Tikissä

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan sydämessä

Avainsana: media-ala

Media-alan työtilanne vaihtelee, työhakutaitoja kannattaa kehittää
http://Pimeässä%20huoneessa%20televisioruutuja%20rinnakkain%20kaaressa,%20jalustoilla.
6.11.2024
Jussi Linkola

Media-alan työmarkkinatilanne kärsii epävakaasta taloustilanteesta ja edelleen myös korona-ajan vaikutuksista. Teknologian nopea kehittyminen ja tekoälysovellusten esiinmarssi aiheuttavat epävarmuutta ja osaamispaineita. Työnhaussa on kuitenkin edelleen tärkeää muistaa perusasiat. Monimuotoinen media-ala Media-ala on moninainen ja työtilanne alan sisällä vaihtelee. Alasta keskusteltaessa voivat esillä olla esimerkiksi audiovisuaalinen mediatuotanto, elokuvat ja televisio, radio, journalismi, sanomalehdet, painotuotteet, viestintä, 3D-animointi ja peliala, ja lisäksi myös mainonnassa ja markkinoinnissa työskennellään vahvasti mediasisältöjen parissa. Alan eri puolilla on yhdistäviä tekijöitä, esimerkiksi samoja työkaluja, sisältöjä ja työprosesseja, mutta työtilanne ja rekrytointikäytännöt voivat vaihdella merkittävästi. Seuraavaksi muutama poiminta media-alan eri alueiden tilanteesta ja työmarkkinoiden kehityksestä. Journalismi, viestintä- ja media-ala Suurin media-alaa kohdannut mullistus 2000-luvulla on ollut internetin yleistyminen ja digitaalisten sisältöjen määrän ja saatavuuden valtava lisääntyminen. Tämä on johtanut median murrokseen, joka on ilmennyt esimerkiksi sanoma- ja aikakauslehtien tilaajamäärien sekä perinteisten tv-kanavien katsojamäärien laskuna. Perinteisen kustannustoiminnan (sis. lehdet ja kirjat) osuus joukkoviestintä-markkinoista on pudonnut 16,5 ja sähköisen viestinnän osuus kasvanut 17,9 prosenttiyksikköä vuosina 2012-22. (1) Digitalisaatio on muuttanut työn tekemisen tapoja, ja monimediaisuus sekä monialainen ja -välineellinen osaaminen olennaisia taitoja ammatillisen osaamisen, innovatiivisuuden, luovuuden ja uuden oppimisen rinnalla (2). Työvälineet ja teknologiat kehittyvät koko ajan, joten laaja-alainen osaaminen ja jatkuva osaamisen täydentäminen parantavat työllistymisen mahdollisuuksia. Audiovisuaalinen mediatuotanto Audiovisuaalisella alalla koettiin vielä joitain vuosia sitten osaajapulaa nousseiden tuotantomäärien, tuotantojen koon kasvamisen sekä uusien jakelukanavien myötä (3). Viime vuosina tuotantojen määrä on kuitenkin romahtanut. Tähän ovat johtaneet muun muassa koronapandemia, Ylen alkuvuodesta 2023 viivyttelemät tilauspäätökset, suoratoistopalvelujen kilpailutilanne sekä elokuva- ja tv-tuotantojen tukien väheneminen. (4) Audiovisuaalisella alalla tieto työpaikoista liikkuu perinteisesti sisäpiireissä ja rekrytoinnit tehdään suosittelujen perusteella käsin poimien (5). Tämä lisää työllistymisen haastetta alan hiljaisen kauden lisäksi entisestään ja korostaa verkostoitumisen merkitystä. Peliala The Game Industry of Finland Report 2022 -selvityksen (6) mukaan NFT- (non-fungible token) ja kryptovaluuttakuplien puhkeaminen sekä talouden taantuma ovat saaneet sijoittajat epäröimään sijoittamista uusiin teknologioihin ja alustoihin. Lisäksi useat kustantajat edellyttävät uusilta peliprojekteilta vähintään 5 miljoonan euron kehitysbudjettia ennen kuin pelin julkaisemisesta aletaan edes