannes luotsaa Metropolian yrittäjyyttä edistävää yrityshautomoa, Turbiinia, kouluttaen yrittäjyyden kompetensseja, menetelmiä ja työkaluja. Viimeisimpänä huikeana juttuna täytyy nostaa Turbiini Broadcast, jota Hannes on päässyt vapaasti omalla visiolla ja näkemyksellä suunnittelemaan ja toteuttamaan ilman kompromisseja. STRIIMAILEMISIIN!

Lue lisää

Kuinka rakentaa Twitch-striimauskonsepti ja –studio? Osa 1
http://Violettipipoinen%20henkilö%20istuu%20selin%20kameraan%20ja%20tuijottaa%20kolmea%20tietokoneruutua,%20jotka%20on%20hänen%20edessään.
2.2.2024
Hannes Jesar

Uusi vuosikymmen on striimauksen aikakausi, jolle pandemia toimi trendin valtavirtaistajana.  Metropolian yrityshautomo Turbiini pilotoi viime vuonna uudenlaisen tavan tuottaa opetussisältöjä opiskelijoille - striimaamisen kautta. Tässä blogikirjoitusten sarjan ensimmäisessä osassa kerron, mitä striimaaminen on, sekä millä tavoin striimauskonsepti ja -studio voidaan lähteä rakentamaan. Mitä on striimaaminen? Striimaaminen tarkoittaa videon tai äänen suoratoistamista internetin kautta reaaliaikaisesti. Se on tapa jakaa sisältöä verkossa ilman, että käyttäjän tarvitsee ladata koko tiedostoa ennen katsomista tai kuuntelemista. Striimaus on erityisen suosittua esimerkiksi musiikin, pelien ja televisiosarjojen suoratoistossa. Twitch on yksi alusta monien suoratoistopalveluiden rinnalla, mutta se on ennen kaikkea keskittynyt livestriimaamiseen. Henkilöt, jotka välittävät videota tai ääntä suoratoistamisella internetin kautta reaaliaikaisesti, kutsutaan sisällöntuottajiksi, striimaajiksi tai tubettajiksi. Miksi striimaaminen on suosittua? Vuonna 2020 maailmaa muutti koronapandemia, joka ajoi useimmat kotiin ja suojautumaan sairastumiselta. Poikkeustilasta huolimatta - tai juuri sen vuoksi - internetin innovatiivisimmat yksilöt miettivät, miten tilannetta voidaan hyödyntää. Suuri yleisö kulutti pandemian kourissa suoratoistopalveluita, kuten Netflixiä, HBO:ta ja Disney+: -palvelua, ennennäkemättömällä tavalla (1). Näiden lisäksi nuorten suosimat videopalvelut, Youtube sekä tuorein valtavirran löytö Twitch, kasvoivat. Kanaviin virtasi yleisöä, jotka janosivat uutta ja tuoretta viihdettä. Pandemia-aika edisti niin kutsuttua digiloikkaa harppauksin. Työ sopeutettiin etäyhteyksien päähän, mutta siirtymä ei tapahtunut täysin kivuttomasti. Moni yhteistyötapa, johon aiemmin pystyi hyödyntämään liitutaulua tai post-it -lappuja, piti miettiä nyt uudestaan. Kysymyksiin nousi: kuinka ideoida yhdessä, mutta etänä? Miten lisätä vuorovaikutusta, kun et näe toisen ilmeitä tai pysty reagoimaan ilman mikin avaamista, pelkona puhua samalla jonkun toisen päälle? Opettajat kohtasivat myös haasteita suljettujen kameroiden ja hiljaisuutta huutavan chatin ääressä. Turbiini Yrityshautomo -opintojakso perustuu pitkälti yhdessä tekemiseen, dialogiin sekä innovatiiviseen ideointiin. Etäopiskelujen pakon edessä, Turbiinin projektipäällikkönä jouduin pohtimaan uusia tapoja lähestyä yrityshautomotoimintaa. Sain joitakin vastauksia kysymyksiini, mutta vasta kahden ja puolen vuoden jälkeen, kun sattumalta törmäsin Helsingin Sanomien 14.6.2022 julkaistuun juttuun, jossa kerrottiin Hasanabi-nimisestä Twitch-striimaajasta, oikealta nimeltään