Avainsana: rakennusala
Näin palvelumuotoilua hyödynnetään rakennusalalla
Palvelumuotoilu ei ole enää pelkkä muodikas termi, vaan se on monipuolinen menetelmäkokonaisuus, joka on vakiinnuttanut paikkansa tehokkaana työkaluna rakennusteollisuudessa. Palvelumuotoilua sovelletaan nykyään kaupunki-, maisema-, liikenne- ja rakennussuunnittelussa sekä uudis- ja korjausrakentamisessa, ja sitä käytetään myös osana konsulttiyritysten toimintaa. (1, 2) Tässä blogissa käsitellään palvelumuotoilua, sen hyötyjä ja menetelmiä sekä sen käyttöä erityisesti rakennusalalla. Kirjoituksen lopussa kerromme, miten aiomme hyödyntää palvelumuotoilun menetelmiä RADIAL-hankkeessa, jota olemme mukana toteuttamassa. Palvelumuotoilu ja sen hyödyt Palvelumuotoilu on kasvava osaamisala, joka keskittyy ihmisläheiseen palvelun kehittämiseen. Käytännössä tämä merkitsee, että palvelun kehittämisen lähtöpisteessä on asiakkaan tai käyttäjän tarve. Koska nimenomaan käyttäjä määrittää palvelun arvon, hänet kannattaa ottaa aktiivisesti mukaan palvelun suunnitteluprosessiin eri vaiheissa. Palvelumuotoilun avulla voidaan fyysisten ja digitaalisten palveluiden lisäksi parantaa myös yritysten liiketoimintaa järjestämällä sisäisiä toimintatapoja ja prosesseja uudella tavalla - siinä tapauksessa kohderyhmänä voivat toimia yrityksen työntekijät, asiakkaat ja muut sidosryhmät. Palvelumuotoilu kuvausmalleja on monta, mutta yleisin on Tuplatimantti, joka jakaa palvelumuotoiluprosessia neljään päävaiheeseen: löydä, määritä, kehitä ja tuota. Löydä-vaiheeseen lähdetään keräämällä ymmärrystä asiakkaan/käyttäjän tarpeesta, haasteista ja nykytilasta. Määritä-vaiheessa kerätty data analysoidaan ja tulokset kiteytetään. Kehitä-vaiheessa käyttäjän paljastuneille haasteille ja tarpeille ideoidaan ja kehitetään mahdollisia ratkaisuja. Tuota-vaiheessa idearatkaisuja testataan ja parannetaan. Vaikka prosessi jaetaan neljään osaan, se on kuitenkin jatkuva ja iteratiivinen, mikä tarkoittaa sitä, että samaa prosessia tai vaihetta voidaan toistaa useita kertoja, ja jokaisella toistokerralla saatujen tulosten perusteella tehdä parannuksia tai säätöjä. Tämä iteratiivisuus mahdollistaa palvelun jatkuvan kehityksen. Palvelumuotoilun onnistumisen avain on sen osallistavat menetelmät ja työkalut. Kohderyhmää ja muita sidosryhmiä tyypillisesti otetaan mukaan muotoiluprosessiin haastattelujen, kyselyiden, havainnoinnin tai työpajojen avulla. Nämä ovat yleisimpiä menetelmiä kohderyhmän tarpeiden ja kipupisteiden selvittämiseksi palvelun tai prosessin yhteydessä. Samat menetelmät käyvät myös ideoiden ja palautteen keräämiseen. Palvelumuotoilutyökalujakin löytyy laaja kirjo. Suosituimpia niistä ovat persoonat, palvelupolut, ideakartta, Service Blueprint ja niin edelleen. Työkaluja sovelletaan aina tapauskohtaisesti. Iteratiivisen luonteen ansiosta, riskienhallinta ja kustannustehokkuus ovat palvelumuotoilun tärkeimpiä hyötyjä yrityksille. Kun uudet tai uudistuneet palvelut tai prosessit testataan käyttäjien tai sidosryhmien kanssa suunnittelun varhaisessa vaiheessa, ratkaistaan ongelmia nopeammin. Tämä säästää resursseja. Palvelumuotoilu rakennushankkeiden kontekstissa Kiinteistö- ja rakennusalalla palvelumuotoilua on sovellettu laajasti rakennusten suunnittelussa, infrahankkeissa, kaupunginosien ja kokonaisten kaupunkien suunnittelussa sekä opetuksen suunnittelussa. Yksi hyvä esimerkki on maailmanlaajuisesti tunnettu Helsingin keskuskirjasto Oodi. Kirjaston rakennusvaiheessa henkilökunnalta ja kaupunkilaisilta työpajoissa ja erilaisilla kampanjoilla kerättiin ideoita, toiveita ja tarpeita kirjaston jatkosuunnittelutyötä varten. Palvelumuotoilua hyödynnettiin myös Oodin opasteiden ja kalusteiden suunnittelussa sekä aineiston suunnittelussa. Käyttäjien suunnitteluprosessiin osallistamisen ansiosta kirjastosta saatiin houkutteleva tapaamispaikka, jonne kuka tahansa voi tulla viettämään vapaa-aikaansa, varaamaan työskentelytiloja, kokeilemaan VR-laseja, nauttimaan kahvista, soittamaan sähkökitaraa tai opettelemaan musiikin miksaamista. (2) Toinen esimerkki on Järvenpään uusi sosiaali- ja