Avainsana: Naisyrittäjä
Yrittäjänaisten digitaidot vauhdittavat kasvua
Oman osaamisen lisääminen, kouluttautuminen ja erityisesti omien digitaitojen kehittäminen ovat yleisestikin yrittäjille tärkeitä asioita, mutta yksinyrittäjillä jopa tärkeämpää kuin muilla yrittäjillä. Yksinyrittäjyys on nimenomaan naisyrittäjyyttä leimaava piirre. Naisyrittäjien digitaitojen kehittämiseen panostaminen on erityisen tärkeää, sillä sukupuoli vaikuttaa edelleen digitaalisiin valmiuksiin ja siten myös naisyrittäjien yritystoimintaan. Samalla tuetaan talouskasvua ja kilpailukykyä ja vähennetään eriarvoisuutta. Naisten digitaalisten taitojen parantamiseen suunnatut investoinnit vauhdittavat naisten etenemistä kaikissa urakehityksen vaiheissa – siis myös yrittäjinä. (1) Digitaitoja oppimassa – naisyrittäjien kokemuksia Oon@2.0 -hankkeessa Vastauksena pienyrittäjänaisten digiosaamisen ja -taitojen kehittämisen tarpeeseen Metropolia ammattikorkeakoulussa on toteutettu vuosina 2020-2023 Oon@2.0 -”Yrittäjänaisten liiketoiminnan kasvua digitalisaation ja kumppanuusverkostojen kautta” -hanketta. Oon@2.0 tarjosi uudenlaisen, kasvuhaluisten yrittäjänaisten tarpeisiin vastaava koulutuskokonaisuuden. Osallistujille avattiin digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia ja tuettiin kasvuhaluisten yrittäjänaisten osaamista digitalisaation hyödyntämisessä. Osana koulutusta tarjottiin myös tarvekartoitukseen perustuvaa yksilöllistä tukea liiketoiminnan kasvattamiseen. Hankkeen digikoulutuksen kokonaisuuteen osallistuneille yrittäjänaisille toteutettiin kyselytutkimus ennen ja jälkeen koulutukseen osallistumisen. Alkukyselyssä arvioinnin kohteena olivat muun muassa yrittäjien arviot oman osaamisen ja yrityksen nykytilasta sekä oman osaamisen ja yrityksen kehittämistarpeista. Myös yrittäjien ajatukset yrityksen kasvuhalukkuudesta ja kasvun esteistä olivat arvioinnin kohteena. Miten meni, muuttuiko mikään? Koulutukseen osallistumisen jälkeen toteutettiin kokoava kysely, jossa teemana oli muutos. Vastanneita yrittäjiä oli 24. Yrittäjät arvioivat omaa osaamistaan ennen koulutusta ja koulutuksen jälkeen. He arvoivat myös yrityksensä jäljelle jäänyttä kehittämistarvetta. Lopuksi vastaajat arvioivat hyötyä, jota kokivat saaneensa koulutuksesta sekä koulutuksen jälkeen tekemiään digitaalisia tekoja. Oman osaamisen muuttuminen Osallistuneet naisyrittäjät arvioivat oman osaamisen tasoa ennen koulutusta ja koulutuksen jälkeen 11 eri teeman kautta. Skaala oli 1-6, jossa 1= en osannut/osaa ollenkaan ja 6= osasin tosi hyvin/osaan tosi hyvin. Teemat olivat: Digiosaamiseni yleisesti Markkinointi sosiaalisessa mediassa Hakukonemarkkinointi Muiden digitaalisten kanavien käyttö markkinoinnissa Verkkosivujen tekeminen Verkkosivujen päivittäminen/uudistaminen Digitaaliset työvälineet ja -ympäristöt Verkkokaupan tekeminen Verkkokaupan ylläpitäminen Myynti sosiaalisen median kanavissa Yrityksen tietoturva Yrittäjien arviot osaamisestaan ennen koulutusta kaikista 11 teemasta olivat välillä 2.0-3.6 (skaala 1-6). Matalimmat arvot ennen koulutusta saivat verkkokauppaan liittyvät teemat ”Verkkokaupan tekeminen” ja ”Verkkokaupan ylläpitäminen”. Nämä molemmat ”Verkkokaupan tekeminen” ja ”Verkkokaupan ylläpitäminen” saivat matalimmat arvot kaikista 11 teemasta myös koulutuksen jälkeen Korkeimman arvon ennen koulutusta yrittäjät antoivat teemoille ”Digiosaamiseni yleisesti” ja ”Markkinointi sosiaalisessa mediassa”. Nämä saivat korkeimmat arvot myös koulutuksen jälkeen. Yrittäjät arvioivat kaikissa 11 teemassa yhdenmukaisesti oman osaamisensa parantuneen koulutuksen jälkeen, arviot olivat väliltä 2.7-4.5. Suurin kasvu yrittäjien arvioimina alkutilanteesta lopputilanteeseen oli teemassa ”Myynti sosiaalisen median kanavissa”. Seuraavaksi suurimmat kasvut olivat teemoissa ”Digiosaamiseni yleisesti” ja ”Muiden digitaalisten kanavien käyttö markkinoinnissa”. Pienin kasvu tuli teemoihin ”Verkkosivujen tekeminen” ja ”Digitaaliset työvälineet ja ympäristöt”. Muutokset olivat tilastollisesti merkitseviä. Oman osaamisen muuttuminen oli hyvin yhdensuuntaista: osaamisen arvioitiin parantuneen jokaisessa teemassa. Kuitenkin erityisesti verkkokauppaan liittyvät seikat: verkkokaupan ylläpitäminen ja tekeminen vaativat vielä lisää opiskelua. Näissä osaaminen oli koulutuksenkin jälkeen matalimmalla tasolla. Taulukossa 1 kyselyvastausten tarkemmat tulokset. Oman osaamisen muuttuminen Ennen koulutusta Koulutuksen jälkeen Digiosaamiseni yleisesti 3.6 4.5 Markkinointi sosiaalisessa mediassa 3.6 4.4 Hakukonemarkkinointi 3 3.8 Muiden digitaalisten kanavien käyttö markkinoinnissa 3.2 4.1 Verkkosivujen tekeminen 3.1 3.7 Verkkosivujen päivittäminen/uudistaminen 3.4 4.1 Digitaaliset työvälineet ja -ympäristöt 3.5 4.1 Verkkokaupan tekeminen 2 2.7 Verkkokaupan ylläpitäminen 2.1 2.8 Myynti sosiaalisen median kanavissa 2.8 3.8 Yrityksen tietoturva 3.1 3.8 Taulukko 1. Oman osaamisen muuttuminen, skaala 1-6, 1= en osannut/osaa ollenkaan ja 6= osasin tosi hyvin/osaan tosi hyvin. Yrityksen kehittämistarve koulutuksen jälkeen Osallistuneet naisyrittäjät arvioivat oman yrityksensä kehittämistarvetta koulutuksen jälkeen 11 eri teeman kautta. Skaala oli 1-6, jossa 1= ei jäänyt tarvetta kehittämiseen ja 6= paljon vielä kehitettävää koulutuksen jälkeen. Teemat olivat: Digiosaaminen Markkinointi sosiaalisessa mediassa Hakukonemarkkinointi Muiden