Hasan Piker (2). Twitch oli minulle jo entuudestaan tuttu, mutta en ollut siihen mennessä löytänyt itselleni täysin sopivaa sisältöä. Hasan Pikerin striimatessa politiikasta, ajankohtaisista uutisista ja yhteiskunnallisista aiheista, vakuutuin. Hasan Pikeria seuraa päivittäin kymmeniä tuhansia ihmisiä samanaikaisesti. Hasanin kommentit politiikasta ja uutisista ovat maustettu sisällöntuottajille ominaiseen tapaan vahvoilla reaktioilla ja kärjistetyillä kommenteilla. Hasan Pikerin sisältö kylvi idean siemenen siitä, miten myös Turbiinin toisteisia sisältöjä voitaisiin tuottaa - kuitenkin kiinnostavalla, mutta koulutuksellisella kulmalla. Twitchin lyhyt historia Twitch.tv on livestriimausalusta, mikä on pääsääntöisesti keskittynyt videopelien striimaamiseen, mutta myös muiden viihdeformaattien, kuten musiikin, keskusteluohjelmien ja luovien sisältöjen striimaamiseen. Twitch lanseerattiin alun perin nimellä Justin.tv kesäkuussa 2011 yleisenä livestriimauspalveluna. Justin.tv uudelleen brändäsi yrityksen Twitch.tv:ksi ja keskittyi pääasiallisesti videopelien striimaamiseen. Alusta kasvoi nopeasti ja sai suosiota pelaajien keskuudessa, vuoteen 2013 mennessä siitä oli tullut laajin internetliikenteen lähde Yhdysvalloissa. Vuonna 2014 Amazon osti Twitchin 970 miljoonalla dollarilla ja siitä asti Twitch on jatkanut kasvua ja laajentumista, lisäten uusia ominaisuuksia, kuten musiikkistriimauspalvelun. Twitchistä on tullut suosittu myös muiden kuin pelisisällöntuottajien keskuudessa, se tarjoaa esimerkiksi musiikkiesityksiä ja kokkausohjelmia. Mitä striimauspalvelut ovat Striimauspalvelut ovat internetissä toimivia palveluita, jotka mahdollistavat videon tai äänen suoratoistamisen reaaliaikaisesti. Yleisimmät striimauspalvelut ovat: Twitch: erikoistunut videopelien striimaukseen, mutta tarjoaa myös muita sisältöjä, kuten musiikkia, talk show-ohjelmia, kokkausohjelmia ja muuta luovaa sisältöä. Youtube Live: Youtuben oma striimauspalvelu palvelussaan, joka on saatavilla kaikille Youtube-käyttäjätunnuksen omistajille. Facebook Live: Facebookin some-kanavalla toimita palvelu, joka on kaikille Facebook-profiilin tai sivun omistajille. Mixer: Microsoftin omistama striimauspalvelu, joka on erikoistunut interaktiiviseen striimaamiseen. Periscope: Twitterin omistama striimauspalvelu, joka mahdollistaa helpon käytön ja striimaamiseen mobiililaitteilla. Muita olemassa olevia striimauspalveluja ovat Instagram Live, TikTok Live sekä LinkedIn Live. Turbiini Broadcastin ensiaskeleet Turbiini Broadcastin ensimmäinen jakso julkaistiin toukokuussa 2023. Tämän lisäksi rinnalla kulki Food SystemiCityn rahoittama Sustainable Stream, jossa tehdään löytöretki kestävään ruuantuotantoon. Tätä kirjoittaessani, jaksoja on julkaistu yhteensä 40 kappaletta ja striimissä on vieraillut yli 20 henkilöä. Kun olin koko kesän seurannut Hasan Pikerin striimiä, minulle kirkastui, kuinka korona-aikana olisi itsekin pitänyt rakentaa omat etäluennot ja -työpajat. Ymmärsin, kuinka voisin soveltaa Hasanabin striimauskonseptia omassa työssäni ja antaa kyseisen konseptin päälle oman mausteeni. Tärkeimmät tekijät Turbiini Broadcastin striimausstudion sekä -konseptin rakentamisessa ovat olleet konseptointi, kattava ja