terveyskeskus, jossa SOTE-henkilökunta, kuntapäättäjät ja kuntalaiset osallistettiin rakennuksen suunnitteluun mallintamisen ja toiminnan visualisoidun simuloinnin avulla. Rakennuksen suunnitteluvaiheessa keskeinen rooli oli VALO-sessioilla, joissa käyttäjille esiteltiin tilojen ratkaisuja virtuaalisessa CAVE-ympäristössä. Kaikissa sessioissa käyttäjiltä kerättiin palautetta. Sessioissa huomattiin esimerkiksi, että huoneita voitiin pienentää, jotta ne toimisivat käytössä paremmin. Lisäksi rakennuksen käyttöönoton jälkeen käyttäjiä osallistettiin myös ylläpidon organisointiin ja kohteen pieniin muutostöihin. Lopputuloksena saatiin uusi parempi SOTE-prosessi. (2) Palvelumuotoilua on hyödynnetty myös rakennusalan koulutuspuolella. Opinnäytetyössään Anni Remes suunnitteli sisustusarkkitehdeille tietomallintamisen opintopolkua palvelumuotoilumenetelmien avulla. Remes käytti vertailuanalyysiä, kyselyitä, haastatteluja ja yhteiskehittämistyöpajaa selvittääkseen, miten Archicad-ohjelmiston opinnot saadaan vastaamaan työelämän tarpeita nykyistä paremmin. Lopuksi hän esitti yhteenvedon Metropolia Ammattikorkeakoulun sisustusarkkitehtuurin uudesta opintolinjasta, joka koostuu kolmesta opintojaksoista: 3D-ohjelmat, Tietomallinnus ja Monialainen projekti. Hänen ratkaisuehdotuksensa sisältää myös Archicad-kliniikan, jonka tarkoituksena on tarjota opiskelijoille jatkuvaa tukea yritysyhteistyön avulla. Vaikka opintojaksojen pilotointia ei ollut vielä toteutettu, Remeksen työ antaa hyvän katsauksen opetuksen nykytilanteeseen sekä kehittämismahdollisuuksiin. (3) Yllä mainitut esimerkit osoittavat, kuinka yhteiskehittämisen menetelmät tarjoavat rakennusalalle innovatiivisen ja käyttäjälähtöisen lähestymistavan, joka parantaa rakennusten ja rakennusalaan liittyvien palveluiden laatua, vähentää riskejä ja tehostaa resurssien käyttöä. Sen lisäksi palvelumuotoilun avulla rakennuksista voidaan tehdä monitoimisempia, jotta ne soveltuvat paremmin käyttäjien tarpeisiin. Palvelumuotoilun menetelmien hyödyntäminen RADIAL-hankkeen työssä Käytännössä palvelumuotoilun menetelmät hyödyttävät RADIAL-hankkeen toimenpiteitä monin tavoin. Hankkeen tavoitteena on auttaa yrityksiä ja julkisia toimijoita valmistautumaan rakentamislain muutoksiin, jotka tulevat voimaan 2025. Hanketyöllä vahvistetaan osaamista tuottaa ja ylläpitää rakennusten ajantasaisia digitaalisia malleja. Alla olevassa kuviossa on esitetty hankkeen työvaiheet. Hankkeen työvaiheet jakautuvat neljään osaan: Ongelma-vaiheessa määritellään, minkälaista tietomallien hyödyntämisen puutteita rakennusalalla on havaittu tähän mennessä. Tarvekartoitus-vaiheessa hankkeen käynnistyessä lähdetään selvittämään, kuinka alan toimijat päivittävät tietomalleja toteumamalleiksi, millä tekniikoilla tai työkaluilla ja millaisia haasteita he kohtaavat toteumamallien laatimisessa. Tarvekartoituksessa hyödynnetään suosittuja palvelumuotoilumenetelmiä kuten haastatteluita, kyselyitä ja työpajoja. Ratkaisujen selvittäminen -vaiheessa kartoitetaan uusia lupaavia teknologioita ja käytäntöjä sekä testataan niitä eri koekohteissa. Tiedon ja osaamisen leviäminen -vaiheessa pilottikohteissa onnistuneista käytännöistä ja teknologioista laaditaan kuvaukset ja tietopaketit, jotka koulutuksissa ja työpajoissa levitetään yleisölle. Kirjoittajat Lada Stukolkina työskentelee projektisuunnittelijana Metropolian RADIAL-hankkeessa. Hän on koulutukseltaan palvelumuotoilija (YAMK) ja restonomi (AMK). Ladan intohimona on uusien ratkaisujen yhteiskehittäminen ja palvelukonseptointi. Nikolai Gordeev toimii projektipäällikkönä Metropolian RADIAL-hankkeessa. Hän on AMK rakennusinsinööri jolla on kokemusta tietomallien käsittelemisestä ja laskennan tehtävistä. Hän on kiinnostunut BIM maailmasta ja kestävästä kehityksestä. Lähteet Lindberg, P. 2019. Palvelumuotoilu rakennuttamistehtävissä (theseus.fi). RT 103058. 2019. Palvelumuotoilu kiinteistö- ja rakentamisalalla (rakennustietokauppa.fi) Remes, A. 2022. Tietomallintamisen opetus sisustusarkkitehtuurin opinnoissa (theseus.fi) -- Lisätietoa RADIAL-hankkeen verkkosivulta.