digitaalisten kanavien käyttö markkinoinnissa Verkkosivujen tekeminen Verkkosivujen päivittäminen/uudistaminen Digitaaliset työvälineet ja -ympäristöt Verkkokaupan tekeminen Verkkokaupan ylläpitäminen Myynti sosiaalisen median kanavissa Yrityksen tietoturva Yrittäjien arviot yrityksiensä kehittämistarpeista vaihtelivat eri teemojen suhteen. Eniten kehitettävää yrittäjät arvioivat jääneen teemoihin ”Hakukonemarkkinointi” ja ”Markkinointi sosiaalisessa mediassa”. Korkeimman keskiarvon lisäksi näissä molemmissa teemoissa eniten vastattu arvosana oli 6. Vastaajat arvioivat siis yritykseensä jääneen näissä kahdessa teemassa paljon kehitettävää. Kaikissa muissa teemoissa keskiarvot olivat matalampia. Yrittäjät arvioivat, että koulutuksen jälkeen yritykselle ei jäänyt enää paljoa tai ollenkaan kehitettävää. Yrittäjät antoivat matalimmat keskiarvot teemoille ”Verkkosivujen päivittäminen/uudistaminen”, ”Verkkokaupan tekeminen” ja ”Verkkokaupan ylläpitäminen”. Matalien keskiarvojen lisäksi näissä kolmessa teemassa eniten vastattu arvosana oli 1 (=ei jäänyt kehittämistarvetta). Yrittäjät jakautuivat vastauksissaan kahteen hyvin erilaiseen heterogeeniseen ryhmään ja sijoittuivat skaalan eri päihin. Toiset yrittäjät arvioivat yrityksilleen jääneen enemmän kehittämistarvetta ja toiset yrittäjät eivät havainneet enää kehittämistarvetta. Yrittäjien tai yritysten iällä ei ollut vaikutusta annettuihin arvioihin. Hankkeen yleisen onnistumisen arviointi Hankkeen onnistumista yrittäjät arvioivat neljän eri kysymyksen kautta. Käytetty skaala oli 1-6, jossa 1= ei ollenkaan ja 6= tosi paljon. Kysymykset olivat: Valmiuteni hyödyntää digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia liiketoimintani kehittämisessä vahvistui Verkostoiduin ainakin yhden kumppanin kanssa Yrittäjänä toimimiseni vahvistui Hyvinvointini lisääntyi Yrittäjät arvioivat hankkeen onnistuneen parhaiten omien valmiuksien vahvistamisessa hyödyntää digitaalisuuden tarjoamia mahdollisuuksia. Hiukan yli puolet vastaajista arvioi omien valmiuksien vahvistuneen paljon (arvosana 5 tai 6), yleisin vastaajien antama arvosana oli myös 5. Noin viidennes vastaajista puolestaan ei kokenut tällaista valmiuksien muuttumista (arvosana 1 tai 2). Verkostoitumisen suhteen vastaajat jakautuivat voimakkaammin skaalan eri päihin. Hiukan yli puolet vastaajista koki, että verkostoitumista ei juurikaan tapahtunut (arvosana 1 tai 2), kun taas tyytyväisiä verkostoitumiseen toisten yrittäjien kanssa oli noin kolmannes vastaajista (arvosana 5 tai 6). Myös vastaajien yleisimmin antama arvosana 1 nostaa esille sen, että verkostoituminen oli hankalampaa. Vastaukset yrittäjänä toimimisen vahvistumiseen sijoittuivat skaalan eri päihin. Kolmasosa vastaajista koki yrittäjyytensä vahvistuneen (arvosana 5 tai 6). Toisaalta kolmasosa vastaajista ei kokenut juuri ollenkaan tällaista vahvistumista (arvosana 1 tai 2). Myös hyvinvoinnin lisääntymisen suhteen vastaajat jakautuivat skaalan eri päihin: kolmasosa vastaajista arvioi oman hyvinvointinsa kasvaneen (arvosana 5 tai 6). Noin puolet vastanneista eivät kokeneet hyvinvointinsa kasvaneen (arvosana 1 tai 2) Varsinaisia digitaalisuutta kehittäviä tekoja yrittäjät tekivät ahkerasti. Yli 70 % vastaajista ilmoitti ottaneensa käyttöön vähintään yhden uuden digitaalisen työkalun, 60 % ilmoitti päivittäneensä vähintään yhden vanhan digitaalisuutta hyödyntävän työkalun ja yli 80 % yrittäjistä ylipäätään vahvistaneensa omaa osaamistaan. Taulukossa 2 koottuna kyselyn vastaukset. Hankkeen onnistuminen keskiarvo keskihajonta moodi Valmiuteni hyödyntää digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia liiketoimintani kehittämisessä vahvistui 4.1 1.5 5 Verkostoiduin ainakin yhden kumppanin kanssa 3.0 2.1 1 Yrittäjänä toimimiseni vahvistui 3.3 1.7 1 Hyvinvointini lisääntyi 3.0 1.9 1 Taulukko 2. Hankkeen onnistuminen, skaala 1-6, 1= ei ollenkaan ja 6= tosi paljon. Koulutuksen vaikutukset ulottuvat pitkälle Palautteen perusteella koulutuksella oli vaikutusta osallistujien digiosaamisen kehittämisessä. Muutokset olivat osin hyvinkin suuria. Eräs osallistuja kirjoittikin, että tietämys ja käsitys työkaluista laajeni, nyt tietää enemmän mitä pitää tehdä, mistä hakea apua. Mutta että käyttöönotto vaatii vielä paljon opettelemista, kasvua yrittäjänä, yrittäjäidentiteetin vahvistumista ja valmiutta ottaa selvää ja tietoa vaihtoehdoista. Toinen kirjoitti, että nyt hän ymmärsi kuinka vähän oikeasti tietää. Useampi yrittäjä ilmoitti tehneensä myös verkkokauppaan liittyviä kokeiluja ja jopa avanneensa oman verkkokaupan. Verkkokauppa on tällä hetkellä pienyrittäjille tärkeä väline liiketoiminnan kasvattamisessa ja siihen liittyvää koulutusta pitäisi edelleen olla tarjolla. Tämä tuli myös tuloksissa hyvin esille kehittämiskohteena. Oon@2.0-hankkeessa oli yhdessä tekemistä varten suunniteltu kumppanuusverkostotapaamisia, mutta Covid-19 pandemian takia kaikki toteutettiinkin virtuaalisesti verkossa. Tutkimuksissa suuri osa osallistujista kertoo oppivansa työelämässä toisilta ja tekemällä töitä muiden kanssa. Tällaista luonnollista yhdessä tekemisen innostusta ei tässä hankkeessa kuitenkaan päässyt suuresti kehittymään. Hyvinvoiva yrittäjänainen -pienryhmätoiminnassa kokoonnuttiin livenä ja se tuki juurikin vertaisoppimista ja -sparrausta. Miten oppimista tuetaan tulevaisuudessa? Naisyrittäjille suunnattavilla