keskustella. Sijoitusten puutteen takia varsinkin pienten peliyritysten on vaikea palkata uusia työntekijöitä, ja trendinä on ollut tehtävien ulkoistaminen rekrytointien sijaan. Junioritason tekijöille tarjolla olevat työmahdollisuudet ovat enimmäkseen vakiintuneissa yrityksissä. (6) Työnantajien mukaan pelialan opinnoista valmistuneiden työllistymisen esteitä ovat esimerkiksi puutteet työnhakutaidoissa ja työhakemusten kirjoittamisessa. Myös taidot CV:n ja portfolion toteuttamisessa työnantajat näkevät puutteellisina. (7) Tekoäly vaikuttaa jo Tällä hetkellä paljon keskustelua herättävä digitalisaation alue on generatiivinen tekoäly ja sen vaikutukset luovaan työhön. Esimerkiksi visuaalisessa viestinnässä ja graafisessa suunnittelussa tekoäly voi nopeuttaa työskentelyä luomalla tai muokkaamalla kuvia käyttäjän antaman tekstisyötteen perusteella. Samoin tekstipohjaiset työkalut voivat auttaa esimerkiksi journalistisessa työssä juttuideoiden kehittelyssä, aiheiden etsimisessä tai taustamateriaalin kartoittamisessa (8). Lokakuussa 2023 julkaistun tutkimuksen mukaan verkon freelance-markkinoilla on jo nähtävissä, kuinka tekstipohjaisen tekoälysovelluksen ChatGPT:n julkaisun jälkeen automaatioon taipuvien työtehtävien tarjonta on vähentynyt 21 % verrattuna manuaalista työtä edellyttäviin tehtäviin. Samoin generatiivista tekoälyä hyödyntävien kuvasovellusten myötä kuvien tuottamiseen liittyvien työtehtävien tarjonta on vähentynyt 17 %. (9) Tekoäly haastaa oppimaan ja löytämään sille omaa työskentelyä tehostavia käyttötapoja. Se voi nopeuttaa rutiininomaisia tehtäviä, mutta esimerkiksi graafisessa suunnittelussa suunnittelijan ammattitaito ja luova näkemys ovat yhä avain laadukkaaseen lopputulokseen. Media-alan työnhakijoiden uraohjaus Uraohjain-palvelussa Uraohjain-palvelu on tarjonnut marraskuusta 2023 alkaen uraohjausta Helsingin työllisyyspalveluiden asiakkaina oleville media-alan sekä ICT- (information and communications technology) ja ohjelmistoalan työnhakijoille. Media-alan osallistujia on kirjoittamishetkellä ollut mukana palvelussa noin 50 henkilöä. Palvelun tarkoituksena on tarjota tukea työnhakuun, urasuunnitteluun, osaamisen täydentämiseen ja arjen hyvinvointiin. Uraohjain-palvelun yksi osa on ohjauskeskustelu, jossa työnhakija pääsee pohtimaan uraohjaajan ja media-alan asiantuntijalehtorin kanssa työtilannettaan, työnsaannin haasteita ja osaamistarpeitaan. Keskusteluissa käsitellään toistuvia teemoja, esimerkiksi työnhakudokumentteja ja täydentävien opintojen suunnittelua, mutta ohjattavien erilaisten taustojen takia keskustelut etenevät myös hyvin vaihteleviin aiheisiin. Riippumatta ohjattavan koulutuksesta, työkokemuksesta tai media-alan suuntautumisesta voidaan nostaa esiin joitakin yleispäteviä huomioita ja perusasioita, jotka työnhaussa on hyvä muistaa. Oman osaamisen ja omien vahvuuksien tunnistaminen Työnhakua ja urasuunnittelua voi jäsentää pohtimalla perusteellisesti omaa osaamistaan, niin koulutuksen, työn kuin vapaa-ajan toiminnan kautta. Eri projektien ja niiden edellyttämän osaamisen kuvaaminen ja sanoittaminen avaa omat mahdollisuudet näkyviksi laajemmin kuin otsikkotason listaus. Asiaosaamisen lisäksi on hyvä tunnistaa omia vahvuuksia esimerkiksi tiimin jäsenenä, ideoiden tuottajana tai