Rakennusalan menestys vaatii monialaista yhteistyötä ja uusia toimintatapoja
Rakennettu ympäristö käsittää hyvin laajasti eri toimijoita, joten osaaminen ja uusin tieto eivät aina välity osapuolten kesken. Alan oppilaitokset, tutkimuslaitokset, yritykset ja muut toimijat toteuttavat kehittämistoimintaa omissa erillisissä siiloissaan. Tämä hajautettu lähestymistapa estää usein uusien käytäntöjen ja teknologioiden tehokkaan leviämisen koko toimialalle. Se myös lisää turhaa päällekkäistä työtä, kun eri toimijat kehittävät samankaltaisia ratkaisuja tietämättä toistensa toimista. Tässä kirjoituksessa kerron, miten alan ekosysteemi tarjoaa tavan kehittää yhteyksiä elinkeinoelämään ja edistää tunnettavuutta kansallisesti ja kansainvälisesti. Lisäksi kuvailen, miten tärkeää hanketoiminta on alan ekosysteemien kehittymiselle. Rakennusteollisuus RT:n osaamistarveselvityksen mukaan osaavan työvoiman puute on suurin tekijä rakennusalan kasvun tiellä. Tulevaisuudessa työikäisten määrän vähentyessä on entistä tärkeämpää tunnistaa, millaista osaamista tarvitaan ja miten alan vetovoimaisuutta voidaan lisätä. Useiden tutkimusten mukaan poikkitieteellisellä rakennusalalla tulee lisätä riittävästi resursseja koulutukseen ja tutkimukseen, jotta osaavan työvoiman saaminen varmistetaan tulevaisuudessa ja voidaan edistää monipuolisesti alan digitalisaation ja vihreään siirtymään linkittyvää kehitystä. Osallistuvan tutkimuskumppanuuden avulla rakentuu yhteistyön kestävä perusmuuri Tutkimuksissa ja selvityksissä on tunnistettu, että eri koulutusorganisaatioiden yhteistyö on yksi pullonkaula koko rakennusalalla. Metropolia ammattikorkeakoulu toteuttaa noin 100 tutkimus- ja kehityshanketta vuosittain yhdessä kumppaneiden kanssa. Hankkeissa keskitytään yhteiskuntamme merkittävien ilmiöiden ympärille. Metropolian kiinteistö- ja rakennusalan osaamisalueen sekä tieto-ohjatun rakentamisen innovaatiokeskittymän yksi merkittävimmistä ilmiöistä keskittyy rakennetun ympäristön tulevaisuuden osaamistarpeiden määrittämiseen, alan osaajapulan taklaamiseen sekä alan vetovoimaisuuden kasvattamiseen. Useiden hankkeiden osalta yhteistyötä on tehty jo vuosia, ja yhteinen tekeminen on perustunut vahvaan luottamukseen osapuolten kesken. Näiden merkittävien haasteiden kimppuun tartuttiin noin vuosi sitten uudenlaisella rakennusalan oppilaitos- ja tutkimusverkoston yhteistyöllä. Metropolian, Stadin aikuis- ja ammattiopiston (Stadin ao) rakennusalan yksikön sekä Aalto yliopiston Mittauksen ja mallinnuksen laitoksen (MeMo) jakama yhteinen tahtotila oli kehittää yhteistä tekemistä ja koota yhteen pääkaupunkiseudun kolme merkittävää rakennetun ympäristön alan oppilaitosta. Tavoitteena oli toteuttaa kansainvälisesti korkealuokkainen oppilaitos- ja tutkimusverkosto. Yhteistyötä kutsuttiin aluksi nimellä KIRA Osaamiskeskittymä. Yhteinen visio ekosysteemistä toimijoita osallistamalla ja yhteiskehittämällä Yhteistyön alussa päätettiin osallistua mukaan HYTKE -hankkeen osallistavan tutkimuskumppanuuden pilottiin loppuvuodesta 2022, jonka tavoitteena oli auttaa KIRA Osaamiskeskittymän osapuolten sitouttamisessa ja muotoilla yhteistyöstä hankekokonaisuus, johon käynnistettäisiin rahoitushaku kevään 2023 aikana. Hankevalmistelussa oli tarkoitus hyödyntää HYTKE-pilotin mukana tuomia yhteiskehittämisen menetelmiä alkuvaiheen hanketavoitteiden määrittämiseen. Osana pilottia toteutettiin muun muassa fasilitoitu työpaja hankekumppaneiden kartoittamiseen ja tavoitteiden määrittämiseen. Työpajaan osallistui hankeorganisaatioiden osapuolia laajasti sekä Rakennusteollisuuden asiantuntijoita. Työpajasta koostettiin analyysi ja yhteenveto, jota hyödynnettiin hankevalmistelun edistämisessä. Työpajan tavoitteena oli synnyttää yhteinen visio: luoda oppilaitos- ja tutkimusverkosto, rakennetun ympäristön alan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan yhteistyön ekosysteemi, joka nostaa alan tunnettavuutta, kasvattaa yritysten kilpailukykyä ja lisää vetovoimaa rakentamisen toimialalla. Yhteistyön olisi tarkoitus kattaa koko rakennetun ympäristön ja rakentamisen