digikoulutuksilla on edelleen tilausta. Sitran tutkimuksen (2) mukaan uuden oppiminen innostaa ja herättää uteliaisuutta sekä tuottaa yleisesti hyvinvointia. Muuttuvassa maailmassa pärjääminen on myös tärkeä syy oppimiseen. Vastaajajoukko jakautui hyvin monen teeman suhteen vastauksissaan skaalan eri päihin, olivat hyvin heterogeenisia, joten erilaisuuden huomioiminen olisi tulevissa koulutuksissa tärkeää. Toiset yrittäjistä osasivat jo valmiiksi paljon ja kehittyivät nopeasti, kun taas toiset olivat osaamisessaan vielä alkutaipaleella. Koulutusta pitäisi eriyttää enemmän osallistujien lähtötaitojen, erilaisten yritystoimintojen ja tarpeiden mukaisiin ryhmiin. Jatkossa voisi myös miettiä uudentyyppistä oppimismuotoa, itsereflektiota, jossa nostetaan esiin esimerkiksi teemoina minä digiosaajana, mitkä ovat osaamistarpeeni, onko kyse tekniikasta vai sosiaalisesta puolesta, sekä käytettäisiin vertaismentorointia. Yhdessä tekemistä ja oppimista tulisi mahdollisissa jatkohankkeissa vielä lisätä. Kirjoittaja Kaarina Pirilä työskentelee Metropoliassa yliopettajana Kuntoutus ja tutkiminen -osaamisalueella. Hän on koulutukseltaan kasvatustieteen tohtori ja optikko. Kaarina on kokenut tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan kehittäjä. Kaarina toimii parhaillaan tutkijana Metropolian testaus- ja tutkimuspalveluita tarjoavassa Metropolia Proof Health’issä. Lähteet Women and Men in ICT: a Chance for Better Work–Life Balance. Sukupuolten tasa-arvo ja digitalisaatio Euroopan unionissa 2018. EIGE, EU:n sukupuolten tasa-arvoa käsittelevä tietokeskus. (eige.europa.eu) Elinikäinen oppiminen Suomessa 2019 -tutkimus. 2020. Sitra ja Innolink. — Oona 2.0 – yrittäjänaisten liiketoiminnan kasvua digitalisaation ja kumppanuusverkostojen kautta on Euroopan sosiaalirahaston (ESR) osarahoittama hanke, jota Metropolia Ammattikorkeakoulu toteuttaa Uudenmaan alueella. Hankkeessa pyritään vahvistamaan yrittäjänaisten digiosaamista, tukemaan yrityksen kehittämiseen tähtääviä digitekoja sekä vahvistamaan yrittäjien hyvinvointia ja verkostoja. Hankkeen toiminta-aika on ollut 1.4.2020-30.6.2023.
Yrityksen kasvuhalukkuus, kasvun keinot ja esteet – pitääkö aina kasvaa?
Usein ajatellaan, että menestyvän yrityksen tulee kasvaa, mutta hakeeko jokainen yrittäjä kasvua? Hinnalla millä hyvänsä? Aikaisemmista tutkimuksista selviää, että Suomen lähes kahdestasadasta tuhannesta yksinyrittäjästä valtaosa hakee liiketoiminnan kasvua. Suomen Yrittäjät ry:n vuonna 2022 toteuttaman yksinyrittäjäkyselyn mukaan 56 % palvelujen ja 68 % kaupan alan yksinyrittäjistä tavoittelee kasvua voimakkaasti tai maltillisesti ja iän myötä kasvuhalukkuus laskee. (1) Kiinnostuneimpia kasvamisesta ovat nuorimmat yrittäjät. Kasvuhalukkuus vähenee, kun yrittäjä vanhenee. Osa yrittäjistä on taas tehnyt tietoisen päätöksen työllistää vain itsensä. Yksinyrittäjän kasvun rajat voivat tulla nopeasti vastaan, sillä yrittäjäjärjestöjen tutkimusten mukaan 25 % yksinyrittäjistä työskentelee yli 50 tuntia viikossa, osa jopa yli 70 tuntia viikossa. Mitä yrityksen kasvulla tai kasvamisella oikeastaan tarkoitetaan? Yrityksen kasvaminen tarkoittaa eri ihmisille eri asioita. Yleensä yrityksen kasvulla tarkoitetaan liikevaihdon kasvua, johon pyritään vaikkapa myyntiä kasvattamalla, uusia tuotteita ja markkinoita etsimällä, siis yleisesti toiminnan laajentamisella. Kasvu voi olla myös paljon muuta: osaamisen kasvattamista, myynnin tehostamista, kannattavuuden kasvua, digitaalista kasvamista, kasvua yrittäjänä, toimipaikkojen lisäämistä, laajentamista ulkomaille, verkostoitumista toisten yrittäjien kanssa, yrittäjän hyvinvoinnin kasvua ja niin edelleen. Yritysten kasvustrategiat ovat erilaisia ja määrittävät sen, mihin yritys kohdistaa kasvuaan. Naisyrittäjien ajatuksia kasvusta ja sen esteistä on kartoitettu Metropolia Ammattikorkeakoulussa on toteutettu vuosien 2020-2023 aikana Oon@2.0 -Yrittäjänaisten liiketoiminnan kasvua digitalisaation ja kumppanuusverkostojen kautta -hanketta. Hankkeen puitteissa on toteutettu osallistuneille naisyrittäjille kyselytutkimuksena kartoitus, jonka tuloksista käy ilmi yrittäjien käsityksiä yrityksensä kasvuhalukkuudesta ja kasvun keinoista, sekä yrityksen keskeisimmistä kasvun esteistä. Hankkeessa selvitettiin myös naisyrittäjien käsityksiä digiosaamisensa nykytilasta ja kehittämistarpeista, sekä yrityksen nykytilasta ja kehittämistarpeista, tulokset on koottu blogitekstiin Yrittäjänaisten digiosaamista tukemassa. Hankkeessa tehdyssä tutkimuksessa yli puolet vastanneista naisyrittäjistä ilmoitti yrityksensä hakevan aktiivisesti kasvua. Tärkeimpänä kasvun keinona oli uusien asiakkaiden ja markkinoiden etsiminen. Noin 30% vastanneista naisyrittäjistä ilmoitti yrityksensä kasvavan mahdollisuuksien mukaan, he eivät hakeneet aktiivisesti kasvua. Suosituimmiksi kasvun keinoiksi yrittäjät nostivat uusien asiakkaiden ja markkinoiden etsiminen sekä oman osaamisen vahvistaminen. Erityisesti verkon käyttäminen, digitaalisuus ja markkinoinnin osaamisen kehittäminen nousivat näissä esille. Oman osaamisen vahvistamiseen liittyi myös verkostoituminen, uusien tuotteiden ja palveluiden kehittäminen sekä uusien teknologioiden ja verkkokaupan käyttöönotto. Yrittäjään liittyvät tekijät eli oma jaksaminen, työajan lisäämisen mahdottomuus, yritystoiminnan henkilöityminen yrittäjän omaan ammattitaitoon ja