asiakkaan kanssa viestijänä. Syvällinen osaamiskartoitus helpottaa omien vahvuuksien kuvailemista CV:ssä (Curriculum Vitae), työnhakukirjeessä ja työhaastattelussa. Kohdennettu, osaamista korostava CV ja työnhakukirje CV:ssä ja työnhakukirjeessä on tärkeää tuoda esiin haettavan työtehtävän kannalta olennainen osaaminen, koulutus ja työhistoria. On hyvä nostaa esiin työpaikkailmoituksessa edellytettäviä taitoja oman osaamiskartoituksen pohjalta. Haettavan tehtävän kannalta epäolennaiset asiat voi jättää pois tai yhdistää ne tiiviisti niin, että huomio on keskeisissä asioissa. Työn jälkeä ja työskentelytapoja avaava portfolio Ajatuksella koottu kokoelma työnäytteitä antaa mahdollisuuden esitellä omaa osaamista ja tekemisen tapaa konkreettisemmin kuin CV:ssä ja työnhakukirjeessä on mahdollista. Portfolioon kannattaa valita sopiva määrä projekteja ja kuvata jokaisen kohdalla, mikä oma rooli projektissa oli, mitä osaamista projekti vaati ja mitä se opetti. Verkostot Verkostoitumisen merkitystä media-alalla ja yleisemmin luovilla aloilla ei voi liiaksi korostaa. Kannattaa osallistua oman alan tapahtumiin, pitää yhteyttä opiskelukavereihin ja entisiin kollegoihin ja hyödyntää esimerkiksi LinkedIn-palvelun mahdollisuuksia. Usein projektit käynnistyvät vauhdilla rahoituksen varmistuttua, eikä pitkiin rekrytointiprosesseihin ole aikaa. Tehtäviin haetaan osaajia omista verkostoista tai suositusten kautta. Siksi verkostojen rakentaminen ja ylläpitäminen on tärkeää, ja sitä kannattaa harjoitella ja tehdä aktiivisesti. Kirjoittaja Jussi Linkola työskentelee Metropoliassa projektisuunnittelijana, ja hän on toiminut Uraohjain+-hankkeessa media-alan asiantuntijalehtorina. Uraohjain+ on Stadin ammattiopiston, Laurea-ammattikorkeakoulun ja Metropolia Ammattikorkeakoulun yhteiskehittämishanke. Hanke on EU:n osarahoittama. Lähteet Tilastokeskus (2023). Joukkoviestintämarkkinat Suomessa 1997–2022 (stat.fi) Rantanen, J. ym. (2020). Mediatyöntekijöiden kokemuksia työstä digitaalisessa toimintaympäristössä: Media Work 2030 -kyselyn alustavat tulokset (PDF). Tampereen yliopisto: Työelämän tutkimuskeskus. Business Finland (2021). Kotimainen av-ala kiihtyvässä muutoksessa. Pula osaajista kasvun esteenä (businessfinland.fi). Toimialaselvitys 6/2021. Jutila, J. (2024). Elokuva- ja tv-alan tilanne vaikeutui. “Markkina muuttui niin monta kertaa, että on ollut mahdoton pärjätä.” Journalisti, 100(3), 6. Kaarivuo, A. (2023). Rekrytointikäytännöt audiovisuaalisella alalla. Teoksessa Salo, A-V. (toim.): Osaajapulaa ja työttömyyttä, Nuorten mutkikas tie av-alalle. TAITO-sarja 129. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Hiltunen, K., Latva, S., Kaleva, J., Tyynelä E. & Sauri L. (2022). The Game Industry Of Finland Report 2023. Neogames (PDF). Neogames (2020). Pelialan koulutuksesta vuosina 2016-2019 valmistuneiden tai opintonsa keskeyttäneiden työllistyminen (PDF) Valkonen, J. (2024). Lue Journalistin vinkit tekoälyn hyödyntämiseen! Journalisti, 100(3), 12. Demirci, O., Hannane, J. & Zhu, X. (2023). Who Is AI Replacing? The Impact of Generative AI on Online Freelancing Platforms.

Lue lisää

Hyvinvointikeskustelu työllistymisen tukena
http://Nuorehko%20naisoletettu%20istuu%20lattialla%20tiiliseinää%20vasten.%20läppäri%20sylissään.