elinkaari kaavoituksesta, suunnittelusta aina korjaamiseen ja purkamiseen asti. Monitahoinen rakennusalaa laajentava yhteistyö toisi selvästi lisää potentiaalia luoda innovaatioita ja uutta liiketoimintaa. Työpajasta ammennetun tiedon ja näkemysten pohjalta päätettiin hakea Helsingin kaupungin Innovaatiorahastolta rahoitusta keväällä 2023 vision eteenpäin viemiseksi. Aidon yhteistyön muodostuminen vaatii pitkäjänteistä ponnistelua Innovaatiorahasto myönsi rahoituksen kesäkuussa 2023 kaksivuotiselle hankkeelle Rakennusalan tieto- ja taitokeskittymä - Helsinki Myllypuron kampus. Hankkeessa profiloidaan ja käynnistetään keskittymän toiminta Metropolian koordinoimana. Hankkeessa syntyvä rakennusalan ekosysteemi vahvistaa alan yhteistyötä, avoimuutta ja uudistamista rakennetun ympäristön toimialan yritysten keskuudessa niin alueellisesti kuin kansainvälisestikin. Kaikki hankeosapuolet hyötyvät merkittävästi ekosysteemistä. Kynnys eri koulutusasteiden väliseen yhteistyöhön madaltuu ja toimita arkipäiväistyy, kun käytössä on yhteisiä oppimisympäristöjä ja valmiiksi mietittyjä toimintatapoja. Oppimisympäristöissä vertaisoppiminen tehostuu kun työn tekemisessä tarvittavaa tietoa ja osaamista lisätään tietoisesti ja tiedostamatta seuraamalla ja havainnoimalla toisten työskentelyä jakamalla hyviä käytäntöjä ja kokemuksia kysymällä ja neuvomalla toisia etsimällä ja pohtimalla yhdessä kollegojen kanssa ratkaisuja ongelmallisiin tilanteisiin. Yhteistyön avulla voidaan jakaa oppeja asiantuntijoiden kesken sekä edistää entisestään jo nykyisin tiivistä ja monimuotoista työelämäyhteistyötä. Hankkeen fyysinen toiminta keskittyy Helsingin Myllypuroon, minne Helsingin kaupunki on keskittänyt rakennusalan opetusta. Myllypuroon on rakennettu kahteen kiinteistöön modernit oppimisympäristöt ja -tilat. Ammattikorkeakoulu noin 2000 kiinteistö- ja rakennusalan sekä 5000 sosiaali- ja terveysalan alempien AMK- ja ylempien YAMK-tutkintojen opiskelijalle sekä toisen asteen oppilaitos 1100 rakennus- ja talotekniikka -alojen ammattiin opiskeleville. Lisäksi toimintaan osallistuu täydennyskoulutuksen ja muiden opintojen opiskelijoita. Kampuksilta ja lähialueelta löytyy myös erilaisia rakennusalan oppimiseen sekä TKI -toimintaan kehitettyjä tutkimus- ja oppimisympäristöjä. Hanke tukee Metropolian ydintehtäviä, jossa keskiössä on jatkuva, ilmiölähtöinen oppiminen. Lisäksi hanke tukee Metropolian ja Stadin ao:n modernien kampusten ja oppimisympäristöjen parhaan potentiaalin hyödyntämistä. Hanke tukee myös Metropolian ja Aalto-yliopiston TKI-toiminnan ja opetuksen yhdistämistä, sekä teknologiakehityksen siirtoa ja tutkimustulosten teollista hyödyntämistä alueella. Osallistavan tutkimuskumppanuuden menetelmien avulla onnistuttiin rakentamaan yhteistyön kestävä perusmuuri, jossa toiminta on järjestelmällistä ja yhteiseen tekemiseen on osapuolten vahva sitoutuminen. Yhteistyö ei jää vain hankkeen aikaiseksi, vaan tästä se yhteistyö vasta alkaa. Kirjoittaja Anna-Stina Tähkävuori työskentelee Metropoliassa innovaatiojohtajana Tieto-ohjatun rakentamisen innovaatiokeskittymässä. Hän on koulutukseltaan rakennusinsinööri (YAMK). Anna-Stina on työskennellyt noin 8 vuotta vuotta rakennusalalla työnjohto- ja rakennuttamistehtävissä sekä lähes viiden vuoden ajan Metropoliassa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan parissa. -- Metropolian Tieto-ohjattu rakentaminen innovaatiokeskittymä haluaa vastata meneillä olevaan rakennusalan murrokseen yhdistämällä tutkimus-, kehitys ja innovaatiotoiminnan sekä alan osaamistarpeet rakennusalaa palvelevalla tavalla. Tieto-ohjatun rakentamisen teemakokonaisuudet vuodelle 2022 on tiivistetty Metropolian laaja-alaisen osaamisen ja edistyksellisen kehitystyön tuloksena kolmeen kokonaisuuteen: Älykkäät kiinteistöt, Rakentamisen digitalisaatio ja Energiasiirtymä. Hytke-hanke rakentaa osallistuvaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa Metropolia Ammattikorkeakoululle ja verkostoissa hyödynnettäväksi. Tavoitteena on kestävä hyvinvointi ihmisten arjessa teknologiaa hyödyntämällä.