hyvin taipuva laitteisto sekä oma tyyli. Striimausta suunnitellessa on hyvä rakentaa oma striimauskonsepti. Hasan Pikerin striimin menestysreseptiin kuuluu IP-oikeuksien (Intellectual Property) käyttö uusien Youtube-kanavien tekemisessä, joissa on hyödynnetty Hasanabi-striimin lyhennettyjä ja editoituja koostevideoita. Seuraajat, jotka tätä tekevät, saavat myös tienata mainostuloja, mikä täten toimii kannustimena tuottaa jatkuvasti uutta sisältöä sosiaalisen median kanaviin Hasanin tuottamista tallenteista. Tämä on vain yksi ulottuvuus siitä, kuinka Hasan Pikerin IP-oikeuksia voi käyttää. Elementit, joista myös Turbiini Broadcast on ottanut vaikutteita ja inspiraatiota liittyvät striimauksen-, kuvauksen-, “käsikirjoituksen”- ja rekvisiitan tyyleihin. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, millaisia asioita käsitellään ja miten. Lisäksi myös Turbiini Broadcastissa on toistuvia rutiineita, joita katsojat näkevät jokaisessa livestriimissä. Toiseksi striimauskonseptin hahmottelun jälkeen tullaan striimausstudioon. Striimausstudio ja sen sisustus määrittelevät, mitä hienovaraisia signaaleja ja nyansseja välität katsojille. Studio ja sen ympäristö välittävät tyyliäsi sekä habitustasi. Sisustukseen on aina hyvä kiinnittää huomiota ja jopa parempi panostaa sen sijaan, kuin että peittää seinät “green screenillä”. Omaperäinen sisustus toimii erottautumistekijänä. Pyri välttämään imeliä ja kliseisiä valintoja, kuten valaistusta neonvalolla tai viherseinää. Lopuksi, studion laitteiston on hyvä olla kunnossa alusta asti. Laitteisto määrää sen, mitä kaikkea voit hallita striimissäsi ja mihin tekniikka taittuu. Useimmat katsojien antamat kommentit ja palautteet liittyvät aina kuvan- ja äänenlaatuun sekä niiden parantamiseen, jos ne ovat huonolaatuisia, kuten menestynein Youtube-hahmo Mr Beast on sanonut (3). Blogisarjan jatko-osissa käsitellään kattavammin striimauskonsepti striimausstudio laitteisto (hardware) ohjelmistot. Ensi kerralla on vuorossa striimauskonsepti ja sen rakentaminen, joten pysy siis linjoilla. STRIIMAILEMISIIN! Kirjoittaja Hannes Jesar on kaikkien suomalaisten lempiturkulainen ja Helsingin startup ekosysteemin Bruce Lee, joka työskentelee Metropolian Innovaatiotoiminta ja yrittäjyystiimissä projektipäällikkönä. Hannes luotsaa Metropolian yrittäjyyttä edistävää yrityshautomoa, Turbiinia, kouluttaen yrittäjyyden kompetensseja, menetelmiä ja työkaluja. Viimeisimpänä huikeana juttuna täytyy nostaa Turbiini Broadcast, jota Hannes on päässyt vapaasti omalla visiolla ja näkemyksellä suunnittelemaan ja toteuttamaan ilman kompromisseja. Lähteet Rajan, A. TV watching and online streaming surge during lockdown, 5.8.2020 (BBC.com) Jussila, J. Yhdysvaltalaismies puhuu joka päivä jopa kymmenen tuntia putkeen politiikasta ja uutisista, ja valtava määrä nuoria seuraa: Tästä on kyse Twitchissä jylläävästä uudesta suositusta genrestä, 14.6.2022 (hs.fi) Forbes: MrBeast Unfiltered: An Exclusive Interview With The World’s Millionaire Top-Earning Creator, 22.12.2022 (youtube.com)  

Lue lisää

Verkostoitumisen mahdollisuudet hybriditapahtumissa
http://Tekoälyn%20generoima%20kuva,%20jossa%20yleisöä%20istuu%20tuoleilla%20ja%20puhuja%20lavalla%20ison%20näytön%20edessä.