8.10.2024
vierailija

Työttömyys on tilanne, jossa henkilöllä, joka on työkykyinen ja halukas tekemään töitä, ei ole työpaikkaa, josta saisi palkkaa (1)Työttömyys voi altistaa hyvinvoinnin heikkenemiselle, joka näkyy toiminta- ja työkyvyn alentumisena ja/tai sairastumisen riskin kasvuna (2,3,4). Hyvinvoinnille tärkeinä elementteinä pidetään kolmea perustarvetta. Ihmisen omaehtoisuus tarkoittaa kokemusta siitä, että ihminen on mahdollisimman vapaa päättämään omista tekemisistään ja tekemisen motivaatio kumpuaa ihmisen sisältä, ei ulkoisista pakotteista. Kyvykkyyden kokemus tarkoittaa sitä, että osaa hommansa, selviää haasteista ja saa asioita aikaan. Kolmanneksi meillä on perustava tarve olla yhteydessä muihin (5). Työttömyys voi uhata kaikkia hyvinvoinnin peruselementtejä (6). Toimintaterapiaa työttömän hyvinvoinnin tueksi Ihmisen hyvinvointi on yhteydessä toimintojemme tasapainoon: kaikkea tulisi olla sopivassa mitassa kunkin ihmisen kulloisenkin tarpeen mukaisesti (7). Työttömyys on usein tila, joka uhkaa vakavasti toimintamme tasapainoa.  Työ on toimintaa, joka luokitellaan toimintaterapia-ajattelussa tuottavaksi toiminnaksi, yhtenä toimintakokonaisuutena itsestä huolehtimisen ja vapaa-ajan toimintojen lisäksi. Tuottavaa toimintaa voi olla myös esimerkiksi vapaaehtoistyö (8). Tärkeämpää kuin luokittelu on se, että arjessamme toimintakokonaisuudet olisivat tasapainossa. Meillä tulisi olla tasapainoisesti tuottavaa toimintaa, itsestämme huolehtivaa toimintaa (esimerkiksi unta) ja lisäksi niin sanottua ei-tuottavaa toimintaa, joita ajatellaan tehtävän tekemisen itsensä vuoksi omien mielenkiinnon kohteiden mukaisesti (esimerkiksi harrastukset).  Uraohjain+ -hankkeen hyvinvointikeskustelut työttömille Uraohjain+ -hankkeessa toteutetaan hyvinvointikeskusteluja media- ja tietotekniikka-alan työttömille. Keskustelun ohjaavat Metropolia ammattikorkeakoulun myöhäisemmän vaiheen toimintaterapeuttiopiskelijat tai opettajat yhtenä 90 minuutin tapaamisena oppilaitoksen tiloissa. Keskustelujen yhtenä sisältönä on osallistujan toimintojen tasapainon tarkastelu. Työttömyys horjuttaa tasapainoa usein voimakkaasti ja vaikuttaa ihmissuhteiden määrään ja laatuun, taloudelliseen tilanteeseen sekä kokemukseen kyvykkyydestä ja hallinnan tunteesta. Keskustelussa selvitetään myös osallistujan tämänhetkistä stressitasoa (9). Stressiä voi aiheutua työttömyydestä tai muusta syystä, esimerkiksi elämäntilanteessa tapahtuneesta isommasta poikkeamasta. Lisäksi osallistujat tarkastelevat itsearvioinnin avulla yleisesti motivaatiotaan, tottumuksiaan ja suorituskykyään sekä ympäristöään (10,11). Tärkeää on tunnistaa ja tuoda osallistujan vahvuudet ja voimavarat esiin. Itsearvioinnin, stressitason ja toimintojen tasapainon selvittelyn pohjalta opiskelijat jakavat osallistujille kuulemaansa fokusoiden syntynyttä käsitystä työllistymiseen, opiskeluun tai elämään yleensä, jos työllistymiseen liittyvää ei hyvinvoinnin tarkastelussa nouse esiin. Keskustelun yhteenvedon pohjalta pohditaan tarvittavia muutoskohteita ja toimenpiteitä muutoksen mahdollistamiseksi.  Esimerkkeinä keskustelun tuloksista ovat esimerkiksi huomiot arkirutiinien merkityksestä hyvinvoinnille. Vaikkapa vuorokausirytmin keikahtaessa nurin, kun ei ole aamulla syytä nousta eikä illalla syytä mennä ajoissa nukkumaan. Tai vapaa-ajan merkitys elvyttävänä ja palauttavana silloin, kun vapaa-aika on vastapainoa tuottavalle toiminnalle eikä se ole aikaa, joka tulee vain tappaa. Mikäli stressitaso on havaittu korkeaksi ja taustalla on isompaa selvittelyä vaativa tilanne, on keskustelusta ohjattu tarpeenmukaiseen palveluun. Hyvinvointikeskusteluista, jos ja kun yhteinen näkemys tilanteesta on syntynyt, on nostettu tavoitteita ja mietitty keinoja hyvinvoinnin vahvistamiseksi. Tarvittaessa on varattu toinen aika. Toinen aika on ollut tarpeen silloin, kun opiskelijoiden osaaminen ei jonkin esille nousseen asian tiimoilta ole riittänyt ja keskustelu opettajan kanssa tai tiedonhaku on tukenut esimerkiksi tarpeenmukaisen palvelun löytämistä.  