Vuokratyön 7 vahvuutta ja 7 kehittämiskohdetta
Vuokratyössä on kolme osapuolta: henkilöstöpalveluyritys, käyttäjäyritys ja vuokratyöntekijä. Vuokratyöntekijän työantaja on henkilöstöpalveluyritys, mutta työ tehdään käyttäjäyritykselle sen johdon ja valvonnan alaisena. Vuokratyötä pidetään käyttäjäyritykselle joustavana tapana vastata muuttuviin työvoimatarpeisiin. Työturvallisuus- ja hyvinvointikirjallisuudessa korostuvat vuokratyön negatiiviset vaikutukset vuokratyöntekijän hyvinvointiin. Vuokratyössä on kuitenkin myös vahvuutensa. Työntekijän työhyvinvoinnin kannalta on merkitystä, sillä tekeekö hän vuokratyötä omasta tahdostaan. Vuokratyö voi tarjota työntekijälle mahdollisuuden tutustua erilaisiin töihin ja työpaikkoihin ja saada myös vakituisen työn käyttäjäyrityksessä. Vuokratyö voidaan näkökulmasta riippuen nähdä työntekijän aseman heikentämisenä, vaihtoehtona työttömyydelle tai mahdollisuutena saada joustavasti monipuolisia työtehtäviä. Vuokratyön vahvuudet ja kehityskohteet henkilöstöpalveluyritysten näkökulmasta Selvitimme haastatteluilla henkilöstöpalveluyritysten johdon näkemyksiä siitä, mitä vahvuuksia ja kehityskohteita vuokratyössä on (Mattila 2022). Haastatteluihin osallistui 19 johdon edustajaa kymmenestä henkilöstöpalveluyrityksestä. Haastattelut tehtiin vuoden 2020 joulukuun ja vuoden 2021 maaliskuun välisenä aikana. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällön analyysillä. Haastattelujen perusteella vuokratyön vahvuuksia ovat Sopivan henkilön ja työn yhdistäminen Henkilöstöpalveluyritykset osaavat tunnistaa työntekijän osaamisen ja soveltuvuuden tehtävään. Niillä on myös laajat verkostot ja mahdollisuus tarjota työntekijälle erilaisia tehtäviä. Näin henkilöstöpalveluyritys pystyy yhdistämään oikean työntekijän oikeaan työhön, eikä työntekijäkään ole riippuvainen yhden (käyttäjä)yrityksen tilauskannasta. Ammattitaidon kehittäminen ja ylläpito Vuokratyöntekijä voi työskennellä erilaisissa tehtävissä ja näin kehittää ja ylläpitää ammattitaitoaan. Henkilöstöpalveluyritys myös tarjoaa lisäkoulutusta. Työn hallinta Vuokratyöntekijä voi valita missä työskentelee, millaista työtä tekee ja koska. Vuokratyöntekijän ei tarvitse sitoutua yhteen työpaikkaan. Myös tehtävät voivat vaihdella. Vuokratyöntekijällä voi myös olla mahdollisuus vaikuttaa työvuoroihinsa ja näin vaikuttaa myös palkkaansa. Tällaisella työn hallinnalla vuokratyöntekijä voi saavuttaa tasapainon työn ja vapaa-ajan välillä. Vuokratyö on mahdollista myös eläkkeellä tai kokopäivätyön lisänä. Joillekin vuokratyö voi olla myös harrastus ja tuoda sisältöä elämään. Vuokratyö on mahdollista eri elämän vaiheissa ja myös osatyökykyisenä. Edut ja palkitseminen Henkilöstöpalveluyritykset voivat tarjota vuokratyöntekijöille kattavammat edut kuin käyttäjäyritykset omille työntekijöilleen. Näihin kuuluvat sairaanhoidon sisältävä työterveyshuolto, kuntosalikortit ja hieronta. Tarvittavan henkilöstön saaminen ja henkilöstökustannusten ja -riskien hallinta Henkilöstöpalveluyritys tarjoaa käyttäjäyritykselle sen tarvitseman työvoiman sovittuun aikaan ja hintaan. Käyttäjäyritys voi myös hyödyntää henkilöstöpalveluyrityksen osaamista työturvallisuus- ja työsuhdeasioissa. Tämä mahdollistaa käyttäjäyrityksen resurssien käyttämisen sen ydintoimintaan. Työvoimapulan helpottaminen Henkilöstöpalveluyritykset helpottavat työvoiman liikkumista ja lisäävät työllisyyttä. Henkilöstöpalveluyritykset ovat myös huomanneet maahanmuuttajien ammattitaidon ja potentiaalin ja auttavat ulkomailta tulevaa työvoimaa byrokraattisissa ja käytännön asioissa. Työllisyyden edistäminen Vuokratyö voi johtaa jatkuvaan työsuhteeseen käyttäjäyrityksessä. Vuokratyö voi olla väylä työelämään ja tarjota vuokratyöntekijälle riittävän toimeentulon. Haastatteluissa esiin nousseita kehittämiskohteita ovat Työn jatkuvuuden ja urakehityksen tukeminen Henkilöstöpalveluyritysten tulisi tukea vuokratyöntekijöiden työn jatkuvuutta ja urakehitystä, myös kausityöntekijöillä. Viestintä ja perehdytys Henkilöstöpalveluyritysten, käyttäjäyritysten ja vuokratyöntekijöiden välistä viestintää ja palautekulttuuria pitäisi kehittää. Perehdytys käyttäjäyrityksissä on riittämätöntä. Vuokratyöntekijän