oman osaamisen riittämättömyys olivat keskeiset esteet yrityksen kasvulle. Huomattavaa oli, että osalla yrittäjistä monet kasvun esteet tuntuivat kasautuvan voimakkaasti yhteen. Tällaisia yrittäjiä tulisi tukea enemmän. Yrittäjän hyvinvointia voisi esimerkiksi lisätä verkostoitumalla muiden yrittäjien kanssa enemmän. Tässä tutkimuksessa yrittäjät eivät hyödyntäneet yhteistyötä kovinkaan paljon. Osaamisen kehittämiseen ja oman osaamisen riittävyyden varmistamiseen tulisi myös kiinnittää huomiota. Kasvuhalukkuus voi heiketä iän myötä ”Aloittavana yrittäjänä panostan nyt todella paljon kasvuun”, toteaa naisyrittäjä. Yrittäjänaisilta kysyttiin yleisesti suunnitelmia yrityksen kasvulle. Kasvulla tarkoitettiin tässä kyselyssä liiketoiminnan kasvua. Yrittäjistä suurin osa haki kasvua joko aktiivisesti (N=28, 61%) tai kasvamalla mahdollisuuksien mukaan (N=14, 30%). Yrittäjän ikä vaikutti tilastollisesti merkitsevästi kasvuhalukkuuteen: mitä vanhempi yrittäjä, sitä vähäisempi oli kasvuhalukkuus. ”Mietin kuinka paljon vielä jaksan satsata yritykseen, koska olen jo eläkkeellä!” kirjoitti eräs vastaaja. Useammat naisyrittäjät kertoivat tutkimuksen avoimissa vastauksissa yrityksen kasvuajatuksista monipuolisesti. Erityisesti nousi esille kasvun mahdollistavan oman toimeentulon. ”Yritykseni kasvaa vain siksi, että työllistän näin itseni ja, että palkka vastaisi normaalia vastaavasta työstä vieraalla maksettavaa markkinatasoista asiantuntijapalkkaa. Sitä se ei nyt ole”, mainitsee eräs naisyrittäjä. Samat kasvun keinot eivät toimi jokaiselle yrittäjälle ”Verkkoliiketoiminta on ainoa mihin levitän toimintaani”, kirjoittaa naisyrittäjä. Kasvun keinoja yrittäjät arvioivat kymmenen teeman kautta. Yrittäjät arvioivat kasvun keinoja asteikolla 1-10. Numero 1 tarkoitti ”ei merkitystä/emme käytä” ja numero 10 ”tärkeää/käytämme eniten”. Mitä suuremman arvon yrittäjä ilmoitti, sitä tärkeämmäksi hän arvioi teeman olevan yritykselle. Teemat olivat: Palkkaan uusia työntekijöitä Verkostoidun kumppanin kanssa Vahvistan omaa osaamista Kehitän uusia tuotteita tai palveluja Lisään/etsin uusia asiakkaita/markkinoita Käyttöönotan uusia teknologioita Verkkokaupan avulla Laajennan toiminnan uusille toimialoillemi En hae kasvua ollenkaan Muu keino Tärkeimpänä kasvun keinona yrittäjät ilmoittivat lisäävänsä tai etsivänsä uusia asiakkaita tai markkinoita, jopa 78 % vastanneista arvioi tämän arvosanalla 9 tai 10 (erittäin tärkeää). Naisyrittäjät mainitsivat avoimissa vastauksissa muun muassa verkon käyttämistä uusien asiakkaiden hankintaan, toiminnan muuttamisesta laadukkaammiksi verkkokursseiksi, jolloin pysyy monistamaan asiakaskuntaa ja olemassa olevien asiakkaiden käyttämistä suosittelijoina verkostoilleen. Messujen merkitys ja kansainvälistyminen mainittiin myös uusien markkinoiden hankintakeinoina. Tulokset ovat osin linjassa Suomen Yrittäjien Yksinyrittäjäkyselyn 2022 tulosten kanssa, jossa tärkeimmäksi kasvukeinoksi arvioitiin uusien tuotteiden tai palveluiden lanseeraaminen. Oman osaamisen vahvistaminen oli tärkeä kasvun keino, samoin uusien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen. Ne yrittäjät, jotka arvioivat oman osaamisen vahvistamisen tärkeänä kasvun keinona, arvioivat myös verkostoitumisen, uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämisen, uusien asiakkaiden lisäämisen, uusien teknologioiden ja verkkokaupan tärkeinä kasvun keinoina. Avoimissa vastauksissa nousi voimakkaasti esille digiosaamisen kehittäminen ja erityisesti markkinointiin suunnattuna. Näkyvyyden ja tunnettavuuden lisääminen verkon kautta sekä sosiaalisen median markkinointi, tehokkuus ja verkkosivujen nykyaikaisuus mainittiin osaamistarpeena vastauksissa usein. Yritysten kasvu ei välttämättä tuota lisää työpaikkoja Kasvun keinona naisyrittäjät ilmoittivat vähiten käyttävänsä uusien työntekijöiden palkkaamista. Suomen Yrittäjien kyselyssä (2022) työntekijöiden palkkaaminen nousi kolmanneksi tärkeimmäksi kasvun keinoksi – Oona2.0 -kyselyssä tulos oli päinvastainen: vastaajista 63 % vastasi tähän arviolla 1 (ei tärkeää/emme käytä) ja vain 18% arvosanalla 4 tai enemmän. Yrityksen iällä ja uusien työntekijöiden palkkaamisella oli tilastollisesti merkitsevä riippuvuus: mitä nuorempi yritys oli, sitä vähemmän merkitystä kasvuun työntekijöiden palkkaamisella oli. Tämä on loogista: alkuvaiheen yrityksillä ei välttämättä ole vielä tarvetta tai varallisuutta miettiä palkkaamista. Vanhemmilla yrityksillä oli suurempi liikevaihto. ”Uusia toimintatapoja ja luovuutta työntekijöiden palkkaamiseen tarvitaan", mainitsee naisyrittäjä. Yksinyrittäjä kokee verkostoituminen mahdollisuutena ja riskinä Verkostoituminen kumppanin kanssa kasvun keinona on aikaisemmissa tutkimuksissa noussut tärkeäksi kasvun keinoksi (1, 2). Oona2.0 -kyselyssä tulos oli pelkästään keskiarvoa tarkasteltaessa hiukan erilainen: verkostoituminen ei noussut tärkeimpien kasvun keinojen joukkoon. Huomattavaa oli, että vastaajat arvioivat verkostoitumista hyvin heterogeenisesti: noin puolet naisyrittäjistä arvio verkostoitumisen tärkeäksi (arvosana 8-10), mutta vastaavasti taas noin 39 %:lle (arvosana 1-5) verkostoituminen ei ollut suosittu kasvun keino (jopa 17 % vastasi arvosanalla 1 eli ei tärkeää, emme käytä). Verkostoituminen nähtiin tilastollisesti merkitsevästi tärkeänä oman osaamisen vahvistamiseen ja uusien tuotteiden kehittämiseen