Hyvinvointikeskustelujen hyödyt ovat yksilötasolla merkittäviä Uraohjain+ -hankkeen asiakkaat ja Metropolian toimintaterapian opiskelijat ovat kokeneet keskustelut hyvinä ja hyödyllisinä. Tavallinen palaute osallistujilta on, että ”ei tässä mitään oikein uutta tullut, mutta en ole koskaan näin kokonaisvaltaisesti tilannettani kenenkään kanssa keskustellut, hyvältä tuntuu tulla kuulluksi näin” tai ”hyödyllinen oli, en ajatellut tuon asian vaikuttavan hyvinvointiini, mutta nyt kun asiaa ajattelen, niin noinhan se on”. Opiskelijat ovat kokeneet oppineensa ja erityisesti he ovat kokeneet merkityksellisenä päästä tukemaan osallistujien hyvinvointia ja työllistymistä.  Uraohjain + -hankkeessa (2023-25) on tavoitteena luoda ammattiopilaitoksen (Stadin AO), kahden ammattikorkeakoulun (Laurea ja Metropolia) ja Helsingin kaupungin työllisyyspalveluiden yhteistyömalli kestävän työllistymisen edistämiseksi media- tietojenkäsittely- ja ICT-alojen työttömien työllistymisen vahvistamiseksi. Samaan aikaan, kun näiden alojen työttömiä työnhakijoita on arvion mukaan runsaasti, niin mainittujen alojen yrityksillä on jatkuva ja kasvava tarve uudelle työvoimalle. Uraohjain + -hanke on EU:n osittain rahoittama. Hankkeeseen osallistujille kuuluu ura- ja opinto-ohjausta ja mahdollisuus ohjauksen myötä parantaa osaamistaan työllistymistä paremmin mahdollistavaksi korkeakoulujen opintosisältöjen avulla. Kaikille tarjotaan mahdollisuutta osallistua hyvinvointikeskusteluihin, riippumatta siitä kokeeko osallistuja tarvetta hyvinvointinsa tarkasteluun vai ei. Tavoitteeksi asetettiin, että joka toinen hankkeeseen osallistuva osallistuisi myös hyvinvointikeskusteluun.  Kirjoittaja Jari Pihlava on lehtori Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Koulutukseltaan hän on TtM, kouluttajapsykoterapeutti ja toimintaterapeutti. Hän toimii Uraohjain+ -hankkeen asiantuntijana hyvinvointikeskustelujen ja toimintaterapian osalta. Lähteet Työttömyys (duunitori.fi) Työttömät (julkari.fi) Työttömyys kytkeytyy terveyseroihin (soste.fi) Maier R, Egger A, Barth A, Winker R, Osterode W, Kundi M, Wolf C, Ruediger H. Effects of short- and long-term unemployment on physical work capacity and on serum cortisol. Int Arch Occup Environ Health. 2006 Mar;79(3):193-8. doi: 10.1007/s00420-005-0052-9. Epub 2005 Nov 9. PMID: 16283362.  Deci, Edward L. & Ryan, Richard M.: The “What” and “Why” of Goal Pursuits: Human Needs and the Self-Determination of Behavior. Psychological Inquiry, 2000, nro Vol. 11, No. 4, s. 227–268  Aarnio, J. Korkea subjektiivisen hyvinvoinnin taso ja työttömyys - Tutkimus perustyöttömyysturvan saajien subjektiivisesta hyvinvoinnista, 2017. (PDF)  Wagman, P., Håkansson, C., & Björklund, A. (2011). Occupational balance as used in occupational therapy: A concept analysis. Scandinavian Journal of Occupational Therapy, 19(4), 322–327. Taylor et al. (2023).  Kielhofner’s Model of Human Occupation, 6th Edition.  Stressi (terveysportti.fi) Baron K, Kielhofner G, Iyenger A, Goldhammer V, Wolenski J. Occupational Self Assessment (OSA) Version 2.2 (2006) Baron K, Kielhofner G, Iyenger A, Goldhammer V, Wolenski J. Toimintamahdollisuuksien itsearviointi (OSA) Version 2.2 (2006). Suomennettu 2007.