osallistaminen ja sitouttaminen Vuokratyöntekijöitä saatetaan kohdella eriarvoisesti ja heidän voi olla vaikea integroitua työyhteisöön. Vuokratyöntekijä voi tuntea itsensä ulkopuoliseksi ja hänestä saattaa tuntua, ettei hän ole tervetullut käyttäjäyritykseen. Pitkät sopimukset auttavat tähän. Vuokratyöntekijän ja henkilöstöpalveluyrityksen välinen yhteys saattaa myös olla heikko. Riskienhallinta Vuokratyöntekijät eivät aina ilmoita työtapaturmista ja vaaratilanteista. Ilmoituskäytäntöjä ja ilmoitusten käsittelyprosessia pitäisi parantaa. Lain, eettisten periaatteiden ja sopimusten noudattaminen Henkilöstöpalveluyrityksissä ja käyttäjäyrityksissä ei aina ole riittävää lainsäädännön ja työehtosopimusten osaamista eivätkä vuokratyöntekijät tunne omia oikeuksiaan. Etenkin ulkomaalaisten työntekijöiden kohtelussa on huomattu epäeettistä toimintaa. Yhteistyön kehittäminen Henkilöstöpalveluyritysten, käyttäjäyritysten, työterveyshuoltojen, työvoimatoimistojen ja ammattiliittojen välistä yhteistyötä tulee parantaa. Sisäinen kehittäminen Henkilöstöpalveluyritysten tulee mitata ja arvioida työturvallisuutta, -terveyttä ja -hyvinvointia ja kehittää toimintaansa tulosten perusteella. Laki säätelee vuokratyötä Vuokratyötä voidaan kehittää yhä kestävämmäksi ideoimalla ja toteuttamalla ratkaisuja haastatteluissa tunnistettuihin kehittämiskohteisiin. Samalla vaikutetaan vuokratyöntekijöiden työturvallisuuteen, -terveyteen ja -hyvinvointiin. Haastattelutulosten perusteella pahimmassa tapauksessa kukaan kolmesta osapuolesta ei tunne lainsäädännön määrittämiä vastuita ja oikeuksia. Yhtenä ratkaisuna tähän on kehitteillä oleva Keikkakaveri-sovellus, johon on koottu tietoa vuokratyöstä. Keikkakaveri on myös työkalu palautteen antamiselle ja keräämiselle sekä työturvallisuusilmoituksen tekemiselle. Kirjoittajat Susanna Mattila, väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto, Tuotantotalous Kati Ylikahri, projektipäällikkö, Metropolia Ammattikorkeakoulu, Kestävä keikkatyö -hanke, Lähde Mattila, S., Ylikahri, K., Rekola, L., Cajander, N., Tappura, S., Kärkkäinen, R. 2022. Strengths and Development Needs in Temporary Agency Work: Temporary Work Agency Managers’ Perspective. In: Karwowski, W., Ahram, T., Millicevic, M., Etinger, D., Zubrinic, K. (Eds.) Human Systems Engineering and Design (IHSED2021): Future Trends and Applications. Issue 21 2022. (https://openaccess.cms-conferences.org/)
Puumyönteisyys kannattaa pääkaupungissakin
Puurakentaminen ja sen edistäminen ovat tällä hetkellä näkyvä ilmiö julkisessa keskustelussa. Sen voi havaita päivälehtien pääkirjoituksien kannanotoissa, mielipidekirjoituksissa ja Suomi-Areenan keskusteluohjelmien aiheissa. Kuluneen vuoden sisällä olemme voineet lukea, miten puurakentaminen on erittäin hiilitehokasta, puurakentaminen leikkaa tehokkaasti rakentamisen hiilipiikkiä, puurakentaminen on erinomainen rakentamistapa tiiviissä kaupungissa, puurakennukset voisivat niellä liki puolet sementtiteollisuuden päästöistä Euroopassa. Olemme huomanneet, että Tampereen kaupunki sai marraskuussa 2021 ympäristöministeriön ja Motivan ensimmäistä kertaa jaetun kunniamaininnan määrätietoisesta työstään puurakentamisen juurruttamiseksi saumattomaksi osaksi kasvavan kaupungin identiteettiä, perustoimintoja ja ilmastotyötä. (1) Myös Arkkitehtuurimuseon päänäyttely Toivoa puusta on herättänyt huomiotamme, sillä se käsittelee puuarkkitehtuuria toivon näkökulmasta. Tietoaineksen lisäksi näyttelyssä voi aiheeseen eläytyä muun muassa rakkauskirjeiden, videoteosten ja musiikin muodossa. (2) Miksi puusta on puhetta? Yhteiskunnalliset ja ilmastopoliittiset tarpeet edellyttävät puun käytön laajentamista sekä puuhun rakennusjärjestelmien ja -tuotteiden kehittämistä. Puurakentamisen ohjelma (2016–2022) on valtioneuvoston yhteinen, ympäristöministeriön hallinnoima ohjelma, jonka tavoitteena on lisätä puun käyttöä niin kaupunkien rakentamisessa, julkisessa rakentamisessa kuin suurissa puurakenteissakin. Ohjelma pyrkii samalla monipuolistamaan ja kasvattamaan puun käyttöä ja sen jalostusarvoa.