24.5.2023
Joonas Ikonen

Hybriditapahtumat eli tapahtumat, joihin voi osallistua sekä fyysisesti paikan päällä että verkon kautta etäyhteydellä mahdollistavat monia asioita, joita pelkät fyysiset tapahtumat eivät. Toisaalta niistä puuttuu yritystapahtumille luonnollisesti kuuluvia ominaisuuksia. Hybridiosallistumisesta on tullut uusi standardi, mutta onko se aina paras mahdollinen ratkaisu? Hybriditapahtumien toteutus haasteena Koronaviruksen jälkeisenä aikana ihmisten saamisesta fyysisesti paikalle tapahtumiin on tullut haastavampaa. Paikasta riippumaton striimin seuraaminen on syrjäyttänyt perinteisen osallistumisen muodon. Striimauksella tarkoitetaan käytännössä samaa asiaa kuin suoratoistolla (1). Kuvaa ja ääntä siirretään ja käytetään yhtäaikaisesti niin, että vastaanottaja voi käyttää sitä jo ennen kuin se on siirretty hänelle kokonaisuudessaan. Olen huomannut erilaisia hybriditapahtumia tuottaessa ja seuratessa, että käsitys laadukkaasta striimistä on erittäin laaja. Ei ole toki järkevää verrata kallista monikameratuotantoa kevyeen konferenssijärjestelyyn, mutta kolmen vuoden etätyöskentelyn jälkeen webinaareihin osallistuneet ovat nähneet monenlaisia toteutuksia. Siksi striimin osalta ei kannata mennä sieltä, mistä aita on matalin. Monille tapahtumajärjestäjille etänä ja paikan päällä osallistuvien yhteen saattaminen ei ole helppoa teknisen osaamisen puuttumisen vuoksi. Verkostoituminen ja kommunikointi osallistujaryhmien kesken jää tällöin vajavaiseksi. Fyysisesti kahvin äärellä käytävät keskustelut ennen ja jälkeen tapahtumaa ovat useille osallistujille sitä mieleenpainuvinta ja mieluisinta antia, joka virtuaalipuolella jää usein uupumaan. Toisaalta esimerkiksi virtuaalisia aamukahvitilaisuuksista on tullut useissa työyhteisöissä osa arkea. Tilaisuuksissa voidaan kahvipöytäkeskusteluiden tapaan rennosti vaihtaa kuulumisia ilman paineita, joka sopii aremmillekin henkilöille, jos edes kameraa ei tarvitse laittaa päälle. Verkostoitumisen mahdollisuudet käytännössä Verkostoitumisen voi aloittaa jo etukäteen tutustumalla osallistujiin esimerkiksi Linkedin- tai Facebook-tapahtuman osallistujalistan avulla, sekä webinaarin odotusaulassa osallistujia tutkailemalla. Läheskään kaikissa tapahtumissa ei ole kuitenkaan tällaista mahdollisuutta, sillä osallistujatietoja ei välttämättä jaeta muille osallistujille. Verkostoitumiseen on silti syytä valmistautua aina ennakkoon, oli verkostoitumismuoto sitten mikä tahansa. Etukäteen on hyvä valmistella oman hissipuheensa lisäksi tapahtuman teemaan sopivia kysymyksiä, sekä kertoa omien vahvuuksien lisäksi mahdollisuuksista auttaa osallistujaa. Olen huomannut ottaessani yhteyttä hanketyön tiimoilta yrityksiin, yhdistyksiin ja liittoihin, että perinteinen “sähköpostin lähetys ja soitto perään” -taktiikka on edelleen yllättävän tehokas. Siinä vastaanottaja saa rauhassa tutustua materiaaliin, mutta saa samalla myös henkilökohtaista huomiota soitolla. Osallistujat pystyvät verkostoitumaan hybriditapahtumissa eri tavoin: Etänä osallistuville on Teams-tyylisessä ympäristössä tarjolla esimerkiksi nimien pohjalta Linkedin-yhteyksien luominen, yksityisviestien lähettäminen ja mahdollisesti sähköpostilla kontaktointi, mikäli sähköpostiosoitteet ovat nähtävillä. Yksi verkostoitumista helpottava ominaisuus hybriditapahtumissa on ryhmäkeskustelutilat, joihin tapahtumajärjestäjä voi jakaa osallistujia esimerkiksi tekemään ryhmätöitä tai keskustelemaan pienemmissä ryhmissä. Kun osallistua voi mistä vain, saadaan ihmisiä mukaan ympäri maailmaa ja parhaillaan tämä voi poikia kansainvälisiä kontakteja. Etäyhteyden kautta verkostoituminen vaatii osallistujalta oma-aloitteisuutta ja aktiivisuutta, jotta hän saa luotuja uusia kontakteja. Toisaalta esimerkiksi yksityisviestien lähettäminen voi olla joillekin luontevampaa kuin paikan päällä jutustelu ja on matalan kynnyksen