Lue lisää

Työllisyystilanteen nopeat vaihtelut vaikuttavat av-alan opiskelijoiden verkostoitumiseen
http://Työtila,%20jonka%20pöydällä%20kaksi%20tietokoneen%20näyttöä,%20pöydän%20äärellä%20istuu%20henkilö%20työskentelemässä%20editointiohjelmalla,%20henkilö%20on%20selin%20kuvaajaan.
25.9.2023
Aura Kaarivuo & Antti-Veikko Salo

Audiovisuaalinen (av) ala on eläväinen ja jatkuvasti muuttuva toimiala, joka tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia luoville ja taitaville ammattilaisille. Opiskelu ja työ av-alalla on monen haaveiden täyttymys, mutta samalla alan nopeat työllisyystilanteen vaihtelut ovat asettaneet opiskelijoille ja työelämää aloitteleville uudenlaisia haasteita. Erityisesti työllisyystilanteen heilahtelut voivat vaikuttaa alalle vasta saapuvien verkostoitumiseen ja tulevaisuuden työmahdollisuuksiin. Työllisyystilanteen vaihtelun haasteet Av-ala on altis talouden heilahteluille ja teknologisille muutoksille, mikä aiheuttaa työllisyystilanteen nopeita vaihteluita. Viimeiset viisi vuotta ovat olleet poikkeuksellisen aallokkoisia. Jyrkät suhdannevaihtelut, pandemia, kustannusten nousu ja talouden taantuminen ovat näkyneet suoraan tuotantojen toteutumisissa, rahoituksessa, sisältöjen tilauksissa ja sen myötä työllisyystilanteessa (1). Tämä on luonut epävarmuutta ja stressiä opiskelijoille, jotka valmistuvat alalle vaihteluiden keskellä. Vaikeina aikoina yritykset ovat vähentäneet rekrytointejaan tai lomauttaneet henkilöstöään, mikä on hankaloittanut vastavalmistuneiden työllistymistä. Kun suhdanne on vaihtunut ja alan toiminta jälleen virkistynyt, alalla onkin ryhdytty puhumaan vakavasta tekijäpulasta ja etsitty nopeita keinoja tuottaa osaavaa työvoimaa. Puoli vuotta myöhemmin tuotannot ovat jälleen milloin seisahtuneet, lykkääntyneet tai niitä ei ole käynnistetty lainkaan. Maailmantilanteet ja media-alan ailahtelevuus ovat vaikuttaneet suoraan myös alan opintojen toteuttamiseen. Poikkeusoloissa opintoja järjestettiin etänä tai hybridimenetelmillä, mikä on ryhmätyösketelyyn painottuvalla alalla ongelmallista. Moni taito on jäänyt vähälle harjoittelulle ja etenkin ryhmätyöskentelyn ja työelämäsimulaatioiden toteuttaminen on ollut haastavaa. Selvityksen mukaan ammattikorkeakouluopiskelijat kokivat pandemian vaikuttaneen kielteisesti muiden opiskelijoiden kanssa verkostoitumiseen, opetuksen laatuun ja osaamisen kehittymiseen. Raskaimmin pandemian kokivat taide- ja kulttuurialojen opiskelijat, joista 44% arveli pandemian vaikuttavan kielteisesti työllistymiseen opintojen jälkeen (2). Aivan väärässä opiskelijat eivät ole olleet, sillä esimerkiksi Metropolian Re:connect-hankkeessa tehtyjen havaintojen perusteella äskettäin av-alalle valmistuneilla on nähtävissä vaikeuksia työelämään siirtymisessä ja alalle verkostoitumisessa. Verkostoitumisen merkitys työllistymisessä Pahiten maailmantilanteen ja suhdanteiden vaihteluista ovat kärsineet työharjoittelut, jotka ovat keskeinen osa ammatti- ja ammattikorkeakouluopintoja. Av-alan harjoittelupaikan saaminen on