liittyvänä kasvun keinona. Naisyrittäjät mainitsevat muun muassa: ”Kumppanuusverkoston käyttöä kasvuun on yritetty, mutta liian suuri riski.” ”Tarvitsemme kyllä uusia yhteistyökumppaneita.” ”Yhteistyökumppaneita kyllä tarvitaan – yksinyrittäjiä me kaikki”. Verkkokaupan rooli yrityksen kasvussa on tärkeä Kasvu verkkokaupan avulla -teema näyttäytyi kyselyssä hyvin samantapaisena kuin verkostoituminen: toiset yrittäjät kokivat sen hyvin tärkeänä (noin 50 % arvosanalla 8-10) ja toiset eivät juuri lainkaan (noin 28 % arvosanalla 1-5). Tällä teemalla oli tilastollisesti merkitsevä yhteys useaan toiseen kasvun keinoon: yrittäjät, joille kasvu verkkokaupan avulla oli tärkeää, arvioivat myös oman osaamisen vahvistamisen, uusien tuotteiden kehittämisen, uusien asiakkaiden ja uusien teknologioiden kehittämisen tärkeiksi kasvun keinoiksi. Naisyrittäjät arvioivat kirjallisissa vastauksissa muun muassa siirtävänsä myyntiään verkkokauppaan jo piankin, ja myös sen olevan ainoa suunta, johon yrityksessä keskitytään jatkossa. Muina kasvun keinoina yrittäjät mainitsivat muun muassa parempiin toimitiloihin muuttamisen, tuottavampiin toimeksiantoihin keskittymisen ja liiketoimintasuunnitelman uusiminen. Kasvun esteissä ajan rajallisuus korostuu ”Suurin este on ajan puute”, kirjoittaa naisyrittäjä. Naisyrittäjiltä kysyttiin arvioita keskeisimmistä kasvun esteistä 10 teeman kautta. Yrittäjät arvioivat kasvun esteitä asteikolla 1-10. Numero 1 tarkoitti ”ei merkitystä/ei este” ja numero 10 ”suurin este”. Mitä suuremman arvon yrittäjä ilmoitti, sitä tärkeämmäksi/isommaksi esteeksi hän arvioi teeman olevan yrityksen kasvulle. Teemat olivat: Yritystoiminta henkilöityy omaan ammattitaitoon En voi lisätä työaikaani Oma osaamiseni ei riitä Työllistämiseen liittyvät riskit Verkostoitumisen vaikeus Rahoituksen puute (ehdot ja saatavuus) Maksavien asiakkaiden puuttuminen Oma perhetilanne Oma jaksaminen Muu este Suurimmiksi kasvun esteiksi yrittäjät arvioivat yrittäjään itseensä liittyvät tekijät: yrittäjä ei voi lisätä työaikaansa, yritystoiminta henkilöityy yrittäjän omaan ammattitaitoon, oma jaksaminen ja oma osaaminen ei riitä. ”Teen jo nyt tosi paljon töitä, joten jaksamisen vuoksi määrää pitää vähentää”, ”Korona ja elämäntilanteen muutos, pitkä stressi, on latistanut innon” kirjoittavat tutkimukseen osallistuneet yrittäjät. Yrittäjät vastasivat näihin teemoihin hyvin eri lailla, asteikon yläpäähän (suurin este) ja alapäähän (ei este ollenkaan) muodostui omat ryhmät, jotka olivat melko samankokoisia. Vastaajat olivat siis hyvin heterogeenisia keskenään näiden yrittäjään itseen liittyvien kasvun esteiden suhteen. Yllättävää ei ole, että nämä neljä yrittäjään liittyvää estettä korreloivat voimakkaasti keskenään: yritystoiminta henkilöityy yrittäjän omaan ammattitaitoon yrittäjä ei voi lisätä työaikaansa oma jaksaminen oma osaaminen ei riitä Yrittäjä siis vastasi hyvin samansuuntaisesti näihin neljään esteeseen: joko ne koettiin merkittävästi kasvun esteinä tai sitten ei. ”Itse minä koen olevani suurin kasvun este. Se, että vaikka teen asioita koko ajan, niin ilmeisesti teen koko ajan niitä päin seiniä", naisyrittäjä vastaa. Osa yrittäjistä epäilee osaamisensa riittävyyttä Oman osaamisen riittämistä yrittäjistä 43.5 % eivät pitäneet esteenä (arvio 1-3), suurena esteenä se oli noin 23 %:lle vastaajista. Keskiarvoa tarkasteltaessa tämä ei ollut suuri este. Kun tilannetta tutkittiin enemmän, todettiin että oman osaamisen riittäminen oli varsin merkittävä tekijä: se korreloi voimakkaasti jopa viiden muun esteen kanssa yritystoiminta henkilöityy omaan ammattitaitooni en voi lisätä työaikaani verkostoitumisen vaikeus rahoituksen puute asiakkaiden puuttuminen. Yrittäjät vastasivat siis näihin esteisiin samansuuntaisesti: joko ne eivät olleet kasvun esteitä lainkaan tai sitten kaikki mainitut olivat esteitä. Perhetilanne tai rahoituksen puute voivat hidastaa yrityksen kasvua Oma perhetilanne ei ollut suurimmalle osalle yrittäjistä este: noin 61 % vastaajista vastasi tähän arviolla 1-3. Noin viidennekselle tämä oli suuri este (arviot 8-10). Työllistämiseen liittyvät riskit ja oma jaksaminen korreloivat voimakkaasti oman perhetilanteen kanssa. Joko ne kaikki koettiin suureksi esteeksi tai ei esteeksi ollenkaan. Rahoituksen puute ei ollut kasvun este yli puolelle vastanneista, suuri este se oli noin neljäsosalle vastanneista. Rahoituksen puutteen ja työllistämiseen liittyvien riskien välillä oli voimakas riippuvuus. Työllistämiseen liittyvät riskit eivät olleet este kasvulle yli puolelle vastanneista, suuri riski se oli kuitenkin peräti 44 %:lle vastaajista. Myöskään verkostoitumisen vaikeutta ei pääsääntöisesti koettu kasvun esteeksi, suuri este se oli noin neljäsosalle yrittäjistä. ”Tekijäverkoston löytäminen on usein haastavaa”, kirjoittaa eräs yrittäjä. Kuvio 2. Tärkeimmät kasvun keinot Oona2.0 -hankkeen naisyrittäjien arvioimina, skaala 1-10, vastaajia N=46. Kyselytutkimuksen toteuttaminen, osallistujat ja tulokset Oon@2.0-hankkeessa toteutetussa kyselytutkimuksessa selvitettiin yrittäjien käsityksiä yrityksiensä kasvuhalukkuudesta, kasvun esteistä ja keinoista. Kysely toteutettiin syksyn 2020 ja kevään 2023 välillä, aina uuden naisyrittäjäryhmän aloittaessa oman opiskelujaksonsa hankkeen tarjoamissa koulutuksissa. Kyselyyn vastasi 46 naisyrittäjää. Vastanneet olivat keski-iältään 55 vuotta. Vanhin vastaaja oli 71-vuotias ja nuorin 23-vuotias. Vastaajien yritysten keski-ikä oli nuori, 39 % oli perustettu vuonna 2019 tai sen jälkeen. Vanhin yritys oli 41- ja nuorin 2-vuotias. Vastaajista 74 %:lla oli ammattikorkeakoulu- tai korkeakoulututkinto (alempi/ylempi/tohtorin tutkinto). 