(3) Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmassa 2019 annetaan selvät linjat puurakentamiselle. (4) Hallituksen tavoitteena on kaksinkertaistaa puun käyttö rakentamisessa hallituskauden aikana, osoittaa puurakentamiselle tavoitteet julkisessa rakentamisessa sekä kirittää osaamista ja koko arvoketjun kehitystä. Puun käyttöä kehittämällä voidaan tukea metsien kestävää ja järkevää käyttöä. Puun käyttö alentaa rakentamisen hiilijalanjälkeä, kun tarkastellaan rakennuksen koko elinkaarta materiaalin valmistuksesta rakentamiseen, käyttöön ja kierrätykseen. Teollisen puurakentamisen ratkaisut mahdollistavat materiaali- ja tuotantotehokkuuden kehittämisen sekä teollisten, hallittujen prosessien kautta myös laadun ja kustannustehokkuuden parantamisen. Puun käytön lisääminen rakentamisessa on tehokas keino edistää kansallisen energia- ja ilmastostrategian mukaisten ilmastotavoitteiden toteutumista vuoteen 2035 mennessä. Puun sitoma hiili myös säilyy rakenteissa ja kalusteissa pitkään hiilivarastona. Tehdään kestävä tulevaisuus tänään Vastuullisuus ja kestävä kehitys ovat osa kaikkea Metropolian toimintaa.(5) Matka puheista tekoihin voi silti olla joskus pitkä, sillä suurimman vaikuttavuuden aikaan saamiseksi kannattaa ensin laittaa suuret kivet paikoilleen. On toisin sanoen analysoitava huolella, mitkä teot tuottavat tehokkaimmin haluttuja tuloksia ja hoidettava ne kuntoon. Soraa, mursketta ja hiekkaa on silti mahdollista lisätä isojen kivien väleihin niin, ettei fokus lainkaan häviä näköpiiristä. Tällaisena tekona voidaan pitää Metropolian kiinteistö- ja rakennusalan hanketta, jossa puumyönteistä rakentamista edistettiin vuonna 2021 täysin uudenlaisen konseptin kautta. Se osoitti, ettei kestävä kehitys ole vain tutkimusta tai innovaatiotoimintaa, vaan myös pedagogisen ajattelun voimaa. Asenne ratkaisee Metropoliassa puurakentaminen ei ole perinteisesti ollut keskiössä rakennustekniikan opetussuunnitelmissa, sillä sen asema pääkaupunkiseudun rakennuttamisessa on ollut tähän asti melko vähäinen. Mutta 2020-lukua ajatellen oli tärkeä pohtia, kumpi on muna ja kumpi kana? Jos jokin näkökulma uupuu täysin sinänsä vaativista nelivuotisista opinnoista, löytyykö intoa sen haltuunottoon myöhemmin? Entä jos Metropolia lähtisi rohkeasti edistämään puumyönteisen rakentamisen osaamispääomaa pääkaupunkiseudulla? Eikö kannattaisi varmistaa monikerrospuurakentamisen ja -rakennesuunnittelun perusteiden sisältyminen kiinteistöalan kaikkien opiskelijoiden opintosuunnitelmiin tutkinnosta tai suuntautumisesta riippumatta −vähintäänkin vapaasti valittavina opintoina? Myönteiset asenteet puun monipuolista käyttöä kohtaan edellyttävät uudisrakentamisen ja peruskorjaamisen eri suunnittelu-, tuotanto- ja alihankintaketjuissa sitä, että kaikilla ammattilaisilla on riittävän yhtenäinen, nykytietämykseen nojautuva osaamisperusta. Metropolia voi olla avaintekijä siinä, että alalle saadaan kriittinen massa hyvän pohjakoulutuksen omaavia, ympäristötekniikkaa ja kilpailutusta tuntevia kiinteistö- ja rakennusalan osaajia. Pääkaupunkiseudulla on merkittävä osaajapula ylipäätään rakennusalan ammattilaisista, rakennusinsinööreistä, suunnittelijoista, työnjohtajista, rakennussähköasentajista, erikoistyöntekijöistä ja avustavista työntekijöistä (katso esimerkiksi Ammattibarometri II/2020). Monikerroksisen puurakentamisen tai rakennesuunnittelun osaajia pääkaupunkiseudulla on ehdottomasti liian vähän tarpeeseen ja puurakentamisen edistämistavoitteisiin nähden. Pääkaupunkiseudulla on niin ammattikorkeakouluissa kuin toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa vähiten rakennusalan aloituspaikkoja suhteessa rakentamisen volyymiin. Siksi on tärkeää, että Uudenmaan maakunnan ainoassa tekniikan ja rakennusalan suomenkielistä ammattikorkeakouluopetusta tarjoavassa korkeakoulussa, Metropoliassa, on puurakentamisen perusteisiin liittyvää oppisisältöä. Jaetaan hyvää Ympäristöministeriön ja Puumiehet ry:n tuella vuoden 2021 aikana työryhmä Tuire Ranta-Meyer, Mauri Konttila, Arttu Pelgonen ja Monica Aejmelaeus toteuttivat verkkopohjaisen opintokokonaisuuden teollisesta, suuren mittakaavan puurakentamisesta, puurakenteista ja puurakentamisen ympäristövaikutuksista. Metropolia oli ainoa ammattikorkeakoulu, joka sai ympäristöministeriön puurakentamisen