vaihtoehto. Hybriditapahtumissa toteutuvan verkostoitumisen vahvuutena on mahdollisuus tutustua myös kansainvälisiin osallistujiin. Pelkästään fyysisenä järjestettävissä tapahtumissa ei useinkaan ole osallistujia ulkomailta. Hybriditapahtuma mahdollistaa myös esimerkiksi kansainväliset keynote-puheenvuorot, jotka voidaan toteuttaa striiminä tai etukäteen tallennetun videon muodossa. Verkostoituminen nimekkään keynotepuhujan kanssa on myös hyvä houkutin osallistujille. Osallistaminen väylänä verkostoitumiseen Osallistaminen on tärkeää tapahtumamuodosta riippumatta. Oli osallistuja sitten linjoilla tai paikan päällä, heitä on tärkeä aktivoida tapahtuman aikana. Esimerkiksi hankkeemme kick-off -tapahtumassa olleet yritysten edustajat lisättiin Slack-alustalle, jossa he pystyivät luomaan kontakteja ammattikorkeakoulujen edustajien sekä muiden yrittäjien kanssa. Tärkeintä on, että tapahtumissa aiheesta kiinnostuneet saavat lisätietoa mahdollisimman helposti. Näin heidät saadaan mukaan jälkimarkkinointiin, sekä hyötymään verkostoitumisesta muiden aiheesta innostujien kanssa. Isomman budjetin hybridi- ja virtuaalitapahtumissa on yleensä tarjolla tapahtumasovelluksen kautta tapahtuva matchmaking. Applikaatio ehdottaa osallistujalle kiinnostavia verkostoitumismahdollisuuksia ilman, että hänen tarvitsee itse tehdä taustatyötä. Tapahtumasovelluksessa voi yleensä myös tehdä suoraan kalenterivarauksia toisille osallistujille. Näin ollen tulevat kasvokkain tai videoyhteydellä toteutettavat tapaamiset säilyvät molemmilla ylhäällä. Osallistujat arvostavat sitä, että tällainen mahdollisuus on tarjolla, mutta toisaalta sitä ei aina käytetä ahkerasti. Tapahtumajärjestäjän harkittavaksi jää, onko vähäinen verkostoituminen tapahtumasovellukseen menevän rahan arvoista. Osallistumisen muoto on muuttunut Hankkeen parissa työskennellessä olemme huomanneet kaikkien osatoteuttajien kanssa, että tapahtumiin ilmoittaudutaan, mutta osallistuminen paikan päällä jää vähäiseksi. Ihmisten kalenterit ovat nykyään niin täynnä ja ne muuttuvat hektisesti, joten paikalle pääseminen on epävarmempaa. Näissä tilanteissa osallistujat jäävätkin kaipaamaan virtuaaliosallistumisen mahdollisuutta tai tallennetta, mikäli sellaista ei ole tarjolla. Hybridiosallistumisen tarjoaminen onkin lähes välttämätöntä, jos haluaa mahdollisimman paljon osallistujia mukaan tavalla tai toisella. Hybriditapahtuman olisi ihannetilanteessa tarkoitus yhdistää live- ja etätapahtuman parhaimmat puolet. Olen kuitenkin huomannut, että se syö usein paikan päälle saapuvien määrää. Tämä vaikeuttaa tapahtumien eri osien toteutumista, kuten työpajoja tai verkostoitumista. Kourallinen ihmisiä pystyy toki verkostoitumaan keskenään, mutta osallistujien mielikuvaan onnistuneesta tapahtumasta vaikuttaa se, kuinka suuri tapahtuman kävijämäärä on ollut. Pienemmissä tapahtumissa verkostoituminen voi kuitenkin olla myös syvempää ja helpompaa. Isossa ihmisjoukossa tutustuminen voi jäädä hyvin pinnalliseksi. Meillä on avaimet tehokkaan verkostoitumisen mahdollistamiseen, mutta vielä pitäisi harjoitella, miten saamme kaiken irti hybridialustoista. Mieleen juolahtaa kuitenkin myös pieni epäilys. Voiko olla niin, että tapahtumiin osallistujat eivät enää kaipaa verkostoitumista samalla tavalla kuin ennen, vaan webinaareihin osallistuminen on vienyt voiton korona-ajan seurauksena? Aika näyttää, mihin suuntaan trendi kehittyy. Kirjoittaja Joonas Ikonen toimii Metropolia Ammattikorkeakoulussa tapahtumatuotannon ja viestinnän assistenttina Yritysten vihreä siirtymä, muutoskyvykkyys ja digitalisaatio -REACT-EU-hankkeessa. Lähteet Striimaus on suoratoistoa (kielikello.fi) Hybriditapahtuman järjestäminen - 5 askelta toimivaan tapahtumaan livenä ja verkossa (eventilla.com) Näin teet tuloksellisia B2B-tapahtumia -webinaari, Valve. (liveto.io) Hybriditapahtumat (factornova.fi) Virtuaalitapahtumaopas (tapaus.fi)

Lue lisää