83 % yrityksistä toimi palvelutoimialalla Yrityksistä 41 %:lla liikevaihto/vuosi oli alle 20 000 euroa, 15 %:lla liikevaihto oli yli 100 000 euroa, joista 4 %:lla jopa yli 500 000 euroa. Yrityksen ikä (mutta ei yrittäjän ikä) korreloi voimakkaasti liikevaihdon kanssa: mitä vanhempi yritys, sitä suurempi liikevaihto. Alla taulukoissa kooste vastauksien keskiarvoista, keskihajonnasta ja moodista, taulukossa 1 kasvun keinot ja taulukossa 2 kasvun esteet. Kasvun keinot Taulukko 1. Kasvun keinot, vastaajia N=46 Kasvun keinot, N=46 Keskiarvo Keskihajonta Moodi Lisään/etsin uusia asiakkaita/markkinoita 8.8 2 10 Vahvistan omaa osaamista 8.7 1.9 10 Kehitän uusia tuotteita ja palveluja 8.2 2.1 10 Käyttöönotan uusia teknologioita 7.4 2.5 8 Verkkokaupan avulla 6.6 3.3 10 Verkostoidun 6.0 3.1 8 Laajennan uusille toimialoille 4.9 2.9 1 Muu keino 3.7 3.6 1 En hae kasvua ollenkaan 2.3 2.4 1 Palkkaan uusia työntekijöitä 2.2 2.2 1 Kasvun esteet Taulukko 2. Kasvun esteet, vastaajia N=46 Kasvun esteet, N=46 keskiarvo keskihajonta moodi Yritystoiminta henkilöityy omaan ammattitaitoon 5.9 3.4 9 En voi lisätä työaikaani 6.4 3.3 10 Oma osaamiseni ei riitä 4.7 3 1 Työllistämiseen liittyvät riskit 4.4 3.7 1 Verkostoitumisen vaikeus 4.7 3.1 1 Rahoituksen puute (ehdot ja saatavuus) 4.2 3.4 1 Maksavien asiakkaiden puuttuminen 5.9 3.4 10 Oma perhetilanne 3.7 3.2 1 Oma jaksaminen 5 3.2 1 Muu este 3.1 3.2 1 Lopuksi Tutkimuksessa selvisi, että osallistuneet yrittäjät olivat hyvin eri tilanteissa yrittäjyydessään. Yrittäjät olivat eri-ikäisiä, ikähaitari 71 – 23 vuotta. Samoin yritykset olivat hyvin eri vaiheissa. Osaa oltiin jo lopettamassa ja osa oli pari vuotta aikaisemmin vasta perustettu. Tämä osin selittää tuloksia, sillä hyvin usein sekä käytettyihin kasvun keinoihin että kasvun esteisiin syntyi skaalan eri päihin suurimmat ryhmät (emme käytä/käytämme paljon ja ei este ollenkaan/suuri este). Jakauma ei ollut Gaussin käyrän muotoinen, vaan enemmänkin päinvastoin. Osa tuloksista oli aikaisempien yrittäjäjärjestöjen tutkimusten tulosten suuntaisia, tosin erojakin oli. Kirjoittaja Kaarina Pirilä työskentelee Metropoliassa yliopettajana Kuntoutus ja tutkiminen -osaamisalueella. Hän on koulutukseltaan kasvatustieteen tohtori ja optikko. Kaarina on kokenut tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan kehittäjä sekä opinnäytetyön ohjaaja. Monipuolinen hanke- ja tutkimustyöskentely innoittaa Kaarinaa ja hän toimiikin parhaillaan Oon@2.0-hankkeessa sekä Metropolian testaus- ja tutkimuspalveluita tarjoavassa Metropolia Proof Healthissä. — Oona 2.0 – yrittäjänaisten liiketoiminnan kasvua digitalisaation ja kumppanuusverkostojen kautta on Euroopan sosiaalirahaston (ESR) osarahoittama hanke, jota Metropolia Ammattikorkeakoulu toteuttaa Uudenmaan alueella. Hankkeessa pyritään vahvistamaan yrittäjänaisten digiosaamista, tukemaan yrityksen kehittämiseen tähtääviä digitekoja sekä vahvistamaan yrittäjien hyvinvointia ja verkostoja. Hankkeen toiminta-aika on 1.4.2020-30.6.2023. Lähteet Suomen Yrittäjät ry: Yksinyrittäjäkysely 2022 (yrittajat.fi) Suomen Yrittäjät ry: Yksinyrittäjäkysely 2019 (yrittajat.fi)
Sattuipas samaan aikaan! Koronaa, hanketta, yrittäjyyttä ja digiä
Yrittäjät ovat jo pitkään olleet oppimismatkalla kohden yhä kiihtyvämpää digitaalista sujuvuutta. Tässä kirjoituksessa mietimme koronapandemian, digitalisoitumisen, pienyrittäjän tilanteen, sukupuolen ja digikouluttautumisen yhteyksiä. Miten mennään tästä eteenpäin? Digitaalisuus ei ole pelkästään puhetta - se on toimintaa ja uusien taitojen oppimista Digitalisaation merkitys muuttui kerralla globaalisti, kun pandemia tuli arkeemme keväällä 2020. Digitalisaation valtava hetkessä tapahtunut lisääntyminen vaikutti jokaisen työhön ja työn tekemisen tapaan. Kenelläkään ei vielä tuossa vaiheessa ollut täysin käsitystä siitä, millaisen suuren muutoksen edessä myös yrittäjät, ja erityisesti pienyrittäjät, olivat. Suomen Yrittäjät ry:n teettämän tutkimuksen mukaan viidennes (18%) pienistä ja keskisuurista eli pk-yrityksistä ei ollut digitalisoinut toimintaansa lainkaan ennen korona-aikaa. Yksinyrittäjillä tilanne oli huonoin: 22 prosenttia vastanneista ei ollut digitalisoinut toimintaansa lainkaan ennen koronaa. (1) Yksinyrittäjyys on nimenomaan naisten yritystoimintaa leimaavaa. Voidaan siis olettaa, että yksin- tai pienyrittäjänaisilla tilanne oli edellä mainittuja lukuja huonompi. Ajantasalla olevan digitaalisen osaamisen merkitys kasvoi huomattavasti. Digitalisaation hyödyntäminen oli lisännyt jo aikaisemminkin osaamisvaatimuksia yrityksissä, mutta nyt moni yritys oli yllättäen täysin uuden, muuttuneen tilanteen edessä. Yritysten toimintaympäristöt muuttuivat, osin pysyvästi. Pandemian alkuvaihe korosti digivälineiden käyttöosaamista, sähköisten järjestelmien ja sovellusten käyttötaitoa sekä jaettujen ja yhteiskäyttöisten dokumenttien hallintaa. Usean vuoden ajalle suunniteltu digitaalinen kehitystyö jouduttiin yrityksissä toteuttamaan paljon suunniteltua aikaisemmin ja lyhyemmässä ajassa. Ensimmäisen muutoksen tuoma digitaalisen