täysin riippuvainen työtilanteesta ja tuotantojen määrästä. Verkostoituminen on yksi avainasemassa oleva tekijä (3), kun haetaan töitä av-alalta. Re:connect-hankkeessa toteutetun kyselytutkimuksen (4) mukaan työnantajat pitävät harjoitteluiden onnistumista työllistymisen kannalta yhtenä keskeisimpänä verkostoitumisen ja osaamisen kehittämisen tekijänä (5, 6). Kyselytutkimukseen osallistuneiden yli 20 av-alan tuotantoyhtiön edustajan mukaan työpaikkoja avautuu vastavalmistuneelle varmimmin silloin, kun opiskelija on onnistunut luomaan kontakteja alan ammattilaisten kanssa jo opintojen aikana. Verkostojen kautta saa tietoa avoimista työpaikoista, suoria työtarjouksia ja hyvin tehty työ johtaa seuraavaan. Osaavia työntekijöitä suositellaan alan sisällä seuraaviin projekteihin. Av-alan toimintaympäristö on Suomessa niin pieni, että paras valttikortti nuorelle työntekijälle on hyvä maine työnantajien “puskaradiossa”. Nopeilla aikatauluilla ja tiukilla rahoituksilla toteutettavissa tuotannoissa tuntemattoman uuden työntekijän palkkaaminen koetaan liian suureksi riskiksi. Jos syystä tai toisesta verkostoa ei opiskeluaikana ole syntynyt, työllistyminen, tai edes työmahdollisuuksien löytäminen voi olla vaikeaa. Koko alan työllisyystilanne – onko työvoimapulaa olemassa? Av-alan tueksi kehitetty kasvusopimus (7) perustuu ajatukselle, että alan kasvu on nopeaa ja se tulee jatkumaan seuraavina vuosina. Vuonna 2023 monet alan toimijat ovat kuitenkin olleet vaikeuksissa kustannusten noustessa, rahoituksen pienentyessä ja sisältöjen tilauspäätösten vähentyessä. Alalla pitkään toimineet, kovan luokan ammattilaisetkin etsivät töitä ja menevät useimmiten rekrytointitilanteissa vasta-alkajien edelle. Kovin pula alalla on kokeneista erityisosaajista, ei niinkään aloittelijoista. Voiko av-alan tulevaisuutta perustaa jatkuvan kasvun varaan, vai pitäisikö varautua paremmin myös taantumiin? Alan osaaja- ja työvoimapulakaan eivät vaikuta erityisen akuuteilta ainakaan vuonna 2023. Työllistymistä tulisikin pohtia pidemmällä aikajänteellä, koko työuran näkökulmasta. Jos valmistuneiden urakehitys tyssää jo ensimmäisen työpaikan hakuun, ei alalle saada koskaan uusia huippuammattilaisia kansainvälisiin tuotantoihin. Alan työtehtäviin kasvetaan, syväosaajia syntyy työkokemuksella. Oikoteitä ei ole, eikä kannata rakentaakaan. Vahvempaa tukea työelämään siirtymiseen Ailahtelevalla kentällä vastavalmistunut untuvikko putoaa helposti kyydistä ja usko omaan osaamiseen on koetuksella. Nuoren on vaikea hahmottaa milloin työllistymistä vaikeuttavat alan suhdannevaihtelut ja milloin kyse on omasta osaamisesta tai työnhakutaidoista. Av-alalla työllistyminen eroaa merkittävästi monien muiden alojen työllistymistavoista, eivätkä esimerkiksi työllisyyspalvelut aina osaa olla avuksi. Re:connect-hankkeessa av-alan työnantajille ja oppilaitoksille tehdyn kyselytutkimuksen perusteella rekrytointikäytännöt ja työllistymisen menetelmät eivät ole modernisoituneet tai kehittyneet juurikaan vuosikymmenien kuluessa. Työpaikkoja