ohjelmasta rahoitusta vuodelle 2021. Teollisen puurakentamisen opintokokonaisuus sisältää kolme 5 op:n laajuista opintojaksoa: Johdatus puurakentamiseen ja kestävään kehitykseen Puurakenteet ja puurakentamisen perusteet Puurakentamisen käytännön projekti Näistä kaksi ensimmäistä opintojaksoa on toteutettu kokonaan verkkopohjaisina opintoina Moodle-alustalla niin, että ne sisältävät videoituja asiantuntijapuheenvuoroja työelämästä opetusmateriaaleja lukutehtäviä ja oppimistehtäviä. Tällä hetkellä käynnissä on opintojaksojen pilotointi rakennusalan työnjohdon ja rakennustekniikan tutkinto-ohjelmissa, jotta tarjottava koulutustuote on varmasti looginen ja toimiva opiskelijoiden kannalta. Metropolian rakennusalan kaikille opiskelijoille puurakentamisen opintojaksoja tarjotaan kesäopintoina 2022 ja kokonaisuus syyslukukauden 2022 aikana. Tärkeä osa toteutusta on myös yhteistyö Stadin ammattiopiston kanssa. Myöhemmin suoritusmahdollisuus on tarkoitus avata avoimen ammattikorkeakoulun tarjonnassa ja Suomen ammattikorkeakoulujen yhteisen digitaalisen opintotarjontaportaalin CampusOnlinen kautta. Lisäksi oppimateriaali lisensioidaan soveltuvin osin avoimella lisenssillä ja julkaistaan avointen oppimateriaalien kirjastossa, jota opetus- ja kulttuuriministeriö, Opetushallitus ja CSC – Tieteen tietotekniikan keskus yhdessä kehittävät. Metropolian kestävän kehityksen strategian mukaisesti sisällöt jaetaan yhteistyökumppaneille ja työelämään niin, että ne muodostuvat jatkossa osaksi vähähiilisen rakentamisen suomalaista ammattitaitoa. Lähteet Ympäristöministeriö: Julkisen puurakentamisen edelläkävijä -kunniamaininta Tampereelle https://www.mfa.fi/nayttelyt/toivoa-puusta/ Valtioneuvosto: Puurakentamisen toimenpideohjelma Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta. Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelma 2019, strateginen kokonaisuus ”Hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi sekä asuntopolitiikka”, tavoitteet 3 ja 4. Metropolian kestävä kehitys Kirjoittaja Tuire Ranta-Meyer on toiminut korkeakoulutuksen parissa johtajana ja asiantuntijana yli 30 vuotta. Hänet tunnetaan niin Metropolian kulttuurialan perustajana ja johtajana kuin korkeakoulujen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden puolestapuhujana. Hän on myös Suomen johtava Erkki Melartin -tutkija, vertaisarvioidun tieteellisen kausilehden päätoimittajana, useiden yhdistysten ja valtuuskuntien puheenjohtaja tai luottojäsen. Hän innostuu mahdottomalta tuntuvista haasteista ja harrastaa mitä vain viulunsoitosta vintageen − mutta ei pelaa koripalloa eikä suosi avantouintia. Tuire on valmistunut sekä musiikin että filosofian maisteriksi ja väitellyt tohtoriksi Jyväskylässä. Vuodesta 2010 alkaen hänellä on ollut dosentuuri Jyväskylän yliopistossa. Metropoliassa hän toimii yhteistyöstä ja verkostoista vastaavana johtajana.
Tikissä on Metropolian tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) blogi. Bloggaajat ovat ammattikorkeakoulun henkilöstöä sekä muita TKI-toiminnan asiantuntijoita. Jos haluat kirjoittaa blogiin, ota yhteyttä toimituskuntaan.
Milla Åman Kyyrö, päätoimittaja
Viestinnän asiantuntija, TKI-hankkeet ja kehittäminen
p. 050 342 0341
milla.amankyyro@metropolia.fi
Päivi Keränen
Projektipäällikkö, Muotoilu
p. 040 184 1952
paivi.keranen@metropolia.fi
Jussi Linkola
Projektisuunnittelija, Hankeviestintä- ja julkaisupalvelut
p. 040 184 2448
jussi.linkola@metropolia.fi
Toimituskunta toimittaa Tikissä-blogin sisällöt ennen julkaisua.
3AMK ammattikorkeakoulu asiantuntija Dallaten FUTU hanke hankeviestintä hankkeet hyvinvointi innovaatio innovaatio-opinnot innovaatiot Innovation johtaminen Katse tulevaisuuteen kehittäminen keksintö kestävä kehitys koulutus metropolia minno nuoret Oona-hanke opiskelijat oppiminen osaaminen osaamisen kehittäminen resilienssi service design sosiaali- ja terveysala tekoäly tki TKI-toiminta tulevaisuus tuottavuus tutkimus työelämä työhyvinvointi työllistyminen viestintä vuorovaikutus yhteiskehittäminen yrittäjyys yritystoiminta yritysyhteistyö
Ideoimme, rikastamme ja kehitämme käytäntöön uusia ratkaisuja yhteistyössä yritysten, julkisen sektorin, järjestöjen ja asukkaiden kanssa.