toiminnan kasvu toi tullessaan myös tietoturvahaasteet ja laadukkaan tiedontuotannon osaamistarpeet. Kolmannes niistä yrityksistä, joilla ei liiketoimintaa oltu digitalisoitu lainkaan ennen pandemiaa, ryhtyi kuitenkin digitalisoimaan toimintaansa pandemian aikana. Mitä suurempi yritys, sitä kehitysmyönteisempi suhtautuminen liiketoiminnan digitalisoimisen jatkamiseen myös koronapandemian jälkeen. Yksinyrittäjien vastaukset olivat negatiivisimmat. Yritysten digitalisoitumisella on merkitystä yrityksen menestykselle. Uusien teknologioiden tuoma hyöty poikkeusaikana onkin ollut kaikkein suurinta niissä pk-yrityksissä, joiden liiketoiminnasta merkittävä osa oli digitalisoitu jo ennen koronapandemiaa. (1) Yksinyrittäjillä kehittämisen tilanne voi olla hiukan erilainen. Yksinyrittäjän on oltava oppimiskykyinen muuntautuja, joka luottaa omaan osaamiseen, sillä muuta henkilöstöä ei ole, eikä välttämättä osaavaa digikumppaniakaan. Oma kouluttautuminen voi olla yksinyrittäjälle tärkeämpää kuin yleisesti muille pk-yrittäjille. (2) Sukupuoli vaikuttaa edelleen digitaalisiin valmiuksiin ja yritystoimintaan Useissa tutkimuksissa on todettu sukupuolten välillä edelleen suuriakin eroja niin yrityksen perustamisessa ja johtamisessa kuin digiosaamisessakin. Miehet kokevat valmiudet keskimäärin naisten arvioita paremmiksi (3). Euroopan tasa-arvoinstituutin mukaan sukupuolten välistä tasa-arvoa voidaan edistää parantamalla naisten digitaitoja (4). Digitaalisten valmiuksien sukupuolinen eriytyminen alkaa usein jo varhaisessa vaiheessa lasten ja nuorten koulutuspoluilla. Digitaalinen kyvykkyys tyypillisesti kumuloituu ja jää helposti oppijan oman aktiivisuuden ja mieltymysten varaan (5). Naisyrittäjien digitaitojen kehittämiseen on syytä jatkuvasti panostaa. Samalla tuetaan talouskasvua ja kilpailukykyä sekä vähennetään sosioekonomista eriarvoisuutta. Naisten digitaalisten taitojen parantamiseen suunnatut investoinnit vauhdittavat naisten etenemistä kaikissa urakehityksen vaiheissa - siis myös yrittäjinä (4). On väitetty, että sukupuolten välinen tasa-arvo toteutuu kehittyneissä maissa nykyvauhdilla vasta 50 vuoden kuluttua. Digitaitojen kehittäminen vauhdittaisi merkittävästi tasa-arvon saavuttamista myös kehittyvissä maissa. (6.) Metropolian yrittäjänaisille suunnattu Oon@2.0 -hanke on siis ollut täysin asian ytimessä. Kohden digitaalista sujuvuutta Kun välineet ja laitteet on otettu haltuun koulutuksissa, on aika pohtia, mitä muuta digiosaaminen tarkoittaa käyttäjän näkökulmasta. Teknologia on tehokas mahdollistaja, mutta digitaalinen sujuvuus vaatii muutakin kuin pelkkää teknologiaa (7). Miten yrityksestä saadaan digitaalisesti sujuva? Digivisio 2030 -hanke on määritellyt, että digitalisaatiossa on ennen muuta kyse muutosprosessista ja sen johtamisesta. Kokonaisvaltainen digikyvykkyys auttaa ennakoimaan ja mukautumaan muutokseen ja luo pohjaa jatkokouluttautumiseen. Kyse on konkreettisesti siitä, minkälainen rooli itsellä on toimintakulttuurin muutoksessa ja miten omaa työn laatua ja tulosta voi kehittää sähköisten välineiden ja alustojen avulla. Ei tee huonoa, että ymmärtää myös, mitä konepellin alla tapahtuu. Yrittäjän näkökulmasta keskeistä on siten oman digiosaamisen johtaminen ja omien verkostojen hyödyntäminen tässä. Myös tiedolla johtaminen omassa työssä korostuu: miten hyvin tunnistan, ymmärrän ja hallitsen omaan työhöni liittyvää dataa, yhdistän tietolähteitä ja käytän analytiikkaa oman työni kehittämiseen. Muutosprosessissa on siten kyse digitaalisen ajattelumallin omaksumisesta, digitaalisesta sujuvuudesta. Mukana pysyminen vaatii sitä, että yrittäjä on oman digiosaamisensa digipäällikkö. Toimintaympäristön ja -kulttuurin muutokset tulevat olemaan suurelta osin pysyviä ja muutosten nopeus jopa kasvaa. Ajantasaisen osaamisen hankkimisen, ylläpitämisen ja hyödyntämisen sekä uudistumisen merkitys yritystoiminnassa kasvaa jatkuvasti ja on jopa elinehto. Yksin-/pk-yrittäjät ovat erityisen tärkeä kohderyhmä. Suunnataan katsetta siis eteenpäin: kehitetään yrittäjänaisten digiosaamista tästä vielä eteenpäin kokonaisvaltaiseksi digitaaliseksi sujuvuudeksi. Yrittäjänaisten digiosaamista vahvistamassa Oon@2.0-hankkeessa Oon@2.0 -hankkeen suunnitteluvaiheessa vuonna 2019 ei ollut vielä mitään tietoa keväällä 2020 alkaneesta koronapandemiasta, jonka leviäminen ja hankkeen aloitusajankohta osuivat samaan ajanjaksoon. Yhteiskunnassa myllersi ja joka puolella kaikui sanat “digi, digi, digi…” Hankkeemme osui oivaan kohtaan. Hankkeessa kehitetään uudenlainen, kasvuhaluisten yrittäjänaisten tarpeisiin vastaava koulutuskokonaisuus, joka avaa digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia ja tukee kasvuhaluisten yrittäjänaisten osaamista digitalisaation hyödyntämisessä. Osana koulutusta tarjotaan tarvekartoitukseen perustuvaa yksilöllistä tukea liiketoiminnan kasvattamiseen. Naisyrittäjille suunnattavilla digikoulutuksilla on edelleen tilausta. Jatkossa voisi myös miettiä uudentyyppistä oppimismuotoa, itsereflektiota, jossa nostetaan esiin esimerkiksi: minä digiosaajana osaamistarpeeni mistä todella on kyse, tekniikasta vai sosiaalisesta puolesta vertaismentorointia Sitran tutkimuksen (8) mukaan uuden oppiminen innostaa ja herättää uteliaisuutta sekä tuottaa yleisesti hyvinvointia. Muuttuvassa maailmassa pärjääminen on myös tärkeä syy oppimiseen. Työssä opitaan