ilmoitellaan harvoin julkisesti, rekrytointeja tehdään käsinpoiminnalla ja suositusten perusteella. Yrityksistä ja kokeiluista huolimatta alan tekijöille ei ole yhteistä, vakiintunutta, keskitettyä osaajien ja työnantajien kohtaamispaikkaa. Työnantajien ja oppilaitosten edustajien näkemys on, että opiskeluaikana tulisi panostaa erityisesti monipuoliseen osaamiseen ja verkostojen rakentamiseen työllistymisen tukemiseksi. Monipuolinen osaaminen korostuu, sillä nopeasti vaihtelevassa työllisyystilanteessa monipuolisuus on valttia. Opiskelijoiden kannattaa hankkia taitoja media-alan eri osa-alueilta, jolloin mahdollisuudet työllistyä monipuolisesti erilaisiin tehtäviin kasvavat. Useimmat työnantajat liputtavat joustavuuden ja ketteryyden puolesta. Media-ala muuttuu jatkuvasti, ja työllisyystilanteen vaihtelut voivat edellyttää nopeaa sopeutumista uusiin tilanteisiin. Opiskelijoiden tulisi olla valmiita oppimaan uutta ja muuttamaan suuntaa tarvittaessa. Verkostojen rakentamisen keinoja on monia. Osallistuminen erilaisiin projekteihin, tapahtumiin, festareille ja verkostotapaamisiin auttaa opiskelijoita luomaan kontakteja ja näyttämään osaamistaan käytännön tilanteissa. Työharjoittelupaikat kannattaa harkita tarkkaan ja miettiä miten ne tukevat parhaiten osaamista ja verkoston kehittämistä. Yhteistyöprojektit voivat myös tarjota mahdollisuuksia oppia uusia taitoja ja laajentaa verkostoja. Etenkin opintojen loppuvaiheessa katse tulisi kääntää oppilaitoksen sisältä kohti työelämää. Opiskeluissa tehtyä omaa teosta kovempaa valuuttaa ovat kontaktit ja kentän tuntemus. Harjoitteluiden lisäksi opinnäytetöitä voisi useammin toteuttaa yritysyhteistyössä. Tämä tukisi opiskelijoiden pysymistä ajan tasalla alan trendeistä ja kehityksestä, mikä puolestaan auttaa ennakoimaan mahdollisia muutoksia työllisyystilanteessa ja valmistautumaan niihin. Kirjoittajat Antti-Veikko Salo on Re:connect – Opintojen jälkeen työelämään -hankkeen projektipäällikkö ja taustaltaan elokuvatuottaja. Aura Kaarivuo on Metropolian elokuvan ja television tutkinto-ohjelman tutkintovastaava ja Re:connect-hankkeen projektikoordinaattori. Lähteet Koljonen, Johanna (2023). Nostradamus Report: Everything Changing All At Once. Mäkelä, Joona. (2023) Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja: 2023:2. Korkeakouluopiskelijoiden ajankäyttö ja Covid-19-pandemia. Opetus- ja kulttuuriministeriö (valtioneuvosto.fi). Helsinki. Opetushallitus. (2020). Media- ja viestintäalan osaamistarpeet (oph.fi). Raportit ja selvitykset 2020:3. Metropolia. (2023) Kysely tuotantoyhtiöille. Re:connect-hanke. Julkaisematon. Business Finland. (2021). Finnish Audiovisual Industry Roadmap (businessfinland.fi). Report 4/2021. Nordic Institute of Business & Society. (2020). Mediaosaaja 2030. (PDF) Työ- ja elinkeinoministeriö. (2023) Av-alan kasvusopimus. (valtioneuvosto.fi) Metropolian Re:connect – Opintojen jälkeen työelämään -hankkeessa pyritään tukemaan av-alalle työllistymistä ja rakentamaan siltaa opintojen ja työelämän välille.

Lue lisää