työskentelemällä kollegojen kanssa: 70 prosenttia vastaajista kertoi oppivansa työelämässä toisilta ja tekemällä töitä muiden kanssa. Yksin-/pienyrittäjänaisille suunnatussa Oon@2.0-hankkeen kumppanuusverkostotapaamisissa luotiin näitä yhdessätekemisen tilaisuuksia. Yhdessä tekemistä ja oppimista tulisi mahdollisissa jatkohankkeissa vielä lisätä. Kirjoittajat Kaarina Pirilä työskentelee Metropoliassa yliopettajana Kuntoutus ja tutkiminen -osaamisalueella. Hän on koulutukseltaan kasvatustieteen tohtori ja optikko. Kaarina on kokenut tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan kehittäjä sekä opinnäytetyön ohjaaja. Monipuolinen hanketyöskentely innoittaa Kaarinaa ja hän toimii parhaillaan Oon@2.0-, Hyvissä Handuissa Himassa- ja Developing Student-Run Multidisciplinary Allied Health Practice Center -hankkeissa. Jenni Koponen työskentelee Metropoliassa asiantuntijana jatkuvan oppimisen asiakasryhmäkohtaisten palveluiden ja uusien oppimisratkaisujen kehittäjänä ja hanketoimijana. Jenni on työskennellyt korkeakoulukentällä pitkään opettajana, tutkijana ja pedagogisena asiantuntijana. Oppimisessa häntä kiinnostaa eniten uuden oivallus. Jenni on taustaltaan diplomi-insinööri ja kasvatustieteilijä. Lähteet Kivikoski, Jouni & Kauppinen, Tatu 2021. Pk-yritysten opit digitalisaatiosta 2020. Prior Konsultointi Oy. Suomen Yrittäjät ry. Malinen, Petri 2021. Yrittäjyyden kehityskulkuja. Suomen Yrittäjät ry. Järventaus, Jussi & Kekäläinen, Henrietta 2018. Uudistuva työ ja yrittäjyys – visioista toteutukseen. Ehdotus yrittäjyyden edistämisen strategiseksi toimenpideohjelmaksi vuosille 2018–2028. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 27/2018. Women and Men in ICT: a Chance for Better Work–Life Balance. Sukupuolten tasa-arvo ja digitalisaatio Euroopan unionissa 2018. EIGE, EU:n sukupuolten tasa-arvoa käsittelevä tietokeskus. (eige.europa.eu) Kaarakainen, M-T. Education and Inequality in Digital Opportunities : Differences in Digital Engagement among Finnish Lower and Upper Secondary School Students 2019. Turun yliopisto. Digitaidot kaventavat sukupuolten välistä kuilua työelämässä 2016. Accenture. (epressi.com) Karhulahti, Emma & Lindh, Anne 2021. Ennen digitaalisuuteen pyrittiin – nyt sitä jo vaaditaan. (hrviesti.fi) Elinikäinen oppiminen Suomessa 2019 -tutkimus. 2020. Sitra ja Innolink. Metropolian toteuttama Oon@2.0 - yrittäjänaisten liiketoiminnan kasvua digitalisaation ja kumppanuusverkostojen kautta -hanke toteutetaan ajalla 1.4.2020-28.2.2023. Hankkeessa on tavoitteena vahvistaa uusmaalaisten pienyrittäjänaisten valmiuksia hyödyntää digitalisaation mahdollisuuksia ja saada tukea oman yrityksensä liiketoiminnan vahvistamiseen uutta digiosaamista hyödyntäen. Tavoitteena on myös luoda uudenlainen, kasvuhakuisten yrittäjänaisten tarpeisiin vastaava koulutuskokonaisuus. Oon@2.0-hanke on Euroopan sosiaalirahaston (ESR) osarahoittama hanke.
Osaamista ja onnistumisen tukea yrittäjänaisille!
Tervetuloa innostumaan Yrittäjänaisten iltaan Metropoliaan torstaina 26.1.2017 klo 17-20! Tule kuulemaan yrittäjänaisten kasvutarinoita ja vinkkejä somemarkkinointiin. Puhujina Minna Valtari, Someco Oy, Maria Ruuska, KasKas Media Oy ja Maria Halonen, Huikee Marketing Oy. Kuulet myös millaista osaamista ja onnistumisen tukea Oona-hanke tarjoaa sinulle. Tilaisuuden ohjelma ja ilmoittautumislomake tapahtuman sivuilla. Tilaisuutta voi seurata myös verkossa, linkki tulee tapahtuman sivuille tapahtumapäivänä. Tilaisuus käynnistää Oona - osaamista ja onnistumisen tukea yrittäjänaisille ESR-hankkeen, jota Metropolia Ammattikorkeakoulu toteuttaa yhdessä Työterveyslaitoksen kanssa. Hanke järjestää sekä koulutuksia että vertaisryhmiä uusmaalaisille yrittäjänaisille. Koulutukset ja vertaisryhmät järjetetään pääsääntöisesti verkossa, aloitustapaamista lukuunottamatta. Kaikki hankkeen tilaisuudet ja koulutukset ovat maksuttomia. Tervetuloa mukaan! Oona - osaamista ja onnistumisen tukea yrittäjänaisille - ESR-hankkeen nettisivut löytyvät osoitteesta www.metropolia.fi/oona
Tikissä on Metropolian tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) blogi. Bloggaajat ovat ammattikorkeakoulun henkilöstöä sekä muita TKI-toiminnan asiantuntijoita. Jos haluat kirjoittaa blogiin, ota yhteyttä toimituskuntaan.
Milla Åman Kyyrö, päätoimittaja
Viestinnän asiantuntija, TKI-hankkeet ja kehittäminen
p. 050 342 0341
milla.amankyyro@metropolia.fi
Päivi Keränen
Projektipäällikkö, Muotoilu
p. 040 184 1952
paivi.keranen@metropolia.fi
Jussi Linkola
Projektisuunnittelija, Hankeviestintä- ja julkaisupalvelut
p. 040 184 2448
jussi.linkola@metropolia.fi
Toimituskunta toimittaa Tikissä-blogin sisällöt ennen julkaisua.
3AMK ammattikorkeakoulu asiantuntija Dallaten FUTU hanke hankeviestintä hankkeet hyvinvointi innovaatio innovaatio-opinnot innovaatiot Innovation johtaminen Katse tulevaisuuteen kehittäminen keksintö kestävä kehitys koulutus metropolia minno nuoret Oona-hanke opiskelijat oppiminen osaaminen osaamisen kehittäminen resilienssi service design sosiaali- ja terveysala tekoäly tki TKI-toiminta tulevaisuus tuottavuus tutkimus työelämä työhyvinvointi työllistyminen viestintä vuorovaikutus yhteiskehittäminen yrittäjyys yritystoiminta yritysyhteistyö
Ideoimme, rikastamme ja kehitämme käytäntöön uusia ratkaisuja yhteistyössä yritysten, julkisen sektorin